Näillä sivuilla aina varoitellaan eksytyksistä mutta mitä eksyneet itse ovat mieltä? Tulkaas kertomaan!
Miten äärikarismaatikot itse näkevät tilanteen?
uhtu
55691
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 55
Vanhimmat
Sepäs olisikin mielenkiintoista. Mutta kuka myöntää olevansa eksynyt ja kuka ymmärtää olevansa?
Mitä väliä myöntääkö vai kieltääkö täällä jotain? Kuvitteleeko joku, että tällä foorumilla puhutaan rehellisesti totuutta mistään asiasta.
Kukaan äärikarismaatikko ei pidä itseään äärikarismaattisena.
Toisin sanoen: Eivät näe tilannetta ollenkaan, saati mitään muutakaan.
Termi äärikarismaatikko on stereotypia. Ihmisiä ei voi laittaa pieneen laatikkoon ja liimata nimilappua päälle. Eksyminenkin taitaa riippua näkökulmasta. Joidenkin mielestä kaikki vähänkin erilailla asioita pohtineet ovat eksyneitä.
Mutta se lienee aika selvää, että "äärihelluntailaiset" ovat yhtä eksyksissä kuin "äärikarismaatikotkin". Sillä ylilyönnit tuppaavat ilmenemään ääripäissä.
Mutta kai joku sentään tunnistaa juoksevansa näissä howard brownen ym tilaisuuksissa? Joten sinä, joka niissä käyt, kertoisitko oman näkökulmasi?
Kun nyt on niin ,että eksytyksestä varoittavat ovat itsekin niin eksyksissä,etteivät edes tiedä,että ovat eksyksissä.Hyvin kysyi mun nuori,mitä v....a tuo uskisten psykoottinen hokema,eksyksissä tarkoittaa,mielipuolia molemmissa ryhmissä,varoittajissa ja vallattomissa.
Toivottavasti osasit hyvin selittää asian. Onpas sitten ainakin yksi nuori joka ymmärtää asian.
Äärikarismaattiset ovat psykoottisia ja psykoottisilta puuttuu sairaudentunto harhoissaan.
Löytyy niitä psykoottisia hellareistakin.
Kyllä!
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14400051/rhb-tv-nyt!
Katso itse TV7.
Parempi kokea asiat itse rehellisesti.
Särkyneiden Majatalo - Osa 4 - Mauno Mattila
https://www.youtube.com/watch?v=LSBBaFV1jFQ
Huono puhuja ei jaksa RHB on parempi
RHB on puhujana Hitler-tasoa, kuten useimmat pahanhengen riivaamat ovatkin...!
14 vastausta mutta eikö tosiaan kukaan puolusta näitä karismaatikkoja. Keitä ne ihmiset sitten ovat, jotka näihin hurahtavat? Kaikki eivät voi olla psykoottisia. Jotenkin nämä ihmiset uskovat, että se sekoilu on Jumalasta. Haluaisin kuulla perusteet, että miksi sinä karismaatikko uskot näihin julistajiin, joiden perässä juokset, vaikka niistä koko ajan varoitellaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/t/14400051/rhb-tv-nyt
Katso itse TV7.
Parempi kokea asiat itse rehellisesti.
Nämä pitää kokea itse. Et sinä ymmärrä muiden kokemuksia.
Tietenkään kaikki karismaatikot eivät ole psykoottisia, eivätkä edes äärikarismaatikkoja. Jumala voi kohdata ihmisen myös epätäydellisten julistajien kautta. Ja sekin on mahdollista, että Jumala johtaa tämän henkilön myöhemmin muualle. Moni on tullut uskoon yhdessä porukassa ja löytänyt hengellisen kodin ihan muualta. Ove heiluu hellareissakin kumpaankin suuntaan.
En todellakaan aio katsoa mitään rhb-ohjelmaa! Haluaisin kuulla näissä piireissä sisällä olevien ajatuksia. Omia ajatuksia ja argumentteja. Ei voi edes yrittää ymmärtää näitä "kannattajia", jos ei tiedä mitä he ajattelevat. Mutta en halua nähdä mitään kirkumisia ja sekoamisia joten en katso videolinkkejä.
