"
Tapaus 1.
'Seppo' taistelee toista vuotta (Seppoa lainaten: "femakkomafian miehittämän") maahanmuuttoviraston kanssa.
Naapureitten ja ystävien vaimojen paheksunnasta huolimatta hän yrittää hankkia Indonesiassa työkomennuksella tapaamalleen, 11 vuotta itseään nuoremmalle dipl. insinööri Lestyanille oleskeluluvan Suomeen. Lestyan tienaa kotimaassaan 800 dollaria kuukaudessa (n. 10 kertainen maan keskimääräiseen tulotasoon verrattuna). Seppo tienaa komennuksellaan 3800 euroa kuukaudessa.
Lestyania tämän nykyisistä ja aikaisemmista miessuhteista sekä maahantulon motiiveista kuulusteleva virkanainen epäilee suhteen perustuvan Lestyanin puolelta hänen ja Sepon kuukausitulojen erotukselle. Sepon puolelta virkanainen epäilee kyseessä olevan yritys 'ostaa' itselleen "nuori ja simpsakka huo... eh.. vaimo". Lupaa ei myönnetä. Seuraa katkeria kyyneliä ja valvottuja öitä. Sairaslomaa. Toivo yhteisestä tulevaisuudesta hiipuu.
Kuinka sitten lienee tilanne 'yksityisesti maahantuotujen' aviomiesten kohdalla?
Tapaus 2.
'Seija' kutsuu Antalyan matkalla tapaamansa, mukavan ja hauskannäköisen kalastaja Yilmazin kesäksi tutustumaan ystäviinsä, kotimaansa yöttömään yöhön sekä eksoottiseen juomakulttuuriin. Yilmaz hyväksyy tarjouksen vaikkei hänellä tulojensa puolesta olisikaan varaa lentolippuun. Seija maksaa lipun.
Kun he kahden kuukauden seurustelun jälkeen _hakevat_ Yilmazille työ- ja oleskeluluvan ja lipuvat avioliiton auvoiseen satamaan, ovat kanssasisaret onnesta kyynelissä, ylistävät kansalliset rajat ylittävää rakkauden paloa, ja auttavat kantamaan häälahjoja nuoren parin asumukseen; Seijan ennen yksin omistamaan, mutta nyt puhtaan ja molemminpuolisen rakkauden motivoimana jaettuun kolmioon (3800€ / neliö) Katajanokalle. Yilmaz on 30 kertaistanut omaisuu... öööh, uusiksi. Yilmaz on 30 kertaa rakastuneempi nyt, kuin mitä hän olisi kotimaassa koskaan voinut olla. Seijakin on onnellinen.
MOT:
Fiksuun ja koulutettuun, mutta alempituloiseen, EU:n ulkopuolelta tulevaan ja itseään nuorempaan naiseen tunnesiteen kehittänyt mies on edelleen suomalaisen (virka-)naisiston mielivallan uhri.
Karmeinta Sepon ja Lestyanin tapauksessa on mielestäni se, että 'uhrilampaan teurastusta' perustellaan virkanaisen halulla 'suojella' vähempiosaista kanssasisartaan joutumasta epäsuoran ihmiskaupan uhriksi.
Se on sama kuin nyppisi perhoselta siivet jottei tämä nousisi ilmaan, putoaisi taivaalta ja loukkaisi itseään.
P.S. 'Yilmaz' on kyllä tosielämässä (muutaman hassun tapaamisen perusteella) ihan hauska kaveri. Naisiakin sille on alkanut kertymään nyt kun sen englanninkielen taito on kohentunut..
"
Niinpä niin. Tässä lienee kyseessä sama ilmiö kuin siinä, että jos mies ostaa tekopimpin, niin hän on onneton luuseri.
Jos taas nainen ostaa Stefanin muotoileman dildon niin hän toteuttaa seksuaalisuuttaan.
Milloinkahan näemme Stefan Lidforsin muotoileman keinovaginan Aamulehden muotoilusta kertovassa jutussa. Se dildo mainittiin viime lauantaina. :)
Tapaus 1.
