Kevennystä vakavaan aiheeseen eli kotouttamiseen.
Kemin ratiosta tänään kuulin mainion laskun joka sopisi jokaisen "himohyysärin" pitää vaikka ohjenuorana kun näiden "asiakkaiden" kotouttanisia mietiskellään.
Eli lasku kulkee näin:
Tavallinen raavas isänmaallisen hengen elähdyttämä suomalainen mies mäni mettään aivan tavalliselle suomalaisen miehen perustarpeille eli kuselle. No mies kasteli kaunista silmiä hivelevää suomalaista metsämaastoa muutaman kymmenen neliösentin alalta ja napitteli maastohousunsa napit siististi , kuin vain rehti ja suoraselkäinen suomalainen mies voi.
Käännyttyään paikoiltaan mies oli palaamassa maastoautolleen kun hän yhtäkkiä kuuli selkänsä takaa verta hyytävän karjaisun. Mies käännähti nopeammin kuin salama kannoillaan ja näki valtavan karhun höökivän kimppuun siinä samassa.
Mies teki vain sen minkä jokainen kunnon suomalainen mies tekisi vastaavassa tilanteessa ja otti karhun hyökkäyksen vastaan reilulla suomalaisen miehen sylipainitervehdyksellä, eikä aikaakaan kun tilanne alkoi kääntyä kelpo suomalaisen eduksi.
Mies sai karhusta kunnon otteen kurkusta ja alkoi puristamaan, kuin vain suomalainen rehti mies epäkelpoa hyökkääjää voi puristaa.
Eipä kauankaan Otso kestänyt suomen pojaan reilua rutistusta kun oli pakko metsän kuninkaalnkin alkaa anelemaan armoa jalon ja salskean suomen miehen käsittelyssä.
Ihmetys oli suomalaiselle suuri kun karhu selvällä suomen kielellä puhkesi anelemaan mieheltä että " älä hyvä mies noin lujaa purista ,ka ku ei henki meinoo kulukoo" . Näin haasteli karhu miehen kummastukseksi.
Jalo suomen Urho hölläsi otteensa karhuparan kurkusta ja kysyi otsolta jotta " kuis sää selvää suomea puhut" ja "eihän karhut puhua osaa".
...johon karhu vastasi että " nyt oli pikkupakko oppia ja äkkiä"
Tässä on hieman symboliikkaa havaittavissa...
Kemin ratiosta tänään kuulin mainion laskun joka sopisi jokaisen "himohyysärin" pitää vaikka ohjenuorana kun näiden "asiakkaiden" kotouttanisia mietiskellään.
Eli lasku kulkee näin:
Tavallinen raavas isänmaallisen hengen elähdyttämä suomalainen mies mäni mettään aivan tavalliselle suomalaisen miehen perustarpeille eli kuselle. No mies kasteli kaunista silmiä hivelevää suomalaista metsämaastoa muutaman kymmenen neliösentin alalta ja napitteli maastohousunsa napit siististi , kuin vain rehti ja suoraselkäinen suomalainen mies voi.
Käännyttyään paikoiltaan mies oli palaamassa maastoautolleen kun hän yhtäkkiä kuuli selkänsä takaa verta hyytävän karjaisun. Mies käännähti nopeammin kuin salama kannoillaan ja näki valtavan karhun höökivän kimppuun siinä samassa.
Mies teki vain sen minkä jokainen kunnon suomalainen mies tekisi vastaavassa tilanteessa ja otti karhun hyökkäyksen vastaan reilulla suomalaisen miehen sylipainitervehdyksellä, eikä aikaakaan kun tilanne alkoi kääntyä kelpo suomalaisen eduksi.
Mies sai karhusta kunnon otteen kurkusta ja alkoi puristamaan, kuin vain suomalainen rehti mies epäkelpoa hyökkääjää voi puristaa.
Eipä kauankaan Otso kestänyt suomen pojaan reilua rutistusta kun oli pakko metsän kuninkaalnkin alkaa anelemaan armoa jalon ja salskean suomen miehen käsittelyssä.
Ihmetys oli suomalaiselle suuri kun karhu selvällä suomen kielellä puhkesi anelemaan mieheltä että " älä hyvä mies noin lujaa purista ,ka ku ei henki meinoo kulukoo" . Näin haasteli karhu miehen kummastukseksi.
Jalo suomen Urho hölläsi otteensa karhuparan kurkusta ja kysyi otsolta jotta " kuis sää selvää suomea puhut" ja "eihän karhut puhua osaa".
...johon karhu vastasi että " nyt oli pikkupakko oppia ja äkkiä"
Tässä on hieman symboliikkaa havaittavissa...
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.