"Next year 2017 we have anniversaries in Finland: The Union of Freethinkers 80 years, first Freedom of Religion Law enacted 95 years ago and Independence of Finland 100 years."
Näin puhui Vapaa-ajattelijain liitto ry:n pääsihteeri Esa Ylikoski. Hän unohti yhden juhlan samalta vuodelta: uskonpuhdistus 500 v. Tuolta on peräisin omantunnonvapauden periaate. "Tästä perustavanlaatuisesta evankeliumin vapaudesta seuraa sitten kaikki muukin vapaus: omantunnon vapaus, tutkimuksen vapaus." http://www.reformaatio2017.fi/mita-on-olla-luterilainen/
Juhliiko vaparit uskonpuhdistusta, koska sieltä on peräisin heille tärkeä periaate? Vai kiistävätkö he kirkollisuutensa yhä, vaikka Ylikoski kävi oikein puolustusministeriössä edistämässä sotilaspappien toimintaedellytyksiä?
Näin puhui Vapaa-ajattelijain liitto ry:n pääsihteeri Esa Ylikoski. Hän unohti yhden juhlan samalta vuodelta: uskonpuhdistus 500 v. Tuolta on peräisin omantunnonvapauden periaate. "Tästä perustavanlaatuisesta evankeliumin vapaudesta seuraa sitten kaikki muukin vapaus: omantunnon vapaus, tutkimuksen vapaus." http://www.reformaatio2017.fi/mita-on-olla-luterilainen/
Juhliiko vaparit uskonpuhdistusta, koska sieltä on peräisin heille tärkeä periaate? Vai kiistävätkö he kirkollisuutensa yhä, vaikka Ylikoski kävi oikein puolustusministeriössä edistämässä sotilaspappien toimintaedellytyksiä?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Tuo linkkilähde on hyvä esimerkki kirkollisesta valahtelusta, jonk avaaja on nielaissut. Uskonnonvapaus saatiin Suomeen vasta maallista tietä, kun Uskonnonvapauslaki tuli vuonna 1923. Tässä historiaa: http://uskonnonvapaus.fi/artikkelit/historia-suomi.html
Eikö koko uskonpuhdistuksessa ollut kyse vapaudesta uskoa toisin kuin kirkko opetti? Mutta aloituksessa ei puhuttu uskonnonvapaudesta vaan omantunnon vapaudesta ja tutkimuksen vapaudesta.
Eivätkö omantunnon ja tutkimuksen vapaus olekaan vapareille tärkeitä? Jos ei ole, jätetään juhlimatta. Jos on, juhlitaan. Loogista. Nyt katsotaan, mitä mieltä vaparit ovat noista asioista. Juhlinnasta tai sen puutteesta se selviää.
Näinpä se on. Vaparit ovat jotenkin säälittäviä ja he jäävät alta aikayksikön kiinni tuollaisista epäjohdonmukaisuuksista, kun vähän pysähtyy niiden typerien puheiden äärellä. Tyhjät tynnyrit kolisevat.
Pitäisikö siis mielestäsi juhlia "kenen maa, sen uskonto" -periaatetta, joka maantieteelliset jaot perustuivat uskontosotien tuloksiin? Ja jonka tuloksenä vääräoppisia kidutettiin ja poltettiin roviolla mm. uskonnottomuudesta, kokeilevuudesta, luonnon tuntemuksesta - noituuden vastustamisen ja puhdasoppisuuden nimissä? Eivät Lutherin lausumat juutalaisten puhdistamisesta innosta sinua juhlimaan Lutherin "uskonpuhdistusta"?
Taas yksi argumentaatiovirhe.
Minä puhuin vain omantunnonvapaudesta ja tutkimuksen vapaudesta.
Mutta jos haluat vain sekularismia juhlia, juhlitko esim. Ranskan suuren vallankumouksen aiheuttamaa uskonnonvastaista terroria, Neuvostoliiton terroria yms.? No niin... palataanko näiltä aloittamiltasi vouhkauslinjilta taas asiaan: omantunnonvapaus ja tutkimuksen vapaus - kelpaako juhlan aiheeksi vai ei?
Omantunnon vapaudesta ei uskonpuhdistusken jälkeen ollat pariin-kolmeen sataan vuoteen ollut paljoakaan merkkejä ("Kenen maa. sen uskonto". Jne. Uskonsodat)
Tieteen, varsinkin luonnontyieteen kehitys, joka alkoi 1600-luvulta, jatkuen 1700- ja 1800-luvulla ei sujunut vailla vastuksia. Tiede kehittyi kirkoista huolimatta, ei kirkkojen ja uskovien ihmisten ansiosta, vaan niiden vastustuksesta huolimatta.
