Jälleenmyyntiarvo v.2022

Yli 20 v ikäinen vene on jo arvonalennuksensa kokenut. Alle kymmenessä vuodessa ei asiakaskunta ole niin jyrkästi mihinkään muuttunut, että hinta siitä yllättäin notkahtaisi. Eikä venekään siinä ajassa tule enää suhteellisesti paljoa vanhemmaksi. Uusi vene saattaakin olla jo pois muodista samassa ajassa.

Tottakai, jos sattuu saamaan veneen nyt jostain syystä alihintaan, on veneen iästä ja mallista riippumatta hyvin suojassa tulevilta muutoksilta.

eppäilen kirjoitti:

Yli 20 v ikäinen vene on jo arvonalennuksensa kokenut. Alle kymmenessä vuodessa ei asiakaskunta ole niin jyrkästi mihinkään muuttunut, että hinta siitä yllättäin notkahtaisi. Eikä venekään siinä ajassa tule enää suhteellisesti paljoa vanhemmaksi. Uusi vene saattaakin olla jo pois muodista samassa ajassa.

Tottakai, jos sattuu saamaan veneen nyt jostain syystä alihintaan, on veneen iästä ja mallista riippumatta hyvin suojassa tulevilta muutoksilta.

Lue lisää

No näin on todellisuudessa käynyt. Mutta kun noista hintapyynnit huitelee alkaen 40-50 k€ niin omistajilta tämä on jäänyt huomaamatta :)...

Denial tai neliraajajarrutus on helpoin tapa torjua muutosta. Mutta se ei toimi.

Vanhemman veneen osalta on huolenaihe, että se muuttuu täysin arvottomaksi huolimatta hyvästäkin käyttöarvosta. Näin ei välttämättä käy, mutta riski ei ole vähäinen eikä vastuullinen ostajataho tätä vaihtoehtoa jätä huomioimatta.

Veneen arvo määrätyy vasta sillä hetkellä kun kauppa totetuu. Hintapyynti on vain omistajan näkemys veneen arvosta, mutta välttämättä ei lähelläkään totuutta.

Tämä on juurikin se pointti mitä pohdin. Banksterin näkemys on mielestäni oikea sillä ainakin minun tapauksessani on tilanne se, että. veneestä pitää päästä myös eroon.
Sinulla on erinomainen pointti juuri siinä, että jos veneelle ei vaan ylipäänsä löydy ostajaa ollenkaan. Blue Oceanilla on ollut jo pitkään myynnissä OE 36 ja King's Cruiser 33. Molemmat 80-luvun laatuveneitä joita silloinen SW 27 kippari kunnioittaen katseli. Ja nyt tuntuu, että ei ole niin halpaa hintaa, että ne menisivät kaupaksi.
Olin kaverin veneellä pari viikkoa gastina ja mielenkiinnolla katselin Saaristomeren venesatamien kalustoa ja suuri ilonaiheena oli nuoret jotka purjehtivat H-veneillä, Scanpereilla, Guy 22lla yms.

Markkinatalous kirjoitti:

Vanhemman veneen osalta on huolenaihe, että se muuttuu täysin arvottomaksi huolimatta hyvästäkin käyttöarvosta. Näin ei välttämättä käy, mutta riski ei ole vähäinen eikä vastuullinen ostajataho tätä vaihtoehtoa jätä huomioimatta.

Veneen arvo määrätyy vasta sillä hetkellä kun kauppa totetuu. Hintapyynti on vain omistajan näkemys veneen arvosta, mutta välttämättä ei lähelläkään totuutta.

Lue lisää

"vastuullinen ostajataho", heh, heh!

veneilijä_ kirjoitti:

"vastuullinen ostajataho", heh, heh!

Itselleen tai lähiomaisille vastuullinen, onko siinä jotain epäselvää?

Uutena ostetusta viisi vuotta vanhasta veneestä ehkä pääseekin sujuvammin eroon, koska niiden jälleenmyyntihinta lienee selvempi sekä myyjille että ostajille, mutta myyjälle kalliiksi tulee ne viiden vuoden purjehdukset ja se on hänen sitten vaan hyväksyttävä. Vanhemmissa veneissä hintakäsitykset ovat paljon vaihtelevampia, riippuen monista seikoista, ja kauppaa voi siksi joutua tekemään kauemmin.

helppokallisvaikeahalpa kirjoitti:

Uutena ostetusta viisi vuotta vanhasta veneestä ehkä pääseekin sujuvammin eroon, koska niiden jälleenmyyntihinta lienee selvempi sekä myyjille että ostajille, mutta myyjälle kalliiksi tulee ne viiden vuoden purjehdukset ja se on hänen sitten vaan hyväksyttävä. Vanhemmissa veneissä hintakäsitykset ovat paljon vaihtelevampia, riippuen monista seikoista, ja kauppaa voi siksi joutua tekemään kauemmin.

Lue lisää

Niin markkina toimii jollain lailla vähän käytettyjen pursien osalta, oikein hinnoitellut liikkuu. Vanhempien osalta se on rikki, kunnes kysyntää syntyy. Syntyykö, mekanismia joka tämän loisi voi olla vaikeata ymmärtää?

Uusi ei varmaan ole aloittajan vaihtoehto ellei sitten messuvene tms jonka saisi edullisesti? Uudehkoja on paljon tarjolla joten valikoimaa löytyy jos siihen suuntaan kallistuu...

Markkinatalous kirjoitti:

Vanhemman veneen osalta on huolenaihe, että se muuttuu täysin arvottomaksi huolimatta hyvästäkin käyttöarvosta. Näin ei välttämättä käy, mutta riski ei ole vähäinen eikä vastuullinen ostajataho tätä vaihtoehtoa jätä huomioimatta.

Veneen arvo määrätyy vasta sillä hetkellä kun kauppa totetuu. Hintapyynti on vain omistajan näkemys veneen arvosta, mutta välttämättä ei lähelläkään totuutta.

Lue lisää

Jos veneellä jonka hankit on selvästi käyttöarvoa, niin tulee sillä olemaan käyttöarvoa monelle ostajalle sitten viiden vuoden kuluttuakin. Eihän purjehtimisessa muuta arvoa tarvitsekaan kuin käyttöarvoa.

Minun tapauksessani kyse ei ole pelkästään käyttöarvosta vaan myös sijoituksesta ja veneen rahallisesta arvosta, siitä miten helposti ja mihin hintaan veneen saa tarvittaessa realisoitua.
Mitä vanhemmaksi elää sitä todennäköisempää pakkomyynti on, ikävä kyllä . Olen näitä pursiseurassani niin monta nähnyt.

oikeat_purjehtijat kirjoitti:

Jos veneellä jonka hankit on selvästi käyttöarvoa, niin tulee sillä olemaan käyttöarvoa monelle ostajalle sitten viiden vuoden kuluttuakin. Eihän purjehtimisessa muuta arvoa tarvitsekaan kuin käyttöarvoa.

Lue lisää

Juuri näin asia ei ole. Myynnissä on satoja käyttöarvoltaan hyviä veneitä, joiden myynti on vaikeata. Ongelma ei siis ole käyttöarvo vaan haluttuus.

Ei ole eikä tule ostajia jotka maksavat 30 v paatista 45 k€, kiinnostavaa olisi maksaisiko joku vielä 30 k€ vai 20 k€ vai onko kyse 'mummon mökistä' jolle ei vain enää ole ottajaa.

Voi olla tylyä, mutta näin markkina toimii. Ja sitä ei voi voittaa.

Banksteri: olet juuri asian ytimessä! Tätä juuri tarkoitan ja tämä juuri on pelkoni. Mikä on se tapa miten tätä vastaan voi suojautua tai ainakin rajoittaa riskin minimiin?

Jos ostaa veneen nyt sen käyttöarvon mukaisella hinnalla, niin kyllä viiden vuoden kuluttuakin siitä saa sen käyttöarvon mukaisen hinnan niiltä ostajilta jotka arvostavat samanlaista käyttöarvoa. Viiden vuoden käytössä arvo laskee, mutta ei niin paljon kuin uutena ostetun veneen. Merkittävä osa purjehtijoista ovat järkeviä ja arvostavat käyttöarvoa, mutta käyttöarvon määritelmä ei kuitenkaan ole kaikille samanlainen. Viidessä vuodessa yleisimmät käyttöarvostukset tuskin muuttuvat merkittävästi. Käyttöarvo lisää tottakai veneen kiinnostavuutta.

yksinkertaisesta_monimut kirjoitti:

Jos ostaa veneen nyt sen käyttöarvon mukaisella hinnalla, niin kyllä viiden vuoden kuluttuakin siitä saa sen käyttöarvon mukaisen hinnan niiltä ostajilta jotka arvostavat samanlaista käyttöarvoa. Viiden vuoden käytössä arvo laskee, mutta ei niin paljon kuin uutena ostetun veneen. Merkittävä osa purjehtijoista ovat järkeviä ja arvostavat käyttöarvoa, mutta käyttöarvon määritelmä ei kuitenkaan ole kaikille samanlainen. Viidessä vuodessa yleisimmät käyttöarvostukset tuskin muuttuvat merkittävästi. Käyttöarvo lisää tottakai veneen kiinnostavuutta.

Lue lisää

Turha hokea tuota! Ei käyttöarvolla ole arvoa, kun käyttöarvoa tarjoavista veneistä vallitsee huomattava ylitarjonta. Ennenkuin ylitarjontatilanne poistuu on tilanne tämä eli kauan, ehkä seuraavat 10-15 vuotta.

Väki vanhenee ja nuoriso ei varmasti arvosta vanhoja, ahtaita, pimeitä ja kuluneita veneitä kuten vanhempi polvi. Seuraavan viiden vuoden kuluessa eläköityy iso joukko veneilijöitä ja tarjonta vaan kasvaa.

Vene jolla ei ole kun käyttöarvo pitää ostaa todella halvalla, jotta siinä olisi järkeä. Kääntäen se on pakko myydä todella halvalla jos siitä haluaa irti.

"Vene jolla ei ole kun käyttöarvo pitää ostaa todella halvalla, jotta siinä olisi järkeä" Sitähän nimenomaan sanoinkin. Kun ostaa veneen nyt sen käyttöarvon mukaisella hinnalla, niin kyllä viiden vuoden kuluttuakin siitä saa sen käyttöarvon mukaisen hinnan niiltä ostajilta jotka arvostavat samanlaista käyttöarvoa. Viidessä vuodessa yleisimmät käyttöarvostukset tuskin vielä muuttuvat merkittävästi.

yksinkertaisesta_monimut kirjoitti:

"Vene jolla ei ole kun käyttöarvo pitää ostaa todella halvalla, jotta siinä olisi järkeä" Sitähän nimenomaan sanoinkin. Kun ostaa veneen nyt sen käyttöarvon mukaisella hinnalla, niin kyllä viiden vuoden kuluttuakin siitä saa sen käyttöarvon mukaisen hinnan niiltä ostajilta jotka arvostavat samanlaista käyttöarvoa. Viidessä vuodessa yleisimmät käyttöarvostukset tuskin vielä muuttuvat merkittävästi.

Lue lisää

Käyttöarvolla ei ole suurta rahallista arvoa, kun sitä on liikaa tarjolla. Tällöin käyttöarvon hinta laskee lähelle nollaa. Mikäli käyttökelpoisista veneistä olisi pulaa ja veneiden kysyntä ylittäisi tarjonnan kehitys olisi päinvastaista.

Jos löydät automarkkimasta vanhan papan 19 vuotta vanhan 48 tuhatta ajetun Mondeon huippukunnossa on auton rahallinen arvo silti max tonni tai kaksi. Käyttöarvo on varmasti ainakin tuo, mutta auton rahallinen arvo ei tätä heijastele, koska autoja on valtavasti tarjolla ja 19 vuotta vanha Mondeo, noh useimmat eivät sitä ota edes ilmaiseksi...

Vanhojen veneiden määrä on kuitenkin rajallinen koska niitä ei valmistu lisää. Kysyjälle edullisinta on ostaa vene jonka hyvä käyttöarvo on rahalla mitattuna jo lähellä nollaa, koska viiden vuoden kuluttua se ei voi olla paljon halvempi vaikka sen käyttöarvo käyttämisen kannalta katsottuna on edelleen hyvä, ja käyttöarvonsa vuoksi sille löytyy ostaja.

vene.tai.raha kirjoitti:

Vanhojen veneiden määrä on kuitenkin rajallinen koska niitä ei valmistu lisää. Kysyjälle edullisinta on ostaa vene jonka hyvä käyttöarvo on rahalla mitattuna jo lähellä nollaa, koska viiden vuoden kuluttua se ei voi olla paljon halvempi vaikka sen käyttöarvo käyttämisen kannalta katsottuna on edelleen hyvä, ja käyttöarvonsa vuoksi sille löytyy ostaja.

Lue lisää

Juuri nyt vanhoja veneitä on liikaa ja niitä tulee koko ajan lisää tarjolle. Hintoja ei aseteta kysynnän mukaiselle tasolle vaan kuvitteelliselle tasolle verrattuna muihin ylihintaisiin vanhoihin veneisiin.

Lopputulos on se, että kauppa ei käy. Ei ollenkaan ja markkinatalouden lakien mukaan juuri näin kuuluukin olla. Ei mitään ihmeellistä, kestääkö jumi 5 vai 20 vuotta onkin hankalampi kysymys...

Myyntitarvekaan ei voi olla kova kaikilla niillä myyjillä jotka ovat pitkään myyneet venettään kovalta tuntuvalla hinnalla, muutenhan ne olisi jo myyty halvemmalla hinnalla. Myynnin pysähtyminen merkinnee sitä että myyntiarvo on alittanut käyttöarvon.

arvopuntari kirjoitti:

Myyntitarvekaan ei voi olla kova kaikilla niillä myyjillä jotka ovat pitkään myyneet venettään kovalta tuntuvalla hinnalla, muutenhan ne olisi jo myyty halvemmalla hinnalla. Myynnin pysähtyminen merkinnee sitä että myyntiarvo on alittanut käyttöarvon.

Lue lisää

Tai sitten kukaan ei ole kysynyt.

Jos venettä haluaa myydä ja 3-4 kuukauden sisällä kukaan ei ole siitä kinnostunut on jotakin pielessä, joko vene ei kiinnosta tai sitten hinta on niin korkea ettei kukaan vaivaudu edes tiedustelemaan.

Molempiin törmää päivittäin ja vene ei kiinnosta näyttäisi yleistyvän koko ajan, esim jo edullinen hinta ja /tarjous täky ei aiheuta värinää.

Jos noiden veneiden myyntiin olisi kova tarve niin ei niiden hintapyyntiä pidettäisi korkeana jatkuvasti. Niitä käytetään mieluummin kuin myydään halvalla. Nykyään ostetaan uusi tai käytetty massatuotantovene, purjehditaan sillä muutama vuosi ja myydään pois sillä mitä siitä saa, ei haluta ajatellakaan mitään kunnostustöitä, puhumattakaan että pitäisi omilla käsillään tehdä jotain.

Mielenkiintoinen ja hyvin perusteltu näkökulma. Minun tapauksessani purjehduksessa on kyse on enemmän retkeilystä ja veneessä asumisesta, kuin sankaritekojen tekemisestä. Tällöin veneen tiloilla ja asuttavuudella on entistä suurempi merkitys. Erityisesti kun vanhemmiten tulee vain entistä kankeammaksi.

Olen taipuvainen ajattelemaan, että vuonna 2022 20-25 vuotta vanhaa Bavariaa tms. olisi haasteellista myydä. Nämä uudenaikaiset sarjatuotantoveneet eivät varsinaisesti ole laatuveneeseen maineessa. Tunnustan heti, että en ole tähän aiheeseen kovinkaan hyvin perehtynyt, mutta Bavarian heiluvaa köliä olen You Tubessa hämmästellyt.

Peku2 kirjoitti:

Mielenkiintoinen ja hyvin perusteltu näkökulma. Minun tapauksessani purjehduksessa on kyse on enemmän retkeilystä ja veneessä asumisesta, kuin sankaritekojen tekemisestä. Tällöin veneen tiloilla ja asuttavuudella on entistä suurempi merkitys. Erityisesti kun vanhemmiten tulee vain entistä kankeammaksi.

Olen taipuvainen ajattelemaan, että vuonna 2022 20-25 vuotta vanhaa Bavariaa tms. olisi haasteellista myydä. Nämä uudenaikaiset sarjatuotantoveneet eivät varsinaisesti ole laatuveneeseen maineessa. Tunnustan heti, että en ole tähän aiheeseen kovinkaan hyvin perehtynyt, mutta Bavarian heiluvaa köliä olen You Tubessa hämmästellyt.

Lue lisää

Et ilmoittanutkaan etsiväsi laatuvenettä, vaan sellaista joka pitää hyvin arvonsa ja jolla on korkea käyttöarvo.
Laatuvene menettää ehkä uutena arvoaan prosenteissa hieman muita vähemmän, mutta euroissa mitattuna selvästi enemmän kuin sarjatuotantovene, eikä siksi vastaa alkuunkaan aloituksessa määrittelemääsi tavoitteeseen.
Suursarjavene on helppo myydä, koska se on helppoa hinnoitella oikein, koska niillä tehdään kauppaa jatkuvasti. Kun vene ei uutenakaan ole maksanut tolkuttomasti, ei myyntiin tarvittava hinnan alennuskaan ole samaa luokkaa kuin kalliimmilla merkeillä. Ja suurin osa siitä esiintyy 0 ... 12 vuoden aikana, eikä juurikaan sen jälkeen aina siihen asti, kun vene vaatii isompia remppoja, mitä ei 25 vuotiaassa yksityiskäytössä olleessa veneessä tarvita. Vuokrakäyttö on tietysti huomattvasti kuluttavampaa.
Heiluvaa köliä oli vain 38 match ja 42 match malleissa, ja nekin on aikaa sitten korjattu. Muissa ei mitään suunnittelu/valmistusvikoja ole todettukaan. Karilleajamalla taas saa rikki kaikki uudet veneet ja korjaamalla vähintään uutta vastaavaan kuntoon, minkä pääosin maksaa vakuutus.

Vankkaa argumentointia. Tuossa on pointtia, että jos jollakin venemerkillä tehdään kokoajan kauppaa, niin silloin sen arvo paremmin määriteltävissä. Kaikesta huolimatta sisintäni pikkuisen kirveltää ajatus Bavarian, Beneteaun tms. sellaisen hankkimisesta. Ylipäänsä kyllä arvostan teutonien teknistä osaamista kautta vuosikymmenten. Bavarian heiluva köli ihmetytti minua silloin aikoinaan myös tästä näkökulmasta johtuen.
Täytyy seurata miten nyt myynnissä olevat Bavariat liikkuvat markkinoilla.

Komppaan. 2000-luvun alun cruiser-bavat (esim 33 cruiser vm 2006/2007) ovat mainioita perheveneitä. Tilat ovat modernit, sisustus vielä pyöreäkulmaista mahonkia, ja ne purjehtivatkin ihan ok. Hinnatkin ovat jo pudonneet melko alas. Jos löydät hyvän yksilön ja pidät sen kunnossa, pitäisi sen mennä aikanaan kaupaksi jos yleensä joku menee.

Listaa nyt kaikki köliongelmat tähän. Bava match lienee tuttu case, mutta muista en ole kuullut pl tapaukset joissa karille ajettu paatti sitten hajoaa lopullisesti.

Paljon köliongelmia on vanhoissa skandiveneissä.

Sweden Yacht 70, Paper Moon, ARC-2003 Atlantilla
Cruiser, kölin kiinnityksessä vuoto, lähetti maydayn, onnistui palaamaan Las Palmasiin
http://www.caribbeanracing.com/artman/publish/article_385.shtml

Sweden Yacht 42, Caliso, ARC-2005 Atlantilla
Cruiser, köli irtoamassa, hylättiin merelle
http://www.ybw.com/auto/newsdesk/20051101130243ywarc05.html

Sweden Yachtin veneistä toisessa epäiltiin osasyyksi aiempaa karilleajoa ja korjausta, ei varma juttu.

SuperMaxi, Skandia, Tasman Sea 2004
Racer
http://www.sailingscuttlebutt.com/photos/04/sh1228/

Baltic Yacht, Martela, Atlantilla
Aikanaan kovakin raaseri. Nykymittapuun mukaan kai nopea cruiser-racer kisakäyttöön, köli nyt vaan putosi
http://www.boats.com/boat-articles/General News-121/Scuttlebutt Europe: January 20/18684.html

Rabin 41, Mazianna, Ranskan rannikolla, 2001(?)
Köli irtosi, arvellaan osuneen johonkin kelluvaan esineeseen, konttiin, ei varmaa.
Suunniteltu kilpakäyttöön soveltuvaksi nopeaksi perheveneeksi
Siis lähes kuin Bavaria Match 42
(sivu poistettu netistä)

Farr 38, Rising Farrster, Australia 2001
2 menehtyi (yht. 6 crew) kölin irrotessa 5,5 mm ohuesta rungosta, suunnittelu- ja valmistusvirhe.
Nopea cruiser-racer
http://www.sailing.org.au/default.asp?Page=6916

Alumiinivene 50 ft, Excalibur, Australia 2002
4 kuoli kölin pettäessä, valmistus- ja asennusvirhe kölissä
http://news.syd.ninemsn.com.au/article.aspx?id=77913
Valmistajatehtaan johtaja sai tuomion 4:stä kuolemantuottamuksesta
http://www.ibinews.com/ibinews/newsdesk/20090302150319ibinews.html

Fast 42, Moquini, Etelä-Afrikan edustalla
6 kateissa / hukkunut kölin irrottua
Suunniteltu kilpakäyttöön soveltuvaksi nopeaksi perheveneeksi
http://www.sundayindependent.co.za/index.php?fArticleId=3107423

Bavaria Match 42, Adrian merellä, 2005
1 hukkui, köli putosi, esitetty epäily aiemmasta kivelle ajosta
Suunniteltu kilpakäyttöön soveltuvaksi nopeaksi perheveneeksi
http://www.morsko-prase.hr/2006/

Max Fun 35, Hooligan V, Englannin kanaalissa, 2007
Cruiser-racer, köli putosi. Köli oli rakennettu suunnittelijan piirustuksista poiketen.
http://www.ybw.com/auto/newsdesk/20070105125210ywnews.html

One Off 55 ft, Bounder, Englannin kanaali, 2007
Köli vaan putosi. Epäillään suunnitteluvirhettä, raportti ei vielä valmis.
http://media-newswire.com/release_1053245.html

One Off 54 ft, GiGo2, Intian Valtameri, 2007
"a 54-footer made of light carbon, designed as a competitive racer".
Köli irtosi, omistaja epäilee kölipulttien pettäneen.
http://www.sail-world.com/index.cfm?SEID=2&Nid=39585&SRCID=0&ntid=0&tickeruid=0&tickerCID=0
http://www.haaretz.com/hasen/spages/927186.html?nid=39585

IMOCA 60 ft Open, Materiaux, Cap Horn, 2009
"Built in carbon fibre using the latest hi-tech structures..."
VenDeeGlobe-vene. Bulb irtosi, vene nurin, kippari Jean Le Cam pelastettiin toiseen veneeseen.
http://www.vendeeglobe.org/en/newswire/8101/video-of-the-upturned-vm-materiaux.html
http://www.plaanaa.com/phpBB/viewtopic.php?f=4&t=2929&start=50

IMOCA 60 ft Open, Veolia Environnement, Atlantti, 2009
After the third major keel problem in this race...
VenDeeGlobe-vene. Bulb irtosi.
http://www.ybw.com/auto/newsdesk/20090030094244ywnews.html
http://www.yachtingworld.com/yw/blog/elaine_bunting.html

J/133, 4 viikon ikäinen 43 ft, Englannin kanaali, 2009
Cruiser-racer, köli irtosi ilmeisesti pohjakosketuksen seurauksena.
Miehistö pelastettiin helikopteriin.
http://www.ybw.com/forums/showthread.php?t=223841
http://news.bbc.co.uk/2/hi/uk_news/england/kent/8435822.stm

Class 40 Akilaria RC2 "Tieto Passion", Atlantti, 2009.
Kölin kiinnitys petti lähellä Karibiaa.
http://venelehti.fi/uutiset/koli-uhkaa-irrota

Swan 60, Itämeri Öölannin ja Gotlannin välillä, syyskuu 2010
Vettä tulvii veneeseen, miehistö pelkäsi kölin putoavan.
Pääsi luotsiveneen avustamana Grönhögenin satamaan.
http://www.blur.se/2010/09/28/swan-60-som-tappar-kolen/

Open 60, Atlantti, tammikuu 2013
Vendee Globe - veneestä Virbac Paprec 3:n köli irtosi Kap Verden NW-puolella
http://venelehti.fi/uutiset/vendee-globe-virbac-paprec-3n-koli-irtosi

First 40.7 Cheeki Rafiki, Atlantti, toukokuu 2014
Köli irtosi, miehistö edelleen kateissa.
http://www.morganscloud.com/2014/06/05/cheeki-rafiki-tragedy-time-for-changes/

Taitaa olla niin, että köliongelmia tulee oleellisesti suuremmalla todennäköisyydellä kilpakäyttöön suunnitelluille ja pienissä sarjoissa valmistetuille veneille. Bavarioita on valmistettu luokkaa 30.000 kappaletta, mutta sen "kisamallia" Match 42 mallia vain hyvin vähän. Kuten listan muitakin köliongelmaisia.

Pikkusarjoissa tehtävissä veneissä kölin tekijä voi olla vailla aiempaa kokemusta tai osaamista asiasta, myös kölimateriaali saattaa poiketa standardin määräämästä. Pienillä valmistajilla saattaa olla vaikeuksia myös kölimateriaalin laadunvalvonnassa. Varminta on pysyä suurten val

Skandeista poimittua

"Vanhoissa kotimaisissa on ollut paljon köliongelmia, täällä ehkä eniten on ollut esillä Maxi ja niiden kölivauriot. Lisäksi Navigaressa esitelty Guy, josta köli ruostui irti."

"On niitä ongelmia ollut laatuveneilläkin ja nekin on yritetty piilossa pitää. Esimerkiksi aivan uudesta FG 28e:stä irtosi ja pilkkoitui kölipalkisto laminointivirheen takia keskellä Suomenlahtea. Olisi varmaan uponnut ellei omistaja olisi huomannut ongelmaa ajoissa. Peräsinakseleita on katkeillut monista Södergren-veneistä (mm. Inferno 31) jne."

http://www.sailguide.biz/forum2/viewtopic.php?f=3&t=5288&start=75
Web of Trust

"Om man tittar lite historiskt på båtar med dålig kölkonstruktion så kommer jag på några gamla (finns säker fler) som poppar upp. Undra hur många insidenter dessa båtar varit med om som inneburit att dom sjunkit, eller vält?
Båtarna jag tänke på är Murena (svajköl) Becker 27 (svajköl) Albin 79 (svajköl) Scampi (höll ej för grunstötning). Den enda jag vet av egen erfarenhet som hade problem var Scampin, den höll på att sjunka för våra bästa vänner efter grundstötning i ca 6 knop."

http://keskustelu.suomi24.fi/node/11022748

Shipman "Svajköl" 28:

"Shipmanissa kuten monissa 70-luvun veneiden pilssirakenteissa on nykyaikaisempiin sisariin verrattuna enemmän joustavuutta. 70 luvun Shipmanin pilssi on ajan tavan rakennettu ilman kunnon kölitukkeja, eli poikittaisi jäykkääjiä. Tämä ei ole tavanomaisesta poikkeavaa, vaan 70 luvulla veneitä tehtiin niin. Joissain yksilöissä on aika ohut laminaatti, ja Shipman sai Ruotsissa manineen että siinä on "svajköl" - heiluva köli."

"Keulapunkka irtoaa laminaateista aallokossa ja kylki lommahtaa, keulakansi notkuu, laminaatissa kuplia, moottori oikuttelee, köli notkuu. Laadukas, tukevasti rakennettu 70-luvun perusskandi..."

http://m.suomi24.fi/node/10131294

Albin Vega:

Esim:"Vegan omistajien keskuudessa tiedetään, että mastoa tukeva palkki on heikko rakennelma. Alkuperäisessä, Per Brohallin piirustuksessa on erilainen rakenne, pyöreä holvikaari. Tämä ratkaisu olisi ensimmäisille veneenveistäjille (Larsson Trade, myöh. Albin Marine) tullut liian kalliiksi, ja käytetyksi rakenteeksi tuotantoon tuli suora palkki. Useat Vegan omistajat ovat muuttaneet tämän ja vahvistaneet rakennetta monin tavoin."

Jne, lisää täällä:

http://suomenalbinpurjehtijat.purjehdusportaali.com/purjehdi_vegalla_osa1.php
Web of Trust

Omega 36:

"Kurt Gelinin 500 (nykyään kaiketi jo 700) segelbåtar i test kirjoitetaan Omega 36:sta: Svaga tekniska lösningar. Besiktningar visar att laminatet kan vara underdimensionerat i kölpartier och att bottenstocarna lossar. Läckage i ruftaket och propelleraxeln förekommer. Siis kyhyesti, pysy kaukana Omega 36:sta, jos et halua ongelmia tai jos ostat niin älä aja venettä karille!"

http://m.suomi24.fi/node/10721434

Hyvä pointti.
Tätä olen myös pohtinut, mutta jostain absurdista syystä veneen hankinta kiinnostaa.

No ei varmastikaan. Kyllä käytettävyys, imago, ulkonäkö etc ovat paljon suurempia juttuja.

Veneet muuttuvat yhä enemmän autojen kaltaisiksi hyödykkeiksi. Milleniaalit eivät tule olemaan pätkääkään kiinnostuneita jostain kerrostakenteista jne.

Hei_maailma_muuttuu kirjoitti:

No ei varmastikaan. Kyllä käytettävyys, imago, ulkonäkö etc ovat paljon suurempia juttuja.

Veneet muuttuvat yhä enemmän autojen kaltaisiksi hyödykkeiksi. Milleniaalit eivät tule olemaan pätkääkään kiinnostuneita jostain kerrostakenteista jne.

Lue lisää

"kerrostakenteita" ja puuviilupintoja on juuri noissa "hyödykeveneissä"

ikeaa kirjoitti:

"kerrostakenteita" ja puuviilupintoja on juuri noissa "hyödykeveneissä"

No näin varmaan on, mutta ketä oikeasti kiinnostaa? Kuinka paljon olet perehtynyt autosi eri komponentteihin?

Veneistä on tullut jo hyödykkeitä ja hyvä niin. On mersuja ja kiaa tai vaikka jaguaaria tai toyotaa...

2016_taasko kirjoitti:

No näin varmaan on, mutta ketä oikeasti kiinnostaa? Kuinka paljon olet perehtynyt autosi eri komponentteihin?

Veneistä on tullut jo hyödykkeitä ja hyvä niin. On mersuja ja kiaa tai vaikka jaguaaria tai toyotaa...

Lue lisää

"Ketä oikeast kiinnostaa" Juuri niin. Ei kiinnosta pintaa syvemmältä. Veneistä on näköjään tullut puupäille myytävää muotitavaraa :-D

viilupäät kirjoitti:

"Ketä oikeast kiinnostaa" Juuri niin. Ei kiinnosta pintaa syvemmältä. Veneistä on näköjään tullut puupäille myytävää muotitavaraa :-D

Veneistäkin, kyllä. Tervettä kehitystä. Ja tarjontaa on...

Jos vene vain viideksi vuodeksi jonka saisin myytyä sitten nopeasti tyydyttävään hintaan, niin taidan valita kymmenen vuotta vanhan Bavarian/Jeanneaun. Jos ostaisin pitkäaikaisemman veneen, niin sitten se vanha Swan

No blueoceanin sivulla roikkuu swaneja ja balticeja vuosi toisensa perään. Ei liiku ei.

Blueoceanin vanhojen Swanien kohdalla voi myös kysyä, mikä mahtaa olla nykyveneiden vaihtoarvo samanikäisinä. Miltä mahtaa näytää liki 50-vuotias Bavaria, Jeanneau tai Hanse? Kuinkahan monta kertaa ja millaisen maakarin toimesta kapeaa eväköliä on jouduttu korjaamaan?

Oldsailor kirjoitti:

Blueoceanin vanhojen Swanien kohdalla voi myös kysyä, mikä mahtaa olla nykyveneiden vaihtoarvo samanikäisinä. Miltä mahtaa näytää liki 50-vuotias Bavaria, Jeanneau tai Hanse? Kuinkahan monta kertaa ja millaisen maakarin toimesta kapeaa eväköliä on jouduttu korjaamaan?

Lue lisää

Vastausta tuohon ei kenelläkään ole. Onko kysymys mitenkään relevantti, sekin epäilyttää. Toistaiseksi sarjatuotanto on osoittaunut hyväksi, tarvittaessa likvidiksi järkihankinnaksi useimmissa tapauksissa.

Se tiedetään, että kulut 2,60 syvä kalliinpuoleinen avomeripursi ei oikein mene kaupaksi.

Kysymys on ihan relevantti. Ja tähän asti keskustelu on ollut tähän saakka korkeatasoista.

Vanhan_kansan_höpinöitä kirjoitti:

No blueoceanin sivulla roikkuu swaneja ja balticeja vuosi toisensa perään. Ei liiku ei.

Tätä minäkin olen seurannut viimeisten parin vuoden aikana. Mieleeni on tullut ajatus, että jos vanhojen Swanien hinnassa on osa sitä, että nyt minullakin olisi mahdollisuus ostaa ihan oikea Swan, tosin 50- vuotta vanha.

