YYA-sopimuksen todella suuri merkitys Suomelle

Suomen ja Neuvostoliiton ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimushan solmittiin 6.4. 1948. Tuo kyseinen sopimushan herättää Suomessa vieläkin suurta vihaa ja pelkoa tietyillä tahoilla, ja erityisesti kokoomushan aikoinaan vastusti kovasti sitä, koska se koki Neuvostoliiton edelleenkin uhkana.

Silti aikalaisten arviot siitä, että YYA-sopimus olisi merkinnyt Suomelle muka lopun alkua, osoittautuivat ajan mittaan täysin vääriksi. Olosuhteet huomioon ottaen Suomi nimittäin selviytyi YYA-sopimuksesta erittäin hyvin.

Itsenäisyys säilyi ja ulkopoliittinen liikkumavapaus Suomessa lisääntyi. Suomi irrottautui askel askeleelta Neuvostoliiton valtapiiristä ja vakiinnnutti asemansa puolueettomana pohjoismaana. Samaan aikaan hyvät suhteet itään auttoivat Suomea todella paljon myös taloudellisesti, sillä suojatut itämarkkinat merkitsivät maan taloudelle mahtavaa voittokulkua, mistä nykyään me voimme vain unelmoida.
16190
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 16

Vanhimmat

YYA oli Suomea jarruttava tekijä estäessään jenkkiavun saamisen. Tuo Marshall apu olisi ollut todella hyvä piristysruiske sodan jälkeiseen talouteen. Paskakomut vain halusivat näyttää pärjäävänsä pienen Suomen kanssa vaikka eivät saaneetkaan talouksia yhdistettyä kuten lahden eteläreunalla kävi.

Kommunismista ja Neuvostoliitosta ei todellisuudessa ollut koskaan mitään hyötyä kenellekään eikä edes sille itselleen.

YYA oli pelkkää jaskaa ystävyyden syventämisineen, ei sitä Ruotsin tai kenenkään muunkaan kanssa tarvinnut syventää jatkuvasti mutta kun jotain pyritään luomaan ilman todellista tarkoitusta niin pitäähän sitä ehkä sitten syventää.

Äänestä
  • Juuri tämä mainitsemasi YYA-sopimus oli se Suomen kaikista tärkein asia joka takasi Suomen talouden jyrkän nousun toisen maailmansodan loppumisen jälkeen.

    Suomellahan oli takanaan kaksi hävittyä sotaa ja muutenkin elintaso Suomessa oli 1940-luvun puolenvälin jälkeen todella alhaisella tasolla.

    Äänestä

  • nauran_sulle kirjoitti:

    Juuri tämä mainitsemasi YYA-sopimus oli se Suomen kaikista tärkein asia joka takasi Suomen talouden jyrkän nousun toisen maailmansodan loppumisen jälkeen.

    Suomellahan oli takanaan kaksi hävittyä sotaa ja muutenkin elintaso Suomessa oli 1940-luvun puolenvälin jälkeen todella alhaisella tasolla.

    Mistä niin päättelet, miten voit tietää sen toisen vaihtoehdon Marshall avun myötä? Siitähän kaikki Euroopan muut maat saivat nauttia paitsi ne joita NL alkoi omia, Suomi mukaan lukien. Ruotsikin sai sitä aika kasan vaikka ei ollut varsinainen sodan osapuoli. Me jäimme ilman tuon typerän komurosvon vaatimuksesta!

    Suomen elintaso oli varsin nopeasti korkeampi kuin Neuvostoliiton sotien jälkeen. Marshall apu olisi nostanut sitä vielä nopeammin.

    Ruotsi sai silloin Marshall apua noin 350 miljoonaa dollaria eli saman verran suurin piirtein kuin me maksoimme apua kommunismin rakentamiseen joka oli hyökännyt maahamme muutamaa vuotta aiemmin. Sekö oli hyvää YYA:ta? Jos oli niin YYA oli pelkkää paskaa ja silmän lumetta kuten kommunistien hommat yleensäkin.

    Äänestä

  • Extyökkäri kirjoitti:

    Mistä niin päättelet, miten voit tietää sen toisen vaihtoehdon Marshall avun myötä? Siitähän kaikki Euroopan muut maat saivat nauttia paitsi ne joita NL alkoi omia, Suomi mukaan lukien. Ruotsikin sai sitä aika kasan vaikka ei ollut varsinainen sodan osapuoli. Me jäimme ilman tuon typerän komurosvon vaatimuksesta!

    Suomen elintaso oli varsin nopeasti korkeampi kuin Neuvostoliiton sotien jälkeen. Marshall apu olisi nostanut sitä vielä nopeammin.