Aiemminhan esim. evoluution vastustukselle naureskeltiin (historiallisena jäänteenä), mutta nykypäivien eräät piirteet havahduttavat meidät siihen, että tieteen vastaisuus onkin ollut viime vuosisatoina ja 1900-luvlla riittävän rajua. (Toki sitä vastaan oli huumoriakin mm. Hiski Salomaan tapaan, mutta ei se mitään leikkiä ollut Deytonassakaan.)
Ja yhä tieteen vastainen kampanja uskonnollisin motiivein on ihan riittävän rajua ja laajaa.
Pariin sataan? Nyt opettajakin herää keskellä kesää.
Westfalenin rauha 1648 takasi yksilöille uskonnonvapauden, vaikka antoi ruhtinaille oikeuden päättää valtionuskonnosta.
Tiede on ollut nimenomaan kirkon kylkiäinen, erityisesti vielä 1600-luvulla.
En tajua, mitä evoluutiokritiikki tähän liittyy. Mikset mainitse vaikka sammakoista ennustelua tai rokotekritiikkiä? Joo, uskonnollisesti motivoitua tiedekritiikkiä toki on, mutta onko se nyt niin laajaa?
Tietääkseni teologinen tiedekunta ei ole tiedekriittinen. Ja kuten sanottua tiede oli pitkään nimenomaan kirkon kylkiäinen. Tästä on esimerkkinä koko yliopistolaitoksen historia.
Kaikenlaisia juttuja ei tosiaankaan kannata sekoittaa tähän. On historiallinen tosiasia, että omantunnon vapauden ajatus astui reformaatiossa merkittävästi eteenpäin. Tämä pitäisi pystyä tunnustamaan riippumatta omasta uskonnollisesta katsomuksesta tai sen puutteesta. Muuten tulee esittäneeksi tiedekritiikkiä. :)
Kiitos. Jätän tämän asian tähän.
Historiatietoisuuskaan ei ole vaparien paras puoli. Asioita pitäisi pystyä katsomaan rehellisesti, mikä ei tarkoita, että pitäisi jäädä 1500-luvulle. Tuollaiset kiusottelevat aloitukset ovat mahdollisia vain, koska vaparit ovat jättäneet kaiken rationaalis-tieteellisen ajattelun ja keskittyneet mediakampanjoihin yms.
Vaparit ovat yksilöitä. Juttuja tehdään vapaaehtoistyönä.
Vapaa Ajatelija -lehti julkaisee myös tieteen historiasta, mutta aivan viime aikoina niitä juttuja ei ole ollut. Siittä vaan tarjoamaan.
Vaparit kirjoittavat myös muihin lehtiin. Osa on tutkijoitakin.
Vai on tutkijoitakin. No ei se näy. Mitä nyt Tommi Paalanen joskus näkyy julkisuudessa. Kannattaako vaparit eläinseksin sallimista niinkuin Paalanen on todistellut?
Eihän ns. uskonpuhdistuksen, siis luterilaisen lahkon synnyn, ideana ollut katsomusten vapaus. Ideana oli muuttaa katolisen kirkon oppia. Ja kun se ei onnistunut, laitettiin oma seura pystyyn.
Toki epäsuorasti on varmasti merkitystä sillä, vaikuttaako alueella yksi vai useampia uskonsuuntauksia.
Niin, siis juhlitaanko vai ei?
Hauska juttu sinällään, uskonpuhdistus sai suomessa aikaan sen että muuhun kuin luterilaiseen oppiin uskominen oli laitonta ja siitä voitiin karkottaa maasta... Siis uskoa sai vapaasti mihin vaan, kunhan oli valmis muuttamaan jonnekin muualle...
Historiassa asiat etenevät hitaasti. Omantunnon vapauden ajatus tosiaan tuli merkittävänä esiin reformaatiossa. Eihän siitä modernein standardein mitattuna tullut sitä mitä sen tulisi olla, mutta onhan se kumma, jos menneisyyttä mitataan myöhemmin standardein. Sitä sanotaan anakronismin virheeksi. Oikeampaa on nähdä kehityslinjoja. Ja muuten: Suomessa oli koko ns. Puhdasoppisuuden ajan ortodokseja, mutta myönnän: tämä oli anomalia.
Uskonpuhdistukselle voi antaaa tunnustusta joidenkin asioiden etenemisestä tai alkuun/vauhtiin saattamisesta, mutta ei sitä vapaa-ajattelun näkökulmasta tarvitse silti juhlia. Juhlimisen arvoiset muutokset lainsäädännössä yms ovat tapahtuneet paljon myöhemmin.