Peku2 kirjoitti:

Kysymys on ihan relevantti. Ja tähän asti keskustelu on ollut tähän saakka korkeatasoista.

Luulen, että 50 vuotiaat sarjatuotantopurret ovat 2040 luvulla lähes arvottomia. Osa on romutettu ja osalla voi olla hyvä käyttöarvo.

Samanikäiset HR:t, Linjetit muut laatupurret ovat varmaan kallimpia ja romutettuja tuskin on useita.

Tilanne voi olla hyvin samankaltainen nykypäivään verrattuna. 1970 luvulla tehtiin paljon home ja osmoosipommeja. Sen uskaltaa sanoa ettei niin huonoja nämä sarjatuotannot ole.

Oldsailor kirjoitti:

Blueoceanin vanhojen Swanien kohdalla voi myös kysyä, mikä mahtaa olla nykyveneiden vaihtoarvo samanikäisinä. Miltä mahtaa näytää liki 50-vuotias Bavaria, Jeanneau tai Hanse? Kuinkahan monta kertaa ja millaisen maakarin toimesta kapeaa eväköliä on jouduttu korjaamaan?

Lue lisää

Swan on aika huono vertailukohta. kun se on ollut uutena tuplasti kalliimpi kuin monet täällä laatuveneenä pidetyt. Vaikkapa Swan 36 (Frers) maksoi suunnilleen kahden FG36:n verran. Eihän noita edes ollut koskaan ollut Suomen venenäyttelyissä tai venelehtien katsauksissa, kun ostajia ei tuossa hintaluokassa Suomessa ollut. Muutama harvaa yksilöä lukuunottamatta nuo on tuotu Suomeen viimeisen reilun 10 vuoden aikana ja moneen, ainakin 70-luvun veneeseen, on tehty suuri ja kallis kunnostus. Yhtä tuollaista seurasin lähempää ja kunnostukseen meni enemmän kuin hankintahinta. Vene laitettiin muutaman vuoden päästä myyntiin ja pyyntihinta tippui lopulta lähelle sitä hankintahintaa eli kunnostuskulut jäivät omaan piikkiin.

Jos sitten puhutaan 2000-luvun "halpiksista", jotka maksoivat uutena n. puolet FG:sta ja vastaavista. Swan oli jo siirtynyt aivan muihin kokoluokkiin, mutta ei FG jne. olleet nousseet Swanin hinta- ja laatutasolle.

TIetenkään 2000-luvun halpikset eivät ole 40-vuotiaana yhtä arvokkaita kuin Swanit nyt. Mutta saattavat olla yhtä arvokkaita tai jopa arvokkaampia verrattuna siihen mitä uutena maksoivat.

Oldsailor kirjoitti:

Blueoceanin vanhojen Swanien kohdalla voi myös kysyä, mikä mahtaa olla nykyveneiden vaihtoarvo samanikäisinä. Miltä mahtaa näytää liki 50-vuotias Bavaria, Jeanneau tai Hanse? Kuinkahan monta kertaa ja millaisen maakarin toimesta kapeaa eväköliä on jouduttu korjaamaan?

Lue lisää

Ei kauaa enää montaakaan, koska kun korjauskustannukset ylittävät veneen jälleenmyyntiarvon korjattuna, ja siten myös vakuutusarvon, ei vakuutusyhtiö maksa korjausta vaan lunastaa veneen. Käytetyn veneiden ylitarjonta laskee hintatason niin alas, että vakuutuksen piikkiin tehtyjen korjausten määrä tulee romahtamaan. Karilleajon jälkeen siis vaan ostetaan vakuuturahoilla toinen samanlainen tilalle!

Joakim1 kirjoitti:

Swan on aika huono vertailukohta. kun se on ollut uutena tuplasti kalliimpi kuin monet täällä laatuveneenä pidetyt. Vaikkapa Swan 36 (Frers) maksoi suunnilleen kahden FG36:n verran. Eihän noita edes ollut koskaan ollut Suomen venenäyttelyissä tai venelehtien katsauksissa, kun ostajia ei tuossa hintaluokassa Suomessa ollut. Muutama harvaa yksilöä lukuunottamatta nuo on tuotu Suomeen viimeisen reilun 10 vuoden aikana ja moneen, ainakin 70-luvun veneeseen, on tehty suuri ja kallis kunnostus. Yhtä tuollaista seurasin lähempää ja kunnostukseen meni enemmän kuin hankintahinta. Vene laitettiin muutaman vuoden päästä myyntiin ja pyyntihinta tippui lopulta lähelle sitä hankintahintaa eli kunnostuskulut jäivät omaan piikkiin.

Jos sitten puhutaan 2000-luvun "halpiksista", jotka maksoivat uutena n. puolet FG:sta ja vastaavista. Swan oli jo siirtynyt aivan muihin kokoluokkiin, mutta ei FG jne. olleet nousseet Swanin hinta- ja laatutasolle.

TIetenkään 2000-luvun halpikset eivät ole 40-vuotiaana yhtä arvokkaita kuin Swanit nyt. Mutta saattavat olla yhtä arvokkaita tai jopa arvokkaampia verrattuna siihen mitä uutena maksoivat.

Lue lisää

Toinen asia on sitten käytettävyys. 70-luvun Swanien isot genoat, pieni ja suojaton istumakaukalo, välikansi yms... tekevät niistä aika epäkäytännöllisiä perhepursina noihin Bavarioihin yms verrattuna. Se karsii paljon mahdollisia ostajia pois.

Joakim1 kirjoitti:

Swan on aika huono vertailukohta. kun se on ollut uutena tuplasti kalliimpi kuin monet täällä laatuveneenä pidetyt. Vaikkapa Swan 36 (Frers) maksoi suunnilleen kahden FG36:n verran. Eihän noita edes ollut koskaan ollut Suomen venenäyttelyissä tai venelehtien katsauksissa, kun ostajia ei tuossa hintaluokassa Suomessa ollut. Muutama harvaa yksilöä lukuunottamatta nuo on tuotu Suomeen viimeisen reilun 10 vuoden aikana ja moneen, ainakin 70-luvun veneeseen, on tehty suuri ja kallis kunnostus. Yhtä tuollaista seurasin lähempää ja kunnostukseen meni enemmän kuin hankintahinta. Vene laitettiin muutaman vuoden päästä myyntiin ja pyyntihinta tippui lopulta lähelle sitä hankintahintaa eli kunnostuskulut jäivät omaan piikkiin.

Jos sitten puhutaan 2000-luvun "halpiksista", jotka maksoivat uutena n. puolet FG:sta ja vastaavista. Swan oli jo siirtynyt aivan muihin kokoluokkiin, mutta ei FG jne. olleet nousseet Swanin hinta- ja laatutasolle.

TIetenkään 2000-luvun halpikset eivät ole 40-vuotiaana yhtä arvokkaita kuin Swanit nyt. Mutta saattavat olla yhtä arvokkaita tai jopa arvokkaampia verrattuna siihen mitä uutena maksoivat.

Lue lisää

Kieltämättä Swan on ongelmallinen vertailukohta. Mutta hyvä siinä mielessä, että niitä ei ole suunniteltu - varsinkaan alkuaikoina - nopean vanhenevuuden periaatteella. Perusteellinen päivitys on mahdollista ja kannattavaa, jos lasketaan että veneelle saadaan siten kymmeniä vuosia uutta käyttöikää. Olen melko varma, etä nykyisille sarjapursille tämäntyyppinen peruskunnostus ei useammassa tapauksessa ole kannattavaa.

Jos tämä lähtökohta hyväksytään, jälleenmyyntiarvon pohdinnan voi ulottaa useampiin vuosikymmeniin. 70-luvun Swan voikin olla 20-30 vuoden päästä arvokkaampi, kuin lähtöhinnaltaan sama nykypursi, joka tuolloin on jo Kuusakoskella.

Nykypursien jälleenmyyntiarvojen määrittelijänä vakuutusyhtiöiden rooli tulee varmasti vahvistumaan. Vaikeasti korjattavat ja tällejä heikommin kestävät rakenteet kohottavat korjaushintoja. Tällöin edessä voi olla yhä useammin lunastus, joka väkisin painaa hintoja alas.

Oldsailor kirjoitti: " Tällöin edessä voi olla yhä useammin lunastus, joka väkisin painaa hintoja alas."
Miksi muka noin?
Lnastus johtanee usein romuveneen päätymiseen kierrätettäväksi, esim kuusakoskelle, mikä vähentää kyseisen venetyypin tarjontaa. Tarjonnan vähentyminen yleensä nostaa hintaa, vrt kysynnän ja tarjonnan laki, sulla asia on ilmeisesti päinvastoin.

Oldsailor kirjoitti:

Kieltämättä Swan on ongelmallinen vertailukohta. Mutta hyvä siinä mielessä, että niitä ei ole suunniteltu - varsinkaan alkuaikoina - nopean vanhenevuuden periaatteella. Perusteellinen päivitys on mahdollista ja kannattavaa, jos lasketaan että veneelle saadaan siten kymmeniä vuosia uutta käyttöikää. Olen melko varma, etä nykyisille sarjapursille tämäntyyppinen peruskunnostus ei useammassa tapauksessa ole kannattavaa.

Jos tämä lähtökohta hyväksytään, jälleenmyyntiarvon pohdinnan voi ulottaa useampiin vuosikymmeniin. 70-luvun Swan voikin olla 20-30 vuoden päästä arvokkaampi, kuin lähtöhinnaltaan sama nykypursi, joka tuolloin on jo Kuusakoskella.

Nykypursien jälleenmyyntiarvojen määrittelijänä vakuutusyhtiöiden rooli tulee varmasti vahvistumaan. Vaikeasti korjattavat ja tällejä heikommin kestävät rakenteet kohottavat korjaushintoja. Tällöin edessä voi olla yhä useammin lunastus, joka väkisin painaa hintoja alas.

Lue lisää

Se, ettei suuri kunnostus 2000-luvun halpiksille todennäköisesti ole kannattavaa 40-vuotiaana, johtuu siitä, että ne ovat silloin jo liian halpoja kunnostuskustannuksiin nähden. Ne siis rapistuvat hiljalleen kunnes ovat kaatopaikkakamaa kuten nyt suurin osa 70-luvun pursista tekee. Vaikkapa tuo 70-luvun puolivälin KIngs Cruiser 33. Aikanaan loisteliaan hieno vene (ei toki Swan) ja hyvin rakennettu, mutta nykyään niin halpa kokoisekseen, ettei ole järkeä tehdä 50-100 tonnin remppoja, kuten Swaneihin on tehty (tosin isompii).

Kyse ei ole siitä, ettei näitä 2000-luvun halpiksia (tai Kings Cruisereita ja vastaavia ei Swania vastaavia 70-luvulta) voisi aivan yhtä hyvin kunnostaa. Se ei vain ole mielekästä ellei juuri ole siihen veneeseen ihastunut. Eipä kukaan laita 70- tai 80-luvun autojakaan huippukuntoon ellei kyse ole jostain poikkeuksellisesta klassikosta kuten BMW 635 tai Jaguar E-type. Kuka nyt vaikkapa BMW 525:sta isolla rahalla remontoisi, vaikka auto onkin pitkälle teknisesti sama kuin 635. Sillä ei ole klassikkoarvoa eikä jälleenmyyntiarvoa uudenveroisenakaan.

Vakuutusyhtiö kai yleensä lunastaa kun korjauskustannusarvo on yli puolet käyvästä arvosta. Aika pahasti saa ajaa karille, että 30 tonnin vene menisi lunastukseen. 2000-luvun taitteen halpikset maksavat vielä reilusti enemmän. Eikä niiden hinta välttämättä nykyisestä putoa, jos uusien purjeveneiden myynti joskus vilkastuu. Hintaeroa uusiin melko samanlaisiin on jo aika reilusti.

Oldsailor kirjoitti:

Kieltämättä Swan on ongelmallinen vertailukohta. Mutta hyvä siinä mielessä, että niitä ei ole suunniteltu - varsinkaan alkuaikoina - nopean vanhenevuuden periaatteella. Perusteellinen päivitys on mahdollista ja kannattavaa, jos lasketaan että veneelle saadaan siten kymmeniä vuosia uutta käyttöikää. Olen melko varma, etä nykyisille sarjapursille tämäntyyppinen peruskunnostus ei useammassa tapauksessa ole kannattavaa.

Jos tämä lähtökohta hyväksytään, jälleenmyyntiarvon pohdinnan voi ulottaa useampiin vuosikymmeniin. 70-luvun Swan voikin olla 20-30 vuoden päästä arvokkaampi, kuin lähtöhinnaltaan sama nykypursi, joka tuolloin on jo Kuusakoskella.

Nykypursien jälleenmyyntiarvojen määrittelijänä vakuutusyhtiöiden rooli tulee varmasti vahvistumaan. Vaikeasti korjattavat ja tällejä heikommin kestävät rakenteet kohottavat korjaushintoja. Tällöin edessä voi olla yhä useammin lunastus, joka väkisin painaa hintoja alas.

Lue lisää

"Perusteellinen päivitys on mahdollista ja kannattavaa, jos lasketaan että veneelle saadaan siten kymmeniä vuosia uutta käyttöikää. Olen melko varma, etä nykyisille sarjapursille tämäntyyppinen peruskunnostus ei useammassa tapauksessa ole kannattavaa"

Veneen perusteellinen kunnostus on hyvin harvoin tai ei koskaan rahallisesti kannattavaa, ja rahastahan tässä keskustelussa oli kyse. Suuruusluokkaa 100 k€ veneen perusteellinen kunnostus maksaa lähes yhtä paljon kuin veneen hankintahinta, ja nostaa veneen jälleenmyyntihintaa vain marginaalisesti - kuten Joakimin esimerkissä yllä. Itse tunnen muutaman vastaavan esimerkin.

Karrikoiden on siis sama, meneekö se halpis kaatopaikalle, vai saako siitä klassikosta 100 k€ rempan jälkeen 100 k€, alkuperäinen veneen hankintahinta on molemmissa tapauksissa mennyt kankkulan kaivoon.

SiisTähSiisTäh kirjoitti:

Oldsailor kirjoitti: " Tällöin edessä voi olla yhä useammin lunastus, joka väkisin painaa hintoja alas."
Miksi muka noin?
Lnastus johtanee usein romuveneen päätymiseen kierrätettäväksi, esim kuusakoskelle, mikä vähentää kyseisen venetyypin tarjontaa. Tarjonnan vähentyminen yleensä nostaa hintaa, vrt kysynnän ja tarjonnan laki, sulla asia on ilmeisesti päinvastoin.

Lue lisää

Taitaapa tuossa tapauksessa etenkin kysyntäkäyrä liikahtaa oikealle, jos tietyn mallin veneitä alkaa liikkua polttolaitoksille. Eli hinta laskee. Suomessa kyllä uusien veneiden kysyntä on todella pientä verrattuna käytettyihin, joka ehkä tarkoittaa, ettei uuden tyyppisten käytettyjen hinta alenekaan kovin nopeasti.

Bossu kirjoitti:

Taitaapa tuossa tapauksessa etenkin kysyntäkäyrä liikahtaa oikealle, jos tietyn mallin veneitä alkaa liikkua polttolaitoksille. Eli hinta laskee. Suomessa kyllä uusien veneiden kysyntä on todella pientä verrattuna käytettyihin, joka ehkä tarkoittaa, ettei uuden tyyppisten käytettyjen hinta alenekaan kovin nopeasti.

Lue lisää

Meni tietysti väärinpäin, eli kysyntäkäyrä siirtyy vasemmalle, kun tietty vene ei enää kiinnosta ja hinta laskee.

6-kymppiä lähenee, mutta kunto on parempi kuin 2-kymppisenä intissä ollessa.

Ei kai sen moderni tarvitse olla?

Mutta noin homma pyörisi...

Kauppaavaan kirjoitti:

Ei kai sen moderni tarvitse olla?

Mutta noin homma pyörisi...

Ei ehkä tarvitse, mutta ainakin viimeisen 5-10 vuoden aikana suhteellisesti eniten arvo on tippunut vanhemmissa veneissä. Ehkä 30-40%? Uudemmat (2000-luvun) ovat selvinneet ehkä 15-30% pudotuksella, poislukien jotkut kalliimmat veneet, jotka ovat halventuneet enemmän.

Kun tuonne Blue Oceanin on viitattu, niin esimerkiksi Inferno 28 pyynnit olivat aina yli 30 tonnia ja suurimmillaan n. 40 tonnia reilut 5 vuotta sitten. Nythän tuolla on pyynti 19.800.

Tulevaisuuden hintakehitystä on mahdotonta ennustaa, mutta vaikea on kuvitella, että vanhempien veneiden haluttavuus lisääntyisi entistä vanhempina. 90-luvulla käytettyjen hinnat romahtivat vastaavalla tavalla. Laman jälkeen uusimpien veneiden (ehkä 80-luvun puoliväliä uudemmat) nousivat selvästi jopa yli ennen lamaa olleen hintatason. Vahvana osasyynä oli varmasti uusien veneiden nopeasti noussut hintataso. 2000-luvun alussa 90-luvun taitteen Inferno 31 ja Comfortina 32:sta maksettiin yli 50 tonnia, FG36 ja Maestro 35:sta yli 100 tonnia.

Joakim1 kirjoitti:

Ei ehkä tarvitse, mutta ainakin viimeisen 5-10 vuoden aikana suhteellisesti eniten arvo on tippunut vanhemmissa veneissä. Ehkä 30-40%? Uudemmat (2000-luvun) ovat selvinneet ehkä 15-30% pudotuksella, poislukien jotkut kalliimmat veneet, jotka ovat halventuneet enemmän.

Kun tuonne Blue Oceanin on viitattu, niin esimerkiksi Inferno 28 pyynnit olivat aina yli 30 tonnia ja suurimmillaan n. 40 tonnia reilut 5 vuotta sitten. Nythän tuolla on pyynti 19.800.

Tulevaisuuden hintakehitystä on mahdotonta ennustaa, mutta vaikea on kuvitella, että vanhempien veneiden haluttavuus lisääntyisi entistä vanhempina. 90-luvulla käytettyjen hinnat romahtivat vastaavalla tavalla. Laman jälkeen uusimpien veneiden (ehkä 80-luvun puoliväliä uudemmat) nousivat selvästi jopa yli ennen lamaa olleen hintatason. Vahvana osasyynä oli varmasti uusien veneiden nopeasti noussut hintataso. 2000-luvun alussa 90-luvun taitteen Inferno 31 ja Comfortina 32:sta maksettiin yli 50 tonnia, FG36 ja Maestro 35:sta yli 100 tonnia.

Lue lisää

Arviosi lienee oikea. Kun vielä huomioi, että vanhoissa veneissä on segmentti joita ei enää pysty myymään käyttöarvosta huolimatta tilanne on tämä.

Veneen vaihtajille tosiaan vaan väliraha ratkaisee, harrastuksesta luopujalle tilanne on toinen. Mutta it is what it is eli tilanne ei ainakaan vanhojen arvostuksen osalta muutu paremmaksi.

Banksteri kirjoitti:

Arviosi lienee oikea. Kun vielä huomioi, että vanhoissa veneissä on segmentti joita ei enää pysty myymään käyttöarvosta huolimatta tilanne on tämä.

Veneen vaihtajille tosiaan vaan väliraha ratkaisee, harrastuksesta luopujalle tilanne on toinen. Mutta it is what it is eli tilanne ei ainakaan vanhojen arvostuksen osalta muutu paremmaksi.

Lue lisää

Tämä keskustelu on vain vahvistanut myös minun näkemystäni. Vanhojen veneiden arvo ei tietenkään tule nousemaan- se ei pysy edes ahkerasti päivittämisestä huolimatta edes samana vaan niistä muodostuu pikkuhiljaa ihan oikeasti ongelmajätettä Ekokemin poltettavaksi.
Tässä kohtaa ei kannata ampua viestintuojana toimivaa Banksteria vaan ottaa se annettuna tosiasiana.

Ilmiöhän on nykyään tuttu myös Suomen asuntomarkkinoilta. Ympäri Suomea on suuri joukko asuntoja jotka ovat vaarassa muuttua arvottomiksi.

80- luvun veneiden ongelmana on huono haluttuus jo nyt v. 2016 ja on vaikea uskoa, että niiden haluttuus paranisi vuoteen 2022 mennessä. Niitä ja niiden legendaarista mainetta ei enää tunneta tai sitä ei arvosteta.
Kuten Joakim tuossa aiemmin toteaa, niin Fiskarsin veistämöllä rakennettu King's Cruiser 33 oli todella päheä avomerijahti 80-luvulla ja nyt se, ja moni muu kaltaisensa ei tunnu menevän kaupaksi millään hinnalla.
Samoin tuntuu käyneen Jon33selle joka oli aikoinaan kuin avoin shekki jonka jälleenmyynnistä ei tarvinnut olla huolissaan kuin sen suhteen, että se sai arvoisensa uuden omistajan. Ei käy kauppa vaikka ymmärtääkseni näillä molemmilla venetyypeillä on takanaan maineikkaita valtameripurjehduksia.

Markkinoille tuotetaan tarvittaessa uusia veneitä keski-Euroopan venetehtaissa sellaisia määriä ettei ainakaan Suomesta lopu minkäänlaiset veneet- ei uudet eikä käytetyt.
Uusia purjeveneitä rekistöidään nykyään 50-100kpl vuodessa, joku minua taitavampi osaa varmasti onkia tiedon Trafin sivuilta.
Mistään megasuositusta tai laajoja kansanosia koskevasta harrastuksesta ei ole kyse.

Autojen järjestelmälliseen paalaamiseen verrattuna purjeveneiden romuttaminen on todella harvinaista, ja nykyisiltä liukuhihnatehtailta pukkaa uutta venettä, oli tilauksia tai ei, ei kai niitä hirveästi hidastaakaan voi ilman suuria taloudellisia seurauksia. Melko pieni purjehdusmaailma täyttyy lopulta näistä ikea-veneistä.

Peku2 kirjoitti:

Tämä keskustelu on vain vahvistanut myös minun näkemystäni. Vanhojen veneiden arvo ei tietenkään tule nousemaan- se ei pysy edes ahkerasti päivittämisestä huolimatta edes samana vaan niistä muodostuu pikkuhiljaa ihan oikeasti ongelmajätettä Ekokemin poltettavaksi.
Tässä kohtaa ei kannata ampua viestintuojana toimivaa Banksteria vaan ottaa se annettuna tosiasiana.

Ilmiöhän on nykyään tuttu myös Suomen asuntomarkkinoilta. Ympäri Suomea on suuri joukko asuntoja jotka ovat vaarassa muuttua arvottomiksi.

80- luvun veneiden ongelmana on huono haluttuus jo nyt v. 2016 ja on vaikea uskoa, että niiden haluttuus paranisi vuoteen 2022 mennessä. Niitä ja niiden legendaarista mainetta ei enää tunneta tai sitä ei arvosteta.
Kuten Joakim tuossa aiemmin toteaa, niin Fiskarsin veistämöllä rakennettu King's Cruiser 33 oli todella päheä avomerijahti 80-luvulla ja nyt se, ja moni muu kaltaisensa ei tunnu menevän kaupaksi millään hinnalla.
Samoin tuntuu käyneen Jon33selle joka oli aikoinaan kuin avoin shekki jonka jälleenmyynnistä ei tarvinnut olla huolissaan kuin sen suhteen, että se sai arvoisensa uuden omistajan. Ei käy kauppa vaikka ymmärtääkseni näillä molemmilla venetyypeillä on takanaan maineikkaita valtameripurjehduksia.

Markkinoille tuotetaan tarvittaessa uusia veneitä keski-Euroopan venetehtaissa sellaisia määriä ettei ainakaan Suomesta lopu minkäänlaiset veneet- ei uudet eikä käytetyt.
Uusia purjeveneitä rekistöidään nykyään 50-100kpl vuodessa, joku minua taitavampi osaa varmasti onkia tiedon Trafin sivuilta.
Mistään megasuositusta tai laajoja kansanosia koskevasta harrastuksesta ei ole kyse.

Lue lisää

Ei ole uusien purjeveneiden rekisteröinnit olleet läheskään tuolla tasolla viime vuosina, vain ~20/vuosi. 10 vuotta sitten oltiin yli 200 lukemissa ja 80-luvulla vielä paljon suuremmissa.

massatuotanto kirjoitti:

Autojen järjestelmälliseen paalaamiseen verrattuna purjeveneiden romuttaminen on todella harvinaista, ja nykyisiltä liukuhihnatehtailta pukkaa uutta venettä, oli tilauksia tai ei, ei kai niitä hirveästi hidastaakaan voi ilman suuria taloudellisia seurauksia. Melko pieni purjehdusmaailma täyttyy lopulta näistä ikea-veneistä.

Lue lisää

Ei niitä paalata, mutta aika vähän niitä näkyy vesillä. En tiedä, missä ne 70-luvun 8-metriset maxit, Guyt ynnä muut on, mutta eniten näyttää ainakin täällä saaristomerellä liikkuvan 2000-luvun veneet, vaikka rekisterissä lukumääräisesti niitä on vähemmistö. Kaipa ne vanhukset seisoo pressun alla jossain takapihoilla odottamassa uutta moottoria, purjeita tai muuta kunnostusta. Vähän pidemmät ja arvokkaammat 70- ja 80-luvun veneet on kyllä käytössä.

Olen hieman eri mieltä tämän kesän gastikokemukseni perusteella. Mielestäni liikkeellä oli yllätävänkin monta 70-ja 80- luvun venettä, juurikin noita Guyta, Maxia, H- venettä yms.
Ja tämä on mielestäni kovin ilahduttavaa.

Bossu kirjoitti:

Ei niitä paalata, mutta aika vähän niitä näkyy vesillä. En tiedä, missä ne 70-luvun 8-metriset maxit, Guyt ynnä muut on, mutta eniten näyttää ainakin täällä saaristomerellä liikkuvan 2000-luvun veneet, vaikka rekisterissä lukumääräisesti niitä on vähemmistö. Kaipa ne vanhukset seisoo pressun alla jossain takapihoilla odottamassa uutta moottoria, purjeita tai muuta kunnostusta. Vähän pidemmät ja arvokkaammat 70- ja 80-luvun veneet on kyllä käytössä.

Lue lisää

Tuossa on harhaa. 70-luvulla pienet Maxit, Rockit, Hoot ja Guyt olivat hyvin tavallisia. Mutta se johtui siitä, että ne vähänkin isommat olivat silloin todella harvinaisia. Pikkuinen puolitonnari erottui poikkeusellisen isona vastaantullessaan. Sitten pienten myynti tyrehtyi ja vedet täyttyivät monta kertaa suuremmasta joukosta 33 -jalkaisia. Ne vanhat pienet jäivät venekannassa pieneksi vähemmistöksi.

Tietenkin vene, jonka arvo on muutamia tuhansia, jää helpommin joltain omistajalta retuperälle ja telakan nurkkaan repsottamaan. Sillä tavalla se ennestään pieni osuus pienenee edelleen.

suhteellinen.osuus kirjoitti:

Tuossa on harhaa. 70-luvulla pienet Maxit, Rockit, Hoot ja Guyt olivat hyvin tavallisia. Mutta se johtui siitä, että ne vähänkin isommat olivat silloin todella harvinaisia. Pikkuinen puolitonnari erottui poikkeusellisen isona vastaantullessaan. Sitten pienten myynti tyrehtyi ja vedet täyttyivät monta kertaa suuremmasta joukosta 33 -jalkaisia. Ne vanhat pienet jäivät venekannassa pieneksi vähemmistöksi.

Tietenkin vene, jonka arvo on muutamia tuhansia, jää helpommin joltain omistajalta retuperälle ja telakan nurkkaan repsottamaan. Sillä tavalla se ennestään pieni osuus pienenee edelleen.

Lue lisää

Tässä venerekisteristä poimittuna yleisimmät venemerkit lukumäärineen:
H-vene 606
Bavaria 547
Albin 496
Sunwind 489
Jeanneau 401
Avance 382
Omavalmiste 376
Finn Express 319
Finngulf 305
Guy 305
Maxi 283
Beneteau 273
Pohjoismainen kansanvene 225
Finn 213
Helmsman 210
Inferno 198
Hallberg-Rassy 189
Swan 150
Dufour 146
Hanse 141
Ohlson 140
Rock 132
Elan 131
Dehler 126
Targa 120
Maestro 113
Vindö 105
Hai 104
X-Yachts 103

Jos Saaristomerellä katsoo venekantaa vierasvenesatamissa tai merellä väittäisin Bavarian olevan suuruusluokkaa 10 kertaa yleisemmän kuin H-vene, Sunwind, Avance, Finn Express tai Guy, vaikka rekistereissä noita kaikkia on 300-600 kpl. Hallberg-Rassyja, Hanseja, Beneteauta, Dehlereitä ja X:iä näkyy mielestäni enemmän kuin noita, vaikka niitä on rekisterissä "vain" 100-300 kpl.

Ikää enemmän tuossa vaikuttanee koko. Varsin yleinen Avance 24/245 (249 yksilöä rekisterissä) loistaa poissaolollaan, mutta saman ikäluokan isompia veneitä vielä näkyy. Toisaalta vain hiukan isompia FE 83:ia näin 2 kpl Ruotsissa saakka (siis suomalaisia), mutta Saaristomerellä ne ovat kyllä aika harvinainen näky (samat pari yksilöä näkee silloin tällöin). Myös vielä muutama vuosi sitten varsin yleiset Infernot alkavat olla aika harvinaisia näkyjä.

Saaristomeri on tietysti laaja käsite. Itse liikun siellä lähinnä ulko-osissa eli harvemmin Korppoon ja Nauvon sisäpuolella tai edes lähialueilla. Lähemoänä kotisatamia ja suojaisemmilla vesillä tilanne voi olla toinen, mutta omat havainnot Hangon ja Högsåran välillä ovat myös edelläkuvatut.

Joakim1 kirjoitti:

Tässä venerekisteristä poimittuna yleisimmät venemerkit lukumäärineen:
H-vene 606
Bavaria 547
Albin 496
Sunwind 489
Jeanneau 401
Avance 382
Omavalmiste 376
Finn Express 319
Finngulf 305
Guy 305
Maxi 283
Beneteau 273
Pohjoismainen kansanvene 225
Finn 213
Helmsman 210
Inferno 198
Hallberg-Rassy 189
Swan 150
Dufour 146
Hanse 141
Ohlson 140
Rock 132
Elan 131
Dehler 126
Targa 120
Maestro 113
Vindö 105
Hai 104
X-Yachts 103

Jos Saaristomerellä katsoo venekantaa vierasvenesatamissa tai merellä väittäisin Bavarian olevan suuruusluokkaa 10 kertaa yleisemmän kuin H-vene, Sunwind, Avance, Finn Express tai Guy, vaikka rekistereissä noita kaikkia on 300-600 kpl. Hallberg-Rassyja, Hanseja, Beneteauta, Dehlereitä ja X:iä näkyy mielestäni enemmän kuin noita, vaikka niitä on rekisterissä "vain" 100-300 kpl.

Ikää enemmän tuossa vaikuttanee koko. Varsin yleinen Avance 24/245 (249 yksilöä rekisterissä) loistaa poissaolollaan, mutta saman ikäluokan isompia veneitä vielä näkyy. Toisaalta vain hiukan isompia FE 83:ia näin 2 kpl Ruotsissa saakka (siis suomalaisia), mutta Saaristomerellä ne ovat kyllä aika harvinainen näky (samat pari yksilöä näkee silloin tällöin). Myös vielä muutama vuosi sitten varsin yleiset Infernot alkavat olla aika harvinaisia näkyjä.

Saaristomeri on tietysti laaja käsite. Itse liikun siellä lähinnä ulko-osissa eli harvemmin Korppoon ja Nauvon sisäpuolella tai edes lähialueilla. Lähemoänä kotisatamia ja suojaisemmilla vesillä tilanne voi olla toinen, mutta omat havainnot Hangon ja Högsåran välillä ovat myös edelläkuvatut.

Lue lisää

Erinomainen lista.

Huvittaa ihan kippurassa kun kuulemma vanhat on laatua ja uudet on hataria romuja. Tän listan laatua kun näkee livenä niin mielikuva ei nyt ole heti, että tommosen vanhan paatin haluan ja maksan siitä vieläpä tuhdin hinnan kun on niin helvatan laadukasta tavaraa!

Kulunutta_museotavaraa kirjoitti:

Erinomainen lista.

Huvittaa ihan kippurassa kun kuulemma vanhat on laatua ja uudet on hataria romuja. Tän listan laatua kun näkee livenä niin mielikuva ei nyt ole heti, että tommosen vanhan paatin haluan ja maksan siitä vieläpä tuhdin hinnan kun on niin helvatan laadukasta tavaraa!

Lue lisää

Missä on sanottu, että kaikki vanhat olisivat laatuveneitä? Kautta aikojen on osattu tehdä niin laatua kuin susi&sekundaakin. Se asia ei ole muuttunut.

sutta.ja.ei kirjoitti:

Missä on sanottu, että kaikki vanhat olisivat laatuveneitä? Kautta aikojen on osattu tehdä niin laatua kuin susi&sekundaakin. Se asia ei ole muuttunut.

Yleistys näyttäisi olevan, että vanha tavara on laatua. Ja uusi huonoa Ikea tavaraa,

Sanoisin, että vanha tavara on roinaa pl. Swan, Baltic, HR, Najad jne joiden omistamisessa voi olla ideaa mikäli kokee vanhan vaalimisen ja ropaamisen mukavana.

