Ovatko ajatukset fysikaalisia?

Fysiikan standardimalli sijaitsee samassa osassa aika-avaruutta kuin muutkin 1900-luvun tapahtumat. Aika-avaruus on kuin suljettu varasto: kaikki on siellä, mutta mitään ei voi liikuttaa, lisätä tai ottaa pois.

Jos ajatukset eivät ole fysikaalisia, ne eivät tee mitään koska niillä ei ole keinoa vaikuttaa aivotoimintaan. Jos ajatukset ovat fysikaalisia, sittenkään ne eivät tee mitään, koska fysikaalinen aivotoiminta riittää.

Näin ollen ajatukset eivät vaikuta mihinkään eivätkä muuta mitään. Tämä onkin yleisen suhteellisuusteorian kanssa sopusoinnussa, koska aika-avaruudessa mikään ei ikinä muutu.

Muistelu peilaa menneisyytää ja kokemuksia. Ajattelu on kyky simuloida tulevaa menneiden kokemusten perusteella. Luova ajattelu on kyky soveltaa opittua uudella tavalla.

Ajatus täytyy olla jonkinlainen aivojen kokonaisvaltainen tila, jossa aivojen eri alueet kommunikoivat keskenään.

Ajatukset vaikuttavat myös muualle kehoon erilaisten kemikaalien kautta. Nälkäiselle tulee vesi kielelle, kun hän näkee muhkean kinkkuvoileivän, tai jo pelkästä ajatuksesta.

Pienessä pöllyssä luovuus kukkii.
http://www.hs.fi/arviot/a1469159154862

Ihan mielenkiintoisia mutuja ja arvailuja. Tässä omani:

Eiköhän se ajatus ole kuitenkin lähinnä informaatiota eikä se ns. aineellinen kokonaisuus ja järjestys (kuten aivot, kirjat, internet) mille se informaatio on koodattu ole kovin olennainen.

Jos ajatukset olettaa sillä tavalla aineellisiksi että se ajatus seuraa jotenkin suoraan fysiikan kaavoista ottamatta huomioon aineelliseen järjestykseen koodattua informaatiota niin joudutaan helposti jonkinlaiseen kehämäiseen ajatteluun varsinkin jos oletetaan samalla että minkäänlaisia kokonaisvaltaisia osiinsa redusoimattomia systeemeitä ei voi olla olemassa.

Pitää myös olettaa jokin joka pystyy ymmärtämään sen ajatuksen ja soveltamaan sitä uusiin asioihin eikä pelkästään manipuloimaan informaatiota joidenkin ennalta määriteltyjen sääntöjen mukaan kuten esim. tietotekniikassa.

Jos ajatuksen perusta on jonkin yksilön aivotoiminnan kemia niin miten voi tiede olla mahdollista? Miten syntyy tiedeyhteisön konsensuksen joukkokäyttäytyminen jossa nimenomaan asioiden ymmärtäminen ja sen ymmärryksen välittäminen toisille on olennaista eikä vain sääntöjen seuraaminen?

Shannonin informaatioteoria kuvaa vain koodatun informaation siirtoa eikä sinänsä itse informaatiota. Vastaanottajan ja lähettäjän pitää ymmärtää informaation merkitys ennenkuin kommunikointi voi olla mielekästä.

https://en.wikipedia.org/wiki/Voyager_Golden_Record

Jos Voyagerin mukana kulkevaa informaatiota ei vastaanota kukaan riittävän älykäs jollain tavalla ihmisen kaltainen ajatteleva olento niin se olio pysty siihen mielekkäästi vastaamaankaan.

Jonkinlaista parviälymallia voi ehkä soveltaa esim. mielenosoittajajoukon käyttäytymiseen koska sellaisessa ilmiöissä ei ajattelu eikä informaatio yleensä näyttele mitenkään kovin olennaista osaa.

Tietoisuutta ja ajattelua voi tietenkin muunnella ja moduloida kemikaaleilla mutta se ei tarkoita että se ajatus syntyisi sähkö-kemiallisista reaktioista vaan että se informaatio aivoissa on koodattu kemiallisesti kuten dna-molekyylissäkin jonka on todettu olevan ehkä luotettavin tunnettu informaation talletus ja säilytystapa.

http://phys.org/news/2016-07-scientists-digital-dna.html

Sen sijaan että informaatio olisi tietokoneen tavoin koodattu binäärisesti niin se informaatio on ylipäätänsä tunnetuissa biologisissa eliöissä on koodattu neljällä erilaisella kemiallisella symbolilla (A, C, T ja G). Näin on ehkä myös aivoissa.

Tietoisuus ja ajattelu jäävät edelleen arvoitukseksi mutta varmaa on että pelkästään fysikalistisen selitys on virheellinen ja kuvaus puutteellinen.

