http://www.lituanus.org/1965/65_2_02_KreveMickevicius.html
"You provoke my candour, Mr. Minister," he said at last glancing up at me. "You force me to say something which I had no wish to say at this time. Therefore we shall speak openly without sentimentality of which there is already enough. You must take a good look at reality and understand that in the future small nations will have to disappear. Your Lithuania along with the other Baltic nations, including Finland, will have to join the glorious family of the Soviet Union. Therefore you should begin now to initiate your people into the Soviet system which in the future shall reign everywhere, throughout all Europe, put into practice earlier in some places, as in the Baltic nations, later in others."
Eli Molotov sanoi kesäkuussa 1940 Liettuan ulkoministerille, että pienten maiden aika on ohi ja Baltian maat ja Suomi liitetään Neuvostoliittoon.
Neuvostoliitto painostikin ankarasti Suomea kesällä 1940 ja Suomi antoi siksi syksyllä 1940 saksalaisille joukoille kauttakulkuluvan Suomen kautta Norjaan.
Mannerheim sanoo muistelmissaan, että kauttakulkusopimus esti Neuvostoliiton hyökkäyksen. Se näyttääkin ilmeiseltä.
Molotovhan vaati marraskuussa 1940 Berliinissä saksalaisia kauttakulkujoukkoja ensin pois Suomesta ja Suomelle sitten saman mittakaavan ratkaisua kuin Baltian maille ja Bessarabialle, jotka oli kesällä 1940 liitetty NL:n.
Hitler vastasi, ettei Suomea vastaan saa tulla sotaa. Molotov totesi, että Hitlerin vastaus tuo uuden momentin elokuun 1939 salaiseen etupiirijakoon.
Tyhmällä politiikallaan Stalin ajamalla ajoi Suomen lähentymään Saksaa.
"You provoke my candour, Mr. Minister," he said at last glancing up at me. "You force me to say something which I had no wish to say at this time. Therefore we shall speak openly without sentimentality of which there is already enough. You must take a good look at reality and understand that in the future small nations will have to disappear. Your Lithuania along with the other Baltic nations, including Finland, will have to join the glorious family of the Soviet Union. Therefore you should begin now to initiate your people into the Soviet system which in the future shall reign everywhere, throughout all Europe, put into practice earlier in some places, as in the Baltic nations, later in others."
Eli Molotov sanoi kesäkuussa 1940 Liettuan ulkoministerille, että pienten maiden aika on ohi ja Baltian maat ja Suomi liitetään Neuvostoliittoon.
Neuvostoliitto painostikin ankarasti Suomea kesällä 1940 ja Suomi antoi siksi syksyllä 1940 saksalaisille joukoille kauttakulkuluvan Suomen kautta Norjaan.
Mannerheim sanoo muistelmissaan, että kauttakulkusopimus esti Neuvostoliiton hyökkäyksen. Se näyttääkin ilmeiseltä.
Molotovhan vaati marraskuussa 1940 Berliinissä saksalaisia kauttakulkujoukkoja ensin pois Suomesta ja Suomelle sitten saman mittakaavan ratkaisua kuin Baltian maille ja Bessarabialle, jotka oli kesällä 1940 liitetty NL:n.
Hitler vastasi, ettei Suomea vastaan saa tulla sotaa. Molotov totesi, että Hitlerin vastaus tuo uuden momentin elokuun 1939 salaiseen etupiirijakoon.
Tyhmällä politiikallaan Stalin ajamalla ajoi Suomen lähentymään Saksaa.
Vastaukset 35
Vanhimmat
Kuten linkki osoittaa totuus on, että Neuvostoliitto ensin uhkasi Suomen itsenäisyyttä välirauhan aikana ja Suomelle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin lähentyä Saksaa.
Saksan avulla Suomi säilyi itsenäisenä ja vältti neuvostomiehityksen.
Ei kukaan ole pystynyt kertomaan millä muulla tavalla olisi selvitty yhtä hyvin.
Minun tietääkseni painostus 1940 oli vain poliittista, vaikka olikin erittäin kovaa ja uhkaavaa. Välitöntä sotilaallista uhkaa Suomeen ei kohdistunut, sen sijaan NL näyttää pyrkineen hajottamaan Suomen sisältäpäin. Tämä kyllä muuttui saksalaisten astuttua Suomen kamaralle. Keväällä 1941 NL käyttäytyi jo kuin opettajalleen omenia kiikuttava koulutyttö.