Henkilökohtaisesti arvostan suuresti suomalaisia laatuveneitä Swaneja , Balticeja ja Joneja. Nyt rahat ehkä riittäisivät vanhan klassikon hankintaan. Mutta minun on pakko pohtia mikä on vuonna 1980 valmistetun 90k€ arvoisen Swanin jälleenmyyntiarvo vuonna 2022.
Mutta onko silloiset ostajat enää samaa mieltä klassikon arvosta?

Täysin perusteetonta pelottelua. Kusettaminen onnistuu ihan minkä ikäluokan veneellä jos joku sellaista harrastaa. Kyseinen temppu on usein myös rikollista eli kannattaa miettiä kahdesti.

Ostettavan kohteen huolellisella tutkimisella ja taustojen selvittämisellä homma hoituu. Jos vielä epäilyttää niin useampi myyjä maksanee veneen tarkistuksen ammattilaisella kaupan ehtona.

Vai onko jotain kättä pidempää tämän olettamuksesi tueksi? Vai oliko tarina Hangon itäsatamanvessan seinältä epämääräinen huhu?

Bavariaa_kaupan kirjoitti:

Täysin perusteetonta pelottelua. Kusettaminen onnistuu ihan minkä ikäluokan veneellä jos joku sellaista harrastaa. Kyseinen temppu on usein myös rikollista eli kannattaa miettiä kahdesti.

Ostettavan kohteen huolellisella tutkimisella ja taustojen selvittämisellä homma hoituu. Jos vielä epäilyttää niin useampi myyjä maksanee veneen tarkistuksen ammattilaisella kaupan ehtona.

Vai onko jotain kättä pidempää tämän olettamuksesi tueksi? Vai oliko tarina Hangon itäsatamanvessan seinältä epämääräinen huhu?

Lue lisää

Rakenteet pehmenee nykyveneissä hieman toisin, kuin perinteisissä konstruktioissa. Olen itse läheltä seurannut, miten helposti moderniin syvällä eväkölillä varustettuun purteen tulee vaurioita. Toki vene kestää CE-määräysten mukaisesti karilleajon - vettä ei varsinaisesti tule sisään - mutta rakenne voi delaminoitua ja tapahtuneesta todistaa vain muutama pieni gelcoatin halkeama kölituennassa. Ne on helppo häivyttää vetämällä pari maalikerrosta päälle.

Laskun maksaa seuraavat omistajat. Pelkkä vääränlainen talvitelakointi voi johtaa pysyvämpiin vaurioihin. Edellistä omistajaa on usein paha saada maksumieheksi.

Ongelman ydin on meidän vesillemme mahdollisimman huonosti soveltuvat kölirakenteet. Vanhemmiten tällaiset ongelmat alkavat kumuloitua: kiville ajetaan edelleen, rakenteet pehmenevät, vanhemman veneen omistaja laskee ehkä vakuutusarvoa ja lisää omavastuosuutta. Jossain vaiheessa tulee tilanne eteen, että purtta ei kannata enää parsia.

Vanhemmat konstruktiot uhkaavat tässä suhteessa aikaa aivan toisella tavalla. En yhtään ihmettelisi, jos tulevaisuudessa myös vakuutusyhtiöt alkavat määritellä vakuutuksiaan nykyistä merkkikohtaisemmin. Se voi osaltaan nopeuttaa veneiden lyhyttä ikää: kansa ei ole valmis maksamaan hennosti tehdyn purtensa suuria vakuutusmaksuja.

Oldsailor kirjoitti:

Rakenteet pehmenee nykyveneissä hieman toisin, kuin perinteisissä konstruktioissa. Olen itse läheltä seurannut, miten helposti moderniin syvällä eväkölillä varustettuun purteen tulee vaurioita. Toki vene kestää CE-määräysten mukaisesti karilleajon - vettä ei varsinaisesti tule sisään - mutta rakenne voi delaminoitua ja tapahtuneesta todistaa vain muutama pieni gelcoatin halkeama kölituennassa. Ne on helppo häivyttää vetämällä pari maalikerrosta päälle.

Laskun maksaa seuraavat omistajat. Pelkkä vääränlainen talvitelakointi voi johtaa pysyvämpiin vaurioihin. Edellistä omistajaa on usein paha saada maksumieheksi.

Ongelman ydin on meidän vesillemme mahdollisimman huonosti soveltuvat kölirakenteet. Vanhemmiten tällaiset ongelmat alkavat kumuloitua: kiville ajetaan edelleen, rakenteet pehmenevät, vanhemman veneen omistaja laskee ehkä vakuutusarvoa ja lisää omavastuosuutta. Jossain vaiheessa tulee tilanne eteen, että purtta ei kannata enää parsia.

Vanhemmat konstruktiot uhkaavat tässä suhteessa aikaa aivan toisella tavalla. En yhtään ihmettelisi, jos tulevaisuudessa myös vakuutusyhtiöt alkavat määritellä vakuutuksiaan nykyistä merkkikohtaisemmin. Se voi osaltaan nopeuttaa veneiden lyhyttä ikää: kansa ei ole valmis maksamaan hennosti tehdyn purtensa suuria vakuutusmaksuja.

Lue lisää

Nyt ajatuksesi lähtee siitä, että veneitä ajellaan karille ja ei korjata.

Kuka tässä kusettaa ja ketä?

Oldsailor kirjoitti:

Rakenteet pehmenee nykyveneissä hieman toisin, kuin perinteisissä konstruktioissa. Olen itse läheltä seurannut, miten helposti moderniin syvällä eväkölillä varustettuun purteen tulee vaurioita. Toki vene kestää CE-määräysten mukaisesti karilleajon - vettä ei varsinaisesti tule sisään - mutta rakenne voi delaminoitua ja tapahtuneesta todistaa vain muutama pieni gelcoatin halkeama kölituennassa. Ne on helppo häivyttää vetämällä pari maalikerrosta päälle.

Laskun maksaa seuraavat omistajat. Pelkkä vääränlainen talvitelakointi voi johtaa pysyvämpiin vaurioihin. Edellistä omistajaa on usein paha saada maksumieheksi.

Ongelman ydin on meidän vesillemme mahdollisimman huonosti soveltuvat kölirakenteet. Vanhemmiten tällaiset ongelmat alkavat kumuloitua: kiville ajetaan edelleen, rakenteet pehmenevät, vanhemman veneen omistaja laskee ehkä vakuutusarvoa ja lisää omavastuosuutta. Jossain vaiheessa tulee tilanne eteen, että purtta ei kannata enää parsia.

Vanhemmat konstruktiot uhkaavat tässä suhteessa aikaa aivan toisella tavalla. En yhtään ihmettelisi, jos tulevaisuudessa myös vakuutusyhtiöt alkavat määritellä vakuutuksiaan nykyistä merkkikohtaisemmin. Se voi osaltaan nopeuttaa veneiden lyhyttä ikää: kansa ei ole valmis maksamaan hennosti tehdyn purtensa suuria vakuutusmaksuja.

Lue lisää

Minulla on kokemusta täysin päinvastaisesta. Vanhempaa ns. pomminvarmaa venettä ei tarvinnut korjata pienen karilleajon takia. Seurauksena oli senttien paksuisen ruiskulaminoinnin vettyminen vuosien saatossa. Koska nykyveneitä pidetään haavoittuvaisempina, ne yleensä tarkistetaan heti pienenkin kolhun jälkeen.

Tarkoitukseni oli korostaa, että modernit köliratkaisut ovat vanhemmiten ongelmallisia. Kaikilla pursilla ajetaan meidän vesillämme joskus kiville ja eräät nykyveneet kestävät sitä yllättävän heikosti. En yhtään ihmettelisi, että tulevaisuudessa vakuutusyhtiöt alkavat rajoittaa korvauksia - tai ainakin nostavat tuntuvasti hintoja. Viimeistään silloin myös yleistyvät kaikenlaiset omat fiksaukset ja tarve panna vahingot kiertoon.

Nuo "pomminvarmojen" veneiden köliongelmat liittyvät erityisesti pursiin, joissa painolasti on sisäänlaminoituna (esim. Vindö, Rock, Ballad, KC 29, Vega, useat brittiveneet). Rakenne kestää melkoisia mällejä, ilman että varsinaiset kölin kantavat rakenteet vaurioituvat. Laminaattivauriot on usein melko helppo korjata vain omistajankin voimin: syksyllä vaurioitunut laminaatti pois ja kuivatus talven aikana. Keväällä uutta mattoa pari kerrosta ja epoksit pintaan. Mutta jos korjaus lykätään, on totta että paljas laminaatti imee vettä. Rakenne on kuitenkin ratkaisevasti enemmän aikaa kestävä, kuin uusien pursien syvät eväkölit.

Oldsailor kirjoitti:

Tarkoitukseni oli korostaa, että modernit köliratkaisut ovat vanhemmiten ongelmallisia. Kaikilla pursilla ajetaan meidän vesillämme joskus kiville ja eräät nykyveneet kestävät sitä yllättävän heikosti. En yhtään ihmettelisi, että tulevaisuudessa vakuutusyhtiöt alkavat rajoittaa korvauksia - tai ainakin nostavat tuntuvasti hintoja. Viimeistään silloin myös yleistyvät kaikenlaiset omat fiksaukset ja tarve panna vahingot kiertoon.

Nuo "pomminvarmojen" veneiden köliongelmat liittyvät erityisesti pursiin, joissa painolasti on sisäänlaminoituna (esim. Vindö, Rock, Ballad, KC 29, Vega, useat brittiveneet). Rakenne kestää melkoisia mällejä, ilman että varsinaiset kölin kantavat rakenteet vaurioituvat. Laminaattivauriot on usein melko helppo korjata vain omistajankin voimin: syksyllä vaurioitunut laminaatti pois ja kuivatus talven aikana. Keväällä uutta mattoa pari kerrosta ja epoksit pintaan. Mutta jos korjaus lykätään, on totta että paljas laminaatti imee vettä. Rakenne on kuitenkin ratkaisevasti enemmän aikaa kestävä, kuin uusien pursien syvät eväkölit.

Lue lisää

Esität asenteellisen olettamuksen, jota ei voi mitenkään todistaa oikeaksi tai vääräksi.

Vanha polvi tuntuu noita kölijä kolistelevan varsin tiheään ainakin bryggsnackin ja satamahavaintojen perusteella :)...

Mutta se ei tarkoita että a) muut tekisivät myös niin ja b) mikä tahansa vene voi olla tekniseltä kunnoltaan priimaa ikään katsomatta. Päällemaalatut kusetusveneet eivät ole, mutta ikä tai rakenne ei ole se ongelma.

Venettä voisi alkaa myymään heti ostettuaan sen, tai jopa ennen. Tähtäimessä kaupat viiden - kuuden vuoden kuluttua. Tai voisiko veneen liisata viideksi vuodeksi, tuollaisen pitkään myyntilistoilla olleen veneen voisi saada liisattuakin kunnes se menee kaupaksi.

Maestro 35 on oikein mielenkiintoinen vene. Suojaton avotila, välikansi, jyrkät portaat ja salonkiin kulkeminen mietityttää.

Samoin kuin se, että myymättömiä Maestro 35sia seisoo Nettiveneen palstoilla lähes kymmenen kappaletta. Jos Maestro 35 olisi oikeasti laatuvene ja oikein hinnoiteltu, niin miksi ei kauppa ei silloin käy? Jos Suomesta ei ostajia löydy niin luulisi Pohjoismaista tai Baltiasta löytyvän.

Vai onko Maestro 35 kohdalla kyse juurikin siitä, että 30-vuotias vene tarvitsee täydellisen kunnostuksen jonka arvo lähentelee sen hintapyyntöä? Uusi moottori ja perävetolaite maksaa jo pelkästään n. 10k€ ja uusi purjekerta lienee samaa luokkaa. Sitten kun lisätään seisova- ja juokseva takila, elektroniikka, patjat, läpiviennit, letkut yms. niin ollaankin jo hämmästyttävän suurissa luvuissa.

Jos Maestro 35 ei käy kaupaksi vuonna 2016 niin mikä sen haluttuus on vuonna 2022?

Peku2 kirjoitti:

Maestro 35 on oikein mielenkiintoinen vene. Suojaton avotila, välikansi, jyrkät portaat ja salonkiin kulkeminen mietityttää.

Samoin kuin se, että myymättömiä Maestro 35sia seisoo Nettiveneen palstoilla lähes kymmenen kappaletta. Jos Maestro 35 olisi oikeasti laatuvene ja oikein hinnoiteltu, niin miksi ei kauppa ei silloin käy? Jos Suomesta ei ostajia löydy niin luulisi Pohjoismaista tai Baltiasta löytyvän.

Vai onko Maestro 35 kohdalla kyse juurikin siitä, että 30-vuotias vene tarvitsee täydellisen kunnostuksen jonka arvo lähentelee sen hintapyyntöä? Uusi moottori ja perävetolaite maksaa jo pelkästään n. 10k€ ja uusi purjekerta lienee samaa luokkaa. Sitten kun lisätään seisova- ja juokseva takila, elektroniikka, patjat, läpiviennit, letkut yms. niin ollaankin jo hämmästyttävän suurissa luvuissa.

Jos Maestro 35 ei käy kaupaksi vuonna 2016 niin mikä sen haluttuus on vuonna 2022?

Lue lisää

En minä ainakaan pysty näkemään, että Maestron hinta tai haluttuus viidessä vuodessa mihinkään muuttuisi enempää kuin käyttövuosien suhteessa. Pitää vain ostaa se yksilö, jonka käypään hintaan saa. Ei se viidessä vuodessa muutu yhtään vanhanaikaisemmaksi kuin se nyt jo on.

Itsellä on ollut veneitä suojattomalla ja suojaisella istumalaatikolla ja sekä siltakannelle että ilman. Mieluummin valitsen suojattoman, siltakansi on aika yhdentekevä, osin haitta, osin hyöty. Mutta jyrkät portaat on käytön kannalta validi pointti epäkohtana. Joissakin korkeusero on olematon haitta, jos moottorikoppa toimii välitasanteena, silloin eivät portaatkaan varsinaisesti ole jyrkät.

Itse ajattelen, että myynti-ilmoitus laaditaan tarkoituksen myydä vene. Hintapyyntö laitetaan mahdollisimman korkeaksi jos kuitenkin jostain löytyisi se henkilö, joka kuumeisesti maksaa mitä vaan. Erityisesti elektroniikka arvostetaan lähes hankintahintaan vaikka sen kuoletusikä lienee 3-5 vuotta. Itse en edes ostaisi millään hinnalla kolme vuotta vanhaa karttaplotteria vaikka tiedän kokemuksesta, että se voi kukkua mainiosti ilman ongelmia vaikka kymmenen vuotta. Kolmekymmentä vuotta vanhan täysin toimivan kolmipyttyisen moottorin arvo n. 1000€ jos sitäkään.

Osakemarkkinoita mukaellen " myyntilaidalla on paljon enemmän tavaraa kuin ostolaidalla

Tämä pohdiskelu vain siksi, että jos markkinoilla on hyväkuntoisia oikein hinnoiteltuja veneitä, kuten esim. Maestro 35 , niin miksi kauppa ei vaan käy?

5v.lyhyt.aika kirjoitti:

En minä ainakaan pysty näkemään, että Maestron hinta tai haluttuus viidessä vuodessa mihinkään muuttuisi enempää kuin käyttövuosien suhteessa. Pitää vain ostaa se yksilö, jonka käypään hintaan saa. Ei se viidessä vuodessa muutu yhtään vanhanaikaisemmaksi kuin se nyt jo on.

Itsellä on ollut veneitä suojattomalla ja suojaisella istumalaatikolla ja sekä siltakannelle että ilman. Mieluummin valitsen suojattoman, siltakansi on aika yhdentekevä, osin haitta, osin hyöty. Mutta jyrkät portaat on käytön kannalta validi pointti epäkohtana. Joissakin korkeusero on olematon haitta, jos moottorikoppa toimii välitasanteena, silloin eivät portaatkaan varsinaisesti ole jyrkät.

Lue lisää

Lähes 100 % varmuudella vaikeampi myydä viiden vuoden päästä, hintapyynnit jossakin 30k€ nurkilla. Kaupat alkaa 1- tai 2-, pyyntiä ei maksa kukaan.

Osa, kuluneimmat jo tilassa jolloin vain käyttöarvoa jäljellä.

Ostajalta vaaditaan syvällistä harrastuneisuutta ja kiinnostusta juuri työn kaltaiseen paattiin.

Välikelinmalli kirjoitti:

Lähes 100 % varmuudella vaikeampi myydä viiden vuoden päästä, hintapyynnit jossakin 30k€ nurkilla. Kaupat alkaa 1- tai 2-, pyyntiä ei maksa kukaan.

Osa, kuluneimmat jo tilassa jolloin vain käyttöarvoa jäljellä.

Ostajalta vaaditaan syvällistä harrastuneisuutta ja kiinnostusta juuri työn kaltaiseen paattiin.

Lue lisää

Myynnin vaikeus ja hintataso riippunee yleisestä hintatasosta hyvin paljon, mutta tuskin tosiaan tuon kysyntä ja hintataso 5 vuodessa ainakaan paranee 2000-luvun veneisiin nähden nykytilanteeseen verrattuna.

Nyt näyttää pyynnit 80-luvun yksilöistä olevan 55-70 tonnia ja 90-luvun 74-90 tonnia. Runkohan on 70-luvulta, joten aika vanhanaikainen venehän tuo on vaikka sisustus uusittiinkin 80-luvulla moderniksi. Aika vaikea kuvitella, että pyynnit olisivat 5 vuoden päästä vain 30 tonnia, toki vanhimmat ja huonokuntoisimmat saattavat olla tuolla tasolla.

Peku2 kirjoitti:

Itse ajattelen, että myynti-ilmoitus laaditaan tarkoituksen myydä vene. Hintapyyntö laitetaan mahdollisimman korkeaksi jos kuitenkin jostain löytyisi se henkilö, joka kuumeisesti maksaa mitä vaan. Erityisesti elektroniikka arvostetaan lähes hankintahintaan vaikka sen kuoletusikä lienee 3-5 vuotta. Itse en edes ostaisi millään hinnalla kolme vuotta vanhaa karttaplotteria vaikka tiedän kokemuksesta, että se voi kukkua mainiosti ilman ongelmia vaikka kymmenen vuotta. Kolmekymmentä vuotta vanhan täysin toimivan kolmipyttyisen moottorin arvo n. 1000€ jos sitäkään.

Osakemarkkinoita mukaellen " myyntilaidalla on paljon enemmän tavaraa kuin ostolaidalla

Tämä pohdiskelu vain siksi, että jos markkinoilla on hyväkuntoisia oikein hinnoiteltuja veneitä, kuten esim. Maestro 35 , niin miksi kauppa ei vaan käy?

Lue lisää

Kun uusien veneiden vuotuinen myynti on pudonnut kymmenesosaan, ei käytettyjen veneiden myynnin ole käynyt paljoa paremmin. Jos sattuisi talous lähvuosina lähtemään nousuun, alkaisivat veneetkin, niin vanhat kuin uudet, taas menemään kaupaksi. Ei Bavariastakaan vähemmän haluttu ole tullut, vaikka menekki on rajusti takavuosista pudonnut. Samalla tavalla roikkuvat monet asunnot myymättä, vaikka sijainnissa ei ole vikaa.

kauppa.ei.käy kirjoitti:

Kun uusien veneiden vuotuinen myynti on pudonnut kymmenesosaan, ei käytettyjen veneiden myynnin ole käynyt paljoa paremmin. Jos sattuisi talous lähvuosina lähtemään nousuun, alkaisivat veneetkin, niin vanhat kuin uudet, taas menemään kaupaksi. Ei Bavariastakaan vähemmän haluttu ole tullut, vaikka menekki on rajusti takavuosista pudonnut. Samalla tavalla roikkuvat monet asunnot myymättä, vaikka sijainnissa ei ole vikaa.

Lue lisää

Talouden piristyessä kysyntä painottuisi todennäköisimmin uudempaan kalustoon. Sitä saa sopuhinnalla EU-alueelta.

Vanhat on vanhoja ja ongelma on haluttuus joka juontuu ominaisuuksista, imagosta ja käytettävyydestä sekä tietysti väistämättömästä kuluneisuudesta. Siihen suhdanne vaikuta juurikaan. Roima hintatason aleneminen voisi pelastaa useamman veneen, mutta alennus% pitäisi olla 30-50% tasoa nykyhinnoista.

Vanhentunut tavara ei uudeksi muutu, ei millään.

Eikö ketjun aloittaja ollut 60-vuotias ja hankkimassa viimeistä venettään. Kyllä silloin välikannella ja sen tuomalla suurella korkeuserolla (jyrkistä portaista puhumattakaan) on merkitystä. Kuten on isolla genoallakin.

Peku2 kirjoitti:

Itse ajattelen, että myynti-ilmoitus laaditaan tarkoituksen myydä vene. Hintapyyntö laitetaan mahdollisimman korkeaksi jos kuitenkin jostain löytyisi se henkilö, joka kuumeisesti maksaa mitä vaan. Erityisesti elektroniikka arvostetaan lähes hankintahintaan vaikka sen kuoletusikä lienee 3-5 vuotta. Itse en edes ostaisi millään hinnalla kolme vuotta vanhaa karttaplotteria vaikka tiedän kokemuksesta, että se voi kukkua mainiosti ilman ongelmia vaikka kymmenen vuotta. Kolmekymmentä vuotta vanhan täysin toimivan kolmipyttyisen moottorin arvo n. 1000€ jos sitäkään.

Osakemarkkinoita mukaellen " myyntilaidalla on paljon enemmän tavaraa kuin ostolaidalla

Tämä pohdiskelu vain siksi, että jos markkinoilla on hyväkuntoisia oikein hinnoiteltuja veneitä, kuten esim. Maestro 35 , niin miksi kauppa ei vaan käy?

Lue lisää

Aivan, esimerkkini Maestro 35, varsinkin välikannella oli huono, entä esim. 36 Bava jostakin -02-06 väliltä, hinnat samalla tasolla kuin M35, mutta 15-20 vuotta tuoreempia.

Kuka_niitä_ostaisi kirjoitti:

Talouden piristyessä kysyntä painottuisi todennäköisimmin uudempaan kalustoon. Sitä saa sopuhinnalla EU-alueelta.

Vanhat on vanhoja ja ongelma on haluttuus joka juontuu ominaisuuksista, imagosta ja käytettävyydestä sekä tietysti väistämättömästä kuluneisuudesta. Siihen suhdanne vaikuta juurikaan. Roima hintatason aleneminen voisi pelastaa useamman veneen, mutta alennus% pitäisi olla 30-50% tasoa nykyhinnoista.

Vanhentunut tavara ei uudeksi muutu, ei millään.

Lue lisää

Vanhempia ja uudempia on tälläkin hetkellä runsaasti tarjolla. Nyt kymmenvuotias vene on viiden vuoden kuluttua puolitoista kertaa vanhempi ja selkeästi muodin kelkasta pudonnut. 20-30 -vuotias vene on vain hiukan vanhempi, eikä yhtään vanhanaikasempaa designia kuin se on jo nyt. Talouden piristyessä kysyntä kohdistuu sen hetkiseen tarjontaan. Yksi haluaa vähän uudemman vähän kalliimmalla, toinen vähän vanhemman vähän halvemmalla, aivan kuten aina on ollut. Ei se siitä viidessä vuodessa muuksi muutu, arvaukset trendien muuttumisesta ovat pelkkiä arvauksia.

pelkkää-arvailua kirjoitti:

Vanhempia ja uudempia on tälläkin hetkellä runsaasti tarjolla. Nyt kymmenvuotias vene on viiden vuoden kuluttua puolitoista kertaa vanhempi ja selkeästi muodin kelkasta pudonnut. 20-30 -vuotias vene on vain hiukan vanhempi, eikä yhtään vanhanaikasempaa designia kuin se on jo nyt. Talouden piristyessä kysyntä kohdistuu sen hetkiseen tarjontaan. Yksi haluaa vähän uudemman vähän kalliimmalla, toinen vähän vanhemman vähän halvemmalla, aivan kuten aina on ollut. Ei se siitä viidessä vuodessa muuksi muutu, arvaukset trendien muuttumisesta ovat pelkkiä arvauksia.

Lue lisää

Mutta Suomi ei ole enää suljettu saareke. Tuoretta tavaraa saa ja kannattaa hakea EU-alueelta...

pelkkää-arvailua kirjoitti:

Vanhempia ja uudempia on tälläkin hetkellä runsaasti tarjolla. Nyt kymmenvuotias vene on viiden vuoden kuluttua puolitoista kertaa vanhempi ja selkeästi muodin kelkasta pudonnut. 20-30 -vuotias vene on vain hiukan vanhempi, eikä yhtään vanhanaikasempaa designia kuin se on jo nyt. Talouden piristyessä kysyntä kohdistuu sen hetkiseen tarjontaan. Yksi haluaa vähän uudemman vähän kalliimmalla, toinen vähän vanhemman vähän halvemmalla, aivan kuten aina on ollut. Ei se siitä viidessä vuodessa muuksi muutu, arvaukset trendien muuttumisesta ovat pelkkiä arvauksia.

Lue lisää

Tuota... Perustelepa väitettä, että nyt 10-vuotias vene olisi viiden vuoden päästä "selvästi muodin kelkasta pudonnut". Eivät ne suuntaukset ihan noin nopeasti muutu. Tämän hetken uudet veneet eivät juurikaan eroa 15-20 vuotta sitten tehdyistä perusratkaisuiltaan (pystykeula, leveä avoperä uimatasoineen, korkeahko runkorakenne, väljät sisätilat, rattiohjaus; tuossa nyt ensimmäisinä mieleentulleet tämän päivän cruisereita kuvaavat rakennejutut).

Bavaria uusii mallistoaan muutaman vuoden välein, ikkunoiden ym. linjojen muotoja väännellään uuteen uskoon että saataisiin edelliset näyttämään eilispäivältä ja uudet uusilta. Sillä se saa nyhdettyä materialistikeskiluokan rahat.

10-14 kirjoitti:

Tuota... Perustelepa väitettä, että nyt 10-vuotias vene olisi viiden vuoden päästä "selvästi muodin kelkasta pudonnut". Eivät ne suuntaukset ihan noin nopeasti muutu. Tämän hetken uudet veneet eivät juurikaan eroa 15-20 vuotta sitten tehdyistä perusratkaisuiltaan (pystykeula, leveä avoperä uimatasoineen, korkeahko runkorakenne, väljät sisätilat, rattiohjaus; tuossa nyt ensimmäisinä mieleentulleet tämän päivän cruisereita kuvaavat rakennejutut).

Lue lisää

Laitetaanpa ihan esimerksi muotioikusta kylkitaite. Joka tapauksessa mallistojen uusiutuessa nopeaan tahtiin tullaan entistä enemmän automaailman vuosimalleihin.

Muotiveneet_rumia kirjoitti:

Bavaria uusii mallistoaan muutaman vuoden välein, ikkunoiden ym. linjojen muotoja väännellään uuteen uskoon että saataisiin edelliset näyttämään eilispäivältä ja uudet uusilta. Sillä se saa nyhdettyä materialistikeskiluokan rahat.

Lue lisää

Pakkokatsatukset ja muu vasemmistolaishenkinen holhous ja pakkoyhteisöllisyys pitää onneksi materialistin jollain lailla sirpin ja vasaran alla ojennuksessa.

Toinen.kommari kirjoitti:

Pakkokatsatukset ja muu vasemmistolaishenkinen holhous ja pakkoyhteisöllisyys pitää onneksi materialistin jollain lailla sirpin ja vasaran alla ojennuksessa.

Nuo muotiveneet ovat kyllä silmääni yksinomaan rumia, enkä arvosta veneissä niiden rahallista arvoa. Enkä taatusti ole kommunisti.

Muotiveneet_rumia kirjoitti:

Nuo muotiveneet ovat kyllä silmääni yksinomaan rumia, enkä arvosta veneissä niiden rahallista arvoa. Enkä taatusti ole kommunisti.

Myydäänkö mielestäsi muita kun muotiautoja?

Kyllä kaikilla pitäis olla Amazonit :)...

Stockholm-synd-kommari kirjoitti:

Myydäänkö mielestäsi muita kun muotiautoja?

Kyllä kaikilla pitäis olla Amazonit :)...

Ja taas täysin toimimaton autovertaus. Vanhat Maxit ja santut ovat susirumia, kuten ovat uudet veneet vielä useammin. Se taas ei mitenkään estä sitä, ettei nykyäänkin tehtäisi myös erittäin hyvän näköisiä veneitä. Nykyiset cruiserit on paljolti suunniteltu sisältä ulospäin, eikä silloin rungosta kaunista tule, ellei vene ole iso.

autot-hiiteen kirjoitti:

Ja taas täysin toimimaton autovertaus. Vanhat Maxit ja santut ovat susirumia, kuten ovat uudet veneet vielä useammin. Se taas ei mitenkään estä sitä, ettei nykyäänkin tehtäisi myös erittäin hyvän näköisiä veneitä. Nykyiset cruiserit on paljolti suunniteltu sisältä ulospäin, eikä silloin rungosta kaunista tule, ellei vene ole iso.

Lue lisää

Noh yhtä hyvin voisi sanoa, että sillä ei ole mitään väliä miltä joku näyttää sinun silmään. Eikä juuri ketään kiinnosta. Mikä muuten on Santtu?

Auto on monella tavalla erinomainen vertailukohta, koska veneteollisuus industrialisoitui sangen myöhään.

Mutta suunta on selvä, nämä ovat jatkossa yhä enemmän autoihin rinnastettavia samankaltaisia hyödykkeitä. Repe, Jaska ja Åke ei niitä enää jossain suulissa valmista.

Sirppi.Vasara.ja.Santtu kirjoitti:

Noh yhtä hyvin voisi sanoa, että sillä ei ole mitään väliä miltä joku näyttää sinun silmään. Eikä juuri ketään kiinnosta. Mikä muuten on Santtu?

Auto on monella tavalla erinomainen vertailukohta, koska veneteollisuus industrialisoitui sangen myöhään.

Mutta suunta on selvä, nämä ovat jatkossa yhä enemmän autoihin rinnastettavia samankaltaisia hyödykkeitä. Repe, Jaska ja Åke ei niitä enää jossain suulissa valmista.

Lue lisää

Eipä sellainen paljoa veneistä tiedä, joka ei santtua tiedä. Iänkaiken Sunwindejä on santuiksi kutsuttu. Ja uskomus autojen olevan veneiden kaltaisia vahvistaa hyvin käsitystä niukasta tietämyksestä. Oleellinen ero on jo suunniteltu käyttöikä, joka autoilla on varsin rajallinen. Veneet on suunniteltu niin pitkäikäisiksi, ettei ostajan tarvitse ajatella asiaa edes vanhaa venettä ostaessaan. Ylläpidolla vene pysyy samalla tavalla käyttökelpoisena kuin lentokone lentokelpoisena. Asia ei ole kiinni valmistussarjan pituudesta tai rakennuksen koosta, jossa vene tehdään. Ehkä tulevaisuudessa vielä tehdään veneitä vain rajoitetulle käyttöiälle, mutta se aika ei ole vielä.

niukkaaontieto kirjoitti:

Eipä sellainen paljoa veneistä tiedä, joka ei santtua tiedä. Iänkaiken Sunwindejä on santuiksi kutsuttu. Ja uskomus autojen olevan veneiden kaltaisia vahvistaa hyvin käsitystä niukasta tietämyksestä. Oleellinen ero on jo suunniteltu käyttöikä, joka autoilla on varsin rajallinen. Veneet on suunniteltu niin pitkäikäisiksi, ettei ostajan tarvitse ajatella asiaa edes vanhaa venettä ostaessaan. Ylläpidolla vene pysyy samalla tavalla käyttökelpoisena kuin lentokone lentokelpoisena. Asia ei ole kiinni valmistussarjan pituudesta tai rakennuksen koosta, jossa vene tehdään. Ehkä tulevaisuudessa vielä tehdään veneitä vain rajoitetulle käyttöiälle, mutta se aika ei ole vielä.

Lue lisää

No joo, olen tullut harrastuksen pariin eri hintaluokan pelien myötä, aika kauan sitten. Santut on jäänyt näkemättä enkä kyllä veneestä saa kuvaa verkkokalvolle edes ajatuksen tasolla - onko myös samanmerkkisiä moottoriveneitä?

Tuo elinkaarimalli olisi hyvä messu- tai myyntipuhe, ei ainakaan laatuveistämöiden edustajat tuota käytä.

Muuten, jos autoa ylläpidettäisiin kuten lentokonetta olisi sekin ikuinen eikö vaan. Tosin Ryanairin ja monen muunkin yhtiön koneet paloitellaan ja paalataan jo nykyisin aika nuorella iällä, kun halpaa uutta pukkaa linjalta.

niukkaaontieto kirjoitti:

Eipä sellainen paljoa veneistä tiedä, joka ei santtua tiedä. Iänkaiken Sunwindejä on santuiksi kutsuttu. Ja uskomus autojen olevan veneiden kaltaisia vahvistaa hyvin käsitystä niukasta tietämyksestä. Oleellinen ero on jo suunniteltu käyttöikä, joka autoilla on varsin rajallinen. Veneet on suunniteltu niin pitkäikäisiksi, ettei ostajan tarvitse ajatella asiaa edes vanhaa venettä ostaessaan. Ylläpidolla vene pysyy samalla tavalla käyttökelpoisena kuin lentokone lentokelpoisena. Asia ei ole kiinni valmistussarjan pituudesta tai rakennuksen koosta, jossa vene tehdään. Ehkä tulevaisuudessa vielä tehdään veneitä vain rajoitetulle käyttöiälle, mutta se aika ei ole vielä.