'Seppo' taistelee toista vuotta (Seppoa lainaten: "femakkomafian miehittämän") maahanmuuttoviraston kanssa.
Naapureitten ja ystävien vaimojen paheksunnasta huolimatta hän yrittää hankkia Indonesiassa työkomennuksella tapaamalleen, 11 vuotta itseään nuoremmalle dipl. insinööri Lestyanille oleskeluluvan Suomeen. Lestyan tienaa kotimaassaan 800 dollaria kuukaudessa (n. 10 kertainen maan keskimääräiseen tulotasoon verrattuna). Seppo tienaa komennuksellaan 3800 euroa kuukaudessa.
Lestyania tämän nykyisistä ja aikaisemmista miessuhteista sekä maahantulon motiiveista kuulusteleva virkanainen epäilee suhteen perustuvan Lestyanin puolelta hänen ja Sepon kuukausitulojen erotukselle. Sepon puolelta virkanainen epäilee kyseessä olevan yritys 'ostaa' itselleen "nuori ja simpsakka huo... eh.. vaimo". Lupaa ei myönnetä. Seuraa katkeria kyyneliä ja valvottuja öitä. Sairaslomaa. Toivo yhteisestä tulevaisuudesta hiipuu.
Kuinka sitten lienee tilanne 'yksityisesti maahantuotujen' aviomiesten kohdalla?
Tapaus 2.
'Seija' kutsuu Antalyan matkalla tapaamansa, mukavan ja hauskannäköisen kalastaja Yilmazin kesäksi tutustumaan ystäviinsä, kotimaansa yöttömään yöhön sekä eksoottiseen juomakulttuuriin. Yilmaz hyväksyy tarjouksen vaikkei hänellä tulojensa puolesta olisikaan varaa lentolippuun. Seija maksaa lipun.
Kun he kahden kuukauden seurustelun jälkeen _hakevat_ Yilmazille työ- ja oleskeluluvan ja lipuvat avioliiton auvoiseen satamaan, ovat kanssasisaret onnesta kyynelissä, ylistävät kansalliset rajat ylittävää rakkauden paloa, ja auttavat kantamaan häälahjoja nuoren parin asumukseen; Seijan ennen yksin omistamaan, mutta nyt puhtaan ja molemminpuolisen rakkauden motivoimana jaettuun kolmioon (3800€ / neliö) Katajanokalle. Yilmaz on 30 kertaistanut omaisuu... öööh, uusiksi. Yilmaz on 30 kertaa rakastuneempi nyt, kuin mitä hän olisi kotimaassa koskaan voinut olla. Seijakin on onnellinen.
MOT:
Fiksuun ja koulutettuun, mutta alempituloiseen, EU:n ulkopuolelta tulevaan ja itseään nuorempaan naiseen tunnesiteen kehittänyt mies on edelleen suomalaisen (virka-)naisiston mielivallan uhri.
Karmeinta Sepon ja Lestyanin tapauksessa on mielestäni se, että 'uhrilampaan teurastusta' perustellaan virkanaisen halulla 'suojella' vähempiosaista kanssasisartaan joutumasta epäsuoran ihmiskaupan uhriksi.
Se on sama kuin nyppisi perhoselta siivet jottei tämä nousisi ilmaan, putoaisi taivaalta ja loukkaisi itseään.
P.S. 'Yilmaz' on kyllä tosielämässä (muutaman hassun tapaamisen perusteella) ihan hauska kaveri. Naisiakin sille on alkanut kertymään nyt kun sen englanninkielen taito on kohentunut..
"
Niinpä niin. Tässä lienee kyseessä sama ilmiö kuin siinä, että jos mies ostaa tekopimpin, niin hän on onneton luuseri.
Jos taas nainen ostaa Stefanin muotoileman dildon niin hän toteuttaa seksuaalisuuttaan.
