PUOLUSTUSVOIMAT ryhtyy kouluttamaan varusmiehiä välittömän valmiuden yksiköihin, joita tarpeen vaatiessa käytettäisiin sotatoimissa jo varusmieskoulutuksen aikana.
Välittömän valmiuden joukkojen eli valmiusyksiköiden koulutus alkaa varuskunnissa ja eri puolustushaaroissa vuosina 2017 ja 2018.
Valmiusyksiköiden koulutuksen suunnittelu on paraikaa käynnissä. Toimeenpano-ohjelma on tarkoitus saada valmiiksi tämän vuoden aikana.
Puolustusvoimat aikoo panostaa valmiusyksiköiden koulutukseen kunnolla. Tästä on osoituksena muun muassa se, että varusmiesvalmiusyksiköiden halutaan osallistuvan myös kansainvälisiin harjoituksiin.
Valmiusyksiköiden perustamisen taustalla on se, että Puolustusvoimat haluaa varusmieskoulutuksen liittyvän entistä tiiviimmin sotilaalliseen valmiuteen. Venäjän kaksi vuotta sitten suorittama Krimin valtaus osoitti, kuinka nopeasti sotilaallinen konflikti saattaa kehittyä.
HS uutisoi huhtikuussa, että Puolustusvoimat suunnittelee varusmiesten käyttöä yllätyshyökkäysten torjunnassa.
Puolustusvoimien valmiuspäällikkö, prikaatikenraali Markku Myllykangas kertoi tuolloin HS:lle, ettei Puolustusvoimat kommentoi valmiuteen liittyviä asioita millään tavalla.
HS:n hankkiman Pääesikunnan koulutusosaston suunnitelman mukaan valmiuskoulutusta ja -harjoituksia halutaan lisättäväksi kaikilla joukoilla. Lisäksi valmiusjoukkojen harjoitukset halutaan järjestää niille määritetyllä toiminta-alueella.
Valmiussotilaille aiotaan myös kouluttaa tehtäviin liittyvät voimankäyttöoikeudet erilaisissa valmiustiloissa.
Puolustusvoimat tavoittelee sitä, että kriisin syntyessä kantahenkilökunnan ja erilaisten varusmiesosastojen avulla kyettäisiin kohottamaan sotilaallista valmiutta joustavasti, aloittamaan toimenpiteet tilanteen hallitsemiseksi ja suojaamaan reserviläisistä koostuvien varsinaisten sodan ajan joukkojen perustamista.
VALMIUSYKSIKÖIDEN perustaminen saattaa vaikuttaa tulevaisuudessa varusmiesten saapumiseriin ja palvelusaikoihin.
Varusmiehet tulevat nyt palvelukseen kaksi kertaa vuodessa: tammikuussa ja heinäkuussa. Saapumiserät ovat siten eri vaiheissa koulutusta, mikä vaikuttaa sotilaalliseen valmiuteen.
Ongelman korjaamiseksi saatetaan tulevaisuudessa lisätä saapumiserien lukumäärää tai muuttaa palvelusaikoja.
Puolustusvoimat ei halua kuitenkaan kasvattaa varusmieskoulutuksen kustannuksia. Valmiusyksiköiden varusmiesten mahdollisesta palvelusajan pidentämisestä saattaakin seurata se, että muiden varusmiesten palvelusaikaa lyhennetään vastaavasti.
Puolustusvoimat suunnittelee, ettei ainakaan vuosina 2017–2020 tehdä muutoksia saapumiseriin. Mahdolliset muutokset valmisteltaisiin kuitenkin tänä aikana, ja ne tulisivat voimaan aikaisintaan 2021. Pääesikunnasta ei vuosilomien vuoksi haluttu kommentoida asiaa.
Puolustusvoimat kokee ongelmaksi myös varusmiesten vapaat viikonloput, jotka aiheuttavat armeijatermein ”valmiusvajetta”.
Suunnitelmissa onkin selvittää, pitäisikö asevelvollisuuslakia muuttaa siten, että joukko-osaston komentajalle tai perusyksikön päällikölle annettaisiin oikeus keskeyttää varusmiehen loma valmiudellisista syistä.
VARUSMIESTEN käytöstä sodan ajan tehtävissä poistui iso este, kun oikeuskansleri Jaakko Jonkka antoi tammikuussa lausunnon, jonka mukaan varusmiesten käyttäminen sodan ajan tehtäviin varusmiespalveluksen aikana on mahdollista.
Tästä oli aiemmin epäselvyyttä, koska varusmiehiä ei ole lain mukaan saanut käyttää virka-apua annettaessa vaarallisiin tehtäviin. Puolustusvoimien nykykäytäntö onkin, että varusmiehiä saa käyttää vain tukitehtävissä valmiuden kohottamisen eri vaiheissa. Tämä muuttuu siis ensi vuoden alussa.
Varusmiesten käyttö sodan ajan tehtävissä on herkkä aihe, koska he eivät ole täysin koulutettuja sotilaita vaan vasta sotataitojen opiskelijoita. Puolustusvoimien tuleekin vielä määritellä, missä vaiheessa koulutusta varusmiehet voitaisiin lähettää sotaan.
KRIMIN kriisin jälkeen Suomi on kehittänyt kykyään nostaa sotilaallista valmiuttaan nopeasti.
Asevelvollisuuslakiin hyväksyttiin tämän kuun alussa muutos, joka helpottaa valmiuden kohottamista myös reserviläisten osalta.
Lainmuutoksen jälkeen kertausharjoitukseen määräämistä koskevaa kolmen kuukauden määräaikaa voidaan nyt lyhentää, jos on kyse niin sanotusta sotilaallisen valmiuden joustavasta kohottamisesta. Kyse on tällöin kuitenkin aina poikkeusmenettelystä.
Hallitus kaavaili alun perin Puolustusvoimien komentajalle oikeutta kutsua 25 000 asevelvollista välittömästi sotilaallisen valmiuden joustavaan kohottamiseen tarkoitettuun kertausharjoitukseen. Lausuntokierroksen jälkeen tästä osittaista liikekannallepanoa muistuttavasta oikeudesta luovuttiin.
Viime vuoden kesäkuussa HS uutisoi, että Puolustusvoimat oli alkanut kerätä kotiutuvilta varusmiehiltä vapaaehtoisia sitoumuksia saapua kertausharjoituksiin kolmea kuukautta lyhyemmässä ajassa.
Puolustusvoimien Pääesikunnasta kerrottiin tuolloin HS:lle, että Puolustusvoimat halusi saada hs
Välittömän valmiuden joukkojen eli valmiusyksiköiden koulutus alkaa varuskunnissa ja eri puolustushaaroissa vuosina 2017 ja 2018.
Valmiusyksiköiden koulutuksen suunnittelu on paraikaa käynnissä. Toimeenpano-ohjelma on tarkoitus saada valmiiksi tämän vuoden aikana.
Puolustusvoimat aikoo panostaa valmiusyksiköiden koulutukseen kunnolla. Tästä on osoituksena muun muassa se, että varusmiesvalmiusyksiköiden halutaan osallistuvan myös kansainvälisiin harjoituksiin.
Valmiusyksiköiden perustamisen taustalla on se, että Puolustusvoimat haluaa varusmieskoulutuksen liittyvän entistä tiiviimmin sotilaalliseen valmiuteen. Venäjän kaksi vuotta sitten suorittama Krimin valtaus osoitti, kuinka nopeasti sotilaallinen konflikti saattaa kehittyä.
HS uutisoi huhtikuussa, että Puolustusvoimat suunnittelee varusmiesten käyttöä yllätyshyökkäysten torjunnassa.
Puolustusvoimien valmiuspäällikkö, prikaatikenraali Markku Myllykangas kertoi tuolloin HS:lle, ettei Puolustusvoimat kommentoi valmiuteen liittyviä asioita millään tavalla.
HS:n hankkiman Pääesikunnan koulutusosaston suunnitelman mukaan valmiuskoulutusta ja -harjoituksia halutaan lisättäväksi kaikilla joukoilla. Lisäksi valmiusjoukkojen harjoitukset halutaan järjestää niille määritetyllä toiminta-alueella.
Valmiussotilaille aiotaan myös kouluttaa tehtäviin liittyvät voimankäyttöoikeudet erilaisissa valmiustiloissa.
Puolustusvoimat tavoittelee sitä, että kriisin syntyessä kantahenkilökunnan ja erilaisten varusmiesosastojen avulla kyettäisiin kohottamaan sotilaallista valmiutta joustavasti, aloittamaan toimenpiteet tilanteen hallitsemiseksi ja suojaamaan reserviläisistä koostuvien varsinaisten sodan ajan joukkojen perustamista.
VALMIUSYKSIKÖIDEN perustaminen saattaa vaikuttaa tulevaisuudessa varusmiesten saapumiseriin ja palvelusaikoihin.
Varusmiehet tulevat nyt palvelukseen kaksi kertaa vuodessa: tammikuussa ja heinäkuussa. Saapumiserät ovat siten eri vaiheissa koulutusta, mikä vaikuttaa sotilaalliseen valmiuteen.
Ongelman korjaamiseksi saatetaan tulevaisuudessa lisätä saapumiserien lukumäärää tai muuttaa palvelusaikoja.
Puolustusvoimat ei halua kuitenkaan kasvattaa varusmieskoulutuksen kustannuksia. Valmiusyksiköiden varusmiesten mahdollisesta palvelusajan pidentämisestä saattaakin seurata se, että muiden varusmiesten palvelusaikaa lyhennetään vastaavasti.
Puolustusvoimat suunnittelee, ettei ainakaan vuosina 2017–2020 tehdä muutoksia saapumiseriin. Mahdolliset muutokset valmisteltaisiin kuitenkin tänä aikana, ja ne tulisivat voimaan aikaisintaan 2021. Pääesikunnasta ei vuosilomien vuoksi haluttu kommentoida asiaa.
Puolustusvoimat kokee ongelmaksi myös varusmiesten vapaat viikonloput, jotka aiheuttavat armeijatermein ”valmiusvajetta”.
Suunnitelmissa onkin selvittää, pitäisikö asevelvollisuuslakia muuttaa siten, että joukko-osaston komentajalle tai perusyksikön päällikölle annettaisiin oikeus keskeyttää varusmiehen loma valmiudellisista syistä.
VARUSMIESTEN käytöstä sodan ajan tehtävissä poistui iso este, kun oikeuskansleri Jaakko Jonkka antoi tammikuussa lausunnon, jonka mukaan varusmiesten käyttäminen sodan ajan tehtäviin varusmiespalveluksen aikana on mahdollista.
Tästä oli aiemmin epäselvyyttä, koska varusmiehiä ei ole lain mukaan saanut käyttää virka-apua annettaessa vaarallisiin tehtäviin. Puolustusvoimien nykykäytäntö onkin, että varusmiehiä saa käyttää vain tukitehtävissä valmiuden kohottamisen eri vaiheissa. Tämä muuttuu siis ensi vuoden alussa.
Varusmiesten käyttö sodan ajan tehtävissä on herkkä aihe, koska he eivät ole täysin koulutettuja sotilaita vaan vasta sotataitojen opiskelijoita. Puolustusvoimien tuleekin vielä määritellä, missä vaiheessa koulutusta varusmiehet voitaisiin lähettää sotaan.
KRIMIN kriisin jälkeen Suomi on kehittänyt kykyään nostaa sotilaallista valmiuttaan nopeasti.
Asevelvollisuuslakiin hyväksyttiin tämän kuun alussa muutos, joka helpottaa valmiuden kohottamista myös reserviläisten osalta.
Lainmuutoksen jälkeen kertausharjoitukseen määräämistä koskevaa kolmen kuukauden määräaikaa voidaan nyt lyhentää, jos on kyse niin sanotusta sotilaallisen valmiuden joustavasta kohottamisesta. Kyse on tällöin kuitenkin aina poikkeusmenettelystä.
Hallitus kaavaili alun perin Puolustusvoimien komentajalle oikeutta kutsua 25 000 asevelvollista välittömästi sotilaallisen valmiuden joustavaan kohottamiseen tarkoitettuun kertausharjoitukseen. Lausuntokierroksen jälkeen tästä osittaista liikekannallepanoa muistuttavasta oikeudesta luovuttiin.
Viime vuoden kesäkuussa HS uutisoi, että Puolustusvoimat oli alkanut kerätä kotiutuvilta varusmiehiltä vapaaehtoisia sitoumuksia saapua kertausharjoituksiin kolmea kuukautta lyhyemmässä ajassa.
Puolustusvoimien Pääesikunnasta kerrottiin tuolloin HS:lle, että Puolustusvoimat halusi saada hs
Vastaukset 6
Vanhimmat
Varusmiespojut lähetetään sotaan kun viisaimmat ja älykkäimmät reserviläiset kieltäytyvät.
Usa ja Nato haluavat palkkakustannuksiaan alas. Sauli Nato Niinistö jelppaa Suomen varusmiehillä.
Ei lähetetä! Sekä varusmiehissä että reserviläisissä on kyse vapaaehtoisuudesta!
Puolustusvoimat on kevään aikana kutsunut varusmiehiä uusiin erittäin nopean valmiuden joukkoihin. Helsingin Sanomien mukaan reserviin siirtyville varusmiehille on tarjottu mahdollisuutta tulla palvelukseen nopeammin kuin laki edellyttää, kun esimerkiksi kertausharjoituskutsu on lähetettävä kolme kuukautta ennen harjoitusta.
Joukkoihin ilmoittautuvat varusmiehet allekirjoittavat sopimuksen, mutta siinä ei ole tarkemmin täsmennetty, kuinka nopeasti palvelukseen on myöhemmin reservistä saavuttava. Sopimuksia on tarjottu useissa varuskunnissa.
Puolustusvoimien pääesikunnan viestintäjohtaja, eversti Mika Kalliomaa kertoo, että uusien joukkojen – joilla ei ole vielä edes virallista nimeä – perustamisen taustalla vaikuttaa Ukrainan sota.
– Kaikki liittyy toimintaympäristön muutokseen. Yksi keskeinen tekijä on Ukrainan kriisi. Meidän pitää varmistua, että meillä on vasteajat, jotka toimintaympäristö näyttää vaativan, Kalliomaa sanoo HS:lle.
Nato lähetti käskyn päämajaan. Ja Nato-orja Jussi Niinistö on selkäkumarassa heti.
Onneksi on alettu jo vihdoinkin ajattelemaan järjen kanssa asioita saati että Suomi ylläpitäisi asevelvollisuutta kouluttamalla kaikista varusmiehistä valmiusjoukkoja talvi- ja jatkosodan malliin. Ei siinä ole mitään järkeä ja työntävät postiluukusta sitten kaikille reserviläiselle taas kirjeen n. 10 vuoden päästä, jossa kerrotaan että on siirretty nostoväkeen, vara- tai siviilivarantoon yms.
r...än vinkujat paniikissa. Parantaa selkesti nopeutta vastata jos r..ät eksyy tai tulee lomailemaan tänne.