Lue lisää

Lentokoneille tehdään kait n. kuuden vuoden välein raskashuolto jossa koko laite puretaan, tarkistetaan ja kasataan uudelleen. Ja säännölliset määraiaikaishuollot vielä tämän lisäksi.

Pitäisikö paatit mielestäsi huoltaa tuolla tavoin? Nythän edes vetarin kumia ei jakseta vaihtaa suositusten mukaan kun se maksaa...

Olis kyllä rouhee myynti-ilmoitus, kun vois sanoo että paatti maksaa 26000 € ja sitä on huollettu viimeisen 31 vuoden aikana 1,4 miljoonalla €urolla :)...

Satamamme ovat täynnä santtuja, ja sinulla ei mitään mielikuvaa eikä havaintoa. Muka tietäjä. Isoa naurua!

Lausuntojenjakajana kirjoitti:

Satamamme ovat täynnä santtuja, ja sinulla ei mitään mielikuvaa eikä havaintoa. Muka tietäjä. Isoa naurua!

Kertokaa nyt tyhmälle kolmefemmalle vielä kerran tää Santtujuttu. Pogot, J:t on tuttuja, Divan uusi mallisarja on todella kiinnostava. X:t ja dehlerit, archambautit peruskauraa.

Mutta mikä ihmeen Santtu ja mistä? Ja miksi? Onko laatukamaa?

Hometietäjävisa kirjoitti:

Kertokaa nyt tyhmälle kolmefemmalle vielä kerran tää Santtujuttu. Pogot, J:t on tuttuja, Divan uusi mallisarja on todella kiinnostava. X:t ja dehlerit, archambautit peruskauraa.

Mutta mikä ihmeen Santtu ja mistä? Ja miksi? Onko laatukamaa?

Lue lisää

Nettipelle, netissäpurjehtija juutuubissa olet. Juu ei ole santtuja, oikeassa elämässä on.

kylkitaite kirjoitti:

Laitetaanpa ihan esimerksi muotioikusta kylkitaite. Joka tapauksessa mallistojen uusiutuessa nopeaan tahtiin tullaan entistä enemmän automaailman vuosimalleihin.

No, olen edelleenkin sitä mieltä, ettei ne muutokset ole niin isoja, että vaikuttaisivat mihinkään. Hyvä, jos niitä edes huomaa (en minä ainakaan kiinnitä huomiota tuollaisiin pieniin asioihin enkä kovin paljoa veneen ulkonäköön muutenkaan enkä myöskään pidä nykyveneitä millään tavoin rumina, en myöskään Sunwindeja). Sitäpaitsi, useimmat meistä viettävät enemmän aikaansa veneensä sisäpuolella kuin katsellen sitä vierestä...

Heavy_maintenance kirjoitti:

Lentokoneille tehdään kait n. kuuden vuoden välein raskashuolto jossa koko laite puretaan, tarkistetaan ja kasataan uudelleen. Ja säännölliset määraiaikaishuollot vielä tämän lisäksi.

Pitäisikö paatit mielestäsi huoltaa tuolla tavoin? Nythän edes vetarin kumia ei jakseta vaihtaa suositusten mukaan kun se maksaa...

Olis kyllä rouhee myynti-ilmoitus, kun vois sanoo että paatti maksaa 26000 € ja sitä on huollettu viimeisen 31 vuoden aikana 1,4 miljoonalla €urolla :)...

Lue lisää

Ei se noin mene. Joitakin asioita lentokoneissa tehdään kalenterista katsoen, määräävä tekijä on lentotunnit. Ja perushuollossa vain moottori pannaan osiin tarkastusta varten. Veneille tehdään melkoinen perushuolto vuosittain telakointina. Purjeita ja moottoreita vaihdetaan, jos ei aivan tarkan päiväkirjan mukaisten käyttötuntien mukaan, niin kuitenkin tarpeen mukaan. Rungon käyttöiän aikana veneistä vaihtuu elektroniikka pariinkiin kertaan, moottori vaihdetaan tai peruskorjataan ja rikiä uusitaan tarpeen mukaan. Varsinaista käyttöiän loppumista ei tule, jos jotain vuosittain päivitetään.

Autoja valmistetaan aivan eri kertaluokkaa lukumääriä kuin niinsanotusti massavalmistettuja veneitä. Miljoonien autojen valmistusmäärillä voidaan kaikki komponentit optimoida tietylle käyttöiälle. Siksi myös auto on sen käyttöiän täyttyessä kaikilta osin loppu kerralla. Siinä yksi syistä, miksi autot vertailukohtana ovat niin kelvottomia.

Hometietäjävisa kirjoitti:

Kertokaa nyt tyhmälle kolmefemmalle vielä kerran tää Santtujuttu. Pogot, J:t on tuttuja, Divan uusi mallisarja on todella kiinnostava. X:t ja dehlerit, archambautit peruskauraa.

Mutta mikä ihmeen Santtu ja mistä? Ja miksi? Onko laatukamaa?

Lue lisää

Täällä ilmoittautuu yksi Santun omistaja. Vene on siis Sunwind 311 vm -90. Olen nelikymppisenä harrastuksen aloittanut ja tämä on ensivene. Ostaessa tingin hinnasta uuden koneen verran ja kone vaihdettiin. Kyljet myllytettiin ja vaihdettiin alkuperäistä tyylikkäämmät teipit. Sisällä on tilaa reilusti. Takakajuutta on nykyisissä saman kokoluokan veneissä hiukan leveämpi, mutta tuonnekin normaalikokoinen pariskunta mahtuu. Hyvän näköistä puutyötä ja muutenkin laadukkaasti tehty. Ehkä viiden vuoden kuluttua joudun 10 k€ halvemmalla myymään, mutta saan mielestäni ihan hyvin vastinetta rahalle ja pääomaa ei ole mahdottomasti kiinni. Tämä nyt tuskin on alkuperäiselle kysyjälle vaihtoehto, mutta edustaa yhden lähiaikoina vanhan veneen hankkineen näkemystä.

virtuaalivirtuoosille kirjoitti:

Nettipelle, netissäpurjehtija juutuubissa olet. Juu ei ole santtuja, oikeassa elämässä on.

Cool down, dude...

Santtu on monille suomalaispurjehtijoille legenda, kyseessä siis Sunwind merkkinen purjevene. Valmistus taisi loppua joskus 20 vuotta sitten eli on ihan mahdollista jos on vaikka tullut harrastuksen piiriin 2000 luvulla niin Sankut ei ole osuneet radariin.

Rumasti voisi sanoa että vaikka on kiinnostunut veneistä ja intohimoinen harrastaja niin ei jokaista vanhaa romua tarvitse tuntea. Eikä useampia varmaan kiinnostakaan tuntea?

10-14 kirjoitti:

No, olen edelleenkin sitä mieltä, ettei ne muutokset ole niin isoja, että vaikuttaisivat mihinkään. Hyvä, jos niitä edes huomaa (en minä ainakaan kiinnitä huomiota tuollaisiin pieniin asioihin enkä kovin paljoa veneen ulkonäköön muutenkaan enkä myöskään pidä nykyveneitä millään tavoin rumina, en myöskään Sunwindeja). Sitäpaitsi, useimmat meistä viettävät enemmän aikaansa veneensä sisäpuolella kuin katsellen sitä vierestä...

Lue lisää

Mielipide on vain mielipide sekä yksistään sinun. Toiselle se kylkitaite on tällä hetkellä aivan must. Viiden vuoden kuluttua se kylkitaite on sille samalle ehdoton no.

Ja tiedetään, joillekin oman veneen ulkonäkö on yhdentekevä, eihän vaikkapa BMW-bavarioita muuten olisi myyty ensimmäistäkään. Kovin monille veneen pitää olla myös esteettinen nautinto niin sisältä kuin ulkoakin.

Kohderyhmääkö kirjoitti:

Cool down, dude...

Santtu on monille suomalaispurjehtijoille legenda, kyseessä siis Sunwind merkkinen purjevene. Valmistus taisi loppua joskus 20 vuotta sitten eli on ihan mahdollista jos on vaikka tullut harrastuksen piiriin 2000 luvulla niin Sankut ei ole osuneet radariin.

Rumasti voisi sanoa että vaikka on kiinnostunut veneistä ja intohimoinen harrastaja niin ei jokaista vanhaa romua tarvitse tuntea. Eikä useampia varmaan kiinnostakaan tuntea?

Lue lisää

Vain 489 santtua liikenteessä, ei mikään ihme, jos ei niitä ole osunut radariin. Ei, vaikka niitä päivittäin merellä näkee. Mutta tietysti, jos enempi täällä netissä purjehtii, on vastaantulijoita vähemmän. Tai jos katselee vain sillä radarilla, ei sitä lähietäisyydeltäkään tunnista.

Kuitenkin olet tietävinäsi valmistuksen loppumisajankohdan, jokin ei nyt täsmää.

ihan-cool kirjoitti:

Vain 489 santtua liikenteessä, ei mikään ihme, jos ei niitä ole osunut radariin. Ei, vaikka niitä päivittäin merellä näkee. Mutta tietysti, jos enempi täällä netissä purjehtii, on vastaantulijoita vähemmän. Tai jos katselee vain sillä radarilla, ei sitä lähietäisyydeltäkään tunnista.

Kuitenkin olet tietävinäsi valmistuksen loppumisajankohdan, jokin ei nyt täsmää.

Lue lisää

Jos ei vaan kiinnosta mikä vene tuokin on? Miksi pitäisi jokainen vessa tunnistaa?

ihan-cool kirjoitti:

Vain 489 santtua liikenteessä, ei mikään ihme, jos ei niitä ole osunut radariin. Ei, vaikka niitä päivittäin merellä näkee. Mutta tietysti, jos enempi täällä netissä purjehtii, on vastaantulijoita vähemmän. Tai jos katselee vain sillä radarilla, ei sitä lähietäisyydeltäkään tunnista.

Kuitenkin olet tietävinäsi valmistuksen loppumisajankohdan, jokin ei nyt täsmää.

Lue lisää

Reidarimme "ei saa kuvaa verkkokalvoilleen", silmillä onkin huono ajatella

ne.erot kirjoitti:

Ei se noin mene. Joitakin asioita lentokoneissa tehdään kalenterista katsoen, määräävä tekijä on lentotunnit. Ja perushuollossa vain moottori pannaan osiin tarkastusta varten. Veneille tehdään melkoinen perushuolto vuosittain telakointina. Purjeita ja moottoreita vaihdetaan, jos ei aivan tarkan päiväkirjan mukaisten käyttötuntien mukaan, niin kuitenkin tarpeen mukaan. Rungon käyttöiän aikana veneistä vaihtuu elektroniikka pariinkiin kertaan, moottori vaihdetaan tai peruskorjataan ja rikiä uusitaan tarpeen mukaan. Varsinaista käyttöiän loppumista ei tule, jos jotain vuosittain päivitetään.

Autoja valmistetaan aivan eri kertaluokkaa lukumääriä kuin niinsanotusti massavalmistettuja veneitä. Miljoonien autojen valmistusmäärillä voidaan kaikki komponentit optimoida tietylle käyttöiälle. Siksi myös auto on sen käyttöiän täyttyessä kaikilta osin loppu kerralla. Siinä yksi syistä, miksi autot vertailukohtana ovat niin kelvottomia.

Lue lisää

No tuo on kyllä hyvin romanttinen kuva veneen ylläpidosta.

Pieni vähemmistö toimii toki noin. Vai oletko koskaan seuraillut syys- ja kevätturausta isommissa satamissa?

Vetolaitteenkumi1989 kirjoitti:

No tuo on kyllä hyvin romanttinen kuva veneen ylläpidosta.

Pieni vähemmistö toimii toki noin. Vai oletko koskaan seuraillut syys- ja kevätturausta isommissa satamissa?

Lue lisää

Olen seurannut sitä turausta aika monta vuosikymmentä ja myös jutellut niiden turaajien kanssa. Kovin moni niistä oman telakka-alueen turaajista toimii kuvaamallani tavalla. Poikkeuksiakin tietenkin on, ne ovat silti poikkeuksia. Kun on venettä ostamassa, kannattaa niiden poikkeuksien veneet sivuuttaa niihin aikaa tuhlaamatta, ne kyllä erottaa ensisilmäyksellä.

ne.erot kirjoitti:

Olen seurannut sitä turausta aika monta vuosikymmentä ja myös jutellut niiden turaajien kanssa. Kovin moni niistä oman telakka-alueen turaajista toimii kuvaamallani tavalla. Poikkeuksiakin tietenkin on, ne ovat silti poikkeuksia. Kun on venettä ostamassa, kannattaa niiden poikkeuksien veneet sivuuttaa niihin aikaa tuhlaamatta, ne kyllä erottaa ensisilmäyksellä.

Lue lisää

Mulla on kyllä pikkuisen sama näkemys kuin kommentoimallasi kirjoittajalla: enemmistö ei tee mitään kovin järeää huoltoa vuosittain. Öljyt ja suodattimet vaihdetaan (melkein kaikki), jäähdytysnesteitä saatetaan uusia joskus (useimmat), kyljet puunataan ja jotain pikkuvikoja ehkä fixaillaan. Moottoreiden vaihtoväli on yleensä yli 30 vuotta, purjeiden 10-15. Keskimäärin... Poikkeuksia on, etenkin purjeita se pieni kilpapurjehtijoiden vähemmistö uusii tiuhempaan.

Kohderyhmääkö kirjoitti:

Cool down, dude...

Santtu on monille suomalaispurjehtijoille legenda, kyseessä siis Sunwind merkkinen purjevene. Valmistus taisi loppua joskus 20 vuotta sitten eli on ihan mahdollista jos on vaikka tullut harrastuksen piiriin 2000 luvulla niin Sankut ei ole osuneet radariin.

Rumasti voisi sanoa että vaikka on kiinnostunut veneistä ja intohimoinen harrastaja niin ei jokaista vanhaa romua tarvitse tuntea. Eikä useampia varmaan kiinnostakaan tuntea?

Lue lisää

Veikkaanpa, että se kysely "mikä ihmeen santtu" tarkoitti vain, ettei kysyjä tiennyt tai halunnut myöntää tietävänsä, että Sunwind-veneitä monet myös Santuiksi kutsuvat. On niitä niin paljon liikkeellä, ettei oikeastaan voi olla näkemättä. No, toki on niinkin, ettei kaikkia kiinnosta kovin paljoa katsella muiden veneitä ja miettiä, minkä merkkinen mikin vene on. Miksipä pitäisikään.

ehkä.sinä kirjoitti:

Mielipide on vain mielipide sekä yksistään sinun. Toiselle se kylkitaite on tällä hetkellä aivan must. Viiden vuoden kuluttua se kylkitaite on sille samalle ehdoton no.

Ja tiedetään, joillekin oman veneen ulkonäkö on yhdentekevä, eihän vaikkapa BMW-bavarioita muuten olisi myyty ensimmäistäkään. Kovin monille veneen pitää olla myös esteettinen nautinto niin sisältä kuin ulkoakin.

Lue lisää

Varmaan niitä muodinseuraajiakin on, mutta vene on useimmille sen verran iso hankinta, että on vaikea uskoa heidän olevan muuta kuin marginaaliryhmä.

Täytyypä tässä sanoa, etten edes ymmärrä, mitä tarkoitat "kylkitaitteella". Kertoo luultavasti siitä, miten eri asioita me katsomme veneissä.

10-14 kirjoitti:

Varmaan niitä muodinseuraajiakin on, mutta vene on useimmille sen verran iso hankinta, että on vaikea uskoa heidän olevan muuta kuin marginaaliryhmä.

Täytyypä tässä sanoa, etten edes ymmärrä, mitä tarkoitat "kylkitaitteella". Kertoo luultavasti siitä, miten eri asioita me katsomme veneissä.

Lue lisää

Jos et tiedä, mikä kylkitaite on, se tarkoittaa, ettet juurikaan seuraa alan tiedotusvälineitä etkä satamissa katsele ympärillesi. Kylkitaite on seurausta VOR-säännöstä ja tietyntyyppisissä veneissä siitä voivat muutkin saada marginaalista hyötyä. Melkein kaikissa uusissa venemalleissa sellainen on muodin vuoksi, mutta ylivoimaiselle enemmistölle se on vain muodin takia. Kylkitaite siis määrittää yhdellä vilkaisulla veneen design-iän muutaman vuoden tarkkuudella.

Todellakin varmasti katsomme veneitä eri tavoin. Minulle tulee ensin mieleen estetiikka, sitten heloitus ja arviointi veneen purjehdusominaisuuksista. Muita asioita ovat käytännöllisyys merellä ja jossain lista hännillä muotoihin perustuva arvio asuttavuudesta.

Kohderyhmääkö kirjoitti:

Cool down, dude...

Santtu on monille suomalaispurjehtijoille legenda, kyseessä siis Sunwind merkkinen purjevene. Valmistus taisi loppua joskus 20 vuotta sitten eli on ihan mahdollista jos on vaikka tullut harrastuksen piiriin 2000 luvulla niin Sankut ei ole osuneet radariin.

Rumasti voisi sanoa että vaikka on kiinnostunut veneistä ja intohimoinen harrastaja niin ei jokaista vanhaa romua tarvitse tuntea. Eikä useampia varmaan kiinnostakaan tuntea?

Lue lisää

Omistin aikanaan 90 luvulla Sunwind 27 mallisen purkkarin, enkä ennen tämän viestiketjun lukemista ollut koskaan kuullutkaan mistään Santusta. Ei siis liene mitenkään yleinen lempinimi ainakaan koko Suomessa.

purjehtijan.näkökulma kirjoitti:

Jos et tiedä, mikä kylkitaite on, se tarkoittaa, ettet juurikaan seuraa alan tiedotusvälineitä etkä satamissa katsele ympärillesi. Kylkitaite on seurausta VOR-säännöstä ja tietyntyyppisissä veneissä siitä voivat muutkin saada marginaalista hyötyä. Melkein kaikissa uusissa venemalleissa sellainen on muodin vuoksi, mutta ylivoimaiselle enemmistölle se on vain muodin takia. Kylkitaite siis määrittää yhdellä vilkaisulla veneen design-iän muutaman vuoden tarkkuudella.

Todellakin varmasti katsomme veneitä eri tavoin. Minulle tulee ensin mieleen estetiikka, sitten heloitus ja arviointi veneen purjehdusominaisuuksista. Muita asioita ovat käytännöllisyys merellä ja jossain lista hännillä muotoihin perustuva arvio asuttavuudesta.

Lue lisää

"kylkitaite" Heh heh, kyseessä on siis palle (Chine), mikä on ikivanha keksintö plaanaavissa moottoriveneissä, se on pohjan ja kyljen välinen terävä särmä, jolla saadaan aikaan veden virtauksen irtoaminen ja siten märkäpinnan pieneneminen. Siitä saatava hyöty purkkareissa on, että perästä sadaan painoa pois, kun vene on palteen yläpuolelta kapeampi kuin vene ilman palletta olisi samalla alaosan muodolla. "tiedotusvälineitä" seuraamalla joutuu vain huomaamaan etteivät niihin kirjoittavat tunne alaa eikä sen sanastoa, vaan keksivät osaamattomuutensa korvikkeeksi uutta sanastoa tehden itsensä naurettavaksi.

purjehtijan.näkökulma kirjoitti:

Jos et tiedä, mikä kylkitaite on, se tarkoittaa, ettet juurikaan seuraa alan tiedotusvälineitä etkä satamissa katsele ympärillesi. Kylkitaite on seurausta VOR-säännöstä ja tietyntyyppisissä veneissä siitä voivat muutkin saada marginaalista hyötyä. Melkein kaikissa uusissa venemalleissa sellainen on muodin vuoksi, mutta ylivoimaiselle enemmistölle se on vain muodin takia. Kylkitaite siis määrittää yhdellä vilkaisulla veneen design-iän muutaman vuoden tarkkuudella.

Todellakin varmasti katsomme veneitä eri tavoin. Minulle tulee ensin mieleen estetiikka, sitten heloitus ja arviointi veneen purjehdusominaisuuksista. Muita asioita ovat käytännöllisyys merellä ja jossain lista hännillä muotoihin perustuva arvio asuttavuudesta.

Lue lisää

No, tuossa jäljempänä joku ystävällisesti avasi sanan merkityksen. Palteen merkityksen tunsin ennestään mutten tiennyt, että sille on joku kehittänyt uuden termin. Oikeassa olet, en ole enää vuosiin juuri lukenut uusien veneiden esittelyjä, koska ei suuresti kiinnosta. Eikä myöskään katsella vesirajaan, minusta veneissä kiinnostavimmat asiat ovat vesirajan yläpuolella (vaikka katsastuksissa pitääkin tietysti tutkia erinäisiä asioita siellä pohjankin puolella).

Estetiikka on jokseenkin pohjalla minun tärkeysjärjestyksissäni. Esimerkiksi se asuttavuus on tasoissa purjehdusominaisuuksien kanssa ellei peräti edellä.

10-14 kirjoitti:

No, tuossa jäljempänä joku ystävällisesti avasi sanan merkityksen. Palteen merkityksen tunsin ennestään mutten tiennyt, että sille on joku kehittänyt uuden termin. Oikeassa olet, en ole enää vuosiin juuri lukenut uusien veneiden esittelyjä, koska ei suuresti kiinnosta. Eikä myöskään katsella vesirajaan, minusta veneissä kiinnostavimmat asiat ovat vesirajan yläpuolella (vaikka katsastuksissa pitääkin tietysti tutkia erinäisiä asioita siellä pohjankin puolella).

Estetiikka on jokseenkin pohjalla minun tärkeysjärjestyksissäni. Esimerkiksi se asuttavuus on tasoissa purjehdusominaisuuksien kanssa ellei peräti edellä.

Lue lisää

Se joku jäljempänä vain avasi kylkitaitteen väärin, se on aivan eri asia kuin palle. VOR-veneissä taitteella kierrettiin maksimileveyden sääntöä. Eikä taite ole lähelläkään vesirajaa, se on suunnilleen varalaidan puolivälissä. Taite tuo lisää tilavuutta laidalle veneen perässä, joten se kasvattaa oikaisevaa momenttia. Samalla saadaan lateraalipintaa parantamaan balanssia silitysrautarungon kallistuessa. Hyötyä taitteesta saa vain melko äärimmäinen silitysrautadesign.

Ei siis kannataisi tunkea esiin osaamattomuuttaan syyttämällä siitä muita.

heheheh.tosiaan kirjoitti:

Se joku jäljempänä vain avasi kylkitaitteen väärin, se on aivan eri asia kuin palle. VOR-veneissä taitteella kierrettiin maksimileveyden sääntöä. Eikä taite ole lähelläkään vesirajaa, se on suunnilleen varalaidan puolivälissä. Taite tuo lisää tilavuutta laidalle veneen perässä, joten se kasvattaa oikaisevaa momenttia. Samalla saadaan lateraalipintaa parantamaan balanssia silitysrautarungon kallistuessa. Hyötyä taitteesta saa vain melko äärimmäinen silitysrautadesign.

Ei siis kannataisi tunkea esiin osaamattomuuttaan syyttämällä siitä muita.

Lue lisää

No, enpä ole tuollaistakaan taitetta huomannut missään cruiser-veneessä. VOR-veneitä nyt ei pahemmin satamissa näykään eivätkä ne minua muutenkaan kiinnosta, joten ei ihme, jos en ole moisia huomannut.

10-14 kirjoitti:

No, enpä ole tuollaistakaan taitetta huomannut missään cruiser-veneessä. VOR-veneitä nyt ei pahemmin satamissa näykään eivätkä ne minua muutenkaan kiinnosta, joten ei ihme, jos en ole moisia huomannut.

Lue lisää

Aika huonosti on katseltu, ei todellakaan tarvitse odottaa VOR-veneen tuloa satamaan nähdäkseen sen taitteen. Eikä se ei ole mitenkään raasereihin liittyvä juttu. Vain samalla tavalla kopioitu ilmiö kuin aikanaan Swanien saumattomasti kannesta nouseva ruffi.

10-14 kirjoitti:

Veikkaanpa, että se kysely "mikä ihmeen santtu" tarkoitti vain, ettei kysyjä tiennyt tai halunnut myöntää tietävänsä, että Sunwind-veneitä monet myös Santuiksi kutsuvat. On niitä niin paljon liikkeellä, ettei oikeastaan voi olla näkemättä. No, toki on niinkin, ettei kaikkia kiinnosta kovin paljoa katsella muiden veneitä ja miettiä, minkä merkkinen mikin vene on. Miksipä pitäisikään.

Lue lisää

Se olikin vaan Jodlari joka on nyt nuorentumalla tekeytynyt "kolmefemmaksi" eikä ole tuntevinaan santtuja

10-14 kirjoitti:

No, enpä ole tuollaistakaan taitetta huomannut missään cruiser-veneessä. VOR-veneitä nyt ei pahemmin satamissa näykään eivätkä ne minua muutenkaan kiinnosta, joten ei ihme, jos en ole moisia huomannut.

Lue lisää

Eilen tuli uusi Vene-lehti. Kaikissa siinä esitellyissä cruisereissa on kylkitaite, koska muoti niin määrää. Kilpailullisemmissa sitä ei ole, koska siitä ei kulun tai säännön kannalta ole hyötyä.

heheheh.tosiaan kirjoitti:

Se joku jäljempänä vain avasi kylkitaitteen väärin, se on aivan eri asia kuin palle. VOR-veneissä taitteella kierrettiin maksimileveyden sääntöä. Eikä taite ole lähelläkään vesirajaa, se on suunnilleen varalaidan puolivälissä. Taite tuo lisää tilavuutta laidalle veneen perässä, joten se kasvattaa oikaisevaa momenttia. Samalla saadaan lateraalipintaa parantamaan balanssia silitysrautarungon kallistuessa. Hyötyä taitteesta saa vain melko äärimmäinen silitysrautadesign.

Ei siis kannataisi tunkea esiin osaamattomuuttaan syyttämällä siitä muita.

Lue lisää

Taite on vesirajan alapuolella veneen kallistuessa tuulessa, ja sen on tarkoitus silloin toimia kuten palle, koska se on palle. Taite ei tuo lisää tilavuutta laidalle, vaan vähentää sitä kaventamalla kantta, kuten jo kirjoitin.
Taite ei lisää oikaisevaa momenttia, vaan rungon taitteen alapuolinen muoto tekee sen taitteesta riippumatta. Lateraalipintaa nimenomaan ei saada lisää, koska se laita pysyy vauhdissa kuivana kallistumasta huolimatta, koska se juuri nimenomaan toimii kuten palle irrottaen virtauksen ja vähentäen märkäpintaa.

kato.niitä.cruisereita kirjoitti:

Eilen tuli uusi Vene-lehti. Kaikissa siinä esitellyissä cruisereissa on kylkitaite, koska muoti niin määrää. Kilpailullisemmissa sitä ei ole, koska siitä ei kulun tai säännön kannalta ole hyötyä.

Lue lisää

Cruisereissa taite on sen takia, että pvc vaahto taipuu halvalla kylmänä kuten paperi, vain yhteen suuntaan kerrallaan. Taitteella ydinaine siis taipuu kyljessä perästä keulaan, mutta pysyy pystysuunnassa samalla suorana. Ero työvoimakuluissa on merkittävä, ja kaikki mahdolliset säästöt tietysti hyödynnetään odernissa tuotannossa.

purjehtijan.näkökulma kirjoitti:

Jos et tiedä, mikä kylkitaite on, se tarkoittaa, ettet juurikaan seuraa alan tiedotusvälineitä etkä satamissa katsele ympärillesi. Kylkitaite on seurausta VOR-säännöstä ja tietyntyyppisissä veneissä siitä voivat muutkin saada marginaalista hyötyä. Melkein kaikissa uusissa venemalleissa sellainen on muodin vuoksi, mutta ylivoimaiselle enemmistölle se on vain muodin takia. Kylkitaite siis määrittää yhdellä vilkaisulla veneen design-iän muutaman vuoden tarkkuudella.

Todellakin varmasti katsomme veneitä eri tavoin. Minulle tulee ensin mieleen estetiikka, sitten heloitus ja arviointi veneen purjehdusominaisuuksista. Muita asioita ovat käytännöllisyys merellä ja jossain lista hännillä muotoihin perustuva arvio asuttavuudesta.

Lue lisää

Kylkitaite = chine = palle
tästä ne löytyy: https://en.wikipedia.org/wiki/Chine_(boating)
Ihan sama onko ne palteet vesirajassa, sen ala- vai yläpuolella. Esim Dunckerin merivuokko on multichineboat, eli monipallevene. Siinä veneessä kyse oli halvasta rakennustavasta, toisin kuin niissä VOR veneissä, mutta palteita ne siltikin on.

chine.palle kirjoitti:

Kylkitaite = chine = palle
tästä ne löytyy: https://en.wikipedia.org/wiki/Chine_(boating)
Ihan sama onko ne palteet vesirajassa, sen ala- vai yläpuolella. Esim Dunckerin merivuokko on multichineboat, eli monipallevene. Siinä veneessä kyse oli halvasta rakennustavasta, toisin kuin niissä VOR veneissä, mutta palteita ne siltikin on.

Lue lisää

Palaset ovat koko veneen pituisia ja nimenomaan rakenteesta johtuvia. Scampissakin oli mittasäännön takia vesilinnut yläpuolella keskiveneessä taite, eikä sekään pallo ollut.

noups kirjoitti:

Palaset ovat koko veneen pituisia ja nimenomaan rakenteesta johtuvia. Scampissakin oli mittasäännön takia vesilinnut yläpuolella keskiveneessä taite, eikä sekään pallo ollut.

Lue lisää

Siis palteet, ei palaset...

SivustaSeuraava kirjoitti:

Cruisereissa taite on sen takia, että pvc vaahto taipuu halvalla kylmänä kuten paperi, vain yhteen suuntaan kerrallaan. Taitteella ydinaine siis taipuu kyljessä perästä keulaan, mutta pysyy pystysuunnassa samalla suorana. Ero työvoimakuluissa on merkittävä, ja kaikki mahdolliset säästöt tietysti hyödynnetään odernissa tuotannossa.

Lue lisää

Vaahto taipuu aivan ongelmitta kaksoiskuperille pinnoille. Sen taitteen aivan ainoa tarkoitus on saada vene näyttämään modernilta ja vauhdikkaalta. Edes tilavuutta se cruserin runkoon nimeksikään tuo. Tuo oli liki ennätysmäisen tyhmä selitys cruiserien taitteille.

noups kirjoitti:

Vaahto taipuu aivan ongelmitta kaksoiskuperille pinnoille. Sen taitteen aivan ainoa tarkoitus on saada vene näyttämään modernilta ja vauhdikkaalta. Edes tilavuutta se cruserin runkoon nimeksikään tuo. Tuo oli liki ennätysmäisen tyhmä selitys cruiserien taitteille.

Lue lisää

Vaahto taipuu kakasoiskuperille pinnoille ainoastaan lämmitettynä tasaisesti noin 70...80 asteen lämpötilaan. Ongelmana on nimenomaan lämmityksen tasaisuus, eikä tuon lämpötilan saavuttaminen, ja sen ongelman kunnollinen hallinta lisää kuluja olennaisesti.
Toinen vaihtehto on jättää vaahto taivuttamatta, ja käyttää leikattua vaahtoa samaan tapaan kuin palabalsaa. Silloin tarvitaan paksu liimafilmi (kulut ja painio kasvaa), tai vaahto ei kiinnity kuperalla puolella kuin keskeltä, ja koveralla kuin reunoilta. Tästä seuraavaa sekunda kerrosrakennetta sitten virheellisesti kutsutaan delaminoitumiseksi ja muilla vastaavilla nimikkeillä, vaikka kyse on valmistusviasta.

SivustaSeuraava kirjoitti:

Vaahto taipuu kakasoiskuperille pinnoille ainoastaan lämmitettynä tasaisesti noin 70...80 asteen lämpötilaan. Ongelmana on nimenomaan lämmityksen tasaisuus, eikä tuon lämpötilan saavuttaminen, ja sen ongelman kunnollinen hallinta lisää kuluja olennaisesti.
Toinen vaihtehto on jättää vaahto taivuttamatta, ja käyttää leikattua vaahtoa samaan tapaan kuin palabalsaa. Silloin tarvitaan paksu liimafilmi (kulut ja painio kasvaa), tai vaahto ei kiinnity kuperalla puolella kuin keskeltä, ja koveralla kuin reunoilta. Tästä seuraavaa sekunda kerrosrakennetta sitten virheellisesti kutsutaan delaminoitumiseksi ja muilla vastaavilla nimikkeillä, vaikka kyse on valmistusviasta.

Lue lisää

Kaikkein halvimmissakaan veneissä ei ole taitteita. Ja terävät kulmat taas hankalia laminoitaviksi. Varsinkin ne kohdat, johon nyt laitetaan taite, olisi luonnostaan loivalla kaarella ja pintakin melkein vain yhdessä tasossa kaareva. Siis huonoin mahdollinen säästökohde. Jos kaksoiskaarevien pintojen pintojen aikaansaanti olisi oikeasti edes kallista, olisivat halvemman hintaluokan veneet tietenkin multi-chine -tekniikalla tehtyjä.