On aivan totta, että talvisota ajoi Suomen puolipakolla Saksan syliin. Mielenkiintoinen kysymys onkin, olisiko Suomi pysynyt sodan ulkopuolella, jos talvisotaa ei olisi käyty. Heimoaate oli kuitenkin tulista ja vahvaa ja metsäteollisuudella, jonka parissa nämä heimomiehetkin toisinaan hommailivat, oli intressinsä rajantakaisen Karjalan metsissä. Olisiko maltettu pysyä nahoissaan "historiallisen tilaisuuden koittaessa"?
Toinen mielenkiintoinen vaihtoehtoinen kehityskulku on se, että Suomella olisi ollut riittävästi tykkejä ja ammuksia Summan läpimurron torjumiseen. Jos siinä tilanteessa olisi tehty rauha pienin myönnytyksin nolaamatta NL:oa maailman silmissä ja sen jälkeen pysytty erillään sodasta nojaten huolto Ruotsiin ja pikaisesti saattaen maatalous jälleen tuottamaan, olisi se selvästi ollut Suomelle se pienimmän riesan tie. Epäilen kuitenkin, että otsalokkot olisivat siinäkin tapauksessa kiehuneet jääkylmän ja rauhallisen pohjoisen kansamme jäppäisten niskanikamien päällä siihen malliin, että lopputulos olisi saattanut olla sama. Tappiot kuitenkin olisivat jääneet pienemmiksi talvisodassa ja siirtolaisten olisi tarvinnut vähemmän hypätä edestakaisin.
"Minun tietääkseni painostus 1940 oli vain poliittista, vaikka olikin erittäin kovaa ja uhkaavaa. Välitöntä sotilaallista uhkaa Suomeen ei kohdistunut"
Ei Molotov kesäkuussa 1940 sanonut Liettuan ulkoministerille milloin ja miten Suomi aiotaan liittää Neuvostoliittoon. Mutta Suomi todella aiottiin liittää Neuvostoliittoon.
Siinä vaiheessa Saksan ja Neuvostoliiton välit olivat vielä hyvät, joten Molotov ja Stalin ilmeisesti uskoivat Suomen alistuvan tavalla tai toisella.
Samaa mieltä ovat arvostetut tutkijatkin.
"On syytä olettaa, että Neuvostoliiton hyökkäys Suomeen suunniteltiin samanaikaisesti kuin odotettu Saksan maihinnousu Englantiin, jotta olisi hyödytty Saksan täydellisestä sotilaallisesta juuttumisesta muualle."
Hans Peter Krosby, Suomen valinta 1941, sivu 78
Neuvostoliitto kuitenkin erehtyi valtaamaan Romanialta Pohjois-Bukovinan alueen jota ei oltu mainittu salaisessa etupiirijaossa.
Uudelta rajalta oli vain 200 km Saksalle elintärkeille Ploestin öljykentille.
Ilmeisesti tämä uhka sai Hitlerin päättämään Hyökkäyksestä Neuvostoliittoon.
Suomen kannalta se oli hyvä asia. Hitler ei enää marraskuussa 1940 antanut Molotoville suostumustaan Suomen miehitykseen.
"Minun tietääkseni painostus 1940 oli vain poliittista, vaikka olikin erittäin kovaa ja uhkaavaa. "
EI SE JÄÄNYT PELKÄSTÄÄN POLIITTISEKSI!
Esim. reittimatkustajakone 'Kaleva' ammuttiin mereen 14.6.1940 kaikkine matkustajineen! Kyll'ä tämä koettiin Suomessa uhkaavaksi eleeksi ja koettaisiin varmasti myös tänä päivänä, jos sellaista sattuisi!
Matkustajakone Kaleva (OH-ALL) oli Aero O/Y:n kolmimoottorinen Junkers Ju-52-3/mge -lentokone, jonka kaksi neuvostoliittolaista pommikonetta ampui alas sen ollessa reittilennolla Tallinnasta Helsinkiin 14. kesäkuuta 1940.
Ampumisen syynä pidetään Neuvostoliiton halua saada haltuunsa koneessa ollutta ranskalaisia diplomaattipostia. Tapahtuma oli dramaattisimpia Suomeen liittyviä tapahtumia välirauhan aikana ja sai liikkeelle huhuja Baltian maiden miehityksen kiristämässä ilmapiirissä.
Alasampuminen
Kaksi neuvostoliittolaista DB-3T-pommikonetta odotti Kalevaa Suomenlahden yllä kahden kilometrin korkeudessa. Toinen niistä ampui varoituslaukauksia, mutta Kaleva jatkoi matkaansa. Lähellä Kerin majakkasaarta toisen pommikoneen konekivääriampuja avasi tulen noin 50 metrin etäisyydeltä. Kaleva sai osumia vasempaan moottoriinsa, joka syttyi palamaan. Kaleva kääntyi vasemmalle kyljelleen ja syöksyi mereen Kerin majakkasaaren pohjoispuolelle, noin 30 kilometrin päähän Tallinnasta. Kalevan putoamispaikalla veden syvyys on noin 100 metriä.
Kaikki yhdeksän Kalevassa ollutta ihmistä saivat surmansa. Heidän ruumiitaan ei ole löydetty.
Suomi oli lähentynyt Saksaa heti talvisodan päätyttyä. Ei siihen lähentymiseen tarvittu mitään Neuvostouhkaa. Talvisota itsessään oli jo tehnyt selväksi, mitä Stalin Suomesta halusi, eli valloittaa koko Suomen.
Lisäisin tähän että mielestäni Suomi oli lähellä Saksaa koko itsenäisyytensä ajan myös ennen Talvisotaa. Tuolloin Suomi oli 20 vuotias nuori maa joka oli itsenäistynyt Ruotsista ja Venäjästä. Henkiseksi kumppaniksi ajautui Saksa, josta olimme valinneet ensimmäisen kuninkaamme, vaikkei hän virkaan astunutkaan.
"Suomi oli lähentynyt Saksaa heti talvisodan päätyttyä. "
Ei sellaisesta ole mitään näyttöä. Saksaan lähentyminen alkoi vasta kun Neuvostoliitto oli kesällä 1940 miehittänyt Baltian maat ja Suomessa aiheellisesti pelättiin Suomelle käyvän samoin.
Pelko oli täysin aihellista, koska Molotov sanoi kesäkuussa 1940 Liettuan ulkoministerille, että Baltian maat ja Suomi liitetään Neuvostoliittoon.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Molotov–Ribbentrop-sopimus
Molotovin neuvotteluista marraskuussa 1940 Adolf Hitler antoi selonteon 22. kesäkuuta 1941:
Venäjä ei ole koskaan meille ilmoittanut, että sillä Bessarabiaa lukuun ottamatta ylipäänsä on mitään etuja Romaniassa. Jo Pohjois-Bukovinan miehitys oli rikos tätä vakuutusta vastaan.
Saksa ei voi pitää mahdollisena sietää uutta sotaa Venäjän puolelta pientä Suomen kansaa vastaan, varsinkaan kun emme koskaan voineet uskoa Suomen puolelta Venäjää vastaan kohdistuvaan uhkaan.
Jonkun piti tietenkin olla syyllinen jatkosotaan ja kun todellista syyllistä Neuvostoliittoa ei voinut syyttää, niin Suomi sai pakosta toimia sijaiskärsijänä.
Historiaa oli kuitenkin pakko oikoa jättämällä pois faktoja kuten Molotovin saarnan Liettuan ulkoministerille kesäkuussa 1940.
Jossa hän sanoi, että Baltian maat ja Suomi liitetään Neuvostoliittoon.
Se osoittaa, että Neuvostoliitto uhkasi ensin Suomen itsenäisyyttä ja Suomi puolustautui lähentymällä Saksaa.
Suomettunut historian kirjoitus pyrkii esittämään Neuvostoliiton täysin syyttömänä jatkosotaan.
Ahaa, neuvostoliitton historiankirjoitus oli siis suomettunutta. Ilmeisesti koko Neuvostoliitto oli suomettunut. Ja miksipä ei olisi ollut, asuihan Lenin nimenomaan juuri Suomessa ennen kuin meni ja perusti Neuvostoliiton.
"Ahaa, neuvostoliitton historiankirjoitus oli siis suomettunutta"
Suomalainen suomettunut historian kirjoitus pyrkii esittämään Neuvostoliiton täysin syyttömänä jatkosotaan.
Se vaatii historian oikomista.
"Ahaa, neuvostoliitton historiankirjoitus oli siis suomettunutta."
Desantti Bäckman on ääriesimerkki suomettuneesta historiankirjoituksesta.
Hän jättää pois kaikki faktat jotka osoittavat Neuvostoliiton uhanneen Suomea.
Historiaa niin väärentämällä Neuvostoliitto halutaan esittää täysin syyttömänä.
Suomea pommitti myös englanti, joten ei jatkosota ollut vain Neuvostoliiton ja Suomen välinen asia. On asian yksinkertaistamista ottaa aihetodisteita NLää vastaan ikäänkuin he olisivat pakottaneet Suomen sotaan.
Se oli lopulta kuitenkin oma valintamme, joka olisi osoittautunut oikeaksi jos Saksa olisi voittanut Neuvostoliiton.
Vastaavalla logiikalla voisi sanoa että Suomi pakoitti NLän Talvisotaan kun ei suostunut hyökkäämättömyyssopimukseen eikä allekirjoittanut sopimusta ettei Suomen aluetta voida käyttää Saksan hyökkäykseen NLään.
On syytä muistaa että nimenomaan Stalin varoitti Eurooppaa Hitleristä, ja uskoi hänen nousuunsa. Hän yritti saada koalitiota Ranskasta, Englannista ja NLstä Hitleriä vastaan. Jopa Churchill muistelmissaan tunnusti että olisi ollut viisasta hyväksyä Stalinin ehdotus tuolloin, ennen Toisen Maailmansodan syttymistä.
"Vastaavalla logiikalla voisi sanoa että Suomi pakoitti NLän Talvisotaan kun ei suostunut hyökkäämättömyyssopimukseen"
Mitä, häh, mitä yrität selittää?
Suomella ja Neuvostoliitollahan oli hyökkäämättömyyssopimus vuodelta 32 mutta NL irtisanoi sen vuonna 39 ja hyökkäsi mitään ilmoittamatta Suomen kimppuun.
"... allekirjoittanut sopimusta ettei Suomen aluetta voida käyttää Saksan hyökkäykseen NLään."
Mistään tällaisesta sopimuksesta ei ole edes neuvoteltu!
Opi se, ettei stallaria kiinnosta historialliset faktat. Stallari vouhottaa niistä huolimatta.
Ihme ja kumma jos Stalinin politiikka oli tyhmää vain YHTENÄ kesänä. Hitlerin ja Englannin politiikka oli tyhmää ainakin KYMMENENÄ kesänä niiden väliset talvetkin mukaan lukien.
"Ihme ja kumma jos Stalinin politiikka oli tyhmää vain YHTENÄ kesänä. "
En minä niin sanonut, että Stalnin politiikka olisi ollut tyhmää vain kesällä 1940. Stalinin politiikka oli tyhmää muulloinkin. Kesäkuussa 1941 Stalin tyhmästi torjui saamansa tiedot Saksan hyökkäyksestä.
Mutta tyhmäähän sekin oli, että Suomi ajamalla ajettiin kesällä ja syksyllä 1940 lähentymään Saksaa.
Molotov puhui kesäkuussa 1940 ja marraskuussa 1940 ,että NL haluaa Suomelle samaa kuin Baltian maille.
Suomi tottakai turvautui mieluummin Saksaan kuin liittyi Neuvostoliittoon. Se johti jatkosotaan mutta oli pienempi paha.
Neuvostoliittoon liittäminen olisi aiheuttanut Suomelle paljon suuremmat tuhot kuin jatkosota aiheutti.
Virolaisia ei ole vieläkään yhtä paljon kuin oli 1939. Siperiaan vienti ja pako länteen laski virolaisten määrää.
Suomalaisia on 1,5 miljoonaa enemmän kuin oli 1939.
------Suomi tottakai turvautui mieluummin Saksaan kuin liittyi Neuvostoliittoon. Se johti jatkosotaan mutta oli pienempi paha.---
Olet siis vanhan ja jo hylätyn ajopuuteorian kannattaja ! Kukaan historioitsija ei enää sitä kannata, kyllä kyseessä oli syvä halu ja aktiiviset päätökset sotaan lähtemiseksi Suomen taholta.
---Neuvostoliittoon liittäminen olisi aiheuttanut Suomelle paljon suuremmat tuhot kuin jatkosota aiheutti.-----
Puhut ikäänkuin kesällä -41 olisi ollut vain nämä kaksi vaihtoehtoa: Liittäminen Neuvostoliittoon tai miekkavalan ja Suur-Suomen toteuttaminen valloitussodalla. Toki olisi ollut myös joukkojen mobilisointi puolustukseen Moskovan rauhan rajoille. Se oli kolmas vaihtoehto ja niin meidän olisi pitänytkin menetellä.
"joukkojen mobilisointi puolustukseen Moskovan rauhan rajoille"
Juuri näinhän Suomi tekikin. Neuvostoliiton hyökättyä 25.6.1941 ja aloitettua sodan tilanne muuttui. Sotatilanteessa rintaman siirto itään merkitsi Suomelle vain hyviä vaihtoehtoja.
" Toki olisi ollut myös joukkojen mobilisointi puolustukseen Moskovan rauhan rajoille. Se oli kolmas vaihtoehto ja niin meidän olisi pitänytkin menetellä."
Kuolleena syntynyt vaihtoehto. Saksaan Suomen oli pakko tukeutua jo nälänhädän välttämiseksi.
Stalin sanoi Paasikivelle, ettei Suomi voi suurvaltojen välisessä sodassa olla puolueeton vaikka haluaisikin.
Suomen vaihtoehdot olivat siis Saksan ja Neuvostoliiton taistelukentäksi joutuminen tai Neuvostoliittoon liittäminen tai Saksaan turvautuminen.
Saksaan turvautuminen oli paras vaihtoehto. Saksa piti 4 vuotta Neuvostoliittoa ahtaalla ja Suomi kävi sen ajan suhteellisen rauhallista asemasotaa Itä-Karjalassa.
Ja kesällä 1944 Saksa auttoi vielä torjumaan NL:n hyökkäyksen Ihantalassa ja muualla.
"Olet siis vanhan ja jo hylätyn ajopuuteorian kannattaja ! Kukaan historioitsija ei enää sitä kannata, kyllä kyseessä oli syvä halu ja aktiiviset päätökset sotaan lähtemiseksi Suomen taholta."
Höpöhöpö. Saksa halusi hyökätä Neuvostoliittoon . Neuvostoliitto oli välirauhan aikana pakottanut Suomen turvautumaan Saksaan.
Suomen oli tottakai järkevää liittyä sotaan omilla ehdoillaan eikä jäädä Saksan ja NL:n sotakentäksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota
Neuvostoliiton ulkoministeri Vjatšeslav Molotov kävi marraskuussa 1940 Berliinissä pyytämässä Saksan johtajalta Adolf Hitleriltä suostumusta Suomen miehitykseen.
Toukokuussa 1941 Suomen korkein johto päätti ottaa osaa Saksan suunnittelemaan sotaretkeen Neuvostoliittoa vastaan. Kesäkuun alussa Saksalle ilmoitettiin osallistumisen ehdot: Suomen olisi säilyttävä vastaisuudessakin itsenäisenä, Saksan oli hyökättävä ensin, ja vasta Neuvostoliiton aloitettua sotatoimet liittyisi Suomi rintamaan
"Virolaisia ei ole vieläkään yhtä paljon kuin oli 1939"
Luojan kiitos. Jos olisi, niin tästä maasta häviäisi kaikki perämoottorit.
"Suomalaisia on 1,5 miljoonaa enemmän kuin oli 1939."
Niin no, onhan se massatyöttömyys toisaalta sosiologian tutkimuksen kannalta ihan mielenkiintoinen ilmiö, vaikka yleensä onkin seurausta vastuuttomasta ja holtittomasta lisääntymisestä, joka monesti on seurauksena sodan höllentämästä moraalista.
Suomea on perinteisesti pidetty lännessä, ja aika usein idässäkin, kehitysmaana, eikä syyttä.
"Suomea on perinteisesti pidetty lännessä, ja aika usein idässäkin, kehitysmaana, eikä syyttä. "
Aika lailla sama, mitä siellä idässä ollaan meistä mieltä. Siellä idässä on oltu pysyvästi kehitysmaa-asteella nk. lokakuun vallankumouksen alkamisesta asti.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Karjalais-suomalainen_sosialistinen_neuvostotasavalta
"Sodan alussa 1939 Neuvostoliiton asettaman nukkehallituksen, Terijoen hallituksen julistuksessahan mainittiin ”Karjalan kansan jälleen yhdistäminen Suomen kansan kanssa”[2] ja hallituksen johtajana ollut Otto Wille Kuusinen nimitettiin uuden neuvostotasavallan päämieheksi ikään kuin jatkumona. Neuvostotasavalta myös mahdollisti sopivan tavan liittää koko Suomi Neuvostoliittoon"
http://www.hs.fi/arviot/kirja/a1353054363490
Kimmo Rentolan väitöskirja suomalaisesta kommunismista vuosilta 1937-1945 on ensimmäinen tutkimus, joka perustuu laajaan neuvostoliittolaiseen arkistoaineistoon, muun muassa Neuvostoliiton kommunistipuolueen ja Kommunistisen internationaalin eli Kominternin arkistoihin sekä liittoutuneiden valvontakomission puheenjohtajan kenraalieversti Zdanovin papereihin.
Stalinille tuli kiire liittää Baltian maat Neuvostoliittoon. Tässä vaiheessa Kuusinen määritti - varmasti Stalinin tahdon mukaisesti - Skp:lle uuden tavoitteen, joka oli "kirkas kuin päivä".
Kuusinen väitti, että vasta nyt Baltian maat olivat saavuttaneet todellisen itsenäisyyden. Hän oli vakuuttunut siitä, että "Suomen kansan valtava enemmistö tulisi olemaan onnellinen, jos se saisi samanlaisen valtioaseman kuin Eestin, Latvian ja Liettuan kansat ovat saaneet".
Suomikin oli siis liitettävä Neuvostoliittoon. Tätä Molotov tarkoitti todetessaan marraskuussa 1940 Berliinissä Hitlerin kanssa käymässään keskustelussa, että vuoden 1939 vaikutuspiirijako oli Suomen osalta vielä toteuttamatta.
Kuusisen ohjeiden mukaisesti Yrjö Leino sanoi vielä toukokuussa 1945 Zdanoville, että "kommunistien yleisenä pyrkimyksenä on Suomen liittäminen Neuvostoliittoon".
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen-Neuvostoliiton_rauhan_ja_ystävyyden_seura
Suomen-Neuvostoliiton Rauhan ja Ystävyyden Seura (SNRYS) oli talvisodan jälkeen, välirauhan aikana toukokuun loppupuolella 1940 perustettu suomalainen järjestö.
Yleislinjana seuran kokouksissa pidetyissä puheissa ja esitelmissä oli, että Suomen olisi syytä alistua Baltian maiden tavoin, koska Neuvostoliitto joka tapauksessa ennen pitkää tulisi miehittämään Suomen.
Seuran toiminta tyrehtyi syksyn 1940 aikana.
Suomi ja natsi-Saksa solmivat saksalaisten joukkojen kauttakulkusopimuksen syyskuussa 1940, mikä vaikutti välittömästi Neuvostoliiton suhtautumiseen Suomeen.
Muistelmissaan Paasikivi on arvellut Neuvostoliiton antaneen seuralle ohjeet vähemmän mielenosoitukselliseen esiintymiseen havaittuaan, ettei Suomen kansaa ollut mahdollista murtaa sisältäpäin
http://www.kaleva.fi/mielipide/vieras/suomen-piti-valita-pirun-ja-belsebubin-valilta/208567/
Minulla ei ole mitään ennakkoluuloja Nliittoa ja Venäjää kohtaan Mutta jos me tämän valtakunnan intressipiiriin jäämme, on se meille kuolema. Siitä ei ole pienintäkään epäilystä." Näin järkeili monien mielestä liiaksikin venäläisten tavoitteita ymmärtänyt J. K. Paasikivi silloiselle pääministerille Risto Rytille syksyllä 1940.
Neuvostoliitto painosti vaikutuspiiriinsä joutunutta pikkuvaltiota. Suomalaisilla ei voinut olla tältä suunnalta odotettavissa kuin kuolemansyleily. Vankileirien saaristot, miljoonien ihmisten likvidoinnit ja koko Stalinin julma diktatuuri tunnettiin aivan liian hyvin.
Mieluiten Suomi olisi tietysti alkujaankin pysynyt irti sodasta, ja kun puolta oli pakko valita, liittolaisia olisi otettu demokraattisista länsimaista.
Kun Suomi lähestyi tässä tilanteessa Saksaa, se ei todellakaan tehnyt sitä poliittisten sympatioiden vuoksi. Hitlerin Saksa ja natsit eivät olleet laajalti suomalaisten suosiossa. Mutta kytkös Saksaan lupasi silti edes pienen eloonjäämismahdollisuuden.
Se ei ollut paljon. Paasikiven ja riittävän monen muunkin mielestä se oli silti tuhat kertaa enemmän kuin mitä toinen jo lähellä toteutumista ollut vaihtoehto - Stalinille alistuminen - uhkasi tarjota.
Neuvostoliitto halusi välirauhan aikaan Suomelle samaa kuin Baltian maille ja painosti siksi Suomea ankarasti.
Suomi lähentyi siksi Saksaa ja Saksan avulla Suomi vältti neuvostomiehityksen ja säilyi itsenäisenä maana.
Paremmat vaihtoehdot on turhaa spekulointia.
Kukaan ei koskaan pysty osoittamaan, että Suomi varmuudella jollakin muulla tavalla olisi päässyt parempaan tulokseen.
Molotov puhui välirauhan aikana useasti , että Suomi liitetään Neuvostoliittoon ja Kuusinen kirjoitti samoin.
Neuvostoliiton korkeimmassa johdossa ei siis tyydytty Moskovan rauhaan.
Sotaan NL:a vastaan siis olisi jouduttu joka tapauksessa. Ilman Saksan apua sotaa ei kuitenkaan olisi voitu käydä kuin korkeintaan muutamia kuukausia.
Sen jälkeen olisivat alkaneet teloitukset ja Siperiaan vienti ja pako länteen.
Suomessa asuisi nyt pari miljoonaa venäläistä ja muutamia tappamatta jostakin syystä jääneitä suomalaisia.
Lähde: William L. Shirer: Kolmannen Valtakunnan nousu ja tuho II
Siinä kerrotaan kappaleessa Molotov Berliinissä 12.11.1940 seuraavaa:
Ratkaiseva välienselvittely oli siten vain lykätty, mutta ei estetty, ja seuraavana aamuna, kun Hitler ja Molotov jatkoivat neuvottelua, Neuvostoliiton ulkoasiainkansankomissaari oli aivan säälimätön. Ensinnäkin Suomen suhteen, jonka takia molemmat joutuivat pian katkeraan ja ivalliseen kiistaan. Molotov vaati, että Saksan oli vietävä joukkonsa pois Suomesta. Hitler kiisti, että "Suomi olisi saksalaisten joukkojen miehittämä". Joukot olivat vain matkalla Suomen kautta Norjaan. Mutta Hitler halusi tietää aikoiko Neuvostoliitto ryhtyä sotaan Suomea vastaan. Saksalaisten pöytäkirjan mukaan Molotov "vastasi tähän hiukan vältellen" eikä Hitler ollut siihen tyytyväinen.
"Mitään sotaa ei saa syttyä Itämeren piirissä", Hitler vaati. "Se rasittaisi raskaasti Saksan ja Neuvostoliiton suhteita", hän uhkasi lisäten hetkistä myöhemmin vielä uhkauksen painoa sanomalla, että sellainen voisi aiheuttaa "arvaamattomia seurauksia". Mitä muuta Neuvostoliitto sitten Suomesta halusi? Hitler tiedusteli ja hänen vieraansa vastasi Neuvostoliiton haluavan "saman mittakaavan järjestelyt kuin Bessarabiassa" -joka tarkoitti ehdotonta Venäjään liittämistä. Hitlerin vastavaikutus on mahtanut saattaa jopa tämän häiriintymättömän neuvostoliittolaisenkin levottomaksi, sillä tämä kiiruhti kysymään Johtajan "mielipidettä siitä asiasta".
Diktaattori vastasi vuorostaan hiukan vältellen sanoen vain "ettei Suomea vastaan saanut käydä sotaa, koska sellainen selkkaus voisi johtaa kauaskantoisiin seurauksiin".
"Tämä asenne on tuonut uuden tekijän tähän neuvotteluun", Molotov jyräytti vastaan.
Keskustelu oli käynyt niin kiihtyneeksi, että Ribbentrop, joka siihen mennessä oli varmaan käynyt hyvin pelokkaaksi, keskeytti sanoakseen saksalaisen pöytäkirjan mukaan, että "ei ollut mitään syytä tehdä Suomen asiasta kiistakysymystä. Kenties oli tapahtunut vain väärinkäsitys".
"Mitä muuta Neuvostoliitto sitten Suomesta halusi? Hitler tiedusteli ja hänen vieraansa vastasi Neuvostoliiton haluavan "saman mittakaavan järjestelyt kuin Bessarabiassa" -joka tarkoitti ehdotonta Venäjään liittämistä."
Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä tästä ei saanut puhua mitään. Suomi tuomittiin stalinistisessa näytösoikeudessa syylliseksi, jotta Stalin ei joutuisi syytetyksi.
On kuin ryöstömurhan suunnittelija tuomitsisi hengissä selvinneen uhrinsa vankilaan. .
"Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä tästä ei saanut puhua mitään. Suomi tuomittiin stalinistisessa näytösoikeudessa syylliseksi, jotta Stalin ei joutuisi syytetyksi.
On kuin ryöstömurhan suunnittelija tuomitsisi hengissä selvinneen uhrinsa vankilaan. "
Nurnbergissä saksalaisia tuomittiin mm. hyökkäsyssodan suunnittelusta. Tuomitsemassa oli mukana Neuvostoliitto, joka oli ollut samaista hyökkäyssotaa suunnittelemsassa ja aloittamassa. Neuvostoliittohan teki natsien kanssa sopimuksen, jonka mukaan hyökättiin yhdessä Puolaan. Jaettiin myös muita maita & mantuja.
Mauno Koivisto sanoo kirjassaan, ettei ole näyttöä siitä, että Neuvostoliitolla olisi ollut Suomen kohdalla eri suunnitelmat kuin Baltian maiden kohdalla.
Stalin korosti useasti Baltian mallin seuraamista myös Suomen kohdalla.
Sotaan NL:a vastaan olisi siis jouduttu joka tapauksessa. Se ei kuitenkaan olisi ollut rauhallista asemasotaa Itä-Karjalassa eikä torjuntavoittoa Ihantalassa.
Se olisi ollut neuvostomiehitystä, teloituksia pakoa länteen ja Siperiaan viemistä.
Kekkostakin vietiin Siperiaan 1961, laittamaan ryssät kuriin ja järjestykseen. AKS:n mies kun löi nyrkin pöytään, niin jo loppui venäjän molotus. Kyllä kuuntelivat Molotovia myöten paskat housuissa, kun punikkien kylmentäjä sanoi, miten ne asiat hoidetaan.
"Stalinin politiikka tyhmää kesällä 1940 "
Kyllä Stalinin politiikka oli liki kauttaaltaan tyhmää. Nyt tietysti joku sanoo, että voittipa Stalin sodan. Ei se pelkästään riitä todisteeksi. Voihan sitä mielipuolikin voittaa lotossa. Stalinin johdossa sodan voitto tuli neukuille niin kalliiksi, että se hyötysuhde hakee kehnoudessaan vertaista.
Stalin kyllä myönsi epäsuorasti olevansa sotarikollinen, kun Neuvostoliitto vaati Nürnbergin sotarikosoikeudenkäynnissä natsien tuomitsemiosta Katynin murhista.
Stalin oli itse antanut määräyksen murhata 20000 puolalaista upseerivankia.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Katynin_joukkomurha
"Marraskuussa 2010 Venäjän duuma antoi julkilausuman, jonka mukaan Stalin antoi henkilökohtaisesti määräyksen Katynin joukkomurhaan"
Stalin käy yhäkin ihanteeksi ja esimerkiksi kenelle tahansa ketkulle. Hitlerin suhteen sama. Se vaan on joillakin jotenkin niin, että kun on tarpeeksi kusta päässä niin alkaakin haluta sitä lisää! Joku kriittinen piste.