Minimielektronikka?

Todellinen_maakrapu

Mikä olisi vene-elektroniikan minimivaatimus Avance 245:een? Kovin haasteellista purjehdusta tuskin on edessä tulevinakaan vuosina, jos nyt joskus Tallinaan tai Tukholmaan asti pääsisi. Sitä ennen edessä lienee korkeintaan normaalia viikonloppupurjehdusta PK-seudulta.

Tällä hetkellä elektronikkaa ei ole käytännössä lainkaan. Loki ei toiminut enää silloinkaan kun veneen ostin, ja sittemmin myös kaikuluotaimen etäpääte on sisään päässeen kosteuden takia lakannut toimimasta. Kaikulaite on sellaista mallia että käyttöohjetta ei löydy netistäkään. VHF:ää ei ole, plotterista nyt puhumattakaan.

Olen myös autuaan tietämätön antureihin liittyvistä standardeista. Minulla ei ole mitään tietoa (pohjan sisäpuolelta) mittaavasta luotaimesta, tai edes siitä toimiiko lokin siipipyörä. Voiko olettaa että kaikki luotaimet toimivat kaikkien laitteiden kanssa (tuskin) ?

Samalla saa ehdottaa suosikkikonfiguraatiotaan. Varustelun kattavuudesta kipuraja menee n. 1000 eurossa asennustyöt

143

1148

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • fadsf

      päärjät sijoittamalla rahasi Ipadiin ja koteloon. tällä systeemillä on menty vielä 40-jalkaisessakin veneessä samoilla seuduilla veneillessä. Sumussa tarvitset myös kompassin.

    • 10-14

      Yksinkertainen vaihtoehto olisi jokin tuollainen plotteri/kaiku -yhdistelmälaite, esim. Marinean valikoimasta (ostaa voit ilman muuta netin kautta muualtakin, mutta se on yksi paikka tutkia tarjontaa). Hinta jää satasilla alle budjettisi ja asennus on helppoa tehdä itse. Kaiun anturi voi olla peräpeilikiinnityksellä tai pohjan läpi mittaava.

      Silloin sinulla on siinä kaikki tarvittava: loki, kaiku, kartta. Paperikartta rinnalle varmistukseksi ja suunnitteluun, mutta se sinulla varmaan jo onkin.

      • 10-14

        Lisään vielä: en suosittele tuota tablettikonstia ainoaksi. Ne laitteet eivät ole veneilykäyttöön (kosteus) suunniteltuja ja mitäs sitten, kun pudotat sen?

      • Bossu

        Ipad ei ole ulkokäyttöön suunniteltu, mutta esim. Sonylla on ulkokäyttöön suunniteltuja vedenkestäviä malleja. Ipadinkin suojakotelot on sertifioitu ulkokäyttöön, mutta ne taitaa vain pahentaa Ipadin kuumenemisongelmaa? Se nyt on kuitenkin se minimitaso, kun navigointitabletin saa alle satasella ja perusohjelmiston ilmaiseksi. Vedenpitävä pussi satasen tablettiin maksaa muutaman kympin. Kaikuluotain on mielestäni tärkeä.Pieniin moottoriveneisiin laitetaan usein sellainen peräpeiliin tuleva kalakaiku, joita saa alennuksesta 80 eurolla. Käytettynä saa tietysti pohjan läpi mittaaviakin muutamalla kympillä.

      • gdsag

        Peräpeiliin kiinnitettävä anturi mittaa myös pohjan läpi, kun sen kiinnittää esim. Araldiitilla tai epoxilla. Muutaman vuoden kokemus padista on, että se on paljon plottereita luotettavampi. Padin kanssa ei ole ollut yhtään ongelmaa, mutta plotterissa häiriöitä on esiintynyt todella paljon. Laiteet ovat olleet Northstar ja Simrad, joista suosittelen kaikkia pysymään erossa. Padissa on joku suojakuori, jonka avulla se on toiminut erinomaisesti myös kovassa vesisateessa. Samalla sateella kosketusnäytöllinen plotteri sekosi, kun luuli vesipisaroita kosketuksiksi. Tuon ylempänä olevan höpinän padin sopimattomuudesta veneilykäytöön voi kuitata kokemattomuudella.

      • R33BlueEyes

        Lowrance Elite 5 oli erinomaisen laadukas ja luotettava plotteri pikkuveneeseen. Ainoat häiriöt liittyivät virransyöttöön. Johdin oli irronnut liittimestä. Kannattaa satsata hyviin liittimiin jollei tee kiinteää asennusta. Tuota Elite vitosta saa myös yhdistelmänä kaiku/plotteri. Isälläni on sellainen fiskarissa ja on ollut hyvä laite sekin.

    • applix

      Kaikuluotain ja jonkinlainen plotteri (tai yhdistelmä) lienee etusijalla, vaikka tonnilla tekee tiukkaa. Loki (-anturi) ei ole matkapurjehtijalle aivan välttämätön kun gps näyttää nopeuden kohtuuhyvin, toki oikea loki on edelleen suositeltava.
      Asensin aikoinaan kaikuluotainanturin Avance 24:seen pohjan sisäpuolelle, mutta se ei kuitenkaan toiminut aivan tyydyttävästi, joten suosittelen pohjan läpi menevää anturia vaikka sen asennus onkin hieman työläämpi.
      Antureissa on useita eri standardeja, on merkkikohtaisia ja sitten "yleiskäyttöisiä" NMEA0183- tai NMEA2000-standardin mukaisia. Se että vanha anturi toimisi uuden näytön kanssa on kyllä epätodennäköistä, mutta kannattaa toki tutkia. Lisäksi anturin kiinnitysholkin läpimitoissa käytetään ainakin kahta "standardia", 51 mm ja hieman isompi. Tällä on merkitystä lähinnä jos nykyinen anturi on se isompi- jos ostat uuden pienemmän, joudut paklaushommiin. Peräpeilikiinnitys Avanceen kuulostaa kyllä aika hassulta, kyllä kaikuanturi pitää olla kölin edessä :-o

      Seuraavana listallani olisi AIS ja VHF, avomeriosuuksia ajatellen. Nykyään saa kohtuuhintaisia yhdistelmälaitteita, jotka voidaan kytkeä plotteriin joka toimii AIS-näyttölaitteena. Tässäkin pitää varmistaa yhteen liitettävyys, eli molemmista pitää löytyä sama standardi, yleensä NMEA0183 tai NMEA2000.

      • Bossu

        "Peräpeilikiinnitys Avanceen kuulostaa kyllä aika hassulta, kyllä kaikuanturi pitää olla kölin edessä"

        No se on varmasti paljon parempi. Peräpeilianturit joutuu koviin pyörteisiin, ja ainakin moottoriveneissä ne tuntuu aika herkiltä kadottamaan syvyyden, kun vauhti ylittää 10 solmua.

    • seppomartti

      Sukupolvien ero näkyy, kun tabletti on ykkösprioriteetti. Itse asettaisin aloittajan tarpeet tärkeysjärjestykseen: yhdistelmäanturi eli yhdellä pohjan läpiviennillä loki, kaiku, lämpö. Hyvä kalibrointi ja kompassiin eksymätaulukko. VHF AIS- vastaanotolla ( esim. Standard