    Ruotsi sai silloin Marshall apua noin 350 miljoonaa dollaria eli saman verran suurin piirtein kuin me maksoimme apua kommunismin rakentamiseen joka oli hyökännyt maahamme muutamaa vuotta aiemmin. Sekö oli hyvää YYA:ta? Jos oli niin YYA oli pelkkää paskaa ja silmän lumetta kuten kommunistien hommat yleensäkin.

    Suomi ja Neuvostoliittohan sopivat vuonna 1950 kauppasuhteen, jota kutsuttiin ns.clearing-kaupaksi. Kauppasuhde kesti aina vuoden 1991 alkuun asti. Kauppasuhteen loppuminen Suomen valtiolle johti suurelta osin Suomen 1990-luvun alun lamaan.

    Suomi oli maksanut Neuvostoliitolle sotakorvauksia ja clearing -kauppasopimuksella pyrittiin vahvistamaan maihden välistä ystävyyttä kaupankäynnin avulla. Vuodesta 1950 lähtien aina 1990-luvun alkuun asti Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli bilateraalinen clearing-kauppasopimus, joka tarkoitti pääpiirteissään sitä, että Suomen tuonti ja vienti Neuvostoliittoon oli yhtä suurta ja että viennistä saatu summa siirrettiin tuonnin ostoihin. Näin ollen vain tavara vaihtoi omistajaa. Tavaroiden hinnoista ja ostojen yhteishinnasta sovittiin erikseen vuosittain. Suomi toimitti Neuvostoliitolle jalostettuja tuotteita kuten vaatteita ja sai vastineeksi mm. raakaöljyä.

    Clearing-sopimuksen ansiosta Suomen teollisuus kehittyi, valtio vaurastui ja Suomen bruttokansantuote kasvoi. Suomi keskiluokkaistui ja siitä kasvoi sosiaali- ja hyvinvointivaltio. Työttömyys painui alle seitsemän prosentin.

    Varsinkin alkuun kaupasta oli Suomelle hyötyä, sillä Neuvostoliitto laski hintoja – esimerkiksi Suomesta ostettu Lada oli Neuvostoliitosta ostettua Ladaa halvempi - Suomeen saatiin halvalla tavaroita. Lisäksi lisääntynyt Neuvostoliiton ostopaine vaikutti Suomen vientiin ja loi työpaikkoja. Suomen vientituotteita Neuvostoliittoon olivat mm. laivat.lä

    Neuvostoliiton aikaan tehdyistä kaupoista Venäjä jäi velkaa yli 600 miljoonaa euroa, jonka se maksoi pois elokuussa 2006

    Äänestä

  • clearing_kauppa kirjoitti:

    Suomi ja Neuvostoliittohan sopivat vuonna 1950 kauppasuhteen, jota kutsuttiin ns.clearing-kaupaksi. Kauppasuhde kesti aina vuoden 1991 alkuun asti. Kauppasuhteen loppuminen Suomen valtiolle johti suurelta osin Suomen 1990-luvun alun lamaan.

    Suomi oli maksanut Neuvostoliitolle sotakorvauksia ja clearing -kauppasopimuksella pyrittiin vahvistamaan maihden välistä ystävyyttä kaupankäynnin avulla. Vuodesta 1950 lähtien aina 1990-luvun alkuun asti Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli bilateraalinen clearing-kauppasopimus, joka tarkoitti pääpiirteissään sitä, että Suomen tuonti ja vienti Neuvostoliittoon oli yhtä suurta ja että viennistä saatu summa siirrettiin tuonnin ostoihin. Näin ollen vain tavara vaihtoi omistajaa. Tavaroiden hinnoista ja ostojen yhteishinnasta sovittiin erikseen vuosittain. Suomi toimitti Neuvostoliitolle jalostettuja tuotteita kuten vaatteita ja sai vastineeksi mm. raakaöljyä.

    Clearing-sopimuksen ansiosta Suomen teollisuus kehittyi, valtio vaurastui ja Suomen bruttokansantuote kasvoi. Suomi keskiluokkaistui ja siitä kasvoi sosiaali- ja hyvinvointivaltio. Työttömyys painui alle seitsemän prosentin.

