Mikä on parasta elinkeinopolitiikkaa?
Ilkan sivuilla on käyty keskustelua naapurikuntien Kauhava ja Ilmajoki toimesta kuntien elinkeinopolitiikasta. Kilpailua kuntien välillä yritysten sijoittumisesta ei pidetty suotavana. Kysymys on kuitenkin huomattavasti laajemmasta asiasta kuin vain yrityksen sijaintikunnasta. Yritysten kehittymisen ja toimivien markkinoiden edellytyksenä on Euroopan unionin sääntelyä myöten pidetty kilpailua ja kilpailun esteiden tehokasta purkamista. Sama kaiketi pätee myös kuntiin.
Seinäjoen osalta meidän kilpailijat eivät kuitenkaan löydy naapurikunnista eivätkä maakunnan muistakaan kunnista, vaan Suomen kasvukeskuksista. Mikäli ajatusta vie eteenpäin, meidän tulee olla kilpailukykyisiä myös kansainvälisesti yritysten sijoittumisvaihtoehtona.
Peruskysymys onkin, miten lisäämme kaupungin ja alueen vetovoimaa ja tuotamme lisäarvoa yrityksillemme ja tänne sijoittuville. Seinäjoki on tässä mielessä erittäin potentiaalinen vaihtoehto Suomen yritysmyönteisimpänä suurena kaupunkina sekä muuttovetovoimaisimpana kaupunkina Suomessa. Kuinka tähän on tultu?
Merkittävimpänä voidaan pitää Nurmon, Ylistaron ja Seinäjoen kuntaliitosta 2009. Tuota ennen kyseiset kunnat, mukaan lukien Peräseinäjoki, hoitivat yhteisen elinkeinopolitiikkansa yhdessä organisaatiossa. Samoin hoidettiin myös terveydenhoito. Työpaikkaomavaraisuus laski kuntaliitosvuonna 103 prosenttiin, kun kaikkien kuntien luvut laskettiin yhteen. Kuitenkin muutamassa vuodessa työpaikkaomavaraisuus nousi yli 110 prosenttiin huolimatta voimakkaasta väestönkasvusta.
Seinäjoelle on syntynyt työpaikkoja Suomen kärkivauhtia. Kuntaliitoksella oli merkittävä vaikutus Seinäjoen ja koko maakunnan kehitykseen. Mikäli kunnat aidosti murehtisivat elinkeinopolitiikkaansa, tulisi kuntaliitoksia tehdä nopeasti.
Vuodesta 2009 lähtien myös pendelöinti on lisääntynyt voimakkaasti erityisesti naapurikuntiin. Töissä käydään Seinäjoella, mutta verotulot menevät naapureille. Tätä on edistetty rakentamalla lähiöitä rajan tuntumaan.
Yhdessä kokonaisuudessa epäjatkuvuudet ja päällekkäisyydet kunnallisessa infrassa ja palveluissa poistuisivat. Esimerkiksi Ilmajoen työpaikkaomavaraisuus on vain reilu 60 prosenttia ja Lapuallakin vain reilu 80 prosenttia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että päävastuu elinkeinopolitiikassa on siirtynyt yhä vahvemmin Seinäjoelle.
Seinäjoen uusi logistiikka- ja teollisuusalue Itäväylään rajoittuvana tulee olemaan erittäin vetovoimainen alue yrityksille. Yli 2000 hehtaarin alue on Suomen mittakaavassa suuri. Toinen uusi vetovoimainen alue muodostuu Seinäjoen aseman alueesta jo lähivuosina. Kaavatyö siellä käynnistyy loppuvuonna. Aseman alue Seinäjoen ydinkeskustassa on kooltaan 20 hehtaaria ja sinne sijoittuu asumista, liikerakentamista, kauppaa ja palveluita sekä mahdollisesti myös hotellikapasiteettia.
Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvuyrittäjyys ovat jatkossakin Seinäjoen strategian ykkösiä.
JORMA RASINMÄKI
kaupunginjohtaja Seinäjoki
Ilkan sivuilla on käyty keskustelua naapurikuntien Kauhava ja Ilmajoki toimesta kuntien elinkeinopolitiikasta. Kilpailua kuntien välillä yritysten sijoittumisesta ei pidetty suotavana. Kysymys on kuitenkin huomattavasti laajemmasta asiasta kuin vain yrityksen sijaintikunnasta. Yritysten kehittymisen ja toimivien markkinoiden edellytyksenä on Euroopan unionin sääntelyä myöten pidetty kilpailua ja kilpailun esteiden tehokasta purkamista. Sama kaiketi pätee myös kuntiin.
Seinäjoen osalta meidän kilpailijat eivät kuitenkaan löydy naapurikunnista eivätkä maakunnan muistakaan kunnista, vaan Suomen kasvukeskuksista. Mikäli ajatusta vie eteenpäin, meidän tulee olla kilpailukykyisiä myös kansainvälisesti yritysten sijoittumisvaihtoehtona.
