Mitäs tarkottaa:
- aenuu arkipäevä
- akkiloeja
- antipala
- ei ruahi
- on emäntä männy kuoren alle
Siinä muutama heleppo.
- aenuu arkipäevä
- akkiloeja
- antipala
- ei ruahi
- on emäntä männy kuoren alle
Siinä muutama heleppo.
Lissee murretta
heleppoja-ovat
34399
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 34
Vanhimmat
- aenuu arkipäevä=ainoa arkipäivä
- akkiloeja=suojella
- antipala=pieni lahja
- ei ruahi=ei raaski, tohdi
- on emäntä männy kuoren alle=leivän kuori paistaessa jäänyt koholla, eli ei ole pistelty ilmareikiä leipään ennen paistoa
Våårin kaikki edes noita ei tiedä kukaan
Kaksi viimestä on oikeen. Ensimmäinen on kyllä sinnepäin mutta tarkempi merkitys pitäs löytee. Toinen on metässä.
Tietääkö joku muuten mitä on helepponen, esim. helepponen mies, millanen se on ?
Pienikokoinen.
Olisko tuo akkiloeja samaa kuin atimoija eli sukuloida?
Tuota antipalaa minäkin olisin veikannut pieneksi lahjaksi, kaupanpäälliseksi tai lohdutuspalkinnoiksi.
Lopeta jo kamuttaja inhottava murteen mökellys
Mukava tuollainen vararavinnolla käypä apumoottori joka sopivasti hieman nostaa näitä ketjuja, ei pääse tuonne näkymättömiin painumaan;)
Olen tehnyt havainnon, että joillekuille sininen nimimerkki on kuin härälle punainen vaate.
PS. Ja aloittaja voi olla kuka tahansa. Joku pilanpäiten sinällään harmittoman aloituksen laittaa, tai taitava yllyttäjä. Ja yksi mahdollisuus tietty kamuttajakin, jota kyllä en todennäköisimpänä heti pitäisi. Kuten sanottu, harmitonta äksiisiä.
Nuo ovat varsin tyypiilisiä savon murteen sanoja.
Aena, öesin, päevisin, toesin... jne. Ae, oe, äe, öe, siinä ne savolaesuuten tunnukset. Tosin muitakin on.
Lieksa ja Pielisjärven seutuhan on pääasiassa savolaisten asuttama, vaikka lieksalaiset koettavat karjalaisuuttaan mainostamalla kohentaa itsetuntoaan.
Karjalaiset sanovat mie ja sie, mutta lieksalaiset eivät sano. Mie ja sie -sanoja käytetään Joensuusta etelään olevalla alueella.
Kyllä Lieksassakin niitä käytetään, mutta vain joissain osissa.
Niinkuin missä osissa? Ei yhtikäs missään.
Antipala on se kun jollekin annetaan pikkasen ruokaa säälistä "no tuossa on sinullekin". Kun itse ei voi määritellä vaan on ruoan saannissa toisten armeliaisuuden varassa.
Käsitykseni ennekuin katson mitä muut ovat sanoneet.
- aenuu arkipäevä = päivää ennen jotain juhlapäivää, käytettiin yleensä lauantaista
- akkiloeja = järjestellä/touhuta/oikutella käytettiin tilanteen mukaan
- antipala = pieni osuus jostain joka annettiin lähinnä armosta
- ei ruahi = ei raaski
- on emäntä männy kuoren alle = leivän kohonnut kuori
Ennen muinoin sanottiin sellaista ihmistä kohokuoreksi, jolla ei ollut kaikki hoksottimet kohdallaan eli hän oli jäänyt aivotoiminnaltaan hieman vajaaksi.
Kyllä näin sanottiin.
Nyt luin vastaukset.
Kaksi kommenttia niihin.
Helepponen oli jos oli pienehkö ja laihanpuoleinen, pienestä lihavasta ei sanottu niin.
Sitten vielä tiedoksi, että minä käytän aloituksissani, sekä kommenteissani aina omaa nimimerkkiä, joten tämän aloittaja, tai nostaja, en todellakaan ole minä.
Hyvä kun muitakin kyselijöitä tulee mukaan.
Mutta kamutja voitko mennä sinne missä pipari kasvaa
Seko sinä olet
Terena, mitä se on, tietääks kamu?
Kyllähän mie tiijän, käytän sitä usein nykyäänkin.
Terenna on paikka jonka on varannut itselle jonkin tekemistä varten, tai jossa joku muu tekee jotain.
Esim. tuo on sinun terenna, enkä minä tule siihen, ja tässä on minun terenna, eikä muut sua tulla häerihtemmään, niin suahhaan kumpihii touhuta raahassa.
Hyvin vastasit kamuttaja. Taisi mennä mietintätauolle hetkeksi terassilleen teresseijjäämään;)
Mutta kun kiinnostuin asiasta, kysyn nyt minäkin "kirjaviisaana" ( kirjan luin ja törmäsin sanoihin);) löylyä lyöden neljä lisäsanaa, jotka toki saattavat löytyä mistä tahansa, ehkä jo joku hyvistä ystävistämme kysynytkin, mutta... kertaushan on sitten opintojen äiti.
Ämmö=?
Tuonilmainen=?
Starina=?
Punukka=?
PS.Nämä ovat ilmeisesti aloittelijatason helppoja.
Karjalan+sanoja+joista+pari+muistan+varmasti,+tuonilimanen+ja+punukka,+ja+aika+varma,+mutta+en+100+%+Ämmö+ja+Starina+ehkä+95+%.+Nämä+kaksi+viimeistä+on+taitaa+enemmän+olla+vähän+pohjoisempaa+kun+edelliset.
Paikkansa pitää, sanoi hammaslääkäri, vaikka ilmeisesti emme ole edes kallonkutistajia;)
Uskon, että kamuttaja nuo sanat tietää, ja moni muukin, mutta jättipotti sille, joka yhdistää ne kirjaan jonka luin hetki sitten?
Miun ämmöin siirtyit tuonilmimassiin jo ennen miun syntymmää. Hää ei nähny punukkaansa, ja mie olen vain starinoit hänest kuult.
Minä olen kuullut lapsenlapsesta sanottavan ´vunukka´. Venäjän kielessä poikalapsenlapsi on внук (vnuk => vunuk => vunukka ja tyttölapsenlapsi on внучка (vnutška = vunutska).
Cтарый (staryi) on venäjäksi vanhus, sanasta tulee myös slangisana (vanha) stara. Cтарик (starik) on vanha mies, starikka.
Malttinen on sijoittanut kaikki neljä täydellisesti lauseeseensa. Tuohon starina sanaan sen verran täydennystä, että voi tarkoittaa myös kertomuksen ja tarinan lisäksi satua.
Kamuttaja tiesi, että nämä sanat ovat enemmän Vienan-karjalan sanoja.
Vaikka lukemani starinat olivatkin hieman hävyttömiä, pääasiassa kertojina olivat olleet mummot, koska miehet eivät yleensä elä Karjalan puolella yhtä pitkään kuin he. Näitä satuja on kerätty myös Ruotsiin muuttaneilta Vienan mummoilta. Teoksessa "Kultarengas korvaan" on paremmin lapsille sopivia satuja. Sitä en ole vielä lukenut, mutta luen kyllä jos onnistun saamaan kätösiini.
Ai niin, se kirja jonka luin? Ylempänä on jonkun verran apuja jo.
Passipoot, kiitokset tähän asti kaikille!
Terenna
Pinppi
Ahnus
Moolok
Bemari
Tummeli
Jatkuvasyytely
Jonne
Bemariparkki
Lahti
500 km
Kuperkeikkahullu= joka jakaa ahnustansa ilman tummelia. Ympäri maakuntia.