Hätätila Erdoganin diktatuurissa

ehdoton valta Turkissa.
Käsissä on armeija, oikeuslaitos, poliisi, koululaitos jne.

Malli on otettu Venäjältä, jota lähennytään.

Saksan ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier kehottaa Turkkia päättämään poikkeustilan niin pian kuin mahdollista, kertoo uutistoimisto Reuters.

Steinmeierin keskiviikkoiltana julkaiseman lausunnon mukaan ihmisten uumoillut poliittiset kannat eivät voi olla syy joutua Turkin johdon hampaisiin. Ulkoministeri penäsi Turkin hallitukselta suhteellisuudentajua vasteessa vallankaappausyritykseen.

Turkin presidentti Recep Tayiip Erdogan julisti maahan keskiviikkona kolmen kuukauden poikkeustilan. Poikkeustila johtuu viime perjantaina alkaneesta armeijan vallankaappausyrityksestä, joka epäonnistui.

Erdoganin mukaan poikkeustila ei vaaranna demokratiaa Turkissa. Tähän mennessä vallankaappausyrityksen jälkeisissä ”puhdistuksissa” on muun muassa pidätetty liki 3 000 sotilasta ja upseeria, pantu viralta 2 700 tuomaria, siirretty syrjään kymmeniätuhansia opetusalan työntekijöitä yliopistojen johtoa myöten, rajoitettu lehdistönvapautta ja erotettu 8 000 poliisia.

Ulkopoliittisen instituutin tutkija Toni Alarannan mukaan Turkin tilanne näyttää huonolta.


Turkkiin julistettiin kolmen kuukauden poiikeustila.
Erdogan määräsi aiemmin uudet vaalit, koska vaalitulos ei miellyttänyt häntä.
Vallankaappausyrityksessä on paljon hämmentäviä yksityiskohtia, eikä joukkoirtisanomisia ole selitetty.

"Ei lupaa tällaisiin tekoihin" - Itävalta kutsuu Turkin suurlähettilään puhutteluun

Turkkiin julistettiin myöhään keskiviikkona kolmen kuukauden poikkeustila. Mitä se käytännössä merkitsee, Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Toni Alaranta?

- Poikkeustila on perustuslain mukaan joissakin kansakunnallisesti tärkeissä kriiseissä mahdollista julistaa, ja se antaa viranomaisille poikkeusvaltuuksia. Ne ovat esimerkiksi matkustusrajoituksia, kokoontumisvapauden rajoittamista, ulkonaliikkumiskieltoa, pysäyttämistä ja etsintää kadulla poliisin toimesta. Pääasiassa kyse on siitä, että kansalaisten perusoikeuksia ja vapauksia voidaan rajoittaa tänä aikana.

Onko tässä vaarana, että ihmisiä voi joutua pidätetyiksi vain, koska he kannattavat muuta puoluetta kuin AKP:ta?

- Tietysti houkutus käyttää tätä tällaiseen toimintaan, on suuri - tietäen miten siellä on toimittu viime vuosina. Kyllä tässä suuri vaara on, että muitakin kuin sotilasvallankaappaajia kohtaan näitä toimenpiteitä tehdään.

Ovatko joukkoirtisanomiset merkki siitä, että Turkissa tehdään nyt jotain muutakin kuin kukistetaan vallankaappausyritystä?

- On minun mielestäni. Nythän siellä on suuri määrä yliopiston opettajia, rehtoreita ja opetusministeriön virkamiehiä ja lakimiehiä irtisanottu. Varmaan Turkin hallinto itse väittää, että he kaikki ovat gülenistejä, mutta sellaista on mielestäni tässä aikataulussa mahdotonta todentaa. Vaikuttaa hyvin epätodennäköiseltä, että he kaikki olisivat tässä (vallankaappausyrityksessä) mukana.

Presidentti Recep Tayyip Erdogan on ilmoittanut, etteivät perustuslakituomioistuimen päätökset koske häntä. Hän julisti eilen Turkkiin poikkeustilan.

Presidentti Recep Tayyip Erdogan on ilmoittanut, etteivät perustuslakituomioistuimen päätökset koske häntä. Hän julisti eilen Turkkiin poikkeustilan. (AP)

Uskotko itse, että vallankaappausyritys oli aito?

- Kyllä edelleen uskon, että se oli aito. Mutta edelleen hallinnon puolelle on kysymysmerkkejä siitä, että miksi tietyt asiat tehtiin ja toiset jätettiin tekemättä. Turkin tiedustuspalvelu esimerkiksi ilmoitti antaneensa kenraalikunnalle tiedon tai selkeän vinkin tästä (vallankaappausyrityksestä) monta tuntia ennen kuin se käynnistyi. Miksi tässä on tällainen viive, siihen ei ole löytynyt mitään vastausta.

Tutkija Alarannan mukaan julkitulleissa tiedoissa on useita hämmentäviä seikkoja, kuten mediatieto siitä, että kaappareiden hävittäjät olisivat jahdanneet presidentti Erdoganin konetta, mutteivät ampuneet sitä alas. Vallankaappausyritys ei kuitenkaan hänen mukaansa vaikuta muutaman upseerin tekosilta, vaan takana on laajempi verkosto ihmisiä.

- Armeijan sisällä on monennäköistä tyytymättömyyttä. Oli se sitten mistä tahansa kumpuavaa, Alaranta sanoo ja uskoo myös gülenistisen liikkeen toimijoiden olevan asiassa ainakin jollain tavalla mukana.