Onpahan noita laminoituja kappaleita tehty ihan omin pikku kätösin lentäviinkin vehkeisiin. Eikä niistä ole tullut leikatusta vaahdostakaan painavia. Eivätkä ole delaminoituneet. Toisaalta isolle veistämölle vaahtolevyn lämmitys ei ole konsti eikä mikään, sen enempää kuin muotoon saaminen alipaineella.

En ole vielä törmännyt muuhun kuin leikattuun vaahtoon veneiden pvc levyissä. Mistähän se johtuu?

EiVaanPalle kirjoitti:

Taite on vesirajan alapuolella veneen kallistuessa tuulessa, ja sen on tarkoitus silloin toimia kuten palle, koska se on palle. Taite ei tuo lisää tilavuutta laidalle, vaan vähentää sitä kaventamalla kantta, kuten jo kirjoitin.
Taite ei lisää oikaisevaa momenttia, vaan rungon taitteen alapuolinen muoto tekee sen taitteesta riippumatta. Lateraalipintaa nimenomaan ei saada lisää, koska se laita pysyy vauhdissa kuivana kallistumasta huolimatta, koska se juuri nimenomaan toimii kuten palle irrottaen virtauksen ja vähentäen märkäpintaa.

Lue lisää

Olipa tuossakin ajatukset niin päin /c:tä että. Moderni kylkitaite on korkealla, vapaalaidan puolivälin tienoilla. Kun runko on taitteen yläpuolella pystysuora, siirtyy suurempi osa tilavuudesta alemmas lisäten muotovakavuutta veneen kallistuessa. Alkuperäinen lähtökohtahan oli juuri säännön salliman veneen maksimileveyden parempi hyväksikäyttö.

Silitysrautarungon vesilinja ja sen mukana balanssi muuttuu voimakkaasti veneen kallistuessa. Kun taite painuu veden alle, se muodostaa veneen perään pienen lisän lateraalipintaan tasoittaen siten hieman muuttunutta balanssia.

Pointti on edelleen se, että taite on seurausta vain ja ainoastaan VOR-säännön määrittelemästä maksimileveydestä. Pelkästään muoti-ilmiönä se on sieltä kulkeutunut nykyisiin cruisereihin. Niissä se on yhtä tarpeellinen kuin perän "siivet" autoissa 60-luvulla, jotka rakenteellisesti olivat suuri typeryys.

reaalimaailmassa kirjoitti:

Olipa tuossakin ajatukset niin päin /c:tä että. Moderni kylkitaite on korkealla, vapaalaidan puolivälin tienoilla. Kun runko on taitteen yläpuolella pystysuora, siirtyy suurempi osa tilavuudesta alemmas lisäten muotovakavuutta veneen kallistuessa. Alkuperäinen lähtökohtahan oli juuri säännön salliman veneen maksimileveyden parempi hyväksikäyttö.

Silitysrautarungon vesilinja ja sen mukana balanssi muuttuu voimakkaasti veneen kallistuessa. Kun taite painuu veden alle, se muodostaa veneen perään pienen lisän lateraalipintaan tasoittaen siten hieman muuttunutta balanssia.

Pointti on edelleen se, että taite on seurausta vain ja ainoastaan VOR-säännön määrittelemästä maksimileveydestä. Pelkästään muoti-ilmiönä se on sieltä kulkeutunut nykyisiin cruisereihin. Niissä se on yhtä tarpeellinen kuin perän "siivet" autoissa 60-luvulla, jotka rakenteellisesti olivat suuri typeryys.

Lue lisää

Duncker hitsasi merivuokon paljon ennenkuin VOR veneissä esiintyi mitään taitteita. Olet siis edelleenkin väärässä.
"Alkuperäinen lähtökohtahan oli juuri säännön salliman veneen maksimileveyden parempi hyväksikäyttö." Lopulta sitten edes tämän väitteeni myönnät oikeaksi. Taitteella katkaistaan yläosan leveys sääntöön mahtuvaksi vähentämällä sieltä tilavuutta aivan samoin kun muillakin multichine veneillä paljon ennen muodon yleistymistä VOR veneissä.
Vesilinjalla ei ole juuri mitään vaikutusta balanssiin.

Krkfk kirjoitti:

En ole vielä törmännyt muuhun kuin leikattuun vaahtoon veneiden pvc levyissä. Mistähän se johtuu?

kustannussäästöistä ja voitontavoittelusta. Laatua saa vain jos sitä vaatii, eikä silloinkaan sarjaveneitä tekeviltä venetehtailta.

pallemikäpalle kirjoitti:

Duncker hitsasi merivuokon paljon ennenkuin VOR veneissä esiintyi mitään taitteita. Olet siis edelleenkin väärässä.
"Alkuperäinen lähtökohtahan oli juuri säännön salliman veneen maksimileveyden parempi hyväksikäyttö." Lopulta sitten edes tämän väitteeni myönnät oikeaksi. Taitteella katkaistaan yläosan leveys sääntöön mahtuvaksi vähentämällä sieltä tilavuutta aivan samoin kun muillakin multichine veneillä paljon ennen muodon yleistymistä VOR veneissä.
Vesilinjalla ei ole juuri mitään vaikutusta balanssiin.

Lue lisää

Juuri pääsit väittämään, että taite pienentää vakavuutta. Koita nyt päättää. Dunckerin peltitöillä taas ei ole vähäisintäkään kosketuspintaa nykyiseen kylkitaitteeseen, se on puhtaasti rakennustapakysmys. Verrattuna jatkuvaan kaareen, ei perän tilavuus todellakaan pienene, vaan kasvaa, kun BMAX pidetään samana. Lisäksi tilavuus siirtyy alemmaksi kasvattamaan muotovakavuutta. Kallistuksethan leveillä veneillä ovat joka tapauksessa asteissa mitattuna kohtuullisia.

Myönnetään, oikea termi on vesiviiva, ei vesilinja. Ja vesiviivan muutoksella on paljonkin vaikutusta balanssiin.

korjataan.termi kirjoitti:

Juuri pääsit väittämään, että taite pienentää vakavuutta. Koita nyt päättää. Dunckerin peltitöillä taas ei ole vähäisintäkään kosketuspintaa nykyiseen kylkitaitteeseen, se on puhtaasti rakennustapakysmys. Verrattuna jatkuvaan kaareen, ei perän tilavuus todellakaan pienene, vaan kasvaa, kun BMAX pidetään samana. Lisäksi tilavuus siirtyy alemmaksi kasvattamaan muotovakavuutta. Kallistuksethan leveillä veneillä ovat joka tapauksessa asteissa mitattuna kohtuullisia.

Myönnetään, oikea termi on vesiviiva, ei vesilinja. Ja vesiviivan muutoksella on paljonkin vaikutusta balanssiin.

Lue lisää

-Kun veneeseen laitetaan suunnitteluvaiheessa taite, BMAX pienenee ja paljon, ja siirtyy peräpeilistä eteenpäin. Samalla tilavuus pienenee ja vakavuus vähenee.
Vesiviivan muutoksilla ei edelleenkään ole juuri mitään vaikutusta balanssiin.

etvaanosaa kirjoitti:

-Kun veneeseen laitetaan suunnitteluvaiheessa taite, BMAX pienenee ja paljon, ja siirtyy peräpeilistä eteenpäin. Samalla tilavuus pienenee ja vakavuus vähenee.
Vesiviivan muutoksilla ei edelleenkään ole juuri mitään vaikutusta balanssiin.

Lue lisää

Mutta kun se taite suunnitellaan säännön määräämään BMAXiin, BMAX on siis suunnittelun annettu lähtökohta. Silitysrautarungoissa taas BMAX on siellä veneen perässä, joten se ei mihinkään sieltä siirry. Vesiviivan muutoksen merkityksen suhteen kehotan tutustumaan alan oppikirjoihin. Tai ymmärtämään edes oman veneesi käyttäytymistä, jos sinulla sellainen sattuu olemaan.

Väitteesi taitteen merkityksestä BMAXiin tietenkin pätee moderneihin cruisereihin, mutta niissähän taite on vain ulkonäköseikka.

kato.niitä.cruisereita kirjoitti:

Eilen tuli uusi Vene-lehti. Kaikissa siinä esitellyissä cruisereissa on kylkitaite, koska muoti niin määrää. Kilpailullisemmissa sitä ei ole, koska siitä ei kulun tai säännön kannalta ole hyötyä.

Lue lisää

Ennätinpä sitten viimein selata tuon Vene-lehden. Ilmeisesti tarkoitat kylkitaitteella sitä, että perästä katsoen näkyy selvä kulma pohjan ja kyljen välissä sen sijaan, että perä kaartuisi pyöreämuotoisena koko poikkileikkauksen matkan? Ei se taite kyllä varalaidan puolivälissä ole, kuten väitit.

10-14 kirjoitti:

Ennätinpä sitten viimein selata tuon Vene-lehden. Ilmeisesti tarkoitat kylkitaitteella sitä, että perästä katsoen näkyy selvä kulma pohjan ja kyljen välissä sen sijaan, että perä kaartuisi pyöreämuotoisena koko poikkileikkauksen matkan? Ei se taite kyllä varalaidan puolivälissä ole, kuten väitit.

Lue lisää

Ylitit kyllä nillityksessä aikaisemmat ennätyksesi. Miten sitten itse määrittelisit sijainnin?

toi.oli.hyvä kirjoitti:

Ylitit kyllä nillityksessä aikaisemmat ennätyksesi. Miten sitten itse määrittelisit sijainnin?

Ainoa vene, jossa se näkyi, taisi olla jokin Sun Odyssey ja taite oli peräpeilissä jossain alimman viidenneksen kohdalla, suurimman osan runkoa ilmeisesti vesirajassa.
Ei mikään ihme, etten ole moiseen kiinnittänyt huomiota, eihän se näy kuin venettä takaapäin katsoen.

En nyt tiedä, mitä nillitystä on todeta, ettei väitettyä "muoti-ilmiötä" ole.

kirjastoon.mars kirjoitti:

Mutta kun se taite suunnitellaan säännön määräämään BMAXiin, BMAX on siis suunnittelun annettu lähtökohta. Silitysrautarungoissa taas BMAX on siellä veneen perässä, joten se ei mihinkään sieltä siirry. Vesiviivan muutoksen merkityksen suhteen kehotan tutustumaan alan oppikirjoihin. Tai ymmärtämään edes oman veneesi käyttäytymistä, jos sinulla sellainen sattuu olemaan.

Väitteesi taitteen merkityksestä BMAXiin tietenkin pätee moderneihin cruisereihin, mutta niissähän taite on vain ulkonäköseikka.

Lue lisää

No jokos tuli kirjastossa käytyä, eli joko huomasit ettet vaan osaa?
Huomasit sitten lopultakin ettei vesiviivan muutoksilla ole juurikaan vaikutusta balanssiin.

10-14 kirjoitti:

Ainoa vene, jossa se näkyi, taisi olla jokin Sun Odyssey ja taite oli peräpeilissä jossain alimman viidenneksen kohdalla, suurimman osan runkoa ilmeisesti vesirajassa.
Ei mikään ihme, etten ole moiseen kiinnittänyt huomiota, eihän se näy kuin venettä takaapäin katsoen.

En nyt tiedä, mitä nillitystä on todeta, ettei väitettyä "muoti-ilmiötä" ole.

Lue lisää

Sun Odysseyn taite näkyy selvästi jokaisessa kuvassa ja näkyisi kaikkialta muualta kuin suoraan edestä tai ylhäältä. Olisit jatkanut katselua uusien pursien esittelyihin saakka, siellä on hyvin näkyvät taitteet Dufourin isoimmassa, Jeanneaun kolmessa uutuudessa ja turkkilaisessa Azuressa. Mutta uudessa Salonassa ei ole, koska taite ei tuo mitään etua suorituskykyyn. Toisaalta mitään etua taitteesta ei ole cruiserissakaan. Nuo kaikki siis bongattu yhdestä ainoasta Vene-lehden numerosta, eikä muka ole kysymys muoti-ilmiöstä.

6a8a8 kirjoitti:

No jokos tuli kirjastossa käytyä, eli joko huomasit ettet vaan osaa?
Huomasit sitten lopultakin ettei vesiviivan muutoksilla ole juurikaan vaikutusta balanssiin.

Kirjastoon ei minun ole tarvis mennä, kaikki tarpeellinen löytyy kotoa. Jos et ymmärrä, miten balanssi muuttuu, kun vene kallistuu vahvasti keskilinjasta poikkeavan akselin ympäri, en voi tätä kautta enempää auttaa. Tuskin kirjastokaan sinua voi auttaa.

koita.kuitenkin kirjoitti:

Kirjastoon ei minun ole tarvis mennä, kaikki tarpeellinen löytyy kotoa. Jos et ymmärrä, miten balanssi muuttuu, kun vene kallistuu vahvasti keskilinjasta poikkeavan akselin ympäri, en voi tätä kautta enempää auttaa. Tuskin kirjastokaan sinua voi auttaa.

Lue lisää

Ymmärrän oikein hyvin miten balanssiin vaikuttaa veneen kallistuminen. Asia vaan ei juuri mitenkään riipu vesiviivan muutoksista, vaan lähes sama balanssin muutos syntyy myös sellaisella runkomuodolla, jossa vesiviiva pysyy täysin identtisenä.
Koitapa ikivanhojen yleistajuisten kirjojen sijaan jotain modernia suunnittelusoftaa, niin ehkäpä asia lopulta aukeaa sullekin. Toki se on ollut oikein monessa alan kirjassakin jo pitkään.

Veneen koko ja hintaluokka vaikuttavat nekin. Pienempää ja yksinkertaisempaa purtta pystyy omistaja aika pitkälle itse huoltamaan ja jopa korjaamaan. Varsinkin, mikäli rakenteet ovat yksinkertaiset. Suurempien veneiden vanhetessa huoltokustannukset kasvavat väistämättä. Samalla veneet siirtyvät omistajille, joilla ei ehkä ole ensiomistajan tavoin yhtä paljon rahaa käytettävissä huoltoon ja telakointiin. Tällöin voi syntyä hankala yhtälö: rahat eivät riittä palveluiden ostamiseen ja omat resurrssit/taidot ovat nekin alimitoitettuja.

Tällöin edessä voi olla tilanne, että suuria ja suhtellisen uusia pursia voi jatkossa saada hyvinkin edullisesti. Kierrettä syventää telakointipalveluiden kallistuminen ja yleinen omatoimisuuden väheneminen.

Parhain Oldsailor ( kuten itsekin olen)!

En pääse oikein kärryille.

Minulla on ollut neljä venettä viimeisen 30- vuoden aikana ja ainoa kerta kun olen joutunut turvautumaan telakkaan on ollut nolo kiville ajoni Espoon edustalla.
Kerran olen vaihtanut hyvässä seurassa peräsimeen laakerit mutta normaalisti olen selvinnyt pikku purtillolla epoxy filleria ja rubbingia sekä vahalla.
Mikä on se vanhempien veneiden rakenteiden suuri viisaus, mitä uudemmissa veneissä ei enää ole?

Kerrosrakenteet ja niiden hyvät ja huonot puolet väitän tietäväni melkoisen tarkasti.

Se että, sekä ilmeisesti sinä, mutta myös minä pidämme vanhoista veneistä ei kait tarkoita sitä sitä, että kaikki oli paremmin Kekkosen aikaan.

Minun tilanteeni on siinä mielessä mainio, että ei ole myytävänänä vanhaa venettä.

Tervehdys Peku2

Tämän keskustelupolun tarkoituksena on pohtia lähinnä jälleenmyyntiarvon säilymistä. Mielipiteet - myös omani - ovat mitä suurimmassa määrin spekulatiivisia. Meillä ei ole riittävästi tietoa uusien veneiden hintojen kehityksestä. Vasta 25-30 vuoden päästä tiedämme, mitä nykyiset sarjatuotantoveneet maksavat suhteutettuna tämän päivän 70-80-luvun pursiin.

Itse olen vain vierestä seurannut joitakin ominaisuuksia, jotka nykyveneissä saattavat vaikuttaa hintakehitykseen. Kaikilla ei purjehdukset suju yhtä hyvin, että selväisi Pekun tavoin pienillä kolhuilla. Olen hämmästynyt siitä, miten pienestä tällistä modernit eväkölit ja syvät peräsimet saattavat vaurioitua. Pidän näitä ominaisuuksia väistämättä jälleenmyyntiarvoon vaikuttavina.

Kuten edellä kirjoitin, myös veneiden koon kasvulla on vaikutusta. Pursien koko onkin 2000-luvulla kasvanut yllättävän nopeasti. Vanhemmiten niiden ylläpito on haastavampaa. Se vaatii monenlaista osaamista, jota on ehkä ostettava kalliina palveluna. Vanheneva ja arvoaan menettävä suurehko pursi, joka vaatii yhä enemmän kallista ulkopuolista hoitoa, on hankala yhdistelmä.

Alkuperäiseen kysymykseen, minkälainen pursi pitää parhaiten hintansa, oma ehdotukseni onkin kohtuukokoinen ja mielellään rakenteellisesti perinteinen sekä yksinkertainen. Otan ääriesimerkin. Olen melko varma, että tänä päivänä - ja aika kalliilla rahalla - ostettu muovifolkkari on liikenteessä vielä 50 vuoden jälkeenkin. En ole lainkaan varma, että näin olisi jonkun modernin ja sinänsä tehokkaan nykypurren kohdalla. Kumpi on siis kannattavampi sijoitus?

HV Oldsailor.

Olen ostanut ja myynyt aiemmat veneeni aikana jolloin niistä on saanut lähes saman hinnan kuin millä olen ne ostanut. Toki tapanani on ollut huoltaa ja päivittää veneitäni erinomaisen hyvin ja tiedän, että uusiin varusteisiin ja huoltoon on mennyt vuosittain tuhansia euroja. En ole voinut sietää varusteita jotka eivät toimi tai jotka ovat vanhanaikaisia. Wallakset on vaihdettu Webastoon, mittarit,plotterit,autopilotit uusittu, purjeet huollettu ja tarvittaessa uusittu.
Tästä on tietysti muodostunut kustannuksia, mutta onpa veneiden myyntikin sitten ollut helppoa.
On ollut mukavaa kun on voinut kertoa, että veneessäni toimii kaikki.
Ostajat ovat myös ilmeisesti olleet tyytyväisiä koska mitään jälkipuheita ei ole ollut.

Nyt pohdiskeluni liittyy siihen, että tällaisia kaltaisiani veneenomistajia on selkeästi myyntilaidalla useampia. Heidät on helppo löytää Nettiveneen ilmoituksista.

He myyvät hyvin hoidettuja ja varusteltuja vanhempaa kalustoa, mutta kauppa ei vaan käy.
He myyvät juuri sellaisia veneitä joita ilmeisesti me molemmat arvostamme.

Itse arvostan Suomessa tai Pohjoismaissa käsin laminoituja veneitä, joissa on runsas ja erinomaisesti viimeistelty teak -sisustus, mielellään skegi ja hyvin tuettu lyijyköll, kauniisti kaareutuva keula ja kaunis perä.
Sisältä venee saa olla vaikka ahtaan åileinen ja hämärä kunhan on hyvin tuulettu mielellään Dorade venttiileillä ja on paljon kaappitilaa myös sadevaatteille. Ja lieden edessä luonnollisesti happoterästanko, Ulkonäöltään vene saa muistuttaa mielellään mahdollisimman paljon Sparkman & Stephensin klassikkoja.
Tällaisia veneitä, esim. vanhempia Swaneja ja Balticeja on ihan kohtuullisesti tarjolla ja jopa sellaiseen hintaan, että klassikon hankkiminen olisi ihan mahdollista.

Jos sellaisen hankkisin keväällä 2017 niin kun siitä olisin luopumassa esim vuonna 2022 tai vaikka 2027 niin onko meitä kaltaisiamme silloin jo takuulla purjehdusuramme kalkkiviivoilla olevia konkareita jäljellä jotka olisivat valmiita maksamaamaan esim. 90% veneeni hankintahinnasta?

Kun samalla rahalla saa kromia, lasia, valkoiset ja nahkaiset salongin tyynyt ja muutenkin raikkaan, tilavan ja uudenaikaisen veneen?

Kyse on mielestäni siitä miten nyt noin 30-40 vuotiaat purjehduksen harrastajat asian näkevät.
Olen ollut aistivinani, että monet eivät enää halua käyttää koko kesälomansa purjehdukseen ja Bornholmin Allingessa piipahtamiseen vaan lomalla halutaan tehdä monenlaisia muitakin asioita kuin vain purjehtia.

Kysymykseeni ei varmaankaan löydy absoluuttista totuutta mutta mielenkiintoisia näkökulmia sitäkin enemmän.

Kuvaat purjehdushistoriaasi kuin omaani. Arvostan itse samoja asioita ja olen pannut samoin merkille aikakausien muuttumisen. Muutos on ollut itse asiassa hyvin nopea ja dramaattinen.

Oma purteni edustaa juuri noista arvostamiasi asioita. Nykyveneisiin verrattuna ahtaahkot sisätilat ja heikommat avotuulien ominaisuudet eivät ole niin tärkeitä, kuin vahvuudet: kovan tuulen kryssiominaisuudet, pehmeästi käyttäytyvä runko, lyijyköli, kunnon puusta tehty sisusta- jopa Doradekin löytyy.

Itse en myöskään juurikaan murehdi jälleenmyyntiarvoa, vaikka itsellänikin on jo ikää. Uskon kuitenkin, että kestävillä arvoilla on aina ystävänsä ja ymmärtäjänsä. Haluan myös pitää purteni hyvin päivitettynä, koska se tuottaa sekä esteettistä että purjehdusteknistä tyydytystä. Tunnen myös mielenrauhaa, kun ei tarvitse stressata rakenteiden puolesta. Loma ei todennäköisesti pääty siihen, jos joskus sattuu hieman kolistelemaan. Kaikkien pursien kohdalla ei ole samoin.

Mutta mitkä ovat tulevaisuuden trendit ja mitä mainitsemasi 30-40-vuotiaat tulevat arvostamaan, sen tulemme näkemään. Oma toivomukseni on, että purjehduksessa palattaisiin enemmän perusasioiden äärelle. Sen sijaan, että lumoudutaan vene-esitteiden luksusmielikuvista, kiinnitettäisiin huomiota enemmän olennaisiin. Niihin kuuluu kestävät rakenteet, konstailemattomat purjehdusominaisuudet, helppo huollettavuus ja kohtuullinen koko. Ehkä varovaisia signaaleja trendien muuttumisesta on ollutkin havaittavissa.

Oldsailor kirjoitti:

Tervehdys Peku2

Tämän keskustelupolun tarkoituksena on pohtia lähinnä jälleenmyyntiarvon säilymistä. Mielipiteet - myös omani - ovat mitä suurimmassa määrin spekulatiivisia. Meillä ei ole riittävästi tietoa uusien veneiden hintojen kehityksestä. Vasta 25-30 vuoden päästä tiedämme, mitä nykyiset sarjatuotantoveneet maksavat suhteutettuna tämän päivän 70-80-luvun pursiin.

Itse olen vain vierestä seurannut joitakin ominaisuuksia, jotka nykyveneissä saattavat vaikuttaa hintakehitykseen. Kaikilla ei purjehdukset suju yhtä hyvin, että selväisi Pekun tavoin pienillä kolhuilla. Olen hämmästynyt siitä, miten pienestä tällistä modernit eväkölit ja syvät peräsimet saattavat vaurioitua. Pidän näitä ominaisuuksia väistämättä jälleenmyyntiarvoon vaikuttavina.

Kuten edellä kirjoitin, myös veneiden koon kasvulla on vaikutusta. Pursien koko onkin 2000-luvulla kasvanut yllättävän nopeasti. Vanhemmiten niiden ylläpito on haastavampaa. Se vaatii monenlaista osaamista, jota on ehkä ostettava kalliina palveluna. Vanheneva ja arvoaan menettävä suurehko pursi, joka vaatii yhä enemmän kallista ulkopuolista hoitoa, on hankala yhdistelmä.

Alkuperäiseen kysymykseen, minkälainen pursi pitää parhaiten hintansa, oma ehdotukseni onkin kohtuukokoinen ja mielellään rakenteellisesti perinteinen sekä yksinkertainen. Otan ääriesimerkin. Olen melko varma, että tänä päivänä - ja aika kalliilla rahalla - ostettu muovifolkkari on liikenteessä vielä 50 vuoden jälkeenkin. En ole lainkaan varma, että näin olisi jonkun modernin ja sinänsä tehokkaan nykypurren kohdalla. Kumpi on siis kannattavampi sijoitus?

Lue lisää

Mitä uusi Folkkari maksaa? Riittäääkö 50 tonnia? 36 tonnia oli hintana n. 15 vuotta sitten. 80/90-luvun taitteen lasikuitufolkkarin käypä arvo on kai kymppitonnin luokkaa ja ehkä jossain määrin verrattavissa olevaa H-venettä saa 70-luvulta tonnista alkaen. Minkä muun veneen arvo tippuu noin paljon eli 25 vuodessa 1/5 ja 40 vuodessa 1/20 osaan uudesta vastaavasta? Vaikkapa uusi 35 jalkainen "halpis" maksaa 120-150 tonnia niin saako niitä 80/90-luvun taitteesta 25-30 tonnilla? Kuluneita vuokraveneitä voi saadakin kaukaa etelästä.

Peku2 kirjoitti:

HV Oldsailor.

Olen ostanut ja myynyt aiemmat veneeni aikana jolloin niistä on saanut lähes saman hinnan kuin millä olen ne ostanut. Toki tapanani on ollut huoltaa ja päivittää veneitäni erinomaisen hyvin ja tiedän, että uusiin varusteisiin ja huoltoon on mennyt vuosittain tuhansia euroja. En ole voinut sietää varusteita jotka eivät toimi tai jotka ovat vanhanaikaisia. Wallakset on vaihdettu Webastoon, mittarit,plotterit,autopilotit uusittu, purjeet huollettu ja tarvittaessa uusittu.
Tästä on tietysti muodostunut kustannuksia, mutta onpa veneiden myyntikin sitten ollut helppoa.
On ollut mukavaa kun on voinut kertoa, että veneessäni toimii kaikki.
Ostajat ovat myös ilmeisesti olleet tyytyväisiä koska mitään jälkipuheita ei ole ollut.

Nyt pohdiskeluni liittyy siihen, että tällaisia kaltaisiani veneenomistajia on selkeästi myyntilaidalla useampia. Heidät on helppo löytää Nettiveneen ilmoituksista.

He myyvät hyvin hoidettuja ja varusteltuja vanhempaa kalustoa, mutta kauppa ei vaan käy.
He myyvät juuri sellaisia veneitä joita ilmeisesti me molemmat arvostamme.

Itse arvostan Suomessa tai Pohjoismaissa käsin laminoituja veneitä, joissa on runsas ja erinomaisesti viimeistelty teak -sisustus, mielellään skegi ja hyvin tuettu lyijyköll, kauniisti kaareutuva keula ja kaunis perä.
Sisältä venee saa olla vaikka ahtaan åileinen ja hämärä kunhan on hyvin tuulettu mielellään Dorade venttiileillä ja on paljon kaappitilaa myös sadevaatteille. Ja lieden edessä luonnollisesti happoterästanko, Ulkonäöltään vene saa muistuttaa mielellään mahdollisimman paljon Sparkman & Stephensin klassikkoja.
Tällaisia veneitä, esim. vanhempia Swaneja ja Balticeja on ihan kohtuullisesti tarjolla ja jopa sellaiseen hintaan, että klassikon hankkiminen olisi ihan mahdollista.

Jos sellaisen hankkisin keväällä 2017 niin kun siitä olisin luopumassa esim vuonna 2022 tai vaikka 2027 niin onko meitä kaltaisiamme silloin jo takuulla purjehdusuramme kalkkiviivoilla olevia konkareita jäljellä jotka olisivat valmiita maksamaamaan esim. 90% veneeni hankintahinnasta?

Kun samalla rahalla saa kromia, lasia, valkoiset ja nahkaiset salongin tyynyt ja muutenkin raikkaan, tilavan ja uudenaikaisen veneen?

Kyse on mielestäni siitä miten nyt noin 30-40 vuotiaat purjehduksen harrastajat asian näkevät.
Olen ollut aistivinani, että monet eivät enää halua käyttää koko kesälomansa purjehdukseen ja Bornholmin Allingessa piipahtamiseen vaan lomalla halutaan tehdä monenlaisia muitakin asioita kuin vain purjehtia.

Kysymykseeni ei varmaankaan löydy absoluuttista totuutta mutta mielenkiintoisia näkökulmia sitäkin enemmän.

Lue lisää

Itse olen käynyt Bornholmissa kahdesti viimeisen 5 vuoden aikana ja molemmilla kerroilla se ei ollut läheskään kauimmainen paikka. Matkan aikana näin useita suomalaisia veneitä, joista suurin osa oli 2000-luvulta, muutama 80-luvulta ja ehkä yksittäisiä 70-luvulta.
En voisi kuvitella ostavani 70-luvun tai edes 80-luvun suunnittelua olevaa venettä enää koskaan. Eikä tuttavapiiristäni tuollaisia reissuja tekevistä kukaan purjehdi 70-luvun suunnittelua edustavalla veneellä (80-luvun kyllä). Valtamerille lähtevät voivat sitten olla toinen juttu, mutta niitä en montaa tunne eikä sellaiseen ole minulla kiinnostusta. 1-2 yötä Itämerellä on hienoa, mutta 1-3 viikkoa samaa ei kiinnostaisi lainkaan.

Maestro 35:ssä on ollut vakiona rautaköli. En tiedä kuinka moni sitten on ottanut lisävarustelistalta lyijykölin.

Olisi varmaankin kannattanut heti alussa kertoa, että olet nimenomaan kiinnostunut tuollaisten veneiden hintakehityksestä. Täällä et ole juuri saanut tukea sille, että tuollaiset säilyttäisivät muita paremmin tai edes muiden veroisesti hintansa. Mutta tuollainenhan sinun pitää ostaa, kun sellaista kaipaat. Jos haluat päästä pienillä myyntitappiolla, etsi halpa yksilö, joka ei vaadi paljoa kunnostusta tuon 5-10 vuoden aikana.

Joakim1 kirjoitti:

Mitä uusi Folkkari maksaa? Riittäääkö 50 tonnia? 36 tonnia oli hintana n. 15 vuotta sitten. 80/90-luvun taitteen lasikuitufolkkarin käypä arvo on kai kymppitonnin luokkaa ja ehkä jossain määrin verrattavissa olevaa H-venettä saa 70-luvulta tonnista alkaen. Minkä muun veneen arvo tippuu noin paljon eli 25 vuodessa 1/5 ja 40 vuodessa 1/20 osaan uudesta vastaavasta? Vaikkapa uusi 35 jalkainen "halpis" maksaa 120-150 tonnia niin saako niitä 80/90-luvun taitteesta 25-30 tonnilla? Kuluneita vuokraveneitä voi saadakin kaukaa etelästä.

Lue lisää

Jos ajattelee pelkästään jälleenmyyntiarvon tippumista 5 vuoden aikana, niin 70-luvun H-vene on kaikkein varmin valinta. Jos se maksaa tonnin nyt, niin ei se montaa satasta vähempää maksaa vuonna 2022.
Ja vaikka sen jälleenmyyntihinta olisi silloin 0€, niin aika vähän meni rahaa hukkaan ;).

Joakim1 kirjoitti:

Mitä uusi Folkkari maksaa? Riittäääkö 50 tonnia? 36 tonnia oli hintana n. 15 vuotta sitten. 80/90-luvun taitteen lasikuitufolkkarin käypä arvo on kai kymppitonnin luokkaa ja ehkä jossain määrin verrattavissa olevaa H-venettä saa 70-luvulta tonnista alkaen. Minkä muun veneen arvo tippuu noin paljon eli 25 vuodessa 1/5 ja 40 vuodessa 1/20 osaan uudesta vastaavasta? Vaikkapa uusi 35 jalkainen "halpis" maksaa 120-150 tonnia niin saako niitä 80/90-luvun taitteesta 25-30 tonnilla? Kuluneita vuokraveneitä voi saadakin kaukaa etelästä.

Lue lisää

>>H-venettä saa 70-luvulta tonnista alkaen.

No pientä realismia:
Nettiveneen halvin H on 1300€. Mutta omistaja kuvaa venettä "rungon raato", kuvista näkee että ei todellakaan ole hyvin pidetty eikä veneessä ole edes peräsintä paikallaan. Ei siis ehkä varsinainen referenssi.
Seuraavaksi halvin on 2500€, hintaa alentaa se, että vene on Kempeleessä. Eipä ole realistinen vaihtoehto etelärannikon ostajalle.
Kolmanneksi halvin vaihtoehto on 3500€/tarjous. Halpa, mutta ei sentään tonnilla.

Mutta kyllä H-veneessä saa paljon purjevenettä vastineeksi pienelle euromäärälle.
Ja yli 5000€ ei todellakaan kannata maksaa.

Ensiksi kiitokset sinulle hyvistä ja hyvin perustelluista mielipiteistä ja siitä Trafin venelistasta. Se oli todella mielenkiintoinen.

En ole varsinaisesti edes vahvistusta omalle mielipiteelleni millainen on mielestäni hyvä vene.
Pikemmin yritän poisoppia omista ajatuksistani ja esimerkiksi mainitsemani kromi ja valkoiset sohvatyynyt ovat alkaneet vaikuttamaan mielestäni valoisilta ja raikkailta. Samoin olen katsellut Elanin, Hansen ja Dehlerin kotisivuja ja olen alkanut jopa pitämään joidenkin ulkonäöstä.

