Tietosuoja

Potilaan tai asiakkaan taloudellinen tilanne ei vaikuta millään tavoin hoidon laatuun. Terveydenhuolto kohtelee kaikkia tasapuolisesti.

Jokaisessa sairaalassa on myös sosiaalityöntekijä joka tarvittaessa auttaa talousvaikeuksista kärsivää ja auttaa mm. laskujen maksussa jos potilas on sairaalassa. Hän myös auttaa pykäläviidakossa ja auttaa hakemuksien kanssa.

Joskus jotkut syyllistyvät silmäätekevien nuoleskeluun (etenkin lääkärit), joka minusta on kuvottavaa.

Sosiaalitoimen asiat eivät näy potilastiedoissa. Lääkäriltä kannattaa kuitenkin muistaa pyytää se B-lausunto esimerkiksi lääkekorvauksiin jos sinulla on joku erityiskorvattavuuteen oikeuttava lääkitys.

Lääkärin kannalta on se ja sama, millä potilas lääkkeensä maksaa. Selväähän se on, että vähävarainen saa isoihin lääkekuluihin toimeentulotukea. Mielestäni on vain reilua kertoa huonosta taloustilanteesta. Lääkärihän saattaa esittää vaikka yksityistä fysioterapiaa tai yksityistä psykoterapiaa. Siihen ei minimitulolaisen tulot riitä. Siinä mielessä ollaan eriarvoisessa asemassa. Parasta hoitoa saisi, kun voisi maksaa kaiken itse ja valita hoitopaikan hintalappuun katsomatta.

Eri kunnilla on erilaisia ohjeistuksia fysioterapiakuluihin. Joissain kunnissa edellytetään, että asiakas on töissä tai opiskelee ts. työttömälle ja eläkeläiselle ei tuosta vaan myönnetä toimeentulotukea yksityiselle puolelle vaikkapa selkäkipujen ja -jumien hoitamiseen. Psykoterapiaan saa kai useinmiten toimeentulotukea, siihen omavastuuosaan joka jää Kelan korvauksen jälkeen hakijalle. Taidetaan lääkärintodistusta pyytää monilla paikkakunnilla. Siis lääkärinlausuntoa. Silloin lääkäri saa tietää asiakkaan taloudellisesta tilanteesta ja sosiaalitoimen asiakkuudesta.