Varhainen kirkko tuomitsi kerettiläisenä harha oppina maan pitmisen litteänä ja luomiskertomuksen kirjaimellisen tulkinnan jo toisella vuosisadalla ja viisisataa myöhemmin pyöreä maa oli jo itsetään selvyys. Maan pallonmuotoisuutta ovat puolustaneet mm. Justinos Marttyyri (110—165 jKr.), joka lainasi hyväksyvästi Pythagoraan tekstiä pyöreästä Maasta, Athenagoras (133–190 jKr.), joka ylisti pyöreän Maan kauneutta, Klemens Aleksandrialainen (n. 150–215 jKr.) ja Origenes (185–254 jKr.). Sitten myöhäsikeskiajalla pallomaista Maata kannattivat mm Ambrosius (340–397 jKr.), Hieronymus (k. 420), Boethius (480–524 jKr.), Johannes Filoponos (490–570 jKr.), sekä Augustinus (354–430 jkr.) joka nuhteli teoksessaan ”De Genesi Ad Litteram” (Genesiksen kirjaimellisesta tulkinnasta) kristittyjä, jotka vastustavat tässä asiassa pakanallisia filosofeja. Augustinuksen mukaan oikea ymmärrys luomakunnasta ei voi olla ristiriidassa Raamatun sanan kanssa. Siksi monet Vanhan testamentin kohdat (kuten Psalmi 104:2) tulkittiin runollisena tekstinä.
Suuren läpimurron teki englantilainen munkki Beda (672–735 jKr.), joka kirjoitti teoksen ”Ajanlaskennasta”. Tuosta teoksesta on edelleen satoja kopioita ja se oli aikanaan yksi suosituimpia teoksia aiheesta. Kirkko oli siis hyväksynyt Maan pallomaisen muodon ja jopa edesauttanut näkemyksen levinneisyyttä. Tämän jälkeisenä aikana oppi Maan pallonmuotoisuudesta oli itsestäänselvyys. Tuomas Akvinolainen (1225—1274 jKr.) pitää asiaa itsestäänselvänä nojaten Aristoteleen käsityksiin. Asiaa opetettiin myös yliopistoissa. Tunnetuin oppikirja lienee ollut Johannes de Sacroboscon (1265–1321) teos ”Maapallosta” (De Sphera), joka julkaistiin Pariisin yliopistossa vuonna 1230. Seuraavalla vuosisadalla Nicole Oresme (n. 1320–1383 jKr.) esitti hypoteesin jopa siitä, että Maapallo saattaa pyöriä akselinsa ympäri. Pierre d’Ailly (1350—1410) Cambrain arkkipiispa käsitteli Maan pallonmuotoisuutta vuoden 1410 teoksessaan "Imago Mundi". Myöhemmin jopa itse Columbus luki tätä kirjaa. Keskiajalta tunnetaankin kymmeniä kristittyjä oppineita, jotka pitivät asiaa esillä. Lukemastaan Kolumbus sai innostuksen yrittää purjehtia maailman ympäri Intiaan lännen kautta vaikka arvioikin maapallon koon liian pieneksi.
Pyöreydestään huolimatta maapalloa pidettiin kuitenkin varsin pitkään virheellisesti aurinkokunnan keskuksena ennenkuin Puolalainen teologi Nikolaus Kopernikus esitti kirkon tukeman ja paavi Paavali VIII:n siunaman Kopernikaanisen maailmankuvan joka kohautti sen aikaista tiedeyhteisöä joka uskoi platoniseen maailmankuvaan. Myöhemmin kopernikaanisen maailmamkuvan todisti Galileo Galilei joka ajautui henkilö kohatiseen riitaan paavi Urbanus III:n kanssa jo tämän ollessa kaardinaali, eikä Galilein teoksen hyökkäävä kirjoitus sävy helpottanus asiaa Urbanuksen ollessa paavi. Suurin syylinen kopernikaanisen maailmankuvan julistamiseksi harhaopiksioli Galileo Galilein iso ego. On kuitenkin epätodennäköistä että inkvisitio olisi kiduttanut Galileita tai sulkenut tämän vankilaan. Vuoteen 1500 mennessä Euroopassa oli jo 60 yliopistoa. Noin 30% opinnoista kohdistuivat luonnollista maailmaa koskevaan tietoon. Sadattuhannet opiskelijat saivat opetusta kreikkalais-arabialaisista traditioista luonnontieteissä. Jos kirkko olisi halunnut tukahduttaa tieteen tekemisen, se teki suuren virheen tukiessaan yliopistotyöskentelyä. Kymmenissä yliopistoissa opetettiin geometriaa, optiikkaa, astronomiaa ja siellä esiteltiin mm. Maan pyöreää muotoa puoltavia argumentteja.
Myytin pimeästä keskiajasta kehitettiin renesanssin aikana jolloin haluttiin vain dissata edellistä aikakautta joka keskittyi antiikin perinteen rastauraatioon Rooman valtakunnan romahdettua. Samoin litteän maan -myytti kehitettiin vasta 1800-luvlla kun haluttiin osoittaa olevansa sivistyneempiä ja kehittyneempiä kuin edelliset sukupolvet.
Suuren läpimurron teki englantilainen munkki Beda (672–735 jKr.), joka kirjoitti teoksen ”Ajanlaskennasta”. Tuosta teoksesta on edelleen satoja kopioita ja se oli aikanaan yksi suosituimpia teoksia aiheesta. Kirkko oli siis hyväksynyt Maan pallomaisen muodon ja jopa edesauttanut näkemyksen levinneisyyttä. Tämän jälkeisenä aikana oppi Maan pallonmuotoisuudesta oli itsestäänselvyys. Tuomas Akvinolainen (1225—1274 jKr.) pitää asiaa itsestäänselvänä nojaten Aristoteleen käsityksiin. Asiaa opetettiin myös yliopistoissa. Tunnetuin oppikirja lienee ollut Johannes de Sacroboscon (1265–1321) teos ”Maapallosta” (De Sphera), joka julkaistiin Pariisin yliopistossa vuonna 1230. Seuraavalla vuosisadalla Nicole Oresme (n. 1320–1383 jKr.) esitti hypoteesin jopa siitä, että Maapallo saattaa pyöriä akselinsa ympäri. Pierre d’Ailly (1350—1410) Cambrain arkkipiispa käsitteli Maan pallonmuotoisuutta vuoden 1410 teoksessaan "Imago Mundi". Myöhemmin jopa itse Columbus luki tätä kirjaa. Keskiajalta tunnetaankin kymmeniä kristittyjä oppineita, jotka pitivät asiaa esillä. Lukemastaan Kolumbus sai innostuksen yrittää purjehtia maailman ympäri Intiaan lännen kautta vaikka arvioikin maapallon koon liian pieneksi.
Pyöreydestään huolimatta maapalloa pidettiin kuitenkin varsin pitkään virheellisesti aurinkokunnan keskuksena ennenkuin Puolalainen teologi Nikolaus Kopernikus esitti kirkon tukeman ja paavi Paavali VIII:n siunaman Kopernikaanisen maailmankuvan joka kohautti sen aikaista tiedeyhteisöä joka uskoi platoniseen maailmankuvaan. Myöhemmin kopernikaanisen maailmamkuvan todisti Galileo Galilei joka ajautui henkilö kohatiseen riitaan paavi Urbanus III:n kanssa jo tämän ollessa kaardinaali, eikä Galilein teoksen hyökkäävä kirjoitus sävy helpottanus asiaa Urbanuksen ollessa paavi. Suurin syylinen kopernikaanisen maailmankuvan julistamiseksi harhaopiksioli Galileo Galilein iso ego. On kuitenkin epätodennäköistä että inkvisitio olisi kiduttanut Galileita tai sulkenut tämän vankilaan. Vuoteen 1500 mennessä Euroopassa oli jo 60 yliopistoa. Noin 30% opinnoista kohdistuivat luonnollista maailmaa koskevaan tietoon. Sadattuhannet opiskelijat saivat opetusta kreikkalais-arabialaisista traditioista luonnontieteissä. Jos kirkko olisi halunnut tukahduttaa tieteen tekemisen, se teki suuren virheen tukiessaan yliopistotyöskentelyä. Kymmenissä yliopistoissa opetettiin geometriaa, optiikkaa, astronomiaa ja siellä esiteltiin mm. Maan pyöreää muotoa puoltavia argumentteja.
Myytin pimeästä keskiajasta kehitettiin renesanssin aikana jolloin haluttiin vain dissata edellistä aikakautta joka keskittyi antiikin perinteen rastauraatioon Rooman valtakunnan romahdettua. Samoin litteän maan -myytti kehitettiin vasta 1800-luvlla kun haluttiin osoittaa olevansa sivistyneempiä ja kehittyneempiä kuin edelliset sukupolvet.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Lyhyesti sanottuna:
Usko joka sumemtaa järjen on sokeaa uskoa, silloin meistä tulee vain sokeita sokeiden taluttjia emmekä edes huomaa että silmässämme on hirsi kun huomautamme toisen silmässä olevasta roskasta. Alun peein kristinusko oli järkeen peeustuva uskonto eli niin kutsuttu järki uskonto johon tulisi palata ja sellaisena sen olisi vastaisuudessakin hyvä pysyä.
"Suurin syylinen kopernikaanisen maailmankuvan julistamiseksi harhaopiksioli Galileo Galilein iso ego."
Koska harhaopiksi julistajallahan ei muka ole mitään syyllisyyttä? Eiköhän ne suuret egot olleet siellä toisessa päässä, kun eivät voineet hyväksyä asioita niin lapsellisesti tuomitsivat sinun mukaasi yhden ihmisen perusteella tosiasiat harhaopiksi.
Urbanus III:llä lienee kanssa ollut iso ego joka otti yhteen Galileo Galilein ison egon kanssa. Toisaalta on ymmärrettävää että reaktio hyökkäävään käytökseen ja sävyyn on puolustautuminenkuten Urbanus teki, taustalla kuitenkin on kaksikon pidempiaikainen vihan pito ja keskinäinen riita. Kirkko oli kuitenkin hyväksynyt kopernikaanisen maailmankuvan Paavali VIII:n siunatessa Nikolais kopernikuksen tutkielman, jolloin aurinkokeskeisestä maailmankuvasta tuli silloin tiede piireissä tosiasiana pidetyn maakeskeisen maailmankuvan kilpailija. Tuolloin aurinkokeskeisyys ei ollut itsestään selvyys toisin kuin nykyään eikä sitä edes ymmärretty sellaisena. Se kuitenkin on selvää että lopilta uusi maailmankuva korvasi Platonilta opeista peräisin olleen ja uusplatonistien kannattaman maailmankuvan.
>>Eenokin kirja<<, >>Eenokin salaisuuksien kirja<<, Aatamin ja Eevan kirja, Tobitin kirja, Viisauden kirja, Riemuvuosien kirja, Jasher
Olet7ko koskaan kuullut että ihmisten maailmankuva voi muuttua? Varsinkin useiden satojen vuosien aikana. Jeesuksen aikaan uskottiin pyöreään maapalloon ja se omaksuttiin varhaisessa vaiheessa kristinuskoon monen muun antiikin folosofien opin ohella.
En ymmärrä miksi kenelläkään olisi tarvetta kieltää tieteen saavutukset siksi, että hän on kristitty. Enkä itse tunne ketään, joka niin edes tekee. Uskovan tehtävä on elää uskoaan todeksi siinä ajassa, jossa hän sattuu elämään.