Milloinkahan näemme Stefan Lidforsin muotoileman keinovaginan Aamulehden muotoilusta kertovassa jutussa. Se dildo mainittiin viime lauantaina. :)
Vastaukset 16
Vanhimmat
Eiköhän nuo ennakkoluulot koske ihan tasaisesti molempia esimerkkitapauksia. On varmasti totta, (ja sinänsä ymmärrettävää kun katsoo esim. noita vaimojen postimyynti-esitteitä) että Sepon motiiveja epäillään, mutta aivan varmasti Seija saa oman osansa näistä epäilyistä "siivellä elävästä" aviomiehestään.
Sinäkin paljastit jo omat ennakkoasenteesi tuossa esimerkkien asettelussa. Miksi et voinut asettaa Seijaakin tilanteeseen, jossa kyseessä olisi ollut todellinen rakkaus kuten Sepon tapauksessa. Sinullekin taisi olla mahdotonta kuvitella, että etelän mies voisi ihastua suomalaiseen naiseen muuten kuin hyötymielessä.
No, minusta näissä molemmissa tapauksissa tilanne on sama.
Sepon tapauksessa Seppo varmastikin aidosti rakastaa sitä tyttöä. Tyttö, nättinä ja fiksuna, tuskin on samalla tavalla tunne tasolla ihastunut Seppoon. Heh, minulla ei ole minkäänlaisia harhakuvitelmia siitä, että nuori nainen ihastuisi suunnattomasti möhömahaiseen Suomalaiseen reissuinsinööriin.
Kyllä keississä Seppo tytön puolelta kyseessä lienee hali päästä länteen hyödyntämään osaamistaan kunnollisella palkalla.
Seijan tapauksessa sama juttu varmastikin Seija on mieheensä syvästi rakastunut. Miehen puolelta kyseessä lienee halu päästä läntisten lihapatojen ääreen.
Pointti onkin siinä, miten viranomaiset asiaan suhtautuvat. Jälleen kerran miehen operaatio on likainen ja kamala ja naista alistava. Naisen operaatio sen sijaan ah niin ihanan romanttinen. Siinä ero.
Tosiasiassa köyhemmistä maista on voimakas tunku rikkaaseen Eurooppaan. Kaikkia mahdollisia keinoja koetellaan. Avioliiton solmiminen on yksi keino, ja sitä käytetään sumeilematta hyväksi. Toinen yleinen mahdollisuus on tulla laittomasti töihin, tosin laittomia hommia ei helposti löydy Suomessa, lähinnä rakennuksilta ja prostituutiosta.
Mutta prostituoidulta ostavalle voidaan määrätä puolen vuoden vankeusrangaistus. Vastaavaa rangaistusta ei voi määrätä naiselle, joka houkuttelee Suomeen pääsyllä köyhän miehen seksisuhteeseen. Mutta voivatko muut suomalaiset paheksua sitten tälläista naista? Ei, sillä silloin myöntäisimme että skinit ovat oikeassa.
Vastoin kirjoituksessa esintyvää luuloa, ei oman taloudellisen aseman kohentaminen ole mikään laillinen este avioliitolle. Avioliittoa solmittaessa voi asiaan vaikuttaa hyvin erilaiset tekijät, yhtenä niistä avioliiton tuoma taloudellinen etu tai taloudellinen menetys.
Vaikka useilla meillä on maraalinen näkemys siitä, että taloudellinen etu ei saisi olla avioliiton peruste, ei tällä näkemyksellä ole kuitenkaan mitään yhteyttä lakiin. Lainsäätäjän silmin taloudelliset syyt ovat täysin hyväksyttäviä syitä avioliiton solmimiseen.
Ulkomaalaisviraston tehtävänä ei ole selvittää avioliittoon ja ihmissuhteeseen johtaneita syitä, vaan lähinnä se, onko avioliitto todellinen, vai vain sopimuksella sovittu näennäisliitto, joka raukeaa kun pysyvä oleskelu- ja työlupa on saatu.
Ihmistä on täysin luvallista rakastaa sen takia, että hän kykenee ansaitsemaan paljon rahaa (ainakin meistä juristeista moni uskoo siihen).
Tuostapa asiasta olen täsmälleen samaa mieltä. Ihminen on kokonaisuus. Kyky ansaita rahaa on yksi osa tätä kokonaisuutta.
Kun rakastutaan niin silloin rakastutaan siihen kokonaisuuteen jonka ihminen muodostaa. Mikäli sillä hetkellä kun rakastuminen tapahtuu toisella on ollut tietty elintaso ja syystä tai toisesta tämä elintaso romahtaa, niin silloin särkyy myös se kokonaisuus johon rakastuttiin. Seuraa ongelmia ja yleensä pahoja.
Mielenkiintoinen vertailu, jonka uskon olevan myös totta. Kuitenkin johtopäätökset jotka sinä tästä vedät, herättävät hämmästystä. Tämä on aika tyypillinen esimerkki kuinka nimenomaan naisiin suhtaudutaan ennakkoluuloisesti. Koulutetulta naiselta evättiin pääsy, kun taas miehen matkustamiselle ei esteitä ollut. Naisten on vaikeampi päästä Suomeen, kuin miesten. Tämä on s-p syrjintää ja fem. on vielä paljon tehtävää. Kurre, kun sinua noin henkilökohtaisesti kiinnostaa sorrettujen naisten asema, mitähän jos liittyisit feministeihin :)
Enpä minä taida kuitenkaan ihan feministi olla.
Tuossa esimerkki jutussa oli lähinnä mielestäni kyse siitä, että viranomaiset olettivat miehen olevan reppana joka käyttää viatonta aasialaistyttöä törkeästi hyväkseen, kun taas nainen on kohdannut elämänsä rakkauden.
Jotenkin tulee mieleen, että miehen seksuaalisuutta pidetään jotenkin likaisena, kun taas naisen seksuaalisuus on jotenkin mystisen ihanaa ja puhdasta.
Minusta kyseessä on puhtaasti ennakkoluuloinen suhtautuminen maahanmuuttaja naiseen. "Saapuvat tänne lapsia tekemään ja jättäytyvät yhteiskunnan elätettäviksi". Toisaalta seksuaalisuus voidaan helposti nähdä myös näin, "naiset viettelevät miehen jotta pääsevät tänne lihapatojen ääreen". Miesten maahan muutolle nähdään helpommin muitakin funktioita kuin sosiaalihuollon varaan jättäytyminen. Naisten muuttaminen tänne koetaan riesaksi, "laittavat vielä ulkomaalaisia lapsiakin". Kyllä, minusta suhtautuminen on erittäin ennakkoluuloista, ennakkoluulot kohdistuvat nimenomaan naisten motiiveihin.
No mutta, mutta.
Täytyyhän suomalaisten naisten nyt hyvänen aika yrittää suojella Seppo parkaa.
Ettei vain kävisi niin, että oleskeluluvan saatuaan, vaimo jättäisikin Sepon, ja veisi puolet omaisuudesta, ja lapsenkin vielä.
Seppo voi pettymyksen kourissa vaikka tappaa itsensä.
Mitä taas tulee toiseen tapaukseen.
Ainahan suomalainen nainen on pärjännyt.
Se nyt ei ole paha juttu, jos joku vie rahat ja omaisuuden.
On taas yks yksinhuoltaja lisää.
Mutta itsaria nainen ei tuollaisen pikkujutun takia tee.
No, enpäs tullut ajatelleeksi.
Ei nimittäin itsellä tule mieleen jojoksi mennä minkäänlaisen koppelon takia. Ette te plikat nyt ihan niin tärkeitä ole miehen, ainakaan TosiMiehen™, mielestä. :D
Kuinka moni sit on tosi mies???
Mut nyt osaat ajatella asiaa tältäkin kantilta.
Tiedä häntä, onko tämä oikeasti syy, mutta näinkin olen kuullut asioita ajateltavan.