Totuus tekee vapaaksi. Pelko sinua orjuuttaa? Sielunvihollinen sitoo sinut uskonnollisuuden hengellä.
eivät he mitään ajattele he kokevat joka minuutti uutta ihmeellistä sekotajuntaa ja kuvittelevat olevansa jotekin suuria Jumalan työkaluja!
mikä ihme heitä estää näkemästä Apostolien toiminna ja tuon kaiken sekopäätouhun satakertaista eroa?!
Ei KUKAAN Raamatussa edusta mitään siitä joka on olennaista näille sekopäille!
eikö mikään kello tiuku kilise missään kuuloalueella.
Raamatussa Apostoli sanoi, nouse ja mene kotiisi! Paranutunut siinä vähän hyppeli kun oli jotain trodellista tapahtunut ja jonka jokainen tunsi ja tiesi, ja siinä kaikki.
mikä sokeus teitä vaivaa kertokaa se.
te teette naurunalaiseksi kaiken joka liittyy Jumalaan Uskoon ja Raamattuun, otatteko siitä vastuun ja miten se mahtaa tapahtua, kertokaa!
JOS minun seurakuntaani olisi pyrkimässä jokin näiden takinheiluttajakaataja, naulaisin ovet kiinni viistuumaisilla ja tulija lähtisi kottikärryillä lentokenttää kohtisaman tien!
ja sanoisin että palaa sitten kun sinulla on jotain annettavaa niille jotka jotain tarvitsevat.
Ihan kiva. Mutta ihmiset päättävät itse mitä he tarvitsevat. Oletteko muuten miettineet miksi tämä porukka ei käy teidän tilaisuuksissanne, vaan hakeutuu uuskarismaatikkojen tilaisuuksiin. Siihenkin on joku syy. Ja siinä saattaisi jopa olla peiliin katsomisen paikka.
Mitä teidän sanomassanne tai tavassanne kertoa se ei puhuttele nykyihmistä? Yksi viestinnän perustotuuksista on: jos viesti ei mene perille niin vika on viestin välittäjässä. Mitä voisitte tehdä paremmin?
Onko teillä aitoa innostusta asiaanne, vai oletteko pystyyn kuolleita? Miten otatte vastaan uudet ihmiset? Voiko hengellisessä yhteisössänne kokea kristittyjen yhteyttä, vai istutteko kuin lahnat penkissä? Kristittyjen yhteys on tänä aikana yhä tärkeämpää, mutta suuri osa seurakunnista on ihan hukassa, mitä tulee ihmisten kohtaamiseen.
Jos nämä kysymykset eivät kiinnosta, niin voitte odottaa jatkossakin, että ovi kulkee uuskarismaattisten liikkeiden suuntaan.
Ei viisi tuumainen mitään pidä, taidat olla kaupunkikuplasta
Jeesuksen sanoma ei mennyt perille kuin pienelle joukolle, jota Totuus kiinnosti. Eli mikä vika Jeesuksessa sinun mukaasi sitten oli? Sama vika kuin Hänen seuraajissaankin?
Muokkaile sinä capiche sanomaasi nykyihmisille, Jeesus puhuu Sanassaan samaa eilen, tänään ja huomenna. Eikä siinä ole mitään vikaa.
Ei siellä uuskarismaattisissa piireissä ole yhtään sen enempää ihmisten kohtaamista kuin missään muissakaan piireissä. Todellisuudessa tämä aika on ja yhä enemmän menee yksilökeskeisen ajattelun suuntaan, jossa ihminen pyrkii "jumalaksi" Jumalan paikalle, ihailee vain itseään ja ajattelee kaikessa aina vain itsekkäämmin. Ei se, että ryhmänä toimitetaan muotomenoja enemmän tai vähemmän "hihhuloiden" tuo ihmisiä lähemmäksi toisiaan, he vain kuvittelevat niin tapahtuvan ja se on jo itsessään eksymistä vääriin johtopäätöksiin ihmisten keskinäisestä kanssakäymisestä.
Lauman mukana silmät kiinni kritiikittömästi vaeltaminen on vaarallista, mutta "minä-minä" -ajattelutapakaan ei kyllä pitkälle kanna. Jonkinlainen balanssi/keskitie yhteisön ja yksilön välisessä toimimisessa on suotavaa, rajoja pitää uskaltaa ja osata vetää, että kasvu on tervettä.
Onhan se ihmisten kohtaaminenkin monissa seurakunnissa aika organisoitua touhua. On tervetulotiimit jotka kättelee ovella ja juttelee mukavia. Mutta entäs sitten se aito kohtaaminen?
Missä on parantuneet syöpäpotilaat, eikö heitä saa yhteiskuvaan nimilapun ja osoitteen kanssa`?
eikö nämä takinhuiskuttajat voisi tehdä ENSIN kierroksen jossain syöpäsairaalassa ja tuoda sieltä osastion tullessaan malliksi, sitten voisi olla jotain järkeä kokoontumisissakin.
enkä tajua noita umpisokeita seiskateeveen pomoja, kuka uskovaksi itseään tituleeraava voi olal noin umpisokea ja kuuro sitä on pakko ihmetell äja reisiin lyödä.
Kyllähän näitä komeljanttareita puolustetaan tuon tuosta, eikä niitä vastauksia ole edes vaikea löytää. Ne ovat sitä taattua peruskauraa, 'a la:
- älkää tuomitko
- ei puhunut mun mielestä mitään epäraamatullista
- tunsin hengessäni, että kaikki on hyvin
- kylläpäs hän on Jumalan mies
- teiltä puuttuu Henki
- teiltä puuttuu rakkautta
- teiltä puuttuu hengellistä näkökykyä
- rikotte uskovien yhteyttä
- kyllähän siellä tuli ihmisiä uskoon
- minunkin (psykosomaattinen) sairauteni parani
Jne. Teologisesti johdonmukaisia ja objektiivisia perusteltuja argumentteja on turha odottaa.
Ai niin:
- miksette julista evankeliumia sen sijaan että arvostelette täällä
Ehkäpä yksi yleisimmistä.
Juuri noin! :)
Sattuu olemaan myös se järkevin. Jos se aika käytettäisiin rukoukseen ja evankeliumin julistamiseen minkä uskovat käyttävät toistensa mustamaalaamiseen, niin asiat olisivat Suomessakin ehkä toisin.
En suoraan sanoen usko, että Jumala jakelee kunniamerkkejä niille, jotka taistelevat muita kristittyjä vastaan. Olivat he sitten miten epätäydellisiä tahansa. Oppia voi kritisoida Raamatun perusteella. Mutta yksittäisten ihmisten kimppuun hyökkääminen ei ole rakentavaa.
Ja yksi perustelu lisää: Teissä on uskonnollisuuden henki.Tätä toitotetaan jatkuvasti.
Harmi kun se Paavalikin ihan nimeltä kirjeissään mainitsi harhaopettajat ja heistä varotti. Miksei vaan julistanut evankeliumia? Miksi aiheutti hajaannusta porukoihin? Missä oli rakkaus ja hyväksyntä?
Olipas erittäin hyvä huomio! :D
Toisaalta meidän tulee rukoilla ja evankelioida, mutta sitä on turha tehdä, jos opetus on jotain muuta kuin mitä Raamatun Sana opettaa. Evankeliumi tulee myös pitää puhtaana ja oikeana. Vääristelty eli toinen evankeliumi ei tuo ihmisiä Jeesuksen luo, vaan ihmisen luo.
Voidaan sanoa, että lähes kaikki kirjeet ovat kirjoitettu jotakin harhaopetusta vastaan. Toisaalta ne rohkaisevat elämään vainojen keskellä tai kulttuurissa, jossa epäjumalanpalvelus kaikkine irstauksineen oli normaalia.
esim.1. Johanneksen kirje kannustaa meitä pysymään oikeassa opissa, yhteydessä ja rakkaudessa toistemme kanssa.
2. Tessalonikalaiskirje kehottaa jokaista huolehtimaan itse toimeentulostaan (ajattelen: niissä mahdollisuuksissa kuin hänellä itsellään on) pyrkien näin hillitsemään ylihengellistä elämää srk:laisten keskuudessa.
2. Pietarin kirje vastustaa seurakunnissa leviäviä harhaoppeja, joissa väitetään saatavan jotain korkeampaa tietoa totuudesta.
On ihmeellistä, kuinka me elämme näiden samojen ongelmien keskellä yhä tänäkin päivänä. Nyt ei ehkä käydä temppeleissä harrastamassa seksin avulla epäjumalanpalvelusta, mutta ... mutta sitä harrastetaan muualla. Ulkoinen muoto on muuttunut, mutta sisältö on sama. Samat ylihengellliset uskomukset ovat yhä vallalla. Jos gnostilaisuus rehotti apostolisena aikana, niin se rehottaa tänäkin päivänä.
Mietin, mitä Paavali kirjoittaisi tämän päivän opettajista?
Paavali ja RHB julistaa evankeliumia, parantaa sairaita, ajaa demonit ulos, tekee voimallisia tekoja yms Jeesuksen lähettämän Pyhän Hengen voimassa.
Oliko owm ym hörhöt Paavalin listalla?
Nää kaksi mummia kuuluu vanhainkotiin,dementia vaivaa.
Käyttäisit sinäkin "ettäsilleen" rukoukseen ja evankeliointiin sen ajan kun täällä kirjoittelet! Mitä vielä näitä tällä lueskelet ja käytät kallista aikaasi. Kaikki vapaa-aikasi pitäisi kulua edellä mainituissa asioissa! Et saa palkintoa täällä notkumisesta.
Harhauduin äärikarismaattisuuteen koska etsin epätoivoisesti parannusta homouteeni. Sillä seurauksella, että alkoholisoiduin, masennuin ja jouduin lopulta psykoosiin.
Siinä vaiheessa älysin hakeutua seurakuntaan, jossa pääpaino on muualla kuin toisten yksityisasioiden syynäämisessä. Parannuin karismaattisuudesta sivuoireineen, palasin työelämään ja elän nyt onnellisessa parissuhteessa.
Jumalalle kaikki on mahdollista ihmisten rajoittuneisuudesta ja tietämättömyydestä huolimatta. :)
Oma vika oli, ei muiden syy.
Jask 1.14
Vaan jokaista kiusaa hänen oma himonsa, joka häntä vetää ja houkuttelee;
Ex-karismaatikko, miten karismaattisuus mielestäsi vaikutti mielenterveytesi romahtamiseen?
Näin jälkikäteen ajatellen prosessi oli pitkä. Olin kuitenkin koko ikäni kasvanut niissä ympyröissä. Ylipäänsä se, että olis mahdollista asettua kaiken "maallisen" yläpuolelle. Annettiin ymmärtää, että kaikki on mahdollista kunhan vain uskoo tarpeeksi. Sitten kun ympärillä kuitenkin parantui porukkaa, koin uskoni liian heikoksi. Luin paljon myös kaikenlaista aiheeseen liittyvää kirjallisuutta mikä varmaan osaltaan vaikutti todellisuudentajun hämärtymiseen. Aloin uskoa enemmän saatanaan kuin Jumalaan. Tulin vainoharhaiseksi kun pelkäsin saastuvani, jos tulee vähänkin epämiellyttävä olo tai negatiivisia/vääriä ajatuksia jostain. Muiden vastustus vain vahvisti omaa uskoa... siinä vaiheessa oli tavallaan jo pakkokin uskoa. Oli tullut luovuttua niin monista jutuista. Vähitellen eristäydyin ja ajauduin eräänlaiseen turtumuksen tilaan. Mikään ei tuntunut miltään. Hyvä puoli oli se, ettei ollut himoja mutta eipä ollut mitään muutakaan. Karismaattisista tilaisuuksista tuli ainoa, missä koin edes jotain. Kaikki ihmissuhteet ja ihmisyys ylipäänsä menettivät merkityksensä.
Ongelmasi on, että yritit luottaa liikkeisiin ja ihmisiin etkä Jeesukseen. On tärkeää aina kuunnella mitä karismaattisissa kokouksissa julistetaan. Siellä julistetaan uskoa Jeesukseen ja Häneen turvaamista.
Ongelmana oli se, että opetuksista puuttui sisältö. Jos kokoukset ovat pelkkää pumppaamista, fiilistelyä ja nostatusta niin aikansa käyttää paremmin hiljaisuudessa Jeesuksen kanssa kahdestaan. Sitä on usko Jeesukseen. Siinä turva.
Ja sitten evankeliumin julistus on eri asia. Siinä annetaan äänen raikua että paikat vaan täräjää kuten Jeesus joskus huusi SUUREEN ÄÄNEEN. Kaikkialla tulee kuuluttaa, että Jeesus on Herra. Amen
Ex.karismaatikko on täysin oikeassa. Samoja kokemuksia kuin muillakin näistä hurmoksista irtaantuneille,eristäytymistä turtumusta myöten. Ei Jumala tee meistä aivottomia kumisevia tynnyreitä,hän on luonut meistä jokaisen. Jokaisen voi Jeesus kammiossa kohdata,vielä kuolinvuotellakaan ei ole myöhäistä. Hiljainen tuulenhyminä oli muistaakseni elian kokemus Jumalastaan,eikö? Karismaatikot voisivat välillä pitää pienempää ääntä ja lakata häpäisemästä ristin työn merkitystä,jotta särkyneet ja sairaat saisivat todellisen avun!
Minäkin tarvitsin tasapainoisempaa opetusta sen jälkeen, kun olin viettänyt lapsuuteni helluntaiseurakunnassa, jossa oli epäterveitä ilmiöitä. Ymmärsin toki, että ilmiöt liittyivät enemmän epäterveisiin ihmisiin, kuin helluntailaisuuteen sinänsä. Seurakunta on sellainen, kuin sen jäsenetkin.
Suurin ongelma oli, että armon käsitykseni jäi hellareissa vajavaiseksi. Ilmapiiri ei nimittäin ollut kovin armelias. Jumala johti seuraavaksi seurakuntaan, joka ei ollut pätkääkään karismaattinen. Mutta sain siellä rautaista ja tasapainoista Raamatun opetusta. Se oli tärkeä vaihe uskossa kasvamisen kannalta.
Erilaisiin seurakuntiin tutustuminen on auttanut minua ymmärtämään mikä on tervettä karismaattisuutta ja mikä ei. Asiat näkee selvemmin kun niitä uskalta katsoa useammasta vinkkelistä.
Henkilökohtaisesti en tarvitse suuria ihmeitä ja tykkään kulkea jalat maassa. Minulle riittää se ihme, että olen armahdettu syntinen. Ja osaan vihdoin levätä Jumalan armon varassa. Minua ei saa takaisin lain alle kirveelläkään. Se oli ahdistavaa aikaa.
Hellareihin suhtaudun ihan positiivisesti. Olen kiitollinen hyvästä pohjasta, jonka sieltä aikanaan uskolleni sain. Samoin olen kiitollinen niille seurakunnille, joissa sain jatkaa kasvuani. Monet ystäväni ovat hellareita.
Opin myös sen, että Jumala tietää paremmin mitä tarvitsen ja mikä minulle on hyväksi. Johdatusta omien pyrkimysten sijaan. Jobin kirja avautui kaiken kokemani jälkeen aivan uudella tavalla. Nykyään osaan katsoa ympärilleni itseeni käpertymisen sijaan.
Ihminen pettyy turhaan kun elämä ei menekään niinkuin hän itse haluaisi.
Kiitos kun jaoitte kokemuksianne ex-karismaatikko ja tällainenkintarina
Uhtu, eksynyt tietä kyselee
Eksynyt posottaa täyttä vauhtia väärään suuntaan. :)
Harhaan joutumisen häpeä esti pitkään puhumasta. Vasta kun pääsin tukevalle perustalle, olen tarkemmin pohtinut mitä oikein tapahtui. Ihminen on mestari selittämään kaiken itselleen parhain päin. Etenkin, mitä suurempia uhrauksia joutuu uskonnollisuuden vuoksi tekemään. Sitä on niin vaikea myöntää itselleen.
Eniten voimia kului omien uskomusten ylläpitoon. Ainoaan oikeaan uskoon uskomiseen. Nyt ymmärrän, että uskon on kestettävä totuuden edessä. Oli se sitten millainen tahansa.
Olen karismaattinen helluntalainen lähes 40 vuotta uskossa ollut.
Tämä on minulle ehdottamasti paras! Luen Raamattua, olen lukenut paljon kristillistä kirjallisuutta. Olen tutustunut sekä näiden, jotka sanovat harhaopiksi ja varottelevat, kommenteihin ja argumentteihin sekä myös näiden, joista varoitellaan, opetuksiin ja toimintaan.
Sanon vain, että Jumalaon suurempi ja tekee ja voi tehdä paljon enemmön kuin kukaan ajatteleekaan.
Ilman Pyhän Hengen uudistavaa ja virvoittavaa työtä elämässäni tuntuisi uskoni "kuivalta". Pyhä Henki kirkastaa Kristusta ja avaa Raamatun Sanan ja tekee sen eläväksi.
Aloittaja on äärirasistinen ääriateisti.