    Varsinkin alkuun kaupasta oli Suomelle hyötyä, sillä Neuvostoliitto laski hintoja – esimerkiksi Suomesta ostettu Lada oli Neuvostoliitosta ostettua Ladaa halvempi - Suomeen saatiin halvalla tavaroita. Lisäksi lisääntynyt Neuvostoliiton ostopaine vaikutti Suomen vientiin ja loi työpaikkoja. Suomen vientituotteita Neuvostoliittoon olivat mm. laivat.lä

    Neuvostoliiton aikaan tehdyistä kaupoista Venäjä jäi velkaa yli 600 miljoonaa euroa, jonka se maksoi pois elokuussa 2006

    NL oli tuossa suhteessa huono kumppani koska sille kelpasivat tuotteet jotka eivät lännelle enää kelvanneet. Siitä tuli aika kuoppa kun tuo itävienti romahti NL:n kaatumiseen ja tehtaat eivät enää kyenneet työllistämään.

    Olisi ollut suuremmat mahdollisuudet kehittyä vähitellen muun maailman mukana kuin jäädä polkemaan paikalleen työntämällä vanhakantaisia tuotteita NL markkinoille. Kai se olisi mennyt jos kommunismi olisi kehittynyt siinä mukana vaan siihen se ei pystynyt ja kaikki tiedämme kuinka kävi.

    Äänestä

  • Extyökkäri kirjoitti:

    NL oli tuossa suhteessa huono kumppani koska sille kelpasivat tuotteet jotka eivät lännelle enää kelvanneet. Siitä tuli aika kuoppa kun tuo itävienti romahti NL:n kaatumiseen ja tehtaat eivät enää kyenneet työllistämään.

    Olisi ollut suuremmat mahdollisuudet kehittyä vähitellen muun maailman mukana kuin jäädä polkemaan paikalleen työntämällä vanhakantaisia tuotteita NL markkinoille. Kai se olisi mennyt jos kommunismi olisi kehittynyt siinä mukana vaan siihen se ei pystynyt ja kaikki tiedämme kuinka kävi.

    Juuri tuo clearing kauppa antoi Suomelle sen toidella loistavan mahdollisuuden kehittyä pohjoimaiseksi hyvinvointivaltioksi. Ja Suomi sitten vain käytti tilaisuutensa hyväkseen.

    Äänestä

  • oleko_hullu kirjoitti:

    Juuri tuo clearing kauppa antoi Suomelle sen toidella loistavan mahdollisuuden kehittyä pohjoimaiseksi hyvinvointivaltioksi. Ja Suomi sitten vain käytti tilaisuutensa hyväkseen.

    Oliko se clearingkaupan ansiosta vai siitä huolimatta? Ainakin sen loppuessa olimme tyhjän päällä vuosia koska siihen kauppaan kuuluvat tuotteet eivät kelvanneet vapaille markkinoille ja olimme jättäneet kehittämisen sikseen kun vanhahtavatkin tuotteet kommunismissa näyttivät uudehtavilta.

    Ilman tuota järjestelyä olisimme ehkä voineet pysyä maailman mukana emmekä olisi jääneet siitä niin paljoa jälkeen kuin miten kävi juuri tuon YYA:n ja clearingin vuoksi.

    Äänestä

  • Extyökkäri kirjoitti:

    Oliko se clearingkaupan ansiosta vai siitä huolimatta? Ainakin sen loppuessa olimme tyhjän päällä vuosia koska siihen kauppaan kuuluvat tuotteet eivät kelvanneet vapaille markkinoille ja olimme jättäneet kehittämisen sikseen kun vanhahtavatkin tuotteet kommunismissa näyttivät uudehtavilta.

    Ilman tuota järjestelyä olisimme ehkä voineet pysyä maailman mukana emmekä olisi jääneet siitä niin paljoa jälkeen kuin miten kävi juuri tuon YYA:n ja clearingin vuoksi.

    Mikäs sinua nyt siinä noin kovasti harmittaa kun Suomi aikoinaan nousi pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi Neuvostoliiton avun avulla.

    Äänestä

  • olet_outo kirjoitti:

    Mikäs sinua nyt siinä noin kovasti harmittaa kun Suomi aikoinaan nousi pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi Neuvostoliiton avun avulla.

    Suomeen ei saatu hyvinvointia Neuvostoliiton avulla vaan siitä huolimatta!

    Äänestä

  • Extyökkäri kirjoitti:

    Suomeen ei saatu hyvinvointia Neuvostoliiton avulla vaan siitä huolimatta!

    Suomi olisi vielä täysin kehitysmaihin verrattavissa oleva maatalousvaltio ilman N-Liiton aikoinaan tarjoamia taloudellisia apuja ja mahdollisuuksia.

    Äänestä

  • kuse_tuubaas kirjoitti:

    Suomi olisi vielä täysin kehitysmaihin verrattavissa oleva maatalousvaltio ilman N-Liiton aikoinaan tarjoamia taloudellisia apuja ja mahdollisuuksia.