Ns. aineen sen sijaan voisi selittää jonkinlaiseksi "jähmettyneeksi" ajatusmuodoksi joka on alunperin tietoisuuden tuottama joka elää omaa elämäänsä kunnes sitä lakataan ylläpitämästä henkilökohtaisilla tai kollektiivisilla uskomuksilla eli ajattelulla.

http://www.esoteric-philosophy.net/thoutforms.html

https://en.wikipedia.org/wiki/Tulpa#Thoughtform

Kun helpot selitykset ja mallit eivät riitä niin syytä ainakin harkita myös olemassaolevia vaikkakin melko epäsovinnaisia selitysmalleja. Tiede yleensä kuittaa vaikeat asiat monimutkaisuudella ja sattumalla eikä uskaltaudu kyseenalaistamaan perinteellistä naturalistista maailmankuvaa. Laumassa on turvallista ajatella muun lauman tavoin.

Superdeterminismi on ainoa oikea käsityskanta. Tottakai fysikaalinen maailma noudattaa fysiikan lakeja. Niihin ei tietoisuus kuulu. Myös kokeentekijä noudattaa fysiikan lakeja. Tulpa-ajatusmuodot ja lusikan taivutus ajatuksen voimalla ovat huuhaata.

Tässä olisi vapaa tahto-hörhölle kommentoitavaksi filosofian prof. Manzottin (Milano, Harvard) teoria, jonka mukaan tietoisuus objektista on objekti. Esim. kun havaitset banaanin, olet banaani.

http://www.consciousness.it/Docs/Manzotti - 2016 - Experiences are Objects. Towards a Mind-object Identity Theory.pdf

No ei se linkki toiminut. Manzottin kotisivut kuitenkin osoitteessa consciousness.it. Mitä mieltä tuosta paperista "Experiences are Objects. Towards a Mind-object Identity Theory.pdf"??? Näytähän nyt vihdoin vapaa tahto-hörhö, mihin pystyt!

Haynesin porukan 2015 paperi on lähtökohdaltaan muuten mieletön. Siis se paperi, josta vapaa-tahto hörhö innostui äskettäin. Kas näin:

A. Jos vapaa tahto on tosi, tutkimustulos tietenkin on että vapaa tahto on tosi.

B. Jos vapaata tahtoa ei ole, sitä ei kertakaikkiaan ole vaikka tutkimustulos näyttäisikin olevan että vapaa tahto on tosi.

Kuten mm. fyysikko Hossenfelder on todennut, vapaata tahtoa ei ole koska fysiikan lait eivät sitä salli. Siksi vaihtoehto A on hylättävä ja valittava B. Vapaata tahtoa ei siis ole, eikä 2015 paperiin voi luottaa. Tieteen ei ylipäätänsä voi luottaa, koska kokeentekijöilläkään ei ole vapaata tahtoa.

Siis valitaan B, eli superdeterminismi on totta.

Logiikassani ei ole vikaa. Vaihtoehtoa A ei pitäisi valita tutkimuksen lähtökohdaksi, koska vapaata tahtoa ei ole. Jos se kuitenkin valitaan tutkimuksen lähtökohdaksi, se valinta ei ole ollut vapaa koska vapaata tahtoa ei ole.

Koska A ja B ovat ainoat vaihtoehdot ja A on hylätty, on pakko valita B. B mitätöi kaiken vapaata tahtoa koskevan tutkimuksen, koska sitä ei voi tehdä vapaasti. Mitään muutakaan tiedettä ei voi tehdä vapaasti, koska B on valittu, joten superdeterminismi on totta.

Täysin aukotonta päättelyä. Respektiä meikäläiselle!

Nykyisessä yhteiskunnassa ja kulttuurissa on paljon sellaisia asioita jotka itsessään eivät ole aineellisia mutta niillä on kuitenkin hyvin selkeitä fysikaalisia seurauksia. Niitä voi kutsua psykologisiksi asioiksi mutta ei se psykologia-leima oikeastaan kerro juuri mitään ilmiön luonteesta.

Voi esimerkiksi pohtia miksi on olemassa sellainen asia kuin raha. Se ei itsessään ole mitään fysikaalista vaikka koko yhteiskunnan toiminta perustuu siihen että rahaa käytetään jonkinlaisena energian ja aineen vaihtovälineenä. Koko ns. kapitalistinen yhteiskunta perustuu sille että rahalla oletetaan olevan jokin vaikutus fysikaalisiin tapahtumiin. Raha on arvo eikä mikään konkreettinen fysikaalinen asia. Raha perustuu sopimuksille, mielikuville ja uskomuksille.

Väite että kaikkien mielen ilmiöiden (kuten ajatusten ja tunteiden) ovat vain aivojen sähkökemiaa ei oikeastaan selitä mitään jollei ole esittää jotain selkeää fysikaalista kausaliteettia asian tueksi. Geenit ja aivojen sähkökemia vaikuttaa korkeintaan vain yksilötasolla kun taas ajatukset varsinkin kielellisesti ilmaistuna ovat aina jotenkin sosiaalinen ja yhteisöllinen asia.

Esim. matematiikka ei toimi ja ole olemassa sen takia että jonkun matematiikon aivoissa sähkökemia sattuu toimimaan stokastisesti tai deterministisesti juuri tietyllä tavalla vaan että matematiikka toimii nimenomaan riippumatta jonkun tietyn konkreettisen yksilön aivojen tilasta. Kaikilla matemaatikoilla ei todellakaan ole niin samanlaiset geenit ja aivokemia että sen takia löytyisi konsensus ja ymmärrys jostain matematiikan teoreemasta vaan nimenomaan sen takia että se matematiikka on pätevää vallitsevista fysikaalisista olosuhteista riippumatta.

Jollain tavalla Platon oli oikeassa olettaessaan jonkinlaisen ideoiden maailman erotuksena fysikaalisesta maailmasta. Syy voi olla se että se ns. fysikaalinen maailmakin on syvimmällä tasolla nimenomaan matemaattista. Se selittäisi miksi matematiikka pystyy niin tarkasti jopa kymmenien desimaalien tarkkuudella kuvaamaan fysikaalista maailmaa.

Aivojen energiankulutus on noin 10-kertainen kehon muihin osiin verrattuna. Pohdiskelu ja ongelmien ratkaiseminen lisää kulutusta entisestään.

Aivoissa on vain protoneja, neutroneja ja elektroneja. Näistä on ajatuksetkin "tehty".

"Myös sydän koostuu näistä peruspalikoista. Harva kuitenkaan tosissaan väittää ajattelevansa sydämellään."

Elinsiirtopotilailla on todettu että elimen jo kuolleen luovuttajan ominaisuuksia (tapoja ja muistoja) on siirtynyt elimen vastaanottajalle. Tämän oletetaan liittyvän jonkinlaiseen solumuistiin mutta toinen vaihtoehto on että aivot ja keho ovat jonkinlainen non-lokaalin tietoisuuden informaation vastaanotin ja viritin. Itse ilmiö ei ole tuntematon tieteelle.

http://www.medicaldaily.com/can-organ-transplant-change-recipients-personality-cell-memory-theory-affirms-yes-247498

"Aivojen monimutkainen hermosolujen verkko mahdollistaa sähkövirrat, joita myös ajatteluksi sanotaan."

Tuokin on vain oletus ja uskomus. Kun jotain ei ymmärrettä niin vedotaan joko sattumaan ja/tai systeemin monimutkaisuuteen. Maailmankuva - tässä tapauksessa reduktionistinen materialismi määrittelee oletukset ja uskomukset tiedeyhteisössä. Tietoisuus on edelleen jonkinlainen kielletty aihe (tabu) varsinkin ei fysikalistisesti ajateltuna ja tulkittuna.

"Elinsiirtopotilailla on todettu että elimen jo kuolleen luovuttajan ominaisuuksia (tapoja ja muistoja) on siirtynyt elimen vastaanottajalle. " Neurotutkija prof. Swaab toteaa tuon 100 % huuhaaksi 100 % materialistisessa kirjassaan "We are our brains". Hyvä kirja.

Ajatukset ovat aaltoja jotka kulkevat paljon nopeammin kuin valo. Olen kuullut että gluonit ovat niitä hiukkasia joista ajatukset koostuu. Ajatusvoima on luonnonvoima, kuten magnetismi, ja ajatusvoimaa on joka paikassa. Ajatusvoima on oikeastaan se ainut voima ja muut voimat ovat vain sen eri muotoja.

"There is a celestial mind force, a great sympathetic force which is life itself, of which everything is composed." -- John Keely

Ajatukset eivät voi olla fysikaalisia koska se johtaisi kehäpäätelmään eikä silloin mikään tiede,matematiikka ja logiikka voisi pitää paikkaansa eikä voisi mitenkään erottaa väärää tietoa oikeasta tiedosta.

Fysiikan kuvaukset ovat kaikki matemaattisia eikä matematiikka ole aineellista. Johdonmukaisempaa on siis olettaa että mikään ei ole aineellista vaan ns. aine koostuu ajatuksista eli matemaattisista abstrakteista objekteista.

Tiede on ajattelua ja tieteen tulokset ovat ajatuksia.