Eräs uskovan ihmisen suuri ongelma on oman kunnian tavoitteleminen. Melkein poikkeuksetta tämä johtaa siihen, että ihminen alkaa tavoittelemaan asemaa, johon hän ei ole valmis ja johon häntä ei ole kutsuttu. Joissakin tapauksissa Jumala on voinut kutsua hänet tiettyyn palvelutehtävään, mutta hän ei ole vielä valmis tähän tehtävään.
Eli toisin sanoen ihminen ylentää itse itsensä. Tämä ilmenee monien uskovien elämässä siten, että he pitävät itseään apostoleina, paimenina, profeettoina tai evankelistoina, vaikka eivät sitä ole. Jos joku onnistuu pettämään itsensä sekä toiset itse tehdyn palvelutehtävän kautta ja alkaa toimimaan oma tekemän palvelutehtävän kautta, niin sen lopputulos on suuri katastrofi hänelle itselleen sekä niille, jotka uskovat häneen.
Terveen uskon kasvun edellytys on pysyä siinä kasvunvaiheessa missä tällä hetkellä on Jumalan armosta, eikä yrittää olla enempää tai vähempää kuin mihin saakka on kasvanut. Jumala alentaa sen, joka itsensä ylentää. Jumala ylentää sen aikanaan, jonka Hän on kutsunut. Älä tavoittele kunniaa, sillä kunnia ja kiitos kuuluu yksin Herralle.
Riiteleminen on syntiä Jumalan sanan mukaan. Riidassa on usein se ulottuvuus, että se johtaa ihmisen puhumaan perättömiä, eli valheita toisesta ihmisestä. Riidalla on myös sellainen ulottuvuus, että mitä enemmän riitelet, niin riitelyn toinen osapuoli tai sinä itse johdatat itsesi häpeään.
Riitelemällä teet syntiä ja nolaat itsesi sekä saatat itsesi häpeään. Jumalan lasta ei ole kutsuttu riitaa haastamaan. Opettele pitämään kielesi kurissa ja punnitse tarkkaan mitä sanot toiselle. Jos joudut tilanteeseen, jossa toinen haastaa sinua riitelemään, niin kaikkein paras toimintatapa on olla hiljaa, eikä osallistua riitelemiseen.
Herra Jeesus on sovituskuolemansa kautta vuodattanut verensä syntien anteeksisaamiseksi. Uskon elämän ydinkysymys on syntien anteeksiantamus, eli eläminen anteeksiantamuksen tilassa. Jumala on antanut meille syntimme anteeksi ja Hän elää meihin nähden anteeksiantamuksessa. Jumalan tahto on, että Hänen lapsensa eläisivät anteeksiantamuksessa muita ihmisiä kohtaan.
Ihmisen anteeksiantamattomuus, johtaa riitaan, katkeruuteen ja vihaan, eli synnin tekemiseen. Siksi uskovan ihmisen tulee elää anteeksiantamuksessa muita kohtaan. Anteeksiantamuksessa elävä uskova ei haasta riitaa, eikä loukkaannu siitä, jos joku tekee meille pahaa. Tämä on tietenkin kasvukysymys, jonka oppii käytännössä terveen uskonkasvun kautta.
Ote: Petri Paavola.
Eli toisin sanoen ihminen ylentää itse itsensä. Tämä ilmenee monien uskovien elämässä siten, että he pitävät itseään apostoleina, paimenina, profeettoina tai evankelistoina, vaikka eivät sitä ole. Jos joku onnistuu pettämään itsensä sekä toiset itse tehdyn palvelutehtävän kautta ja alkaa toimimaan oma tekemän palvelutehtävän kautta, niin sen lopputulos on suuri katastrofi hänelle itselleen sekä niille, jotka uskovat häneen.
Terveen uskon kasvun edellytys on pysyä siinä kasvunvaiheessa missä tällä hetkellä on Jumalan armosta, eikä yrittää olla enempää tai vähempää kuin mihin saakka on kasvanut. Jumala alentaa sen, joka itsensä ylentää. Jumala ylentää sen aikanaan, jonka Hän on kutsunut. Älä tavoittele kunniaa, sillä kunnia ja kiitos kuuluu yksin Herralle.
Riiteleminen on syntiä Jumalan sanan mukaan. Riidassa on usein se ulottuvuus, että se johtaa ihmisen puhumaan perättömiä, eli valheita toisesta ihmisestä. Riidalla on myös sellainen ulottuvuus, että mitä enemmän riitelet, niin riitelyn toinen osapuoli tai sinä itse johdatat itsesi häpeään.
Riitelemällä teet syntiä ja nolaat itsesi sekä saatat itsesi häpeään. Jumalan lasta ei ole kutsuttu riitaa haastamaan. Opettele pitämään kielesi kurissa ja punnitse tarkkaan mitä sanot toiselle. Jos joudut tilanteeseen, jossa toinen haastaa sinua riitelemään, niin kaikkein paras toimintatapa on olla hiljaa, eikä osallistua riitelemiseen.
Herra Jeesus on sovituskuolemansa kautta vuodattanut verensä syntien anteeksisaamiseksi. Uskon elämän ydinkysymys on syntien anteeksiantamus, eli eläminen anteeksiantamuksen tilassa. Jumala on antanut meille syntimme anteeksi ja Hän elää meihin nähden anteeksiantamuksessa. Jumalan tahto on, että Hänen lapsensa eläisivät anteeksiantamuksessa muita ihmisiä kohtaan.
Ihmisen anteeksiantamattomuus, johtaa riitaan, katkeruuteen ja vihaan, eli synnin tekemiseen. Siksi uskovan ihmisen tulee elää anteeksiantamuksessa muita kohtaan. Anteeksiantamuksessa elävä uskova ei haasta riitaa, eikä loukkaannu siitä, jos joku tekee meille pahaa. Tämä on tietenkin kasvukysymys, jonka oppii käytännössä terveen uskonkasvun kautta.
Ote: Petri Paavola.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mun mielestä tämä on kaikkien aktiivisten ja opettavaisten uskovien ymmärrettävä. Mutta, ISO MUTTA... jokaisen on myös hyvä muistaa, ettemme ole kenenkään sydäntä arvostelemaan ylpeyden synnillä, vaan sen tekee yksin Jumalan Henki, joka tuntee meidän sydämiemme syvimmätkin mietteet.
Varsinkin tällä palstaalla jatkuvasti joku haukkuu toistaan itsekeskeisyydestä tai itsensä korotamisesta, vaikka kukaan ei voi pelkkien kirjoitusten perusteella tehdä minkäänlaista johtopäätöstä kirjoittajien sydämestä.
Kuunnelkaa ennemmin mitä kelläkin on asiaa ja jättäkää nämä henkilökohtaisuudet ja tuomiovalta Jumalan huomaan.
Jarmo.
Sinulle tulee aina osuma kun Raamatun sanaa kirjoitetaan.
Teksti on yleisesti kaikille, mutta huomaat sen osuvan juuri sinuun ja kipeästi.
Tiedätkö miksi?
Hedelmistään puu tunnetaan, joten piiloon et pääse sinäkään.