Varsinkin lukiolaisiin kohdistuvaa kieltoa on perusteltua tarkastella myös Lapsen oikeuksien sopimuksen rikkomuksena. Sopimuksen 12 artiklan mukaan ”lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti”. Kun lukiolainen voi tehdä muutkin lukio-opiskeluaan koskevat tuntijaon sallimat kurssivalinnat, hänen tulisi ikänsä ja kehitystasonsa perusteella voida valita myös katsomusaineen pakolliset kurssit uskonnon ja elämänkatsomustiedon välillä.
Sopimus: 12 artikla
"Sopimusvaltiot takaavat lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.
Tämän toteuttamiseksi lapselle on annettava erityisesti mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä kansallisen lainsäädännön menettelytapojen mukaisesti."
Sopimus: 12 artikla
"Sopimusvaltiot takaavat lapselle, joka kykenee muodostamaan omat näkemyksensä, oikeuden vapaasti ilmaista nämä näkemyksensä kaikissa lasta koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon lapsen iän ja kehitystason mukaisesti.
Tämän toteuttamiseksi lapselle on annettava erityisesti mahdollisuus tulla kuulluksi häntä koskevissa oikeudellisissa ja hallinnollisissa toimissa joko suoraan tai edustajan tai asianomaisen toimielimen välityksellä kansallisen lainsäädännön menettelytapojen mukaisesti."
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kiellon voi purkaa eroamalla kirkosta kiireen vilkkaa. Fiksut huoltajat antavat 15 vuotta täyttäneelle eroajalle luvan erota.
Tänä vuonna aloittavilla on katsomusainetta kaksi pakollista kurssia. Vielä ehtii erota kirkosta ja sitten jollaain kurssilla suorittaa ET:n eka kurssin.
Ongelma tässä on, että kaikkien erohalukkaiden jompi kumpi huoltaja (tai molemmat) voi estää eron.
Vaikka olisi ollut peruskoulussa 9 vuotta uskonnonopetuksessa, lukiossa voi aivan hyvin suorittaa kaksi pakollista ET-kurssia (aikuislukiosa yhden). "Uuteen aineeeseen" ryhtyminen ei ole mitenkään vaikeaa ja mahdotonta. Eikä ET:oa ole pakko kirjoittaa yo-kirjoituksissa.
Ja voi sanoa jatko-opintojen näkökulmasta, että ET varmasti antaa uutta pohjaa eri tavalla kuin 9 3 vuotta sitä samaa uskontoa..
(ET:n kirjoittaminen ainereaalissa on sitten oma stoorinsa, koska siinä tarvitaan kuusi kurssia. Niistä osan voi joutua suorittamaan etänä, joska joka koulu ei tarjoa 6 kurssin lähiopetusta. )
Vanhemmillä ei siis ole mitään rationaalista perustetta estää nuoren eroamista kirkosta. Joten...
Onhan se inhaa holhoamista, että täysi-ikäiset peruskoululaisen huoltajat eivät saa valita lapsen katsomusainetta uskonnon ja et:n välillä, jos lapsi kuuluu kirkkoon.
Toisaalta. Lapsen voi erottaa kirkosta. Ainakin jos molemmat huoltajat niin sopivat. Ja 12 vuotta täyttänyt antaa suostumuksensa.
Tämä lasten erottaminen kirkosta on ollut ihan liian vähän esillä. Onko siihen edes erillistä lomaketta?
Aikuislukiolaiset voivat valita ET:n, myös kirkon jäsen.
Aikuislukion opetus alkoi tällä viikolla, mutta eka jaksonkin kurssille ehtii, ja monissa lukioissa ET:n kurssi on myöhemmin kuin 1-jaksossa.
"Vaikka olisi ollut peruskoulussa 9 vuotta uskonnonopetuksessa, lukiossa voi aivan hyvin suorittaa kaksi pakollista ET-kurssia"
Veikkaan, että 9 vuotta riittää hyvin uskonnon opetuksen määräksi.
Ei siinä jeesuksen kannibaalisessa verenpurskuttelusessiossa ole mitään niin kovinkaan monimutkaista, että siihen enään lisää "oppimista" tarvittaisiin.
Tarkistaako koulut muuten lapsen kirkkoon kuulumista? Onko edes oikeus? Jos vanhempi ekaluokkalaisen esitietoihin vain raksittaa ei kuulu kirkkoon valinnan niin meneekö läpi?
Seköä lukiolaisen tai tulevan lukolaisen oman edun nimissä että yleisemmänkin edun nimissä olisi paikallaan antaa 15 vuotta täyttäneen erota kirkosta ja näin antaa hänelle oikeus itse valita koulun pakollinen katsomusaine uskonnon ja elämänkatsomustiedon (ET) välillä.
ET voisi olla parempi lukion katsomusaine, myös yleisvalmennuksena esim. korkeakouluopintohin. Se ei nojaa uskonnollisiin dogmeihin ja kunnoittaa kriittistä ja itsenäistä ajattelua.