Peruskysymys onkin, miten lisäämme kaupungin ja alueen vetovoimaa ja tuotamme lisäarvoa yrityksillemme ja tänne sijoittuville. Seinäjoki on tässä mielessä erittäin potentiaalinen vaihtoehto Suomen yritysmyönteisimpänä suurena kaupunkina sekä muuttovetovoimaisimpana kaupunkina Suomessa. Kuinka tähän on tultu?
Merkittävimpänä voidaan pitää Nurmon, Ylistaron ja Seinäjoen kuntaliitosta 2009. Tuota ennen kyseiset kunnat, mukaan lukien Peräseinäjoki, hoitivat yhteisen elinkeinopolitiikkansa yhdessä organisaatiossa. Samoin hoidettiin myös terveydenhoito. Työpaikkaomavaraisuus laski kuntaliitosvuonna 103 prosenttiin, kun kaikkien kuntien luvut laskettiin yhteen. Kuitenkin muutamassa vuodessa työpaikkaomavaraisuus nousi yli 110 prosenttiin huolimatta voimakkaasta väestönkasvusta.
Seinäjoelle on syntynyt työpaikkoja Suomen kärkivauhtia. Kuntaliitoksella oli merkittävä vaikutus Seinäjoen ja koko maakunnan kehitykseen. Mikäli kunnat aidosti murehtisivat elinkeinopolitiikkaansa, tulisi kuntaliitoksia tehdä nopeasti.
Vuodesta 2009 lähtien myös pendelöinti on lisääntynyt voimakkaasti erityisesti naapurikuntiin. Töissä käydään Seinäjoella, mutta verotulot menevät naapureille. Tätä on edistetty rakentamalla lähiöitä rajan tuntumaan.
Yhdessä kokonaisuudessa epäjatkuvuudet ja päällekkäisyydet kunnallisessa infrassa ja palveluissa poistuisivat. Esimerkiksi Ilmajoen työpaikkaomavaraisuus on vain reilu 60 prosenttia ja Lapuallakin vain reilu 80 prosenttia. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että päävastuu elinkeinopolitiikassa on siirtynyt yhä vahvemmin Seinäjoelle.
Seinäjoen uusi logistiikka- ja teollisuusalue Itäväylään rajoittuvana tulee olemaan erittäin vetovoimainen alue yrityksille. Yli 2000 hehtaarin alue on Suomen mittakaavassa suuri. Toinen uusi vetovoimainen alue muodostuu Seinäjoen aseman alueesta jo lähivuosina. Kaavatyö siellä käynnistyy loppuvuonna. Aseman alue Seinäjoen ydinkeskustassa on kooltaan 20 hehtaaria ja sinne sijoittuu asumista, liikerakentamista, kauppaa ja palveluita sekä mahdollisesti myös hotellikapasiteettia.
Yritysten kilpailukyvyn vahvistaminen ja kasvuyrittäjyys ovat jatkossakin Seinäjoen strategian ykkösiä.
JORMA RASINMÄKI
kaupunginjohtaja Seinäjoki
Vastaukset 12
Vanhimmat
Lapualaiset kuppaa muita, tyypllistä kepua
Totta joka sana
Vittuilua? Ilman liitosta Seinäjokeen Lapua jää yhä enemmän takamatkalle, jossa ei ole menestystä!
Lapua on voimakkain omana kuntanaan.
Heh, heh!
http://www.lapuansanomat.fi/etusivu/37376.html#.V43qGzVOJ41
Pysy lujana omalla maalla.
Lapualaaset elää muiden siivellä
Edellinen kirjoittaja omaa laajaa näkemystä, suurta viisautta ja tietämystä jotka hän julkitoi neljällä sanalla
Harmi, jos olemme menettäneet hänet naapurikuntaan.
Lapua tarvitsisi tälläisena vaikeana aikana itse nämä viisaat älyköt, jotka voisivat panna Lapuan asiat kerralla kuntoon.
Sinun näkemyksesi ei runsaista sanoista huolimatta tullet ymmärretyksi, vikahan ei ole tietenkään sinun vaan lukijoiden, jotka eivät ymmrtäneet ajatuksesi virtaa, tosin sitä ei ollutkaan, ainoastaan edellisen kirjoittajan moittiminen.
Eihän sitä saisi olla samaa mieltä seinäjoen kaupungnjohtajan toteamuksen kohdalla, siivellä eläminen on sitä että oma työpaikkaomavaraisuus on vaatimaton, käydään seinäjoella töissä ja verot maksetaan muualle.
Kuppa lähti maasta aikoinaan kondomin käytön lisääntyessä, suosittelen sinullekkin, kuppaamistahan se on mitä Lapua ja ilmajoki harrastaa,,
Lapualaiset+kun+omistaa+yhtiöstä+32+%+,niin+ne+luulee+omistavansa+koko+yhtiön+.
Lapuan+työllisyysaste+VAIN+80%.....Ajatella,+tämän+sammakon+päästi+suustaan+kaupunginjohtaja.+Jos+olisi+pirullinen,+niin+sanoisin,+että+äikkis+Seinäjoki.
Työpaikkaomavaraisuus on vain 80. Hyvä että muualla edes runnataan. Siivellä on hyvä lentää.