Meillä huomattiin vesivahinko talvella, jolloin asiasta ilmoitettiin isännöitsijälle ja edelleen taloyhtiön hallituksen puheenjohtajalle. Itse ilmoitin oman kotivakuutuksen myöntäjälle ja sieltä tuli kosteusmittaajat välittömästi ja heiltä pöytäkirja isännöitsijälle. Kaksi kuukautta meni ennenkuin lattiat purettiin ja kuivurit alkoivat kuivata lattioita. Nyt on heinäkuu puolessavaälissä ja olemme edelleen evakossa. Onko isännöitsijä vastuussa viivyttelystä ?
Vesivahinko
karjalanlunnas
11525
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Varmaan+ensisijainen+vastuu+on+taloyhtiön+hallinnolla,+mutta+kysymys+tietysti+kuuluu,+onko+viivytyksiin+jokin+syy+ja+onko+siitä+aiheutunut+lisävahinkoa?+Jos+vuoto+ei+ole+edellyttänyt+akuutteja+toimia,+näin+ne+yleensä+menee.+Tutkitaan,+hutkitaan,+pyydetään+tarjouksia,+pidetään+kokouksia+jne.
On se.ja jossakin tapauksissa tuntuu viivyttävän asioiden kulkua tahallaan!Itse aion vaatia väliaikaisasumisen vuokria,ja muita kuluja,mm.asumattoman asunnon yhtiövastikkeita takaisin,ovatkin kuulemma ihan lakisääteiseti palautettava nuo yhtiövastikkeet siltä ajalta kun asunto on pois asumiskäytöstä!Ei saatu nimittäin kotivakuutuksesta väliaikaisasumisen kuluja katettua,kun vika on rakenteissa,jotka ovat taas taloyhtiön vastuulla!
Olet kuullut jostain väärin, tai olet ymmärtänyt väärin.
Lain mukaan voit saada vastikkeen maksuun alennusta siltä osalta mikä vastikkeella katettavista kustannuksista alenee sinun vahingon aiheuttaman muualla asumisen myötä. Vastikkeella katetaan muun muassa seuraavat seikat: hallinto, huolto, siivous, lämmitys, vesi, sähkö, jätehuolto, vakuutus, kiinteistövero, tonttivuokra, korjaukset.
Yksikään näistä ei merkittävästi muutu muualla asumisesi myötä, ainakaan alaspäin. Vesimaksusta voit mahdollisesti saada vapautuksen muualla asumisesi ajalta.
Lähtökohtaisesti yhtiövastike (hoito- ja rahoitusvastike) maksetaan joka tapauksessa, asuipa asunnossa tai ei. Vesimaksuun voi yrittää neuvotella helpotusta jos poissaolo on yhtenäistä ja kestää pidempään.
Taloyhtiö korjaa ja mahdolliset vahingonkorvausvaateet osoitetaan yhtiölle. Vastiketta maksetaan, ei se liity asumiseen. Aiheesta lisää AOYL:n puolelta.
Ikävää noissa on yleensä se, että vahingon selvittelyä ja korjausten laajuutta taivastellaan viikkoja ennen kuin asiassa päästään eteenpäin.
Kun sattuu vahinko jonka korjaus on taloyhtiöän vastuulla, ei se ole lähtökohtaisesti kenenkään vika, eikä taloyhtiö ole velvollinen kustantamaan muuta kun korjauksesta aihutuvat kustannukset.
Jos sitten asukas haluaa korvauksia itselle vahingon johdosta aiheutuneista kustannuksista, kuten esim. väliaikaisasunnon kustannuksista jne. silloin maksaja voi olla vakuutus tai asukkaan on osoitettava vastuunalaisten henkilöiden aiheuttaneen kustannuksia/lisäkustannuksia laiminlyönneillä /huolimattomuudella jne. Silloin ei käytännössä ole muuta keinoa kuin haastaa em. oikeuteen ja sitä kautta saada niitä korvausta.
Rakenteiden kuivaaminen vie usein pitkän ajan. Esim. kostuneen betonilaatan kuivuminen n. viikko / cm. Eli jos on 7 cm paksu laatta, kuivuminen vie noin 7 viikkoa. Kun siihen lisätään purku- ja jälleenrakennustyöt, on vesivahingon korjaustyöhön kuluva aika yleensä kuukausia ei viikkoja.
Tuo on totta, itse asiassa betonin täydellinen kuvuminen vienee n. 200 v.
Sen sijaan aloittajan vastikemaksuvelvollisuuteen saatikka taloyhtiöltä sataaviin korvauksiin tuo ei vaikuta mitenkään. Vastikkeet on maksettava täysimääräisinä (vähennettynä asumattomuuden tuomilla säästöillä) ja väliaikaisasuminen menee omaan piikkiin.
Nyt voidaan sitten teoretisoida: Kylpyhuoneen tekninen käyttöikä on loppunut, eikä hallitus ole tehnyt asialle mitään (eli ehdottanut yhtiökokouksessa kaikkien samanikäisten kylpyhuoneiden uusimista), silloin kyseessä voisi olla jo tuottamuksellinen vaurio, josta kaikki hallitukseen valitut vastaavat omalla omaisuudellaan ja samalla myös aiheutuneesta asumishaitasta.
Hallitus ei ole yleensä jarru remonteista päätettäessä vaan yhtiökokous. Jos siis tuottamuksellisesta vahingon aiheuttamisesta haetaa korvauksia niin taloyhtiö oikeuteen, jolloin myös vesivahingon kärsijä osallistuu mahdollisesti tuomittuihin korvauksiin.
Jos remontit tehtäisiin jonkin ns. teknisen käyttöiän perusteella, talot saataisiin rakentaa uudestaan 20 v välein (ainakin rahallisesti) ja siitä huolimatta jouduttaisiin remontteja tekeen siinä välissäkin.
Yleisesti ottaen rettelöinti ei ainakaan alenna niitä korvauksia, joita joka tapauksessa joudut taloyhtiölle maksanaan aiheuttamastasi vahingosta.