    Jo ennen sotia Suomi oli menestyvämpi valtio kuin Neuvostoliitto joka nyt Venäjä nimisenä uudelleen on edelleen kehitysmaa joka elää ainoastaan raaka-aineista joita se pyrkii viemään lähes sellaisenaan jalostamattomina.

    Mitä ihmeen taloudellista apua NL meille soi? Sotakorvauksetkin olivat apua sille, suurelle ja mahtavalle!

    Äänestä

Nuo sinun suojatut itämarkkinasi vain jarruttivat kehitystä ja kun ne lopahtivat ei samoja kenkiä, palttoita tai mitään muutakaan saanut enää minnekään kaupaksi. Ilman YYA:n keinotekoista komujärjestelmää olisimme noillakin aloilla pysyneet kehityksen mukana eikä vastaavaa romahdusta jonka koimme -90 luvulla olisi tullut lainkaan.

Ilman YYA sopimusta olisimme saattaneet saada kaupan jopa paremmin käymään kun sitä ei olisi tarvinnut sitoa vastaostoihin.

Tiedän , ettei koskaan saisi sanoa tietävänsä miten asiat olisivat jos eivät olisi kuten ovat mutta YYA vain jarrutti kehitystä monella tavalla Suomessa ja sitoi meitä liikaa kylmänsodan alkajan leiriin.

Äänestä

Menikö pupu pöksyyn kun et jatka edellistä aloittamaasi keskustelua johon annoin monia hyviä ideoita jatkamiseen asiallisen keskustelun merkeissä.

Etkö kestä päivän aihetta, kommunismi on kuollut? vai mikä pännii?

Äänestä

Itse tykkäsin eniten ekasta Woodstockista.

Äänestä
  • Saatanan tunarit !

    Äänestä

Sodan jälkeen Suomen ulkopolitiikka muuttui. Porvarin kalloon oli kirjaimellisesti iskostettu uuden opin siemenet Karjalan männyillä. 4.9.44 solmittiin aselepo ja välirauha. Natsihenkiset vehkeilivät vielä asevarkauksilla mutta epäonnistuivat. YYA sopimus vahvisti uuden ulkopolitiikan voimaa. Suomi pysytteli puoleettomana ja hyötyi suuresti idänkaupasta. Totta on se, että Suomi noudatti natomaiden sääntöä olla viemättä Neuvostoliittoon korkean teknologian tuotteita. Siinä porvaristo iski itseään persuuksille. Tämä lasketaan voitoksi vaikka se on tappio. Sama pätee nykyisiin pakotteisiin. Suomi on suurimpia kärsijöitä EU:sta. Lisäksi hallitustollot ostavat Latvian ylijäämämaitoa omien ylijäämien päälle. Maatiloja menee nurin ja maajussit joutuvat työttömyyskortistoon. Sitten heitä persut ja Kokoomuksen mustimmat haukkuvat loiseläjiksi. Hallitus synnyttää työttömyyttä ja sieltäkin väitetään työttömiä lusmuiksi.
YYA sopimus osaltaan nosti Suomea suosta. Sen vaikutus toimii vieläkin. Tosin natokiima murentaa ja sotaseikkailut siintävät mustimpien porvarien silmissä.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Jerzy_Jalka kirjoitti:

Suomen ja Neuvostoliiton ystävyys-, yhteistyö- ja avunantosopimushan solmittiin 6.4. 1948. Tuo kyseinen sopimushan herättää Suomessa vieläkin suurta vihaa ja pelkoa tietyillä tahoilla, ja erityisesti kokoomushan aikoinaan vastusti kovasti sitä, koska se koki Neuvostoliiton edelleenkin uhkana.

Silti aikalaisten arviot siitä, että YYA-sopimus olisi merkinnyt Suomelle muka lopun alkua, osoittautuivat ajan mittaan täysin vääriksi. Olosuhteet huomioon ottaen Suomi nimittäin selviytyi YYA-sopimuksesta erittäin hyvin.

Itsenäisyys säilyi ja ulkopoliittinen liikkumavapaus Suomessa lisääntyi. Suomi irrottautui askel askeleelta Neuvostoliiton valtapiiristä ja vakiinnnutti asemansa puolueettomana pohjoismaana. Samaan aikaan hyvät suhteet itään auttoivat Suomea todella paljon myös taloudellisesti, sillä suojatut itämarkkinat merkitsivät maan taloudelle mahtavaa voittokulkua, mistä nykyään me voimme vain unelmoida.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu