http://www.histdoc.net/historia/molotov_31101939_fi.html
Kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajan ja ulkoasian kansankomissaarin toveri V. M. Molotovin selonteko Neuvostoliiton korkeimman neuvoston istunnossa 31. lokakuuta 1939.
Ensinnäkin, täytyy viitata muutoksiin, jotka ovat tapahtuneet Neuvostoliiton ja Saksan suhteissa. 23. elokuuta tapahtuneen neuvostoliittolais-saksalaisen hyökkäämättömyyssopimuksen solmimisesta lähtien on tehty loppu epänormaaleista suhteista, jotka vallitsivat vuosia Neuvostoliiton ja Saksan välillä. Sen vihollisuuden tilalle, jota kaikin tavoin kiihotettiin muutamien eurooppalaisten valtojen taholta, on tullut lähentyminen ja ystävällisten suhteiden solmiminen Neuvostoliiton ja Saksan välillä.
Toiseksi täytyy viitata sellaiseen tosiasiaan, kuin Puolan täydelliseen sotilaalliseen lyömiseen ja Puolan valtion hajoamiseen. Puolan hallitsevat piirit ylpeilivät kovasti valtionsa ”lujuudella” ja armeijansa ”mahdilla”. Kuitenkin riitti lyhyt isku Puolan kimppuun ensin Saksan armeijan taholta ja sitten puna-armeijan taholta sen aikaansaamiseksi, ettei jäänyt jäljelle mitään tuosta Versailles’n sopimuksen rujosta luomuksesta,
Te tiedätte, että Neuvostoliitto solmi Viron, Latvian ja Liettuan kanssa sopimukset, joilla on mitä suurin poliittinen merkitys
Mainittujen keskinäisten avunantosopimusten erityisluonne ei suinkaan merkitse minkäänlaista Neuvostoliiton puuttumista Viron, Latvian ja Liettuan asioihin, niin kuin muutamat ulkomaisen lehdet yrittävät kuvata sitä. Päinvastoin, kaikki nämä avunantosopimukset takaavat allekirjoittajavaltioiden suvereniteetin loukkaamattomuuden ja toisen valtion asioihin puuttumattomuuden periaatteen.
höpinöistä Baltian maiden sovjetisoinnista on etua vain meidän yhteisille vihollisillemme ja kaikenlaisille neuvostovastaisille provokaattoreille.
Aloitimme neuvottelut Suomen edustajien kanssa, mitä tarkoitusta varten Suomen hallitus lähetti Moskovaan herrat Paasikiven ja Tannerin, ehdotuksella solmia neuvostoliittolais-suomalainen sopimus keskinäisestä avunannosta, suunnilleen samaa tyyppiä kuin muiden Baltian maiden kanssa solmitut avunantosopimukset.
Ehdotimme myös Suomelle linnoitettujen alueiden riisumista aseista Neuvostoliiton ja Suomen rajalla Karjalan kannaksella, minkä täytyy täysin vastata Suomen etuja."
Viimeistään kesällä 1940 Suomelle olisi käynyt samoin kuin Baltian maille, jos vaatimuksiin olisi suostuttu.
Eihän Neuvostoliitto pitänyt Baltian maille antamaansa lupausta kunnioittaa niiden itsenäisyyttä.
Kansankomissaarien neuvoston puheenjohtajan ja ulkoasian kansankomissaarin toveri V. M. Molotovin selonteko Neuvostoliiton korkeimman neuvoston istunnossa 31. lokakuuta 1939.
Ensinnäkin, täytyy viitata muutoksiin, jotka ovat tapahtuneet Neuvostoliiton ja Saksan suhteissa. 23. elokuuta tapahtuneen neuvostoliittolais-saksalaisen hyökkäämättömyyssopimuksen solmimisesta lähtien on tehty loppu epänormaaleista suhteista, jotka vallitsivat vuosia Neuvostoliiton ja Saksan välillä. Sen vihollisuuden tilalle, jota kaikin tavoin kiihotettiin muutamien eurooppalaisten valtojen taholta, on tullut lähentyminen ja ystävällisten suhteiden solmiminen Neuvostoliiton ja Saksan välillä.
Toiseksi täytyy viitata sellaiseen tosiasiaan, kuin Puolan täydelliseen sotilaalliseen lyömiseen ja Puolan valtion hajoamiseen. Puolan hallitsevat piirit ylpeilivät kovasti valtionsa ”lujuudella” ja armeijansa ”mahdilla”. Kuitenkin riitti lyhyt isku Puolan kimppuun ensin Saksan armeijan taholta ja sitten puna-armeijan taholta sen aikaansaamiseksi, ettei jäänyt jäljelle mitään tuosta Versailles’n sopimuksen rujosta luomuksesta,
Te tiedätte, että Neuvostoliitto solmi Viron, Latvian ja Liettuan kanssa sopimukset, joilla on mitä suurin poliittinen merkitys
Mainittujen keskinäisten avunantosopimusten erityisluonne ei suinkaan merkitse minkäänlaista Neuvostoliiton puuttumista Viron, Latvian ja Liettuan asioihin, niin kuin muutamat ulkomaisen lehdet yrittävät kuvata sitä. Päinvastoin, kaikki nämä avunantosopimukset takaavat allekirjoittajavaltioiden suvereniteetin loukkaamattomuuden ja toisen valtion asioihin puuttumattomuuden periaatteen.
höpinöistä Baltian maiden sovjetisoinnista on etua vain meidän yhteisille vihollisillemme ja kaikenlaisille neuvostovastaisille provokaattoreille.
Aloitimme neuvottelut Suomen edustajien kanssa, mitä tarkoitusta varten Suomen hallitus lähetti Moskovaan herrat Paasikiven ja Tannerin, ehdotuksella solmia neuvostoliittolais-suomalainen sopimus keskinäisestä avunannosta, suunnilleen samaa tyyppiä kuin muiden Baltian maiden kanssa solmitut avunantosopimukset.
Ehdotimme myös Suomelle linnoitettujen alueiden riisumista aseista Neuvostoliiton ja Suomen rajalla Karjalan kannaksella, minkä täytyy täysin vastata Suomen etuja."
Viimeistään kesällä 1940 Suomelle olisi käynyt samoin kuin Baltian maille, jos vaatimuksiin olisi suostuttu.
Eihän Neuvostoliitto pitänyt Baltian maille antamaansa lupausta kunnioittaa niiden itsenäisyyttä.
Vastaukset 2
Vanhimmat
https://www.youtube.com/watch?v=4vglCHcZuCQ
Kyllä kansa tiesi.
Tällä TK-miehellä on tainnut karvareuhka kasvaa päähän kiinni niin lujaan, ettei sen alta näy 2000-luvun maailma ollenkaan.