Jos uskovaisella ei ole ansiotyöpaikkaa, onko hänellä Jumalan silmissä velvollisuus silti työskennellä yhteisön ja Jumalan valtakunnan eteen? Vaikka hän ei saakaan siitä palkaa, jolla voi ostaa leipää henkensä pitimiksi?
Raamatussa sanotaan, että työmies on leipänsä ansainnut.
Voiko työttömyystuen / sossutuen lukea työttömälle ansaituksi leiväksi vain siinä tapauksessa, jos työtön tekee vapaaehtoistyötä tuen määrän mukaisesti (esim. 2 tuntia päivässä työmarkkinatuella ja 4 tuntia ansiosidonnaisella)?
Raamatussa sanotaan, että työmies on leipänsä ansainnut.
Voiko työttömyystuen / sossutuen lukea työttömälle ansaituksi leiväksi vain siinä tapauksessa, jos työtön tekee vapaaehtoistyötä tuen määrän mukaisesti (esim. 2 tuntia päivässä työmarkkinatuella ja 4 tuntia ansiosidonnaisella)?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Terve uskova ihminen haluaa jo luonnostaan tehdä jotain hyvää ja hyödyllistä! Vapaaehtoistyö on ihan hyvä vaihtoehto. Itsekin työttömänä teen mm. katulähetystyötä, niiden voimavarojen mukaan kuin Herra antaa.
Jumala eri halua, että suht. terve ihminen on jouten! Jumala ei ole kyllä mikään orjapiiskurikaan! Levollekin on aikaa... Jeesus sanoi, että Hänen ikeensä on sovelias, ja kuormansa keveä. Tämän mukaan koetan elää itsekin, vaikka työttömyys ja sairaudetkin hieman hidastavatkin "tehokkuuttani"... Ja on suruaikaakin elämässäni, monen läheiseni nukuttua pois.
Suosittelen kyllä vapaaehtoistyötä työttömälle uskovalle! Varmasti jokaiselle löytyy jokin sopiva ja mielekäs tehtävä. Elämä ei ole suorittamista, vaan Jumalan tahto on, että koemme myös iloa toimistamme ja tekemisestämme!
Vapaahetoistyö on ihan hyvä vaihtoehto ja harrastus - vaikka kävisikin töissä.
Koska lähimmäisen rakastaminen on juuri sitä, että teemme toinen toisemme vuoksi jotain rakentavaa. Vaikka sitten vapaaehtoistyötä. Mutta näillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että saadakseen perustuslain turvaamaa elantoa olisi pakko.
Vapaa ehtoisesti jokainen voi tehdä aina jotain – oli töissä tai ei.
Aamen.
Eikös se niin mennyt, että otsa hiessä on sinun leipäsi ansaitseman eli työnteolla on elanto hankittava. Onko sekään oikein, että rahaa saa tekemättä mitään, mutta nykyisessä yhteiskunnassa ei oikein pärjää, jollei ole rahaa, kun eläminen maksaa monine eri maksuineen.
Toisaalta kaikille ei ole töitä tarjolla ja osa ihmisistä ei ole kykeneväisiä pärjäämään nykyajan kiireisessä ja hektisessä työelämässä.
Työ käsitteenä voi muuttua, tarvitseeko kaikki tekeminen olla kirjaimellisesti työtä. Se voi olla työn vastinetta, kuten vapaaehtois toimintaa/työtä tai erilaisia harrastuksia.
Niissähän kuitenkin on tekeminen mukana ja anatavat tekijälleen toisenlaista mielekkyyttä, kuin palkallinen työ.
Vapaaehtois työ perustuu vapaaehtoisuuteen ja on siltäkin kannalta arvokasta työtä, että kaikki eivät halua tehdä työtä toisten hyväksi ilman korvausta, joten vapaaehtois työtä tekevillä ei ole motiivina raha, vaan auttamisen halu ja vapaaehtoistyö antaa tekijälleen jotain sellaista, jota ei palkallinen työ pysty antamaan.
Raha ei anna sitä iloa ja hyvää mieltä, mitä vapaaehtoistyö antaa tekijälleen.
”Onko sekään oikein, että rahaa saa tekemättä mitään…”
Kun on kyse köyhästä, niin on oikein. Näin estämme yhteiskunnan radikalisoitumisen sekä monet muut ongelmat.
Kun kyse on rikkaasta ja kasinokaupoista, niin on väärin. Nuo rajat eivät hyödytä ketään muuta kuin rikasta itseään.
Kyllä leipää ja vaatteita sekä katon päänpäälle tarvitsee jokainen, joten rahaa ikävä kyllä tarvitaan.
Niin totanoinni, eikös Jeesuskin enempi toisten nurkissa ja avustuksella elelly...
Itseasiassi kyllä se vähän noin meni. Ja Jeesus kehotti opetuslasiaakin tekemään siten, että pelkillä almuilla eläisivät ja veisivät evankeliumia eteenpäin. No, se tuo tuon ajan malli. Ei ehkä toimi enää.