Esimerkiksi minua hämmästyttää miten pieniin veneisiin on saatu hyvät asuintilat ja ainakin kuvissa erittäin käyttökelpoisilta vaikuttavat wc-tilat joissa kaikissa on myös toimivan näköinen suihku ja riittävän isot vesitankit.

Tämä on kiistattomasti erinomaista kehitystä. Kuten myös veneiden yleinen tyylikkyys ja nykyaikaisuus.

Se että jos minä ja vielä muutama muu vanheneva ukko nillitämme nuoruutemme haaveveneiden perään ja uskottelemme että, sen jälkeen ei venesuunnittelusssa ja niiden valmistamisessa ole tapahtunut kehitystä ei ole onneksi estänyt venesuunnittelun ja niiden teollisen valmistamisen kehittymistä. Sarjatuotanton edut ovat lujitemuoviveneissä varmaankin kiistattomat.

Pursiseurassani on useita vanhoja veneitä ( romuja, anteeksi vaan) joiden omistajat sanovat, että silloin harrastus on kohdillaan kun he eivät luovu veneistään millään hinnalla ja ei niistä kukaan mitään maksaisikaan- siinä on asennetta!

Tästä kunniakkaasta perinteestä huolimatta en silti halua olla se mies joka vuonna 2025 epätoivoisesti myy aarrettaan josta kukaan ei ole kiinnostunut.

Peku2 kirjoitti:

HV Oldsailor.

Olen ostanut ja myynyt aiemmat veneeni aikana jolloin niistä on saanut lähes saman hinnan kuin millä olen ne ostanut. Toki tapanani on ollut huoltaa ja päivittää veneitäni erinomaisen hyvin ja tiedän, että uusiin varusteisiin ja huoltoon on mennyt vuosittain tuhansia euroja. En ole voinut sietää varusteita jotka eivät toimi tai jotka ovat vanhanaikaisia. Wallakset on vaihdettu Webastoon, mittarit,plotterit,autopilotit uusittu, purjeet huollettu ja tarvittaessa uusittu.
Tästä on tietysti muodostunut kustannuksia, mutta onpa veneiden myyntikin sitten ollut helppoa.
On ollut mukavaa kun on voinut kertoa, että veneessäni toimii kaikki.
Ostajat ovat myös ilmeisesti olleet tyytyväisiä koska mitään jälkipuheita ei ole ollut.

Nyt pohdiskeluni liittyy siihen, että tällaisia kaltaisiani veneenomistajia on selkeästi myyntilaidalla useampia. Heidät on helppo löytää Nettiveneen ilmoituksista.

He myyvät hyvin hoidettuja ja varusteltuja vanhempaa kalustoa, mutta kauppa ei vaan käy.
He myyvät juuri sellaisia veneitä joita ilmeisesti me molemmat arvostamme.

Itse arvostan Suomessa tai Pohjoismaissa käsin laminoituja veneitä, joissa on runsas ja erinomaisesti viimeistelty teak -sisustus, mielellään skegi ja hyvin tuettu lyijyköll, kauniisti kaareutuva keula ja kaunis perä.
Sisältä venee saa olla vaikka ahtaan åileinen ja hämärä kunhan on hyvin tuulettu mielellään Dorade venttiileillä ja on paljon kaappitilaa myös sadevaatteille. Ja lieden edessä luonnollisesti happoterästanko, Ulkonäöltään vene saa muistuttaa mielellään mahdollisimman paljon Sparkman & Stephensin klassikkoja.
Tällaisia veneitä, esim. vanhempia Swaneja ja Balticeja on ihan kohtuullisesti tarjolla ja jopa sellaiseen hintaan, että klassikon hankkiminen olisi ihan mahdollista.

Jos sellaisen hankkisin keväällä 2017 niin kun siitä olisin luopumassa esim vuonna 2022 tai vaikka 2027 niin onko meitä kaltaisiamme silloin jo takuulla purjehdusuramme kalkkiviivoilla olevia konkareita jäljellä jotka olisivat valmiita maksamaamaan esim. 90% veneeni hankintahinnasta?

Kun samalla rahalla saa kromia, lasia, valkoiset ja nahkaiset salongin tyynyt ja muutenkin raikkaan, tilavan ja uudenaikaisen veneen?

Kyse on mielestäni siitä miten nyt noin 30-40 vuotiaat purjehduksen harrastajat asian näkevät.
Olen ollut aistivinani, että monet eivät enää halua käyttää koko kesälomansa purjehdukseen ja Bornholmin Allingessa piipahtamiseen vaan lomalla halutaan tehdä monenlaisia muitakin asioita kuin vain purjehtia.

Kysymykseeni ei varmaankaan löydy absoluuttista totuutta mutta mielenkiintoisia näkökulmia sitäkin enemmän.

Lue lisää

Kolmas samanlainen omistaja ilmoittautuu joukkoon, minäkin jo eläkeiässä. Nykyinen veneeni on myös ylläpidetty ja varustettu edellisten tavoin, jopa de doradet löytyy. Viikko sitten olin katsomon puolella Swan-regatassa. Huomio kiinnittyi siihen, miten suuri määrä vanhoja Swaneja onkaan Suomeen ostettu parin vuosikymmenen aikana. Erityisnoteeraus yhdestä vanhimmista malleista, neljäkolmosia oli paikalla yhdeksän kappaletta, melkein kaikki suomalaisia. Ja kolmekuutosia tietenkin pitkä rivi. Jos mielenkiinto noihin 70-lukulaisiin on viime vuosiin saakka ollut noin voimakasta, mihin se muutamassa vuodessa tästä eteenpäin katoaisi? Eikä ainoastaan noita esihistoriallisia tänne ole ostettu, myös 80- ja 90-lukujen tuotannot olivat regatassa varsin hyvin esillä.

Toisin kuin Joakim, minä kyllä viihdyn 80-lukulaisessani mieluusti koko kesän. Jos joskus tulen liian vanhaksi sitä purjehtimaan ja ylläpitämään, ei vene ole menossa siltikään myyntiin. Seuraava polvi on veneen hyväksi havainnut ja haluaa sen pitää. Siinä ei ole mitään nostalgiaa, se nyt vain on nuoremmankin polven mielestä hyvä vene.

Jatketaan vielä vanhojen äjien mussutusta..

Kiinnitin itsekin heinäkuussa huomiota vanhojen Swanien määrän. Juhlaregatta oli tietysti tuonut niitä paljon Saaristomerelle. Hieno nähdä satamissa toinen toistaan tyylikkäämmässä kunnossa olevia pursia, joita on vuosikymmenten aikana tyylikkäästi päivitetty. Suuri muutos on ollut rullagenuoiden käyttöönotto, joka on tuonut toppitakiloitujen IOR-veneiden cruisingpurjehdukseen suuresti helpotusta. Samoin tehokkaat ST-vinssit löytyi jo lähes kaikista yksilöistä.

Klassikkoswanien hinnat alkavat olla jo kohtuullisella tasolla. Kiinnostus näyttäkinä pikkuhiljaa lisääntyneen. Esim. Suomen Sparkman et Stephens-yhdistys on varsin aktiivinen ja jäsenmäärä jatkuvasti nousussa. Yhdistyksen jäsenet ovat sekä aktiivisia purjehtijoita että aktiivisia veneidensä ylläpitäjiä. Olisiko puuveneiden harrastajien rinnalle syntymässä myös klassikkolujitemuoviveneiden harrastajakulttuuri?

täällä.kolmas kirjoitti:

Kolmas samanlainen omistaja ilmoittautuu joukkoon, minäkin jo eläkeiässä. Nykyinen veneeni on myös ylläpidetty ja varustettu edellisten tavoin, jopa de doradet löytyy. Viikko sitten olin katsomon puolella Swan-regatassa. Huomio kiinnittyi siihen, miten suuri määrä vanhoja Swaneja onkaan Suomeen ostettu parin vuosikymmenen aikana. Erityisnoteeraus yhdestä vanhimmista malleista, neljäkolmosia oli paikalla yhdeksän kappaletta, melkein kaikki suomalaisia. Ja kolmekuutosia tietenkin pitkä rivi. Jos mielenkiinto noihin 70-lukulaisiin on viime vuosiin saakka ollut noin voimakasta, mihin se muutamassa vuodessa tästä eteenpäin katoaisi? Eikä ainoastaan noita esihistoriallisia tänne ole ostettu, myös 80- ja 90-lukujen tuotannot olivat regatassa varsin hyvin esillä.

Toisin kuin Joakim, minä kyllä viihdyn 80-lukulaisessani mieluusti koko kesän. Jos joskus tulen liian vanhaksi sitä purjehtimaan ja ylläpitämään, ei vene ole menossa siltikään myyntiin. Seuraava polvi on veneen hyväksi havainnut ja haluaa sen pitää. Siinä ei ole mitään nostalgiaa, se nyt vain on nuoremmankin polven mielestä hyvä vene.

Lue lisää

Jottei nyt tule väärää käsitystä, 80-luvulta on monia hienoja veneitä, joissa varmasti viihtyisin hyvin ja saattaisin sellaista pitää vielä pitkään. Mutta kun on ollut jo kaksi 2000-luvun venettä en koe mitään tarvetta palata 80-luvun suunnitteluun tai muutenkaan noin vanhoihin veneisiin. Ei ole minkäänlaista hinkua isompaan veneeseen, joka voisi pakottaa miettimään edullisempia vaihtoehtoja. Tai ylipäätänsä veneen vaihtoon.

Jos nyt olisin nykyisen kaltaista venettä ostamassa, pitäisin edelleen 80-luvun veneitä selvästi ylihintaisina uudempiin nähden muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta.

Tähän samaan lopputulokseen olen minäkin kallistumassa. 80-luvun veneet muutamaa poikkeusta lukuunottatta ovat rankasti ylihintaisia. Ja nyt jo tunnen potkun polvessani kun näin sanon ja kuulen väitteen siitä, että olen tätä mieltä koska suunnittelen veneen hankintaa.
Moni on rokottanut myytäviä väitän jo vuosia eikä kauppa käy. Sitten lasketaan hintaa muutama prosentti kun oikeampi tapa olisi laskea muutama kymmenen prosenttia, jos kauppaa haluaisi tehdä.
Tämä kallistaa vakaa pahasti uuden veneiden suuntaan.

Peku2 kirjoitti:

Tähän samaan lopputulokseen olen minäkin kallistumassa. 80-luvun veneet muutamaa poikkeusta lukuunottatta ovat rankasti ylihintaisia. Ja nyt jo tunnen potkun polvessani kun näin sanon ja kuulen väitteen siitä, että olen tätä mieltä koska suunnittelen veneen hankintaa.
Moni on rokottanut myytäviä väitän jo vuosia eikä kauppa käy. Sitten lasketaan hintaa muutama prosentti kun oikeampi tapa olisi laskea muutama kymmenen prosenttia, jos kauppaa haluaisi tehdä.
Tämä kallistaa vakaa pahasti uuden veneiden suuntaan.

Lue lisää

Toisaalta osa 80-lukulaisista menee kaupaksi hyvin lyhyessä ajassa tai jopa ennen myynti-ilmoituksen julkaisemista. Eivät ne kaikki siis voi ylihintaisia olla. Ne ylihintaiset voi ohittaa kevyellä olankohautuksella.

Joakim1 kirjoitti:

Jottei nyt tule väärää käsitystä, 80-luvulta on monia hienoja veneitä, joissa varmasti viihtyisin hyvin ja saattaisin sellaista pitää vielä pitkään. Mutta kun on ollut jo kaksi 2000-luvun venettä en koe mitään tarvetta palata 80-luvun suunnitteluun tai muutenkaan noin vanhoihin veneisiin. Ei ole minkäänlaista hinkua isompaan veneeseen, joka voisi pakottaa miettimään edullisempia vaihtoehtoja. Tai ylipäätänsä veneen vaihtoon.

Jos nyt olisin nykyisen kaltaista venettä ostamassa, pitäisin edelleen 80-luvun veneitä selvästi ylihintaisina uudempiin nähden muutamaa harvaa poikkeusta lukuunottamatta.

Lue lisää

Tarkennetaan nyt vielä: Ylihintaisella tarkoitin omaa arvostustani, mikä voi olla kaukanakin markkinoiden näkemyksestä. Esimerkkinä edellistä venettäni osteassa 80-luvun lopun Inferno 31:sia myytin yli 50 tonnilla (siis usea suoraan asianomaiselta kuulemani kauppahinta). Se oli siis oikea markkinahinta, mutta itse en olisi maksanut läheskään tuota, vaikka olin tuollaisella paljon purjehtinut ja pidän venettä oikein hyvänä. Yksi Infernon myynytkin tutttkin ihmetteli, miten siitä maksettiin niin paljon ja vielä helposti. Ostin siis aivan muun veneen, joka oli halvempi, uudempi ja vastasi paremmin minun tarvettani. 5 vuotta myöhemmin myin sen kallimmalla kuin ostohinta kaikki hankinnat, tosin aika paljon olin työtäkin tehnyt. Samassa ajassa Infernojen hintatasosta oli tippunut ehkä 10 tonnia pois. Olin siiis tehnyt oikean ratkaisun myös taloudellisessa mielessä, vaikka valintani perustui vain siihen, miten itse koin ko. veneet.

Peku2 kirjoitti:

Ensiksi kiitokset sinulle hyvistä ja hyvin perustelluista mielipiteistä ja siitä Trafin venelistasta. Se oli todella mielenkiintoinen.

En ole varsinaisesti edes vahvistusta omalle mielipiteelleni millainen on mielestäni hyvä vene.
Pikemmin yritän poisoppia omista ajatuksistani ja esimerkiksi mainitsemani kromi ja valkoiset sohvatyynyt ovat alkaneet vaikuttamaan mielestäni valoisilta ja raikkailta. Samoin olen katsellut Elanin, Hansen ja Dehlerin kotisivuja ja olen alkanut jopa pitämään joidenkin ulkonäöstä.

Esimerkiksi minua hämmästyttää miten pieniin veneisiin on saatu hyvät asuintilat ja ainakin kuvissa erittäin käyttökelpoisilta vaikuttavat wc-tilat joissa kaikissa on myös toimivan näköinen suihku ja riittävän isot vesitankit.

Tämä on kiistattomasti erinomaista kehitystä. Kuten myös veneiden yleinen tyylikkyys ja nykyaikaisuus.

Se että jos minä ja vielä muutama muu vanheneva ukko nillitämme nuoruutemme haaveveneiden perään ja uskottelemme että, sen jälkeen ei venesuunnittelusssa ja niiden valmistamisessa ole tapahtunut kehitystä ei ole onneksi estänyt venesuunnittelun ja niiden teollisen valmistamisen kehittymistä. Sarjatuotanton edut ovat lujitemuoviveneissä varmaankin kiistattomat.

Pursiseurassani on useita vanhoja veneitä ( romuja, anteeksi vaan) joiden omistajat sanovat, että silloin harrastus on kohdillaan kun he eivät luovu veneistään millään hinnalla ja ei niistä kukaan mitään maksaisikaan- siinä on asennetta!

Tästä kunniakkaasta perinteestä huolimatta en silti halua olla se mies joka vuonna 2025 epätoivoisesti myy aarrettaan josta kukaan ei ole kiinnostunut.

Lue lisää

Itselläni on vene 60-luvun suunnittelua. Se on tosin alun perin suunniteltu Englannissa pitkiä valtamerimatkoja varten, joten verrattuna saman ikäisiin Suomessa yleisiin veneisiin esimerkiksi asuintilat on ruhtinaalliset. Siinä tavallaan, samoin kuin varhaisissa Swaneissa on eri filosofia kuin nykyveneissä, joten niitä ei voi suoraan verrata. Pidän myös monista nykyveneistä, ne on valoisia ja tilavia ja nopeampia kuin oma veneeni, mutta mitä olen niillä reissussa ollut, niin ei ne erot sellaisessa yleisessä tuntumassa ole merkittävästi parantuneet. Oma veneeni on miellyttävämpi vesillä etenkin kovassa tuulessa, kun se ei ole herkkä aalloille ja vakaa etenijä, silloin ei myöskään ole nopeuseroa. Nykyveneet on kevyessä tuulessa miellyttävämpiä, kun matka etenkin vastatuuleen etenee nopeammin ja vähemmillä luoveilla. Omani ikäiset veneet, kuten myös nykyveneet 20 vuoden ikäisinä, tarvitsevat paljon ylläpitoa. Siinä ajassa tulee kaikkea uutta keksintöä, joka halutaan käyttöön, kuten sähkövinssit isoissa veneissä, ohjauspotkurit,, AIS-tutka-plotterit jne. Uskoisin, että ajan myötä alun perin huonot veneet ja ratkaisut karsiutuvat pois, kun taas Swanien huolellinen suunnittelu ja rakentaminen pitää ne pidempään pinnalla. 2000-luvun Bavariatkin on hyviä veneitä, mutta ne ei ole vielä todistaneet kykenevänsä säilyttämään arvonsa yli 20 vuotta. Swanit ovat. Erityinen riski Suomen markkinoilla on Euroopasta tulevat hyvin halvat 2000-luvun halpisveneet, joilla saattaa olla alentava vaikutus käytettyjen hintaan Suomessa. Toistaiseksi Suomessa on voinut saada veneensä myytyä jonkin verran kalliimmalla kuin Euroopassa, mutta kuinka kauan?

Tuskin Suomessa enää saa myytyä merkittävästi kalliimmalla kuin Euroopassa veneen kunto huomioiden. Ainakin omien havointojen mukaan hintaero on kutistunut merkittävästi viidessä vuodessa siitä kun Euroopasta veneen hain. Silloin oli vielä selvästi havaittava 10-20 tonnin hintaero vajaan 100 tonnin hintaluokassa, ainakin pyyntihinnoissa. Yhtään minulle sopivaa venettä ei tuolloin ollut Suomessa myynnissä, joten tinkivaraa en selvittänyt. Ne harvat potentiaaliset taisivat olla vielä enemmän yli Euroopan hintatason, joten en viitsinyt edes kysyä.

Ruotsista kysyin paria, mutta siellä hintataso oli tuolloin ehkä vielä Suomea kovempi. Syynä varmaankin juuri melko paljon noussut kruunu. Tällä hetkellä Ruotissa on myös hinnat hyvin lähellä Eurooppaa.

täällä.kolmas kirjoitti:

Kolmas samanlainen omistaja ilmoittautuu joukkoon, minäkin jo eläkeiässä. Nykyinen veneeni on myös ylläpidetty ja varustettu edellisten tavoin, jopa de doradet löytyy. Viikko sitten olin katsomon puolella Swan-regatassa. Huomio kiinnittyi siihen, miten suuri määrä vanhoja Swaneja onkaan Suomeen ostettu parin vuosikymmenen aikana. Erityisnoteeraus yhdestä vanhimmista malleista, neljäkolmosia oli paikalla yhdeksän kappaletta, melkein kaikki suomalaisia. Ja kolmekuutosia tietenkin pitkä rivi. Jos mielenkiinto noihin 70-lukulaisiin on viime vuosiin saakka ollut noin voimakasta, mihin se muutamassa vuodessa tästä eteenpäin katoaisi? Eikä ainoastaan noita esihistoriallisia tänne ole ostettu, myös 80- ja 90-lukujen tuotannot olivat regatassa varsin hyvin esillä.

Toisin kuin Joakim, minä kyllä viihdyn 80-lukulaisessani mieluusti koko kesän. Jos joskus tulen liian vanhaksi sitä purjehtimaan ja ylläpitämään, ei vene ole menossa siltikään myyntiin. Seuraava polvi on veneen hyväksi havainnut ja haluaa sen pitää. Siinä ei ole mitään nostalgiaa, se nyt vain on nuoremmankin polven mielestä hyvä vene.

Lue lisää

Olen 30-40-vuotias ja edustan mielestäni sitä venefilosofiaa mitä Peku ja muut erittäin hyvin kuvasivat edellä.

Pidän vanhoja klassikkoveneitä suuressa arvossa. S&S-veneiden tyypipinen kalssinen ulkonäkö ja merenkäyntiominaisuudet, laadukas rakennus umpilaminaatteineen ja tyylikäs ulkoasu ovat sitä mitä haluan. En ole kiinnostunut tämän hetken U-pohjaisista lotjista vaikka ne purjehtivatkin paremmin kevyellä tuulella ja ovat sisältä tilavampia.

Swan, Baltic, HR ja Nauticat ovat niitä merkkejä joita pidän vahvoina ja jolle voin laskea arvoa tulevaisuudessa.

t. Hessu

Hessu41 kirjoitti:

Olen 30-40-vuotias ja edustan mielestäni sitä venefilosofiaa mitä Peku ja muut erittäin hyvin kuvasivat edellä.

Pidän vanhoja klassikkoveneitä suuressa arvossa. S&S-veneiden tyypipinen kalssinen ulkonäkö ja merenkäyntiominaisuudet, laadukas rakennus umpilaminaatteineen ja tyylikäs ulkoasu ovat sitä mitä haluan. En ole kiinnostunut tämän hetken U-pohjaisista lotjista vaikka ne purjehtivatkin paremmin kevyellä tuulella ja ovat sisältä tilavampia.

Swan, Baltic, HR ja Nauticat ovat niitä merkkejä joita pidän vahvoina ja jolle voin laskea arvoa tulevaisuudessa.

t. Hessu

Lue lisää

Sanat laadukas ja umpilaminaatti eivät sovi samaan lauseeseen. Umpilaminaatti on valittu veneeseen halvan työvoiman osaamattomuuden takia, ei laadun. Kevyt luja toimintavarma ja kestävä kerrosrakenne taas ei onnistu ilman erittäin korkeaa laatua, joten sellainen on väistämättä osoitus laadusta.

Hessu41 kirjoitti:

Olen 30-40-vuotias ja edustan mielestäni sitä venefilosofiaa mitä Peku ja muut erittäin hyvin kuvasivat edellä.

Pidän vanhoja klassikkoveneitä suuressa arvossa. S&S-veneiden tyypipinen kalssinen ulkonäkö ja merenkäyntiominaisuudet, laadukas rakennus umpilaminaatteineen ja tyylikäs ulkoasu ovat sitä mitä haluan. En ole kiinnostunut tämän hetken U-pohjaisista lotjista vaikka ne purjehtivatkin paremmin kevyellä tuulella ja ovat sisältä tilavampia.

Swan, Baltic, HR ja Nauticat ovat niitä merkkejä joita pidän vahvoina ja jolle voin laskea arvoa tulevaisuudessa.

t. Hessu

Lue lisää

Kirjoiti :"Swan, Baltic, HR ja Nauticat ovat niitä merkkejä joita pidän vahvoina ja jolle voin laskea arvoa tulevaisuudessa."
Kai kuitenkin tiedät, että Balticeissa on kerrosrakenne?

Joakim1 kirjoitti:

Tuskin Suomessa enää saa myytyä merkittävästi kalliimmalla kuin Euroopassa veneen kunto huomioiden. Ainakin omien havointojen mukaan hintaero on kutistunut merkittävästi viidessä vuodessa siitä kun Euroopasta veneen hain. Silloin oli vielä selvästi havaittava 10-20 tonnin hintaero vajaan 100 tonnin hintaluokassa, ainakin pyyntihinnoissa. Yhtään minulle sopivaa venettä ei tuolloin ollut Suomessa myynnissä, joten tinkivaraa en selvittänyt. Ne harvat potentiaaliset taisivat olla vielä enemmän yli Euroopan hintatason, joten en viitsinyt edes kysyä.

Ruotsista kysyin paria, mutta siellä hintataso oli tuolloin ehkä vielä Suomea kovempi. Syynä varmaankin juuri melko paljon noussut kruunu. Tällä hetkellä Ruotissa on myös hinnat hyvin lähellä Eurooppaa.

Lue lisää

Pikaisen vilkaisun mukaan Bavaria 36 n. vuosi 2003 pyynnöt näyttäisi olevan Suomessa luokkaa 61-67 tuhatta, kun taas Euroopassa hintahaitari Pohjois-Euroopassa alvillisissa veneissä on n. 50-70 tuhatta. No, ei siinä kulut huomioiden isoa eroa ole. Ehkä sitä laskuvaraa ei kauheasti ole.

NeFaktat kirjoitti:

Sanat laadukas ja umpilaminaatti eivät sovi samaan lauseeseen. Umpilaminaatti on valittu veneeseen halvan työvoiman osaamattomuuden takia, ei laadun. Kevyt luja toimintavarma ja kestävä kerrosrakenne taas ei onnistu ilman erittäin korkeaa laatua, joten sellainen on väistämättä osoitus laadusta.

Lue lisää

"Sanat laadukas ja umpilaminaatti eivät sovi samaan lauseeseen"

Miksi Nauticateissa on umpilaminaatti? Tai HR:ssä (runko)?

Kun vene on joka tapauksessa 3-4 kertaa kalliimpi kuin massatuotetut veneet, en usko että rakenneratkaisuun on päädytty kustannussyistä. Jos veneen painolla eikä hinnalla ei ole suurtakaan väliä, umpilaminaatti saattaa olla oikea ratkaisu.

Itse toivon veneeltä, että a) köli on riittävän pitkä ja että b) rakenne on korjattavissa karilleajon jälkeen. Olen valmis uhraamaan nopeutta ja investoimaan massaa kestävään rakenteeseen.

NeFaktat kirjoitti:

Kirjoiti :"Swan, Baltic, HR ja Nauticat ovat niitä merkkejä joita pidän vahvoina ja jolle voin laskea arvoa tulevaisuudessa."
Kai kuitenkin tiedät, että Balticeissa on kerrosrakenne?

Lue lisää

"Kai kuitenkin tiedät, että Balticeissa on kerrosrakenne?"

En tarkalleen tunne Balticeja, mutta uskon että vanhimmat 70-luvun Balticit oli umpilaminaatirunkoisia vedenpinnan alapuolisin osin? Kerrosrakenne tuli runkoon 80-luvun taitteessa? Eikö kansi ollut sandwichiä (kuten 80-luvun alun Swaneissakin)?

Hessu41 kirjoitti:

Olen 30-40-vuotias ja edustan mielestäni sitä venefilosofiaa mitä Peku ja muut erittäin hyvin kuvasivat edellä.

Pidän vanhoja klassikkoveneitä suuressa arvossa. S&S-veneiden tyypipinen kalssinen ulkonäkö ja merenkäyntiominaisuudet, laadukas rakennus umpilaminaatteineen ja tyylikäs ulkoasu ovat sitä mitä haluan. En ole kiinnostunut tämän hetken U-pohjaisista lotjista vaikka ne purjehtivatkin paremmin kevyellä tuulella ja ovat sisältä tilavampia.

Swan, Baltic, HR ja Nauticat ovat niitä merkkejä joita pidän vahvoina ja jolle voin laskea arvoa tulevaisuudessa.

t. Hessu

Lue lisää

Olen reilu nelikymppinen ja ostin muutama vuosi sitten 100 k€ hintaluokan perheveneen. Kuten Hessu yllä, ihailin (ja edellen ihailen) vanhoja hyvinhoidettuja Swaneja ja Balticeja. Sellaista lähdinkin aluksi ostamaan. Muutamaa katseltuani päädyin kuitenkin 2000-luvun veneeseen. Kun lopulta oli aika "latoa rahat tiskiin" rupesivat vanhempien veneiden ylläpitokulut ja käytettävyys arveluttamaan, ja järki voitti tunteen. Mikä on kannen sadwichin kunto kiinniruuvatulla tiikkikannella (Swaneissakin balsaydin kannessa), onko rungossa ruttoa, missä kunnossa sähköt ovat, jne jne ? Entä jaksaako perhemiehistöllä kryssiä noin isolla genoalla ? Putoavatko lapset portaissa ? Tunne on hieman sama kuin silloin kun näen kauniin suuren puuveneen. Hieno vene, mutta enpä oikeastaan itselleni tuollaista haluaisi.

Bossu kirjoitti:

Pikaisen vilkaisun mukaan Bavaria 36 n. vuosi 2003 pyynnöt näyttäisi olevan Suomessa luokkaa 61-67 tuhatta, kun taas Euroopassa hintahaitari Pohjois-Euroopassa alvillisissa veneissä on n. 50-70 tuhatta. No, ei siinä kulut huomioiden isoa eroa ole. Ehkä sitä laskuvaraa ei kauheasti ole.

Lue lisää

Missä noita pohjois-eurooppalaisia veroineen n. 50 tonnin 2003 Bavaria 36:ia on? En löytänyt yhtään nopeasti katsottuna.

Hjklöä kirjoitti:

Olen reilu nelikymppinen ja ostin muutama vuosi sitten 100 k€ hintaluokan perheveneen. Kuten Hessu yllä, ihailin (ja edellen ihailen) vanhoja hyvinhoidettuja Swaneja ja Balticeja. Sellaista lähdinkin aluksi ostamaan. Muutamaa katseltuani päädyin kuitenkin 2000-luvun veneeseen. Kun lopulta oli aika "latoa rahat tiskiin" rupesivat vanhempien veneiden ylläpitokulut ja käytettävyys arveluttamaan, ja järki voitti tunteen. Mikä on kannen sadwichin kunto kiinniruuvatulla tiikkikannella (Swaneissakin balsaydin kannessa), onko rungossa ruttoa, missä kunnossa sähköt ovat, jne jne ? Entä jaksaako perhemiehistöllä kryssiä noin isolla genoalla ? Putoavatko lapset portaissa ? Tunne on hieman sama kuin silloin kun näen kauniin suuren puuveneen. Hieno vene, mutta enpä oikeastaan itselleni tuollaista haluaisi.

Lue lisää

Mielenkiintoista kuulla. Mitä merkkejä harkitsit ja mihin päädyit ja miksi?

Jos haluaa:
- klassinen purjeveneen runko? Ketka ja etuylitys jne.
- erittäin laadukkaan sisustuksen
- rakenteen joka kestää ikää ja on helposti korjattavissa karilleajon jälkeen
- painolla ja suorituskyvyllä ei niin väliä
- ei tiukkaa budjettia

Mihin kannattaisi katsoa? HR?

Hessu41 kirjoitti:

"Sanat laadukas ja umpilaminaatti eivät sovi samaan lauseeseen"

Miksi Nauticateissa on umpilaminaatti? Tai HR:ssä (runko)?

Kun vene on joka tapauksessa 3-4 kertaa kalliimpi kuin massatuotetut veneet, en usko että rakenneratkaisuun on päädytty kustannussyistä. Jos veneen painolla eikä hinnalla ei ole suurtakaan väliä, umpilaminaatti saattaa olla oikea ratkaisu.

Itse toivon veneeltä, että a) köli on riittävän pitkä ja että b) rakenne on korjattavissa karilleajon jälkeen. Olen valmis uhraamaan nopeutta ja investoimaan massaa kestävään rakenteeseen.

Lue lisää

Ensimmäinen Baltic eli 1975 tullut 33 näyttää olevan umpilaminaattia rungoltaan. Sitten -76 42, -78 37 ja -77 39 ovat jo kerrosrakennetta. Mahtaako 33 olla ainoa Baltic, joka ei ole kerrosrakennetta? http://www.balticyachts.fi/yachts/standard_historical

HR väittää veneidensä olevan umpilaminaattisia ja väliaine on vain "lämpöeristeenä". Kuulostaa kuintenkin kovin kerrosrakenteelta, kun kevyempää tavaraa on kahden laminaattipinnan välissä. Ehkä tuolla väitteellä halutaan olla karkoittamatta kerrosrakennetta pelkäävät ostajat?

Swan on hiljalleen siirtynyt kerrosrakenteeseen. Onko tuotannossa enää yhtään umpilaminaattista?

Joakim1 kirjoitti:

Ensimmäinen Baltic eli 1975 tullut 33 näyttää olevan umpilaminaattia rungoltaan. Sitten -76 42, -78 37 ja -77 39 ovat jo kerrosrakennetta. Mahtaako 33 olla ainoa Baltic, joka ei ole kerrosrakennetta? http://www.balticyachts.fi/yachts/standard_historical

HR väittää veneidensä olevan umpilaminaattisia ja väliaine on vain "lämpöeristeenä". Kuulostaa kuintenkin kovin kerrosrakenteelta, kun kevyempää tavaraa on kahden laminaattipinnan välissä. Ehkä tuolla väitteellä halutaan olla karkoittamatta kerrosrakennetta pelkäävät ostajat?

Swan on hiljalleen siirtynyt kerrosrakenteeseen. Onko tuotannossa enää yhtään umpilaminaattista?

Lue lisää

HR taitaa olla edelleen umpilaminaati, ks. vaikka eri veneiden korjauskuvia telakalta: http://reginasailing.com/refitting-your-hallberg-rassy/

Nämä korjausraportit ovat itse asiassa hyvää mainosta firman veneille. Erittäin yksinkertaista ja toimivaa tekniikkaa.

Hessu41 kirjoitti:

Mielenkiintoista kuulla. Mitä merkkejä harkitsit ja mihin päädyit ja miksi?

Jos haluaa:
- klassinen purjeveneen runko? Ketka ja etuylitys jne.
- erittäin laadukkaan sisustuksen
- rakenteen joka kestää ikää ja on helposti korjattavissa karilleajon jälkeen
- painolla ja suorituskyvyllä ei niin väliä
- ei tiukkaa budjettia

Mihin kannattaisi katsoa? HR?

Lue lisää

Keski- ja Pohjois-euroopasta yleisemmin saatavilla olevista veneistä nuo ominaisuudet löytynevät ainakin kalliimman luokan pohjoismaisita veneistä. Vanhoista täällä on puhuttu jo paljonkin, uudempia on sitten vaikka (kevyemmästä raskaampaan) Linjett, HR, Regina, Degerö ja Nauticat.


Itse en pidä ketkaa ja keula- tai peräylitystä välttämättömänä, pidän kauniina myös hyvin purjehtivia uudempia veneitä. Ne ovat vain eri tavalla kauniita. Meillä vastakkain olivat "klassikot", kuten Baltic 35/38/(38DP), FG 36/39, Swan 38 S&S, ja uudemmat C/R-veneet (X-362 Sport, Bavaria Match 35/38, First 36.7 jne...) Valinta osui em. syistä jälkimmäiseen ryhmään.

Hessu41 kirjoitti:

HR taitaa olla edelleen umpilaminaati, ks. vaikka eri veneiden korjauskuvia telakalta: http://reginasailing.com/refitting-your-hallberg-rassy/

Nämä korjausraportit ovat itse asiassa hyvää mainosta firman veneille. Erittäin yksinkertaista ja toimivaa tekniikkaa.

Lue lisää

Valmistajan mukaan vaikkapa uusi 372:
"Skrovet är handupplagt i glasfiberarmerad plast och isolerat över vattenlinjen mot värme och kyla med Divinycell PVC-skum med slutna celler som ej suger fuktighet."
http://www.hallberg-rassy.com/fileadmin/user_upload/static_content/HR372/HR372standardspecificationSve.shtml
Sama Segeln lehden mukaan:
"Sandwich ab Wasserlinie (PVC-Schaum),
Handlauflegeverfahren"
http://www.segeln-magazin.de/sites/default/files/sm_Test_10_09_HR372.pdf

Vene-lehti kirjoittaa ko. purren esittelyssä: "Magnus Rassy ei halua puhua kerrosrakenteesta, vaikka runko- ja kansirakenteessa käytetään divinycell-ydintä. Lamninaattia on nimittäin reilusti ytimen molemmin puolin ja Rassy kutsuukin ydintä vesilinjan yläpuoliseksi eristeeksi".


Sitten runko on suurelta osin ruiskulaminoitu eikä suinkaan käsinlaminoitu. Ainakin muutama vuosi sitten tilanne oli tämä, kun oikeudessa käsiteltiin sen yhden melkein uutena valmistusvirheen takia merikelvottomaksi todettun veneen korvausta.

Mahdollisimman paljon umpilaminaattia ylläpitää veneen haluttavuuta mitä vanhemmaksi vene tulee, toisinsanoen se arvoa ylläpitävä ominaisuus. kerrosrakenteista vettynyttä runkoa ei kukaan halua koska se on sitten kyllä mennyttä.

Pitkäikäisyys kirjoitti:

Mahdollisimman paljon umpilaminaattia ylläpitää veneen haluttavuuta mitä vanhemmaksi vene tulee, toisinsanoen se arvoa ylläpitävä ominaisuus. kerrosrakenteista vettynyttä runkoa ei kukaan halua koska se on sitten kyllä mennyttä.

Lue lisää

Umpilaminaatin paremmuutta on tässä ja monessa muussa keskustelussa tuotu niin usein esille, että sen haluttuus on eittämätön fakta. Näin siis täysin riippumatta umpilaminaatin ja kerrosrakenteen keskinäisitä paremmuuksista. Tai siitä, että monen mielestä sen pitää olla sandwichia.

Joakim1 kirjoitti:

Missä noita pohjois-eurooppalaisia veroineen n. 50 tonnin 2003 Bavaria 36:ia on? En löytänyt yhtään nopeasti katsottuna.

Tässä on pari, oli pari muutakin jo yksin Englannissa. Siellä toki punnan kurssi on nyt heikko.

http://www.yachtworld.fi/veneet/2003/Bavaria-36-2817258/country.englanti#.V6tcrXKU_qA

http://www.yachtworld.fi/veneet/2003/Bavaria-36-2817258/country.englanti#.V6td_nKU_qC

Pitkäikäisyys kirjoitti:

Mahdollisimman paljon umpilaminaattia ylläpitää veneen haluttavuuta mitä vanhemmaksi vene tulee, toisinsanoen se arvoa ylläpitävä ominaisuus. kerrosrakenteista vettynyttä runkoa ei kukaan halua koska se on sitten kyllä mennyttä.

Lue lisää

Juuri niin, umpilaminaatti lisää veneen haluttavuutta niiden silmissä, jotka eivät ymmärrä asioista mitään. Sellaiset ihmiset vaan ovat pääosin jo eläkeiässä, joten heidän osuutensa venemarkkinoiden osalta pienenee koko ajan.
Monet tekniikkaan perehtyneet nuoremmat sukupolvet taas pitävät nimenomaan kerrosrakennetta haluttavana ja luotettavana rakennetapana, minkä takia sellaiset veneet säilyttävät paremmin arvonsa jatkossa.

Bossu kirjoitti:

Tässä on pari, oli pari muutakin jo yksin Englannissa. Siellä toki punnan kurssi on nyt heikko.

http://www.yachtworld.fi/veneet/2003/Bavaria-36-2817258/country.englanti#.V6tcrXKU_qA

http://www.yachtworld.fi/veneet/2003/Bavaria-36-2817258/country.englanti#.V6td_nKU_qC

Lue lisää

Ei ole pari esimerkkiä, vaan sama linkki kahteen kertaan. Vene on charterkäytössä toisella omistajalla, johon myös ostaja joutuu sitoutumaan täksi vuodeksi. Ei ole myöskään tiedossa missä vene on ensimmäisen ostajan käytössä ollut, eli onko esim ollut silloinkin charterveneenä eteläeuroopassa?

1esimerkkivaan kirjoitti:

Ei ole pari esimerkkiä, vaan sama linkki kahteen kertaan. Vene on charterkäytössä toisella omistajalla, johon myös ostaja joutuu sitoutumaan täksi vuodeksi. Ei ole myöskään tiedossa missä vene on ensimmäisen ostajan käytössä ollut, eli onko esim ollut silloinkin charterveneenä eteläeuroopassa?

Lue lisää

No tässä on toinen.

http://www.yachtworld.fi/veneet/2002/Bavaria-36-2763040/country.englanti#.V6zKp3KU_qA

Vaikka olisi kuinka tekniikkatiedostava niin ei se kerrosrakenteisen vanhan rungon korjaamista sen edullisemmaksi tee.

umpilaminaatti_voittaa kirjoitti:

Vaikka olisi kuinka tekniikkatiedostava niin ei se kerrosrakenteisen vanhan rungon korjaamista sen edullisemmaksi tee.

Tekniikkaa tiedostava ostaa sellaisen kunnolla tehdyn kerrosrakenteisen veneen, mikä kestää korjaamatta paljon pitempään kuin umpilaminaattivene, kunhan ei kolhi tai aja kivelle. Jos niitä vahinkoja sattuu, niin ne taas maksaa vakuutus, jolloin korjauskuluilla ei ole veneen omistajalle mitään väliä.

KerrosrakenneOnParas kirjoitti:

Tekniikkaa tiedostava ostaa sellaisen kunnolla tehdyn kerrosrakenteisen veneen, mikä kestää korjaamatta paljon pitempään kuin umpilaminaattivene, kunhan ei kolhi tai aja kivelle. Jos niitä vahinkoja sattuu, niin ne taas maksaa vakuutus, jolloin korjauskuluilla ei ole veneen omistajalle mitään väliä.

Lue lisää

Mitään sellaista ominaisutta siinä ei ole joka saisi kerrosrakenteen kestämään pidempään kuin umpilaminaatti, päinvastoin taas on.

Ei_auta kirjoitti:

Mitään sellaista ominaisutta siinä ei ole joka saisi kerrosrakenteen kestämään pidempään kuin umpilaminaatti, päinvastoin taas on.

Kaikkihan riippuu rakenteista kokonaisuudessaan ja mitoituksesta, mutta läheskään samalla painolla kerrosrakenne on huomattavan paljon taivutusjäykempää ja taivutusväsyminen on se miten rakenne yleensä hajoaa, jos ei sitä törmäyksellä tms. hajoteta.

Joakim1 kirjoitti:

Kaikkihan riippuu rakenteista kokonaisuudessaan ja mitoituksesta, mutta läheskään samalla painolla kerrosrakenne on huomattavan paljon taivutusjäykempää ja taivutusväsyminen on se miten rakenne yleensä hajoaa, jos ei sitä törmäyksellä tms. hajoteta.

Lue lisää

Kerrosrakenteessa pelottanee se mahdollisuus, että kerrokset irtoavat toisistaan.
Ei irtoa, jos on kunnolla tehty. Mutta mistäpä sen tiedät omaa venettäsi ostaessa, oli sitten uusi tai käytetty.

Joakim1 kirjoitti:

Kaikkihan riippuu rakenteista kokonaisuudessaan ja mitoituksesta, mutta läheskään samalla painolla kerrosrakenne on huomattavan paljon taivutusjäykempää ja taivutusväsyminen on se miten rakenne yleensä hajoaa, jos ei sitä törmäyksellä tms. hajoteta.

Lue lisää

Umpilaminaativeneissä puhutaan raskaammista veneistä ja saman kokoluokan kerrosrakenneveneet ovat kevyempiä. Eihän tässä suinkaan vertailla saman painoisten umpilaminaatti- ja kerrosrakenneveneiden kestämistä vanhana.

iooooi kirjoitti:

Kerrosrakenteessa pelottanee se mahdollisuus, että kerrokset irtoavat toisistaan.
Ei irtoa, jos on kunnolla tehty. Mutta mistäpä sen tiedät omaa venettäsi ostaessa, oli sitten uusi tai käytetty.

Lue lisää

Kyllähän ne alkaa jossain vaiheessa irtoamaan, ei kahden eri materiaalin liitos ole niin ikuinen kuin umpilaminaatti on, oli sitten kuinka hyvin vaan tehty, eivätkä kaikki varmasti edes sitä ole.

Painavampaa kirjoitti:

Umpilaminaativeneissä puhutaan raskaammista veneistä ja saman kokoluokan kerrosrakenneveneet ovat kevyempiä. Eihän tässä suinkaan vertailla saman painoisten umpilaminaatti- ja kerrosrakenneveneiden kestämistä vanhana.

Lue lisää

Vertaa nyt vaikkapa Firstien (mm. 31.7, 36.7 ja 35 ovat umpilaminaattia) ja FG:n painoja. Onko eroa? Kumpaan suuntaan? Ei kerrosrakenne tarkoita välttämättä kevyempää eikä umpilaminaattiset ole välttämättä raskaita.

Perinteisen mitoituksen mukaisesti kerrosrakenteessa on laminaattia 70% umpilaminaatista. Kun gelcoat ja välinainekin painavat jotain, on rungon seinämän paino ehkä 75% umpilaminaatista. Tuolla mitoituksella seinämän taivutusjäykkyys ja lujuus ovat moninkertaiset umpilaminaattiin nähden.

Jos vaikkapa 10 mm umpilaminaatti korvataan 20 mm sandwichillä, jossa on 3 ja 4 mm laminaatit ja 13 mm väliaine, tulee seinämästä lähes 8 kertaa jäykempi ja 4 kertaa lujempi taivutuksessa. Vedossa ja puristuksessa se tietysti on heikompi, mutta ne eivät ole mitoittavia tekijä kuin erityistapauksissa ja silloin käytetään umpilaminaattia ko. alueella.

Joakim1 kirjoitti:

Vertaa nyt vaikkapa Firstien (mm. 31.7, 36.7 ja 35 ovat umpilaminaattia) ja FG:n painoja. Onko eroa? Kumpaan suuntaan? Ei kerrosrakenne tarkoita välttämättä kevyempää eikä umpilaminaattiset ole välttämättä raskaita.

Perinteisen mitoituksen mukaisesti kerrosrakenteessa on laminaattia 70% umpilaminaatista. Kun gelcoat ja välinainekin painavat jotain, on rungon seinämän paino ehkä 75% umpilaminaatista. Tuolla mitoituksella seinämän taivutusjäykkyys ja lujuus ovat moninkertaiset umpilaminaattiin nähden.

Jos vaikkapa 10 mm umpilaminaatti korvataan 20 mm sandwichillä, jossa on 3 ja 4 mm laminaatit ja 13 mm väliaine, tulee seinämästä lähes 8 kertaa jäykempi ja 4 kertaa lujempi taivutuksessa. Vedossa ja puristuksessa se tietysti on heikompi, mutta ne eivät ole mitoittavia tekijä kuin erityistapauksissa ja silloin käytetään umpilaminaattia ko. alueella.

Lue lisää

Tarkennetaan vielä, että tuo esimerkkirakenne on 6 kertaa jäykempi ja 3 kertaa lujempi taivutuksessa. Painoa säästyy n. 3 kg/m2 eli tuollaisen 35-jalkaisen ehkä 30 m2 kerrosrakenteisessa runko-osuudessa n. 100 kg. Hiukan lisäsäästöä voi tulla painossa siitä, että jäykkyyden ansiosta tarvitaan vähemmän tukipalkistoa.

Vaikka kuoret ohennettaisiin paksuuteen 2 mm/kpl pitämällä kokonaispaksuus 20 mm:ssä olisi rakenne edellen 4 kertaa jäykempi ja 2 kertaa lujempi taivutuksessa. Nyt painoa säästyisi jo yli 7 kg/m2 eli rakenne olisi painoltaan puolet umpilaminaatista. Tuollaisia ei kyllä ole tuotantoveneissä.

Joakim1 kirjoitti:

Tarkennetaan vielä, että tuo esimerkkirakenne on 6 kertaa jäykempi ja 3 kertaa lujempi taivutuksessa. Painoa säästyy n. 3 kg/m2 eli tuollaisen 35-jalkaisen ehkä 30 m2 kerrosrakenteisessa runko-osuudessa n. 100 kg. Hiukan lisäsäästöä voi tulla painossa siitä, että jäykkyyden ansiosta tarvitaan vähemmän tukipalkistoa.

Vaikka kuoret ohennettaisiin paksuuteen 2 mm/kpl pitämällä kokonaispaksuus 20 mm:ssä olisi rakenne edellen 4 kertaa jäykempi ja 2 kertaa lujempi taivutuksessa. Nyt painoa säästyisi jo yli 7 kg/m2 eli rakenne olisi painoltaan puolet umpilaminaatista. Tuollaisia ei kyllä ole tuotantoveneissä.

Lue lisää

Dunkerin rungonlujuustestissä kerrosrakenne on huonompi. Kerrosrakenteesta lekalla menee helpommin läpi kuin umpilaminaatista. Vesi on siitä kummallista, että se pyrkii menemään paikkoihin, joihin sitä ei haluta. Kaikki läpiviennit ja varsinkin väärin tehdyt ovat ongelmapaikkoja. Netistä löysin kerran juttua HR 34:n läpiviennistä, josta vesi oli päässyt pitkälle rakenteeseen. Nyt en heti sitä löytänyt uudestaan.

Umpilaminaatinkannalla kirjoitti:

Dunkerin rungonlujuustestissä kerrosrakenne on huonompi. Kerrosrakenteesta lekalla menee helpommin läpi kuin umpilaminaatista. Vesi on siitä kummallista, että se pyrkii menemään paikkoihin, joihin sitä ei haluta. Kaikki läpiviennit ja varsinkin väärin tehdyt ovat ongelmapaikkoja. Netistä löysin kerran juttua HR 34:n läpiviennistä, josta vesi oli päässyt pitkälle rakenteeseen. Nyt en heti sitä löytänyt uudestaan.

Lue lisää

Dunkun testissä on sellainen oleellinen virhe, että sen tulokset olivat hänellä pelkän kuvitelman varassa. Tositesti löytyy jostain youtuben syövereistä. Siinä yritetään joukolla ja tosissaan saada sandwich-rakenteista venettä lekalla hajalle. Tuloksena lähinnä tahroja kyljessä. Ja se vene on alle 25-jalkainen, ei siis takuulla montaakaan milliä laminaattia.

Paksu laminatti jo on ylimitoitetun vääntöjäykkää, eikä siinä ole eri materiaaleja toisiinsa kiinnittämällä tehtyä kerrosrakennetta.

iooooi kirjoitti:

Kerrosrakenteessa pelottanee se mahdollisuus, että kerrokset irtoavat toisistaan.
Ei irtoa, jos on kunnolla tehty. Mutta mistäpä sen tiedät omaa venettäsi ostaessa, oli sitten uusi tai käytetty.

Lue lisää

Kerrokset eivät törmäystapauksia lukuunottamatta käytännössä koskaan irtoa toisistaan. Niitä tapauksia kyllä riittää joissa ne ovat olleet irti toisistaan uudesta saakka ja tilanteesta on esitetty virheellisiä väitteitä irtoamisista. Kiinnitys on huomattavsti lujempi kuin väliaine, joten ylikuormituksessa väliaine hajoaa eikä irtoa laminaatista. Jos taas liitos on ollut alusta asti irti voi väliin päästä vettä ja se voi jäätyä. Laajetessaan jäätyvä vesi kyllä saa aikaan tuhoa.

Tukevastikestävä kirjoitti:

Paksu laminatti jo on ylimitoitetun vääntöjäykkää, eikä siinä ole eri materiaaleja toisiinsa kiinnittämällä tehtyä kerrosrakennetta.

Paneelin vääntöjäykkyyttä ei juurikaan tarvita, sillä vääntökuormituksia ei paneeliin juurikaan kohdistu. Siispä kaikki veneissä käytetyt paneelityypit ovat väännön suhteen ylimitoitettuja, eivät ainoastaan paksut umpilaminaatit.

sb8sf6b8nsm kirjoitti:

Kerrokset eivät törmäystapauksia lukuunottamatta käytännössä koskaan irtoa toisistaan. Niitä tapauksia kyllä riittää joissa ne ovat olleet irti toisistaan uudesta saakka ja tilanteesta on esitetty virheellisiä väitteitä irtoamisista. Kiinnitys on huomattavsti lujempi kuin väliaine, joten ylikuormituksessa väliaine hajoaa eikä irtoa laminaatista. Jos taas liitos on ollut alusta asti irti voi väliin päästä vettä ja se voi jäätyä. Laajetessaan jäätyvä vesi kyllä saa aikaan tuhoa.

Lue lisää

"Nitä tapauksia kyllä riitää joissa ne ovat olleet irti toisistaan uudesta saakka", ja varmasti tapauksia yhtälailla riittää joissa liimaus ei ole onnistunut täydellisesti. Ajan hammas puree. Ja jäykkyyttä ylipäätään on simppelissä paksussa umpilaminaatissa riitävästi.

Tukevastikestävä kirjoitti:

"Nitä tapauksia kyllä riitää joissa ne ovat olleet irti toisistaan uudesta saakka", ja varmasti tapauksia yhtälailla riittää joissa liimaus ei ole onnistunut täydellisesti. Ajan hammas puree. Ja jäykkyyttä ylipäätään on simppelissä paksussa umpilaminaatissa riitävästi.

Lue lisää

Jos umpilaminaatissa olisi riittävästi jäykkyyttä, ei rakenteeseen tarvittaisi stringereitä. Eikä noiden Firstien sisustukset purkautuisi kovissa oloissa, mitä on tapahtunut. Itse asiassa kylkien lommahtelu keulassa kryssillä ei ole kovinkaan harvinainen ilmiö veneissä. Eli kyllä sitä panelien jäykkyyttä tarvitaan usein enemmän kuin umpilaminaatissa sitä on.

Pitääkö se vielä erikseen kertoa, että paksu umpilaminaati on riittävän jäykkä stringereiden kanssa, siksihän ne stringerit siellä ovat. Stringerit ja paksu laminaatti yhdessä muodostavat rakenteellisesti varman kokonaisuuden.

Tukevakestävä kirjoitti:

Pitääkö se vielä erikseen kertoa, että paksu umpilaminaati on riittävän jäykkä stringereiden kanssa, siksihän ne stringerit siellä ovat. Stringerit ja paksu laminaatti yhdessä muodostavat rakenteellisesti varman kokonaisuuden.

Lue lisää

Delaminoita stringereitä on esiintynyt paljonkin, merenkäynnin takia pintalaminaatista irronneita väliaineita ei ainoatakaan. Epäonnistuneen osittaisen liimauksen takia murtuneita väliaineita on myöskin esiintynyt.
Siinä ovat ne ratkaisevat erot luotettavuuden kannalta. Onnistuneeseen kerroslaminaattiin ei siis ajan hammas pure, ellei kyse ole esim balsan lahoamisesta esim siksi, että laminaatti on saatu vuotamaan vettä ruuvin rei'illä.

hs87s78h kirjoitti:

Paneelin vääntöjäykkyyttä ei juurikaan tarvita, sillä vääntökuormituksia ei paneeliin juurikaan kohdistu. Siispä kaikki veneissä käytetyt paneelityypit ovat väännön suhteen ylimitoitettuja, eivät ainoastaan paksut umpilaminaatit.

Lue lisää

Nimenomaan paneelin taivutusta tulee ja se on mitoittava tekijä veneissä. Tuon takia kerrosrakenne ja ristiinlaminoitu puu ovat erinomaisia materiaaleja, jos halutaan kevyt ja kestävä rakenne. Paneeliin tulee aaltoiskuja, pukin tassujen aiheuttamia pistekuormia, nostohihnojen pistekuorma, laituriin tms nojaamisesta kuorma jne. Myös rikistä ja kölistä tulevat voimat pyrkivät lommauttamaan panelia.

Jos paneeli ei ole tarpeeksi jäykkä ja luja, se liikkuu liikaa tuollaisissa ja lopulta murtuu väsymisen kautta. Ellei sitten ole niin alimittainen, että murtuu kerralla.

Mahdollisten umpilaminaativeneen irronneiden jäykistäjien laminoiminen takaisin kiinni on korjauksena aika pieni työ.

lisää.tukea kirjoitti:

Jos umpilaminaatissa olisi riittävästi jäykkyyttä, ei rakenteeseen tarvittaisi stringereitä. Eikä noiden Firstien sisustukset purkautuisi kovissa oloissa, mitä on tapahtunut. Itse asiassa kylkien lommahtelu keulassa kryssillä ei ole kovinkaan harvinainen ilmiö veneissä. Eli kyllä sitä panelien jäykkyyttä tarvitaan usein enemmän kuin umpilaminaatissa sitä on.

Lue lisää

Firstissä stringerit on kiinnitetty liimalla. Paremmin tehdyissä veneissä palkisto on laminoitu, kuten omassa vain hieman Firstiä kalliimmassa veneessä. Minulla oli nykyisen veneeni hankinnassa aikanaan kolme tärkeää kriteeriä purjehdusominaisuuksien lisäksi: lyijyköli, käsilaminoitu umpilaminaatti ja laminoitu palkisto. Kerrosrakenne ja palkiston kiinnitys pelkällä liimalla ovat riskejä, joita en halunnut.

Umpilaminaatinkannalla kirjoitti:

Firstissä stringerit on kiinnitetty liimalla. Paremmin tehdyissä veneissä palkisto on laminoitu, kuten omassa vain hieman Firstiä kalliimmassa veneessä. Minulla oli nykyisen veneeni hankinnassa aikanaan kolme tärkeää kriteeriä purjehdusominaisuuksien lisäksi: lyijyköli, käsilaminoitu umpilaminaatti ja laminoitu palkisto. Kerrosrakenne ja palkiston kiinnitys pelkällä liimalla ovat riskejä, joita en halunnut.

Lue lisää

Käsinlaminointi on riski, jonka voi välttää veneen valinnalla ostamalla laatua.

realistisuutta kirjoitti:

Käsinlaminointi on riski, jonka voi välttää veneen valinnalla ostamalla laatua.

Kriteerit olivat vähimmäisvaatimuksia. Veneeni on tyhjiölaminoitu.

Ei_se_pelota kirjoitti:

Mahdollisten umpilaminaativeneen irronneiden jäykistäjien laminoiminen takaisin kiinni on korjauksena aika pieni työ.

Vai ei selvän rakennevirheen korjaaminen pelota. Jos stringerit ovat irronneet, on niiden uudelleen kiinnittäminen ehkä kohtuullinen työ. Mutta entä irtoamisen seurauksena pirstoutuneen sisutuksen korjaus?

On mielestäni täydellisen käsittämätön ajatustapa, ettei väliä, kun voi korjata. Samaa älyttömyyttä on ajatella, ettei vakuutuksen korvaamista vaurioista ole väliä.

no.jopas kirjoitti:

Vai ei selvän rakennevirheen korjaaminen pelota. Jos stringerit ovat irronneet, on niiden uudelleen kiinnittäminen ehkä kohtuullinen työ. Mutta entä irtoamisen seurauksena pirstoutuneen sisutuksen korjaus?

On mielestäni täydellisen käsittämätön ajatustapa, ettei väliä, kun voi korjata. Samaa älyttömyyttä on ajatella, ettei vakuutuksen korvaamista vaurioista ole väliä.

Lue lisää

Irtoavat stringerit eivät välttämättä merkitse pirstoutunutta sisustusta, ne todennäköisemmin kuitenkin irtoavat vähitellen, ja korjaaminen ei ole niin iso työ. Kerrosrakenteen pettäminen tapahtuu salakavalammin ja korjaaminen on iso työ.

Kiitos Bossu.

Ihan mielenkiintoinen vaihtoehto. Miten likvidi lienee osake viiden vuoden päästä?

Mielestäni tuon osakkeveneen hinta on niin lähellä vuokravenettä, että ei kannata.

Vuokraveneessä maksaa vain selkeän vuokran, ei mitään muuta. Ei sitoutumisia, vapaus vaihtaa venettä/firmaa/aikaa/purjehdusaluetta miten haluaa.
eikä jä vahingossakaan nalkkiin maksamaan vastikkeita kun ei saa myytyä osakettansa. Ja jos pitää välivuoden, niin se ei maksa mitään.

Näin on. Sitä paitsi vuokraveneessä kustannukset ovat tiedossa melko tarkasti etukäteen, ja kustannusten kertyminen on lopetettavissa välittömästi.

Muutamaa vuotta pidettävän veneen kustannukset selviävät aikaisintaan, kun mahdollinen myyntihinta on saatu tilille.

Veneen vuokraaminen on varmaankin ihan relevantti ja varmasti huoleton vaihtoehto.

Mutta kuten tuolla aiemmin olen jo kertonut vuokraaminen ei oikein maistu. Taustalla on varmaankin ajatus siitä, että että tämä minun viides venekauppani olisi yhtä hyvä kuin ne neljä aiempaa.
Se on totta, että veneen hinta ostohinnan ja myyntihinnan välinen erotus ( huolto,vakuutus,laiturointi,telakointi,hankinnat yms.)

Eli siis saisin veneestä suunnilleen saman verran euroja kuin millä sen hankin. Se olisi mukava pikkurahasto eläkevuosille jos Luoja niitä suo.
Toinen pointti oman veneen hankinnassa on se, että jos kiinnostus ja terveys vain riittää ei tuo vuosi 2025 mikään ehdoton takaraja ole.

Viime vuonna vuokrasin veneen mutta ei sillä purjehtiminen ole lainkaan sama kuin omalla veneellä jota kunnolla hoitanut. Vähän samanlainen tunne kuin jos muuttaisi omasta kodistaan hotelliin asumaan. Kaikki toimii ja on siistiä mutta jotain oleellista puuttuu.

Peku2 kirjoitti:

Veneen vuokraaminen on varmaankin ihan relevantti ja varmasti huoleton vaihtoehto.

Mutta kuten tuolla aiemmin olen jo kertonut vuokraaminen ei oikein maistu. Taustalla on varmaankin ajatus siitä, että että tämä minun viides venekauppani olisi yhtä hyvä kuin ne neljä aiempaa.
Se on totta, että veneen hinta ostohinnan ja myyntihinnan välinen erotus ( huolto,vakuutus,laiturointi,telakointi,hankinnat yms.)

Eli siis saisin veneestä suunnilleen saman verran euroja kuin millä sen hankin. Se olisi mukava pikkurahasto eläkevuosille jos Luoja niitä suo.
Toinen pointti oman veneen hankinnassa on se, että jos kiinnostus ja terveys vain riittää ei tuo vuosi 2025 mikään ehdoton takaraja ole.

Viime vuonna vuokrasin veneen mutta ei sillä purjehtiminen ole lainkaan sama kuin omalla veneellä jota kunnolla hoitanut. Vähän samanlainen tunne kuin jos muuttaisi omasta kodistaan hotelliin asumaan. Kaikki toimii ja on siistiä mutta jotain oleellista puuttuu.

Lue lisää

No, se "jotain oleellista puuttuu" on tietysti asenne- ja fiilisjuttu enkä siihen ota kantaa. Omasta mielestäni vuokraveneen suurin ongelma on rajoitettu käyttöaika, vaikka toisaalta panostamalla vaikkapa 10 000 per vuosi saisi ihan mukavan ja hyväkuntoisen veneen käyttöönsä 5-6 viikoksi, pidemmäksikin aikaa, jos välttää kiihkeintä sesonkia ja mainitsemasi 100 000 riittäisi yli kymmeneksi vuodeksi silti. (Itselleni vuokravene ei oikein istu siksi, että a) perustavoite on viettää vesillä koko kesäloma ja käytännössä kaikki viikonloput vapun ja lokakuun välisenä aikana ja b) arvioin, että veneilyvuosia olisi vielä parikymmentä jäljellä.)

Mutta kun otit esiin tuon eläkevuosien rahaston, niin siitä näkökulmasta: jos sinulla on nyt se 100 000 irrottaa, niin huomattavasti kannattavampi vaihtoehto TALOUDELLISESTI on vuokraaminen ja muun rahan sijoittaminen vaikkapa osakkeisiin.

Olet varmasti aivan oikeasssa. Tätä on vaikea selittää nin, että se kuulostaisi edes omissa korvissa yhtään järkevältä.
Monta kerta kun on venettä peitellyt ja makeasti kiroillut marraskuisessa räntäsateessa ja päättänyt, että kun tästä pääsisi eroon, niin kuitenkin kummasti sitä ja muuta veneen kanssa puuhastelua kaipaa.

Vaikka alkuperäinen kysymykseni oli selkeä ja siihen olen saanut monta arvokasta ja asiantuntevaa näkemystä,niin ei veneen hankinta/vuokraaminen kuitenkaan ihan pelkästään laskimen näytöltä selviä.
En tiedä osasinko yhtää selventää ajatuksiani?

Peku2 kirjoitti:

Olet varmasti aivan oikeasssa. Tätä on vaikea selittää nin, että se kuulostaisi edes omissa korvissa yhtään järkevältä.
Monta kerta kun on venettä peitellyt ja makeasti kiroillut marraskuisessa räntäsateessa ja päättänyt, että kun tästä pääsisi eroon, niin kuitenkin kummasti sitä ja muuta veneen kanssa puuhastelua kaipaa.

Vaikka alkuperäinen kysymykseni oli selkeä ja siihen olen saanut monta arvokasta ja asiantuntevaa näkemystä,niin ei veneen hankinta/vuokraaminen kuitenkaan ihan pelkästään laskimen näytöltä selviä.
En tiedä osasinko yhtää selventää ajatuksiani?

Lue lisää

Toki. Otin tarkoituksella kantaa vain talousnäkemykseen, koska sen erikseen mainitsit vielä tuossa aiemmassa vastauksessasi. Mutta muitakin kriteereitä on ja lopuilleen aina on kyse siitä, mihin ja miten haluaa resurssejaan, taloudellisia tai muita, hyödyntää.

Jos vielä viittaan omaan tilanteeseeni: minä taas olen ajatellut jutun niin, että tämä nykyinen vene riittää loppuiäksi ja jossain vaiheessa, ei enää niinkään monen vuoden päästä, irtaudun työelämästä ja rupean elämään kesät kokonaan veneessä, talvet jossain lämpimässä. Sitten, kun kunto ei enää veneilyä kestä, on aika luopua veneestä kokonaan, mutta siihen on vielä niin kauan, ettei ole mitään mieltä miettiä, saako veneestä myydessä jotain (tuskinpa paljoa saa, 80-luvun loppupuolen skandista, jolla saattaa hyvinkin silloin olla jo puoli vuosisataa täynnä :) )

Siitäkin huolimatta, että vastaukseni on jo törkeästi " off-topic" niin onnea ja menetystä suunnitelmallesi. Se kuulostaa mukavalta. Tuttavapariskunta toimii melkein samoin: kesät mökillä ja talvet Espanjassa Cavaa ja tapaksia maistellen. Ovat ohella tyytyväisiä ratkaisuunsa.

Viiden vuoden perspektiivillä mielenrauhaa voisi häiritä uusi Nauticatin tyyppinen Bavaria

HV Oldsailor.

Banksteri on niin oikeassa venemarkkinoiden suhteen kuten sinäkin omakohtaisella esimerkillä asiasta kerrot. Käytettyjen veneiden hinnoista pitäisi puristaa pois tuo Banksterin mainitsema 10-20% jotta venemarkkina saataisiin elvytettyä.

Koska tässä on pari vuotta ollut hyvin aikaa selata Nettivenettä ja myös muita eurooppalaisia myyntikanavia, niin aivan liian monta kertaa on tapahtunut se, että ensin myyntiin tuodaan vene jolla on aivan epärealistinen hintapyyntö. Kun puhelin ei soi ensimmäisten viikkojen aikana pyyntihintaa tiputetaan 10%-15%. Tämän jälkeen ei ostajia enää helposti löydy koska moni saattaa olettaa, että myyjällä on hätä päästä veneistään nopeasti eroon tai veneessä on ilmennyt vika jonka vuoksi hintaa on ollut pakko alentaa. Jäädään odottamaan seuraavaa hinnan alennusta.

Miten sitten käytetyn veneen arvon voisi arvioida? Ainakin ennen paljon käytetty tapa on vertailla käytetyn nykyistä hintaa siihen, mitä vene maksoi uutena. Tällä tavalla arvioituna 1980-luvun vene maksaa käytettynä nyt suunnilleen yhtä paljon kuin aikanaan uutena. Muistan vieläkin SW27 hinnan vuodelta 1983 127 500 mk eli n. 22 000€. Pikaisesti Nettivenettä selatessani, niin 80-luvun puolivälin Sunwind 27 hintapyynnöt vaihtelivat 10000€ molemmin puolin. Eli tämä vanha ei enää toimi vaan näyttää ainakin tämän Sunwind esimerkin perusteella, että 80-luvun veneen realistinen hintapyyntitaso on puolet siitä mitä n 80-luvulla maksoivat.

Pari esimerkkiä: Albin Nova v 1982 198 400 mk n. 33 000€ Nettiveneessä hintapyynnöt parille yksilölle 35000€ ja 37000€.
Maestro 35 359000mk n. 60 000€. Nettiveneen tämän ikäisten käytettyjen Maestrojen hinnat pyörivät 60 000€ molemmin puolin.
Piristäisi varmasti käytettyjen veneiden kauppaa jos veneiden hinnat asettusuivat realistisemmalla tasolle.

Itse kun viimeisen veneeni myin laadin excel-taulukon johon laitoin hankintahinnan lisäksi veneeseen tehdyt hankinnat ja tämän esittelin ostajakandidaateille. Tästä saatiin edes jollakin tapaa realistinen arvio veneen hinnan arvioimiseksi. Myös ostajakandidaatit pitivät tästä, vaikka luonnollisesti tinkivät hintaa alaspäin.

Jotenkin tuntuu oudolta miten tyhminä veneen myyjät ostajia pitävät. Eivätkö he usko, että ostajat osaavat käyttää Googlea ja seurata venemarkkinoita niin Suomessa kuin muualla Euroopassa.

Markkinoita ei kun oikein voi voittaa ja ensi keväänä tänä syksynä myymättä jäänyt vene on taas entistä käytetympi ja vuoden vanhempi.

Lupaan avautua minkä ratkaisun tulen tekemään.
Sen voin kertoa, että Nettiveneessä on ollut muutamia mielenkiintoisia oikein hinnoiteltuja vaihtoehtoja, mutta eivät ne siellä kauaa ole hapantuneet vaan ne ovat menneet kaupaksi. Niin kuin oikein onkin.

Minä tein edellisen (ensimmäisen) veneeni myydessäni niin, että laskin ostohintaan 5% arvonalennuksen per vuosi. Siis 0,95 potenssiin ko. venettä pitämieni vuosien määrä ja tällä luvulla sitten kerroin hinnan, jolla olin ostanut veneen x vuotta aiemmin. No, tulos oli puolet siitä, mitä vertailukelpoisista veneistä Nettiveneessä pyydettiin, joten lisäsin 50% näin saatuun hintaan. Kaupat syntyi aika nopeasti.

Peku2 kirjoitti:

HV Oldsailor.

Banksteri on niin oikeassa venemarkkinoiden suhteen kuten sinäkin omakohtaisella esimerkillä asiasta kerrot. Käytettyjen veneiden hinnoista pitäisi puristaa pois tuo Banksterin mainitsema 10-20% jotta venemarkkina saataisiin elvytettyä.

Koska tässä on pari vuotta ollut hyvin aikaa selata Nettivenettä ja myös muita eurooppalaisia myyntikanavia, niin aivan liian monta kertaa on tapahtunut se, että ensin myyntiin tuodaan vene jolla on aivan epärealistinen hintapyyntö. Kun puhelin ei soi ensimmäisten viikkojen aikana pyyntihintaa tiputetaan 10%-15%. Tämän jälkeen ei ostajia enää helposti löydy koska moni saattaa olettaa, että myyjällä on hätä päästä veneistään nopeasti eroon tai veneessä on ilmennyt vika jonka vuoksi hintaa on ollut pakko alentaa. Jäädään odottamaan seuraavaa hinnan alennusta.

Miten sitten käytetyn veneen arvon voisi arvioida? Ainakin ennen paljon käytetty tapa on vertailla käytetyn nykyistä hintaa siihen, mitä vene maksoi uutena. Tällä tavalla arvioituna 1980-luvun vene maksaa käytettynä nyt suunnilleen yhtä paljon kuin aikanaan uutena. Muistan vieläkin SW27 hinnan vuodelta 1983 127 500 mk eli n. 22 000€. Pikaisesti Nettivenettä selatessani, niin 80-luvun puolivälin Sunwind 27 hintapyynnöt vaihtelivat 10000€ molemmin puolin. Eli tämä vanha ei enää toimi vaan näyttää ainakin tämän Sunwind esimerkin perusteella, että 80-luvun veneen realistinen hintapyyntitaso on puolet siitä mitä n 80-luvulla maksoivat.

Pari esimerkkiä: Albin Nova v 1982 198 400 mk n. 33 000€ Nettiveneessä hintapyynnöt parille yksilölle 35000€ ja 37000€.
Maestro 35 359000mk n. 60 000€. Nettiveneen tämän ikäisten käytettyjen Maestrojen hinnat pyörivät 60 000€ molemmin puolin.
Piristäisi varmasti käytettyjen veneiden kauppaa jos veneiden hinnat asettusuivat realistisemmalla tasolle.

Itse kun viimeisen veneeni myin laadin excel-taulukon johon laitoin hankintahinnan lisäksi veneeseen tehdyt hankinnat ja tämän esittelin ostajakandidaateille. Tästä saatiin edes jollakin tapaa realistinen arvio veneen hinnan arvioimiseksi. Myös ostajakandidaatit pitivät tästä, vaikka luonnollisesti tinkivät hintaa alaspäin.

Jotenkin tuntuu oudolta miten tyhminä veneen myyjät ostajia pitävät. Eivätkö he usko, että ostajat osaavat käyttää Googlea ja seurata venemarkkinoita niin Suomessa kuin muualla Euroopassa.

Markkinoita ei kun oikein voi voittaa ja ensi keväänä tänä syksynä myymättä jäänyt vene on taas entistä käytetympi ja vuoden vanhempi.

Lupaan avautua minkä ratkaisun tulen tekemään.
Sen voin kertoa, että Nettiveneessä on ollut muutamia mielenkiintoisia oikein hinnoiteltuja vaihtoehtoja, mutta eivät ne siellä kauaa ole hapantuneet vaan ne ovat menneet kaupaksi. Niin kuin oikein onkin.

Lue lisää

>> miten tyhminä veneen myyjät ostajia pitävät.
Yksi syy on, että myyjissä - vaikka nettiveneessä- on kovin monenlaisia. ainakin seuraavat myyjätyypit:

Yksi on pakkoraossa ja myy veneen lähes mihin hintaan vain, kunhan saa siitä edes vähän rahaa/pääsee eroon.
Toinen on myymässä toisissaan, mutta ei pakosti, joten hän yrittää saada "realistisen" hinnan, jolla vene menisi nopsasti kaupaksi, mutta myyjälle jäisi riittävästi käteen.
Kolmas vain kokeilee jäätä, ja laittaa veneelle älyttömän hintapyynnön "no jos tämän joku tuolla hinnalla ostaa niin hyvä, muuten pidän edelleen itse"

10-14 kirjoitti:

Minä tein edellisen (ensimmäisen) veneeni myydessäni niin, että laskin ostohintaan 5% arvonalennuksen per vuosi. Siis 0,95 potenssiin ko. venettä pitämieni vuosien määrä ja tällä luvulla sitten kerroin hinnan, jolla olin ostanut veneen x vuotta aiemmin. No, tulos oli puolet siitä, mitä vertailukelpoisista veneistä Nettiveneessä pyydettiin, joten lisäsin 50% näin saatuun hintaan. Kaupat syntyi aika nopeasti.

Lue lisää

Siis käypäisen tuntuisen säännön mukaan laskettu, mutta lopulta hinta vedettiin aivan stetsonista.

pirkka.halvempaa kirjoitti:

Siis käypäisen tuntuisen säännön mukaan laskettu, mutta lopulta hinta vedettiin aivan stetsonista.

No en nyt sanoisi, että "aivan stetsonista" vaan "markkina-analyysilla". Eli laskennan tuloksena tullut hinta oli himpun päälle 20 000 ja vastaavanoloisten pyynnit vaihteli 35-40 000, joten pistin siihen puoliväliin ja pyysin aavistuksen alle 30 000.
Noin niinkuin talousteoriaa ajatellen hinnoittelun pitäisi aina perustua markkinainformaatioon eikä mihinkään laskelmiin siitä, paljonko on itse panostanut. Mutta kun sitä paikkansapitävää markkinainformaatiota eli todellisia kauppahintoja ei ole saatavissa, niin pelkästään pyyntihintoihin perustuva hinnoittelu on heikoissa kantimissa.

10-14 kirjoitti:

Minä tein edellisen (ensimmäisen) veneeni myydessäni niin, että laskin ostohintaan 5% arvonalennuksen per vuosi. Siis 0,95 potenssiin ko. venettä pitämieni vuosien määrä ja tällä luvulla sitten kerroin hinnan, jolla olin ostanut veneen x vuotta aiemmin. No, tulos oli puolet siitä, mitä vertailukelpoisista veneistä Nettiveneessä pyydettiin, joten lisäsin 50% näin saatuun hintaan. Kaupat syntyi aika nopeasti.

Lue lisää

Ostin uuden veneen kymmenen vuotta sitten. Olen laskenut arvon putoamista 4% mukaan. 165 k€ on pudonnut 110 k€:oon. Jos ostaisin uuden "vastaavan" veneen saisin sen tuolla samalla 165 k€:lla, joten väliraha olisi sama kuin ennen EU-aikaa.

iooooi kirjoitti:

>> miten tyhminä veneen myyjät ostajia pitävät.
Yksi syy on, että myyjissä - vaikka nettiveneessä- on kovin monenlaisia. ainakin seuraavat myyjätyypit:

Yksi on pakkoraossa ja myy veneen lähes mihin hintaan vain, kunhan saa siitä edes vähän rahaa/pääsee eroon.
Toinen on myymässä toisissaan, mutta ei pakosti, joten hän yrittää saada "realistisen" hinnan, jolla vene menisi nopsasti kaupaksi, mutta myyjälle jäisi riittävästi käteen.
Kolmas vain kokeilee jäätä, ja laittaa veneelle älyttömän hintapyynnön "no jos tämän joku tuolla hinnalla ostaa niin hyvä, muuten pidän edelleen itse"

Lue lisää

Tähän voi huomauttaa lisäksi, että markkinateorian mukaanhan oikea hinta on haarukassa, jonka määrittävät korkein ostajalle kelpaava ja alin myyjälle kelpaava hinta. Mitään muuta "oikeaa hintaa", esim. hankinta- tai tuotantohinnasta laskettavaa absoluuttista arvoa, ei siis teorian mukaan ole olemassa.

Peku2 kirjoitti:

HV Oldsailor.

Banksteri on niin oikeassa venemarkkinoiden suhteen kuten sinäkin omakohtaisella esimerkillä asiasta kerrot. Käytettyjen veneiden hinnoista pitäisi puristaa pois tuo Banksterin mainitsema 10-20% jotta venemarkkina saataisiin elvytettyä.

Koska tässä on pari vuotta ollut hyvin aikaa selata Nettivenettä ja myös muita eurooppalaisia myyntikanavia, niin aivan liian monta kertaa on tapahtunut se, että ensin myyntiin tuodaan vene jolla on aivan epärealistinen hintapyyntö. Kun puhelin ei soi ensimmäisten viikkojen aikana pyyntihintaa tiputetaan 10%-15%. Tämän jälkeen ei ostajia enää helposti löydy koska moni saattaa olettaa, että myyjällä on hätä päästä veneistään nopeasti eroon tai veneessä on ilmennyt vika jonka vuoksi hintaa on ollut pakko alentaa. Jäädään odottamaan seuraavaa hinnan alennusta.

Miten sitten käytetyn veneen arvon voisi arvioida? Ainakin ennen paljon käytetty tapa on vertailla käytetyn nykyistä hintaa siihen, mitä vene maksoi uutena. Tällä tavalla arvioituna 1980-luvun vene maksaa käytettynä nyt suunnilleen yhtä paljon kuin aikanaan uutena. Muistan vieläkin SW27 hinnan vuodelta 1983 127 500 mk eli n. 22 000€. Pikaisesti Nettivenettä selatessani, niin 80-luvun puolivälin Sunwind 27 hintapyynnöt vaihtelivat 10000€ molemmin puolin. Eli tämä vanha ei enää toimi vaan näyttää ainakin tämän Sunwind esimerkin perusteella, että 80-luvun veneen realistinen hintapyyntitaso on puolet siitä mitä n 80-luvulla maksoivat.

Pari esimerkkiä: Albin Nova v 1982 198 400 mk n. 33 000€ Nettiveneessä hintapyynnöt parille yksilölle 35000€ ja 37000€.
Maestro 35 359000mk n. 60 000€. Nettiveneen tämän ikäisten käytettyjen Maestrojen hinnat pyörivät 60 000€ molemmin puolin.
Piristäisi varmasti käytettyjen veneiden kauppaa jos veneiden hinnat asettusuivat realistisemmalla tasolle.

Itse kun viimeisen veneeni myin laadin excel-taulukon johon laitoin hankintahinnan lisäksi veneeseen tehdyt hankinnat ja tämän esittelin ostajakandidaateille. Tästä saatiin edes jollakin tapaa realistinen arvio veneen hinnan arvioimiseksi. Myös ostajakandidaatit pitivät tästä, vaikka luonnollisesti tinkivät hintaa alaspäin.

Jotenkin tuntuu oudolta miten tyhminä veneen myyjät ostajia pitävät. Eivätkö he usko, että ostajat osaavat käyttää Googlea ja seurata venemarkkinoita niin Suomessa kuin muualla Euroopassa.

Markkinoita ei kun oikein voi voittaa ja ensi keväänä tänä syksynä myymättä jäänyt vene on taas entistä käytetympi ja vuoden vanhempi.

Lupaan avautua minkä ratkaisun tulen tekemään.
Sen voin kertoa, että Nettiveneessä on ollut muutamia mielenkiintoisia oikein hinnoiteltuja vaihtoehtoja, mutta eivät ne siellä kauaa ole hapantuneet vaan ne ovat menneet kaupaksi. Niin kuin oikein onkin.

Lue lisää

"Muistan vieläkin SW27 hinnan vuodelta 1983 127 500 mk eli n. 22 000€. "

Nykyrahassa tuo on pikemminkin lähes 50 000 euroa.

Tilastokeskuksen rahanarvokerroin vuoden 1983 rahalke vuoden 2015 valuutassa on noin 0,37.

Sunwind 27:ia on kyllä myynnissä aika monia, koviakin hintapyyntöjä mielestäni.

Ja vastaavasti olivat pielessä muutkin hintamuunnokset.

Kun markka muuttui euroksi muuntokerroin oli noin 6:1. Tätä käytin laskun perustana. Kyse on hihasta ravistamisesta , ei ei mistään eksaktista tieteestä minkä mukaan edes kannattaisi haaskata aikaa rahanmuutoslaskureihin. Toki niillä saa toisenlaisia tuloksia: yhtä hyviä tai tai yhtä huonoja.

Jos yrittää kuvata tavaroiden muinaisia hintoja, ja sitä miten ne suhteutuvat niiden nykyhintoihin, eivät tulokset ole yhtä hyviä ilman kertoimia. Päin vastoin: mitä kauemmas mennään, sitä enemmän arvio heittää. 80-luvun alun hinnoilla ollaan jo melko syvällä metsässä.

Onhan aivan eri asia otaksua, että hintapyynnöt ovat noin puolet 30 vuoden takaisista hinnoista kuin jos ne olisivat niistä viidennes.

Minusta taas tämä koko ketju on suurimmaksi osaksi muutaman kyrpiintyneen trokarin vaahtoamista, jolla halutaan manata kaikki vanhat veneet syvimpään helvettiin.
Heidän terminologia ja fraasit on helppo tunnistaa.
No tottahan se on: jos veneet nähdään vain bisneksenä, niin vanhasta kalustosta ei ole kuin harmia.
Mutta naurettavaa on kuitenkin väkisin vääntää kaikki uusien kertakyttöpurkkien trendit pelkäksi autuaaksi tekeväksi.

Ketjun aloittajana tarkoitukseni oli pohtia kuinka paljon veneen arvo alenee viiden vuoden aikana jos rahat on sjoitettu uuteen tai uudehkon veneeseen versus vanhempaan veneeseen. Kyse ei liene ahneudesta vaan viisaudesta. Erityisesti kun olen lähivuosina lähivuosina siirtymässä eläkkeelle.

Keskustelu on ollut hyvää ja monia hyvin perusteltuja näkökantoja on molempien vaihtoehtojen puolesta esitetty.

Eikö ole aivan luonnollista, että myyjä pyrkii saamaan maksimaalisen hinnan veneistään ja ostaja taas pyrkii saamaan veneen mahdollisimman edullisesti? Ei siinä kait mistään ahneudesta ole kyse.

Minun mielestäni ja tämä on siis henkilökohtainen näkemykseni, suurin osa nyt käytettyinä myytävistä veneistä on todella korkealle hinnoiteltu. Esimerkiksi elektroniikka vanhenee viidessä, laadusta riippuen kymmenessä vuodessa. Mielestäni esim. vanha kunnon punaista valo vilkkuva Seaffarer kaikuluotain karttapöydällä on vain ja ainoastaan ongelma johdatukseen. Näin vaikka se toimisikin moitteettomasti. Samanlaisia ongelmia ovat Sailorin vanhat VHF- radiopuheliment, autopilotit, siis lähes kaikki yli viisi vuotta vanha elektroniikka. Näin ostajan näkökulmasta, myyjälle ne voivat olla aivan soivia pelejä.

Minun ja monen muun keskusteluun osallistuneen mielestä veneen ja sen varusteiden ikä pitäisi näkyä selkeämmin käytetyn veneen hinnoissa. Uuden saksalaisen veneen saa noin sadallatuhannella eurolla samalla summalla siis minkä tulen uuteen veneeseen enintään sijoittamaan. Tämä on itselleni ihan mahdollinen vaihtoehto.

Huoli pois kääkkä, en usko että olen tulossa venettäsi katsomaan saati tekemään tarjousta. Veneissä joita käyn katsomassa pitää olla hintapyyntö realistisilla tasolla ja paljon päivityksiä tehtynä.

Niin julmaa kuin se myyjän kannalta on käytettyjä veneitä riittää markkinoilla ja ostajan ei kannata tunnearvosta maksaa yhtään mitään.

Peku2 kirjoitti:

Ketjun aloittajana tarkoitukseni oli pohtia kuinka paljon veneen arvo alenee viiden vuoden aikana jos rahat on sjoitettu uuteen tai uudehkon veneeseen versus vanhempaan veneeseen. Kyse ei liene ahneudesta vaan viisaudesta. Erityisesti kun olen lähivuosina lähivuosina siirtymässä eläkkeelle.

Keskustelu on ollut hyvää ja monia hyvin perusteltuja näkökantoja on molempien vaihtoehtojen puolesta esitetty.

Eikö ole aivan luonnollista, että myyjä pyrkii saamaan maksimaalisen hinnan veneistään ja ostaja taas pyrkii saamaan veneen mahdollisimman edullisesti? Ei siinä kait mistään ahneudesta ole kyse.

Minun mielestäni ja tämä on siis henkilökohtainen näkemykseni, suurin osa nyt käytettyinä myytävistä veneistä on todella korkealle hinnoiteltu. Esimerkiksi elektroniikka vanhenee viidessä, laadusta riippuen kymmenessä vuodessa. Mielestäni esim. vanha kunnon punaista valo vilkkuva Seaffarer kaikuluotain karttapöydällä on vain ja ainoastaan ongelma johdatukseen. Näin vaikka se toimisikin moitteettomasti. Samanlaisia ongelmia ovat Sailorin vanhat VHF- radiopuheliment, autopilotit, siis lähes kaikki yli viisi vuotta vanha elektroniikka. Näin ostajan näkökulmasta, myyjälle ne voivat olla aivan soivia pelejä.

Minun ja monen muun keskusteluun osallistuneen mielestä veneen ja sen varusteiden ikä pitäisi näkyä selkeämmin käytetyn veneen hinnoissa. Uuden saksalaisen veneen saa noin sadallatuhannella eurolla samalla summalla siis minkä tulen uuteen veneeseen enintään sijoittamaan. Tämä on itselleni ihan mahdollinen vaihtoehto.

Huoli pois kääkkä, en usko että olen tulossa venettäsi katsomaan saati tekemään tarjousta. Veneissä joita käyn katsomassa pitää olla hintapyyntö realistisilla tasolla ja paljon päivityksiä tehtynä.

Niin julmaa kuin se myyjän kannalta on käytettyjä veneitä riittää markkinoilla ja ostajan ei kannata tunnearvosta maksaa yhtään mitään.

Lue lisää

Siis jos veneessä on vanhaa täysin toimivaa elektroniikkaa niin se on mielestäsi vain ongelma, vaikka se toimii ja palvelee? Eihän tuossa ole järkeä. Elektroniikka pitäisi mielestäsi siis mieluummin poistaa, eihän sitä juuri ole siinä uudessakaan sadan tonnin veneessä johon hankkisit elektroniikan ja myös poistaisit sen ennenkuin myisit veneen viiden vuoden kuluttua, ja silti saisit veneestäsi kymmeniä tuhansia vähemmän kuin mitä maksoit siitä ilman elektroniikkaa viisi vuotta aiemmin.

En tiedä miksi haluat väkisin ymmärtää asian väärin.

Tarkoitan vain, että elektroniikalla (ja myös mekaniikalla) on käyttöikänsä. Vai maksasisitko itse kahdeksan vuotta vanhasta toimivasta karttaplotterista uuden hinnan? Tai 30 vuotta vanhasta Volvo 2003 sen lähes 10 000€ minkä uusi vastaava moottori maksaa?

Enpä usko, että maksaisit.


Ja sitäpaitsi luettelin juurikin muutaman sellaisen toimivan instrumentin joilla ei ainakaan minulle ole käyttöä vaan sellaiset puran pois ja vaihdan moderneihin instrumenttiin. Vene-elektroniikka on mielestäni melko edullista.

Samoin en arvosta ja ennenkaikkea en säilytä veneissä kymmenen kesää seilattuja varapurjeita. Tässä kohtaa määrä ei korvaa laatua.

Oman kokemukseni mukaan pärjään aivan mainiosti vain isolla, rullagenoalla ja genaakkerilla.

Olen pariin veneeseeni päivittänyt heti uutena navogointielekrtoniikan sekä purjekerta ja kun ole veneistä luopunut olen saanut siis suunnilleen sen hinnan minkä veneestä maksoin. Nämä elektroniikka- ja purjepäivitykset ovat menneet n.s. omaan piikkiin, mutta olenhan saanut purjehtia vuosia modernien ja toimivien instrumenttien sekä hyvin pitävien purjeiden kanssa.

Veneet ovat käyneet nopeasti kaupaksi ja luulen että sekä myyjä niin myös ostajat ovat olleet tyytyväisiä.

Ihan varmasti ilman neuvomista jokainen myyjä huomaa että mitä halvemmalla myy sitä nopeammin ja helpommin kauppa syntyy, ja mitä kalliimmalla myy sitä hitaammin ja vaikeammin kauppa syntyy.

Peku2 kirjoitti:

En tiedä miksi haluat väkisin ymmärtää asian väärin.

Tarkoitan vain, että elektroniikalla (ja myös mekaniikalla) on käyttöikänsä. Vai maksasisitko itse kahdeksan vuotta vanhasta toimivasta karttaplotterista uuden hinnan? Tai 30 vuotta vanhasta Volvo 2003 sen lähes 10 000€ minkä uusi vastaava moottori maksaa?

Enpä usko, että maksaisit.


Ja sitäpaitsi luettelin juurikin muutaman sellaisen toimivan instrumentin joilla ei ainakaan minulle ole käyttöä vaan sellaiset puran pois ja vaihdan moderneihin instrumenttiin. Vene-elektroniikka on mielestäni melko edullista.

Samoin en arvosta ja ennenkaikkea en säilytä veneissä kymmenen kesää seilattuja varapurjeita. Tässä kohtaa määrä ei korvaa laatua.

Oman kokemukseni mukaan pärjään aivan mainiosti vain isolla, rullagenoalla ja genaakkerilla.

Olen pariin veneeseeni päivittänyt heti uutena navogointielekrtoniikan sekä purjekerta ja kun ole veneistä luopunut olen saanut siis suunnilleen sen hinnan minkä veneestä maksoin. Nämä elektroniikka- ja purjepäivitykset ovat menneet n.s. omaan piikkiin, mutta olenhan saanut purjehtia vuosia modernien ja toimivien instrumenttien sekä hyvin pitävien purjeiden kanssa.

Veneet ovat käyneet nopeasti kaupaksi ja luulen että sekä myyjä niin myös ostajat ovat olleet tyytyväisiä.

Lue lisää

Juu totta, että elektroniikalla on käyttöikänsä. Ja varsinkin niillä vanhemmilla elektronisilla laitteilla sitä käyttöikää vasta onkin.

Siksi on aivan naurettavaa kuinka kunnon laatukamaa "päivitetään" uuteen rihkamaan, ja koetaan se jonkinlaisena parannuksena.
Anteeksi nyt vaan, mutta alaa sisäpuolelta tuntevana, niin nykyelektroniikka-rihkama on laadullisesti aivan tajuttoman yliarvostettua! Täyttää paskaa hienossa paketissa, joka "ylivertaisuudessaan" saa tietämättömät torvit lumoihinsa.

Ei kukaan maksa vanhasta täyttä hintaa, eikä tarvitsekaan, mutta ei se mikään ongelma ole. Ja btw. Mikä on muuten uuden hinta, jos esim. Vertaat vanhaan laatukamaan? Honkkarin uusi krääsäkaiku satkulla?

Mutta ole toki omasta mielestäsi jokin laupias samarialainen, joka uusii kaiken ja sitten lahjoittaa sen pois ja "kaikki ovat tyytyväisiä". Varsinkin kaikki idiootit, joille vuosimalli on itseisarvo, eikä todellinen laatu.

Kehoita vielä muitakin samaan. Rehentele tällä "järkevyydelläsi"

Kaikesta päätellen olet rihkama/ tai venetrokari tai näiden molempien kätyri!?!?

Pyydän nöyrimmästi anteeksi, että olen mielesi noin pahoittanut. Anteeksi vielä kerran.

Trokari jättää nyt vaan anteeksipyytelyt sikseen ja myöntää, ettei kaupallisuus ja sen ihannointi aina ole veneilijän paras renki saatikka isäntä. Trokareille kaupallisuus, vuosimallit, ja trendi-pop hölynpöly taas on kaikki kaikessa, kuten tästäkin ketjusta on saanut lukea.

Morojuu kirjoitti:

Juu totta, että elektroniikalla on käyttöikänsä. Ja varsinkin niillä vanhemmilla elektronisilla laitteilla sitä käyttöikää vasta onkin.

Siksi on aivan naurettavaa kuinka kunnon laatukamaa "päivitetään" uuteen rihkamaan, ja koetaan se jonkinlaisena parannuksena.
Anteeksi nyt vaan, mutta alaa sisäpuolelta tuntevana, niin nykyelektroniikka-rihkama on laadullisesti aivan tajuttoman yliarvostettua! Täyttää paskaa hienossa paketissa, joka "ylivertaisuudessaan" saa tietämättömät torvit lumoihinsa.

Ei kukaan maksa vanhasta täyttä hintaa, eikä tarvitsekaan, mutta ei se mikään ongelma ole. Ja btw. Mikä on muuten uuden hinta, jos esim. Vertaat vanhaan laatukamaan? Honkkarin uusi krääsäkaiku satkulla?

Mutta ole toki omasta mielestäsi jokin laupias samarialainen, joka uusii kaiken ja sitten lahjoittaa sen pois ja "kaikki ovat tyytyväisiä". Varsinkin kaikki idiootit, joille vuosimalli on itseisarvo, eikä todellinen laatu.

Kehoita vielä muitakin samaan. Rehentele tällä "järkevyydelläsi"

Kaikesta päätellen olet rihkama/ tai venetrokari tai näiden molempien kätyri!?!?

Lue lisää

Justjoo 2006 elektroniikka oli taivaallisen laadukasta ja nyt täyttä paskaa. Pikkasen realismia sunkin kommentteihin!!

Huonompaan suuntaan menee koko ajan, ikävä kyllä. Siinä sinulle realismia, usko pois. Mistä otit 2006 vuoden? Alamäki oli silloin jo jyrkkä ja halpisrihkama kaikkien idioottien ostoslistalla.

Se, että yrittää myydä kelvotonta tavaraa ylihintaan ei ole ahneutta. Se on lähinnä tyhmää.

Avoimessa taloudessa maailma on täynnä mahdollisuuksia, joten ylihintainen tavara ei liiku. Ei enää koskaan, onneksi.

Vasemmistolaishenkinen vanhojen hyvien aikojen kaipuu on lähinnä housuunpissaamista. Varmaan lämmittää hetken, mutta ei pitkään.

Ketjun aloittajalle: En ainakaan ostaisi venettä, jossa on bulbi-köli.

käääkkä kirjoitti :" Eri puolella Suomea suunnitellaan talvitelakointi- ja laituripaikoille teollisuus- ja asuinrakennnuksia."
.
Asuin- tai vapaa-ajanrakennuksia tiedän minäkin suunniteltavan talvitelakointipaikoille joka puolella, mutten ole koskaan kuullut yhdestäkään teollisuusrakennuksesta tuollaiseen paikkaan, saati veteen laituripaikalle. Antaisitko edes yhden esimerkin?

Parahin Kääkä, tässä toinen samanlainen jankuttaja!

En oikein ymmärrä tätä viittaustasi ahneuteen. Eikö ole ihan luonnollista, että myyjä haluaa maksimaalisen hinnan ja ostaja taas saada tuotteen, veneen, mahdollisimman edullisesti?
Sitten kun tinkimisen jälkeen on hinta sovittu, niin se on juuri oikea hinta veneelle tai mille tuotteelle hyvänsä.

Kysyntä ja tarjonta, markkinoiden näkymätön käsi pitää huolta siitä että jokaisen hyödykkeen hinta on aina oikea. Jos se on liian kallis ei se mene kaupaksi ja hintaa on alennettava. Jos taasen ostajia on pilvin pimein pitää hintaa nostaa, se on liian halpa.
Venemarkkina on vaan omanlaisensa, sillä myynnissä näemmä roikkuu vuosia myymättömiä veneitä joiden hinta ei vaan laske eivätkä ne käy kaupaksi. Ehkä niistä ei halutakaan luopua?

Veneisiini olen päivyttänyt toimivien laitteiden tilalle uuden väriplotterin ja tutkan, toimiva nestekidenäyttöinen Raytheon 435 sai lähteä, samoin toimivat Silvan 2000 sarjan kaiku ja loki, näytöt todella pienet ja käyttölogiikka todella hankala, toimiva Ardicin lämmitin vaihtui Webastoon. Mikään ei pilaa purjehduslomaa sateisena kesänä tehokkaammin kuin epäluotettava lämmitin.
Lisäksi se vihreä iso Sailorin VHF sekä Seafarerin kaikuluotaimen olen molemmat vaihtanut.

Minulla erinomainen ja ammattitaitoinen sähkömies ja hän myös arvostaa, että vaihdetaan sitten etupainotteisesti kaikki vanheneva ja epäluotettava elektroniikka - kerralla kaikki kuntoon!

Mielestäni käytettyjä veneitä tuodaan ulkomailta juuri sen takia, että kotimaan venemarkkinat eivät toimi. Jos kotimaan tarjonta ja hinnat ovat kohdillaan, niin ei juuri kukaan silloin venettä ulkomailta hanki.
Vene on minulle ja arvaten myös monelle muulle asunnon oston jälkeen suurin taloudellinen investointi ja sen toivoisi onnistuvan mahdollimman hyvin.

En tiedä onko lujitemuoviveneitä vielä viety Ekokemin ongelmajätelaitokseen vai onko niille vielä aina löytynyt ottaja kun hinta on joustanut tarpeeksi alhaiseksi?

Ihan turha neuvoa toisille hintaa, eivätkä oman veneensä myyjät elätä itseään myymällä venettä. Kyllä jokainen ymmärtää että kun hinta on sopiva niin kauppa käy. Jokainen myyjä tietää että laskemalla hintaa kaupankäynti nopeutuu, samoin kuin jokainen ostaja tietää että korottamalla tarjouksiaan kaupankäynti nopeutuu. Jos yhteistä näkemystä kauppahinnasta ei synny niin kummallakaan osapuolella ei sitten vaan ole motivaatiota tehdä sitä kauppaa.

Ei kukaan mitään väittelyä ole käskenyt jatkaakaan, mutta olisin silti kiinnostunut tietämään minnepäin Turkua on suunnitteilla kelluvia taloja, jossa nyt on veneilytoimintaa?