Jos monet nyt jojoksi oikeasti menisivät tuollaisen asian takia, olis miehiä paljon vähemmän.
mut niin me vaan piruvie ollaan monille miehille tärkeitä, että oikein julkisesti meidänkin perään ulvotaan.
Ja kauhiaa vääntöä käydään, pitäiskö antaa vai ei....
Mutta onneksi tosimiehiä löytyy:D
Ensinmäisestä asiasta...
Ehkä siinä on taustalla jotain suojelemis viettiä miestä kohtaan.
Sopii toivoa ainakin.
Siis kun noin päin ratkaistaan...
Joopasta joo, sehän se on se yleinen käsitys, että kun akka pettää ni ota kossu ja mene mettää. :)
No juu, kyllähän varmaan jotkut reppanat niitten eksiensä perään ruikuttavatkin. Mutta eihän se oiken älykästä ole. Jos se akka päättää mennä, niin sehän menee ja perkl.. menköön.
:)
Niinhän se on.
Mutta tässä tullaan taas naisen ja miehen eroihin.
Nainen ei ota kossua ja mee mettään, vaan nainen ottaa lapset kaineloon ja menee kaverin luo itkemään.
Ja sen jälkeen nainen kantaa vielä huolta siitä, miten ex mies pärjää.
Minkä ihmeen takia niitä lapsia laitetaan.
Pitäisi piru vie olla laki joka kieltää lasten tekemisen ennenkuin olaan oltu saman katon alla ainakin viisi vuotta.
Toinen juttu, mitä ihmeen väliä sillä eksällä on? Ihan sama vaikka ampuis ittensä. Ainakin itse pitäisin loukkaavana jos eksä huolehtisi vielä eron jälkeen.
Itselläni on kyllä selivillä mikä on sopiva ero eksän ja minun välillä, tommonen kaksisataa kilometriä on ihan OK. :)
Jotkut väittää että naisilla on se hoiva vietti.
Se on kai ihan luonnollista, että niitä lapsia laitetaan alulle.
Ja yhdessähän ne on tehty.
Pitäiskö lapsentekoon saada lupa jostain? Samalla tavalla kun ajokorttiinkin???
Mut tuossa varmaan meillä tökkäs.
Oltiin oltu yhdessä vasta neljä vuotta, ennen kun eka lapsi sai alkunsa... :D
Minunkaan mielestä sillä exällä ei ole mitään väliä. Hän eläköön omaa elämäänsä. Ja mahdollisimman kaukana tietenkin...
Mutta lapset kyselee isästä. Ja sitä kautta joudun minäkin vähän miettimään, mitä ex tekee.
Tuleeko kattoo lapsia vai mitä tekee.
Mutta sillä ei ole mitään tekemistä sen kanssa, että minä olidin hänestä huolissaan.
Monet naiset kantavat vastuuta vielä eron jälkeenkin exästä.
Tiedä sitä sitten, et miksi näin on.
Olisiko siihen syynä naisten luonnollinen käyttäytymistapa tai jotain??
Kauppalehden Pressoliitteessa oli syksylla stoori parista suomalaisesta muijasta jotka olivat startanneet oman seksivalinebisneksen. Olisko Sincity (?)
Haastattelussa kertoivat etta heidan konseptinsa olisi mahdotonta jos olisivat miehia. Olisivat miehina jonkinlaisia likaisia pervoja, mutta naisina moderneja vapautuneita ja niin edelleen. Ja koska tilanne on tama, markkinointi on helppoa.
Sattuipa silmaan Aftonbladetissa parisen viikkoa sitten juttu jostain Victoriasta, jolla on oma seksikauppa Pariisissa. Vastaavat jutut miehista voi etsia Kallesta ja Jallusta.
Noh. Oli miten oli. Jotenkin karsii jo inflaatiota tama "seksuaalinen vapautuminen". Voiko viela vapauta, ja miten, vai pitaako. Euroopassa muuten kuvitellaan etta ollaan erittain vapautuneita seksuaalisesti. Relatiivista.