Mistä johtuu? Aloitetaanko lasten henkinen/hengellinen nujertaminen ja karaiseminen jo niin pienenä, ettei toisten ihmisten rajoja tai yksityisyyttä osata kunnioittaa?
Joka paikassa pitää olla menoa ja meininkiä eikä hiljaisuutta kestetä. Onko se sitä, että silloin joutuisi kohtaamaan itsensä ja oman todellisuutensa? Tyhjyyden? Jumalan?
Niin kutsuttu evankeliointi on myös usein todella päällekäyvää salakavalaa tuputtamista. Ei edes rehellisesti kerrota, millä asialla ollaan liikkeellä. Mistä moinen salailu? Etenkin uuskarismaattisissa piireissä.
Jos uskoo Jeesukseen ja Raamatun sanomaan, niin sitä pitäisi voida sellaisenaan tuoda esille ilman naamiointia. Hävettääkö uskossa oleminen? Jos maailmallisuus kiinnostaa enemmän, niin olkaa sitten avoimesti maallistuneita. Maallinen ei pyhity nimeä vaihtamalla. Teot puhuvat puolestaan.
Vinkiksi: Kun tavallisesti rauhallinen ihminen kerran huutaa, sillä on huomattavasti suurempi painoarvo kuin jatkuvalla palosireenin tuuttaamisella. Siihen turtuu mutta päänsärky ei koskaan katoa.
Joka paikassa pitää olla menoa ja meininkiä eikä hiljaisuutta kestetä. Onko se sitä, että silloin joutuisi kohtaamaan itsensä ja oman todellisuutensa? Tyhjyyden? Jumalan?
Niin kutsuttu evankeliointi on myös usein todella päällekäyvää salakavalaa tuputtamista. Ei edes rehellisesti kerrota, millä asialla ollaan liikkeellä. Mistä moinen salailu? Etenkin uuskarismaattisissa piireissä.
Jos uskoo Jeesukseen ja Raamatun sanomaan, niin sitä pitäisi voida sellaisenaan tuoda esille ilman naamiointia. Hävettääkö uskossa oleminen? Jos maailmallisuus kiinnostaa enemmän, niin olkaa sitten avoimesti maallistuneita. Maallinen ei pyhity nimeä vaihtamalla. Teot puhuvat puolestaan.
Vinkiksi: Kun tavallisesti rauhallinen ihminen kerran huutaa, sillä on huomattavasti suurempi painoarvo kuin jatkuvalla palosireenin tuuttaamisella. Siihen turtuu mutta päänsärky ei koskaan katoa.
Vastaukset 24
Vanhimmat
Tyypillistä lahkolaisuutta mikä seuraa oikeaoppisuudesta. Toiset ihmiset eivät merkkaa mitään, elleivät ole käännytettävissä. Tai sit vastaavasti, että kaikki muut ovat vain käännytystyön välineitä. Ei siinä ehdi muuta ajatella kun on vauhti päällä. Saatana painaa päälle.
Intoa, vaan ei taitoa niin tekevälle sattuu. Hellarit ovat herttaisia kaikessa huseeraamisessaan. Herran haltuun.
Tosiasia on, että seurakunnissa kilpaillaan päänahoista ja provikat maksetaan sen mukaan. Itsekeskeistä meininkiä. Ei huvittanut olla enää mukana.
Mitkä ihmeen provikat? Mitähän tarkoitat.
Minuakin hämmentää, kun en tiedä mistä aloitus puhuu, vaikka kasvoin hellareissa. Siinä sotketaat myös uuskarismaattiset autuaasti hellareihin. En tiedä miten hellarit voisivat olla vastuussa muiden ryhmien touhuista.
Minua opetettiin lapsesta saakka, että seurakunnan opetusta on arvioitava. Ja minä olen arvioinut. Jos joku asia on mennyt överiksi, niin olen jättänyt omaan arvoonsa. Olen hyväksynyt sen mikä on hyvää ja hylännyt vähemmän hyvän. Tämä metodi on toiminut hyvin tähän päivään asti kaikissa elämän ympyröissä.
Minulle ei koskaan opetettu, etten saisi ajatella itse. Ja jos joku olisi opettanut, niin olisin nauranut ja viitannut kintaalla.
Mitä eroa on hellareilla ja uuskarismaatikoilla?
Uuskarismaatikoilla on terävämpi nenä kun hellareilla, ja uuskarismaatikot muistuttavat ulkomuodoltaan hieman kelmeää rottaa. Helluntailaiset taas näyttävät usein ylensyöneiltä oravilta.
Ymmärrän. Uuskarismaatikko on siis oravapopulaation loisjäsen, joka syö talvivarastot.
Uuskarismaatikot ovat perinteisten helluntaiseurakuntien ulkopuolella olevia karismaatikkoja. Näissä seurakunnissa on enemmän eroja keskenään kuin perinteisissä helluntaiseurakunnissa, mutta kaikissa ei ole juuri eroa perinteiseen helluntai- tai vapaaseurakuntaan. Usein näissä seurakunnissa ilmiöille ja kokemuksille annetaan keskeisempi rooli.
Perus-hellarien ja uuskarismaatikkojen ero on huomattavasti suurempi kuin hellarien ja luterilaisten.
Aloittaja ei nyt tiedä yhtään mitään aiheesta josta yrittää olla jotain mieltä, kas siinä koko ongelman ydin.
Mistä tiedät?
Herkimmät ihmiset joita olen tavannut ovat kylläkin helluntailaisia. Jos lapsia ei jossain nujerreta perisuomalaiseen ihmispelkoon niin se on jo iso plussa. Mutta kyllä Suomessa kasvaneet helluntailaisetkin saa kulttuurista vähän väkisinkin osansa. Kun ei vain tiedä vaan myös tuntee Jumalan ja pelastusvarmuuden, se tuo elämään jotain pysyvää, mikä ei lähde kulumallakaan. Sitä iloa ja taivaspaikkaa tahtoo sitten luonnostaan jakaa. Rohkeuden antaa Pyhä Henki. Mutta Pyhä Henki myös näyttää sisimmälle todeksi jotain taivaallista. Se häiritsee itsensä paaduttaneita. Siis heitä, jotka pelkäävät itsensä ja sisimpänsä sekä Jumalan kohtaamista.
Kun on jatkuva ilo ja rauha sydämessä niin silloin ei sillä ulkonaisella ole niin väliä.
Ei siinä tarvita meteliä eikä hiljaisuutta vaan Jumalan tunteminen riittää. Mutta miksi ilon ja innon näyttäminen häiritsee? Kertooko se oman sisimmän ilon ja innon puutteesta?
Taidat olla itse hellari?
Kyse ei todellakaan ole pelkästä ilon ja innon näyttämisestä. Olen itsekin iloinen, innokas ja elämänmyönteinen ihminen mutta en silti VÄKISIN hyökkäile toisten ihmisten kimppuun tai tyrkytä heille maailmankatsomustani.
Jos on rauha itsen kanssa, silloin sietää ja ymmärtää ERILAISIA ihmisiä.
Seurakunnissa olisi syytä edes hiukan opettaa TILANNETAJUA. Päättömällä melskaamisella saadaan muut entisestään vihaamaan Jeesusta ja kristinuskoa.
Mikä tässä on vaikeaa ymmärtää?
Pelkoon liittyy kunnioitus ja toisia ihmisiä on syytä kunnioittaa. Samoin kuin hiljentyä kunnioituksesta pyhyyden äärellä.
"Kunnioitus on myönteinen, ihmistä tai muuta entiteettiä kuten kansakuntaa tai uskontoa kohtaan tunnettu ihaileva tai arvostava tunne. Kunnioitusta voidaan osoittaa myös teoin."
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kunnioitus
Joka ei kunnioita toista, ei arvosta myöskään itseääm, joten siinä mielessä aloitus saattaa olla oikeilla jäljillä.
Kunnioituksen vastakohta on häpäisy.
Ja lisäyksenä vielä - tarkoitan herkkyyttä. En esim. itsekeskeistä itseensä ottamista silloin, jos tulee torjutuksi tai on eri mieltä jostain. Se juuri on vuorovaikutuksen puutetta ja paatuneisuutta suhteessa toisiin ihmisiin.
"Mattilan mukaan herkkyys on osa ihmisen älykkyyttä, ja se voi olla myös suuri voimavara. Valitettavasti herkkyys koetaan usein häpeälliseksi, jolloin se voi heikentää itsetuntoa. Tilannetta pahentaa aikuisiällä, että työelämä suosii ulospäin suuntautuneita ja rohkeita persoonallisuuksia."
- See more at: http://www.valomerkki.fi/kirkko-ja-kaupunki/kirkko-ja-kaupunki-arkisto/herkkyys-on-alykkyytta#sthash.NMY8mOu9.dpuf
On aiheellista kysyä, onko pelkkä ilo ja into aina paikallaan. Yksinkertainen kuvittelee että "positiivinen" on hyvää ja "negatiivinen" pahaa. Mitä pahaa on vaikkapa suremisessa? Elämä otetaan vastaan sellaisenaan. Kaikelle on aikansa ja paikkansa. Ilo johtaa suruun, suru iloon jne. Itsesuggerointi vain hidastaa/estää Jumalan työtä meissä. Sureminen on yhtä vapauttavaa kuin ilo.
Itke, se helpottaa! – itkun terveysvaikutukset
http://www.tohtori.fi/?page=7236802&id=9652703
Room. 12:9-18
9. Olkoon rakkaus vilpitön, kammokaa pahaa, riippukaa hyvässä kiinni.
10. Olkaa veljellisessä rakkaudessa helläsydämiset toisianne kohtaan; toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne.
11. Älkää harrastuksessanne olko veltot; olkaa hengessä palavat; palvelkaa Herraa.
12. Olkaa toivossa iloiset, ahdistuksessa kärsivälliset, rukouksessa kestävät.
13. Pitäkää pyhien tarpeet ominanne; harrastakaa vieraanvaraisuutta.
14. Siunatkaa vainoojianne, siunatkaa, älkääkä kirotko.
15. Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa.
16. Olkaa keskenänne yksimieliset. Älkää korkeita mielitelkö, vaan tyytykää alhaisiin oloihin. Älkää olko itsemielestänne viisaita.
17. Älkää kenellekään pahaa pahalla kostako. Ahkeroikaa sitä, mikä on hyvää kaikkien ihmisten edessä.
18. Jos mahdollista on ja mikäli teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa.
Jotkut käyttävät Jeesuksen nimeä oikeuttaakseen omat toilailunsa. Hätätilanteessa syytetään demoneita.
Kaikki tuntemani helluntailaiset ovat enemmän tai vähemmän narsistisia. Tavalliset pulliaiset ovat heille niitä "saatanoita", halveksittavia luusereita. Näin kävi muutamalle entiselle tuttavalleni, jotka heräsivät helluntailaisiksi. Nyt he suuruuskuvitelmissaan ovat jopa itse Jumalan kuvia, pitkine partoineen ja hulppeine motskareineen. Surullista, menetin muutaman vanhan koulukaverin.
On teillä jutut, juu
Tämä on kuuntelemisen arvoinen:
"Mikä vetää väkivaltaisen ja rikollisen jengin riveihin?
"Valkoinen piru" Juha Vasku tappoi teininä ihmisiä Brasilian Sao Paulossa.
-Mulla ei ollut turvallista isää ja pedofiili raiskasi mut 12-vuotiaana. Se ajoi mut päihteisiin, jengiin ja väkivaltaan, muistelee nyt 55-vuotias Vasku.
Marko Lönnqvist taas rötösteli MC Cannonballien riveissä. Nyt hän on koevapaudessa.
-Jengi ja talousrötökset mahdollistivat kauniit moottoripyörät, nopeat naiset ja vip-elämän, kertoo Lönnqvist.
Jengissä myös vieraannutettiin läheisistä ja luotiin valheellista kuvaa jostain hienosta veljeydestä.
-Et pysty elämään jengiläisenä normaalisti, katsomaan Salkkareista ja syömään popcornia. Koskaan et pääse ajoissa kotiin, etkä saa kertoa, mitä teet. Onhan se jonkunnäköistä aivopesua hängäaikana.
Haastattelussa on myös Helsinki Mission ehkäisevän väkivaltatyön Aggredin vastaava työntekijä Petri Salakka. Toimittajina Perttu Häkkinen ja Panu Hietaneva."
http://areena.yle.fi/1-3397025
Eikö uskoon käännyttäminenkin ole aivopesua. Ei ne tehdyt teot tekemättömiksi muutu, eikä uhriksi joutuneet niitä ikinä unohda. Mitään uudelleensyntymistä ei todellisuudessa tapahdu. Kerran roisto on aina roisto. Rosvoaminen vain jatkuu helluntaiseurakunnan pussiin, sehän ei saa kirkollisveroa ja joutuu itse keräämään varansa hyväuskoisilta hölmöiltä. Eiköhän nämä esim. winkapita yms. taloushuijaukset ole jo yleisessä tiedossa. Turha keksiä selityksiä, kyllä kansa tietää.
Totta, jengi ku jengi. Merkki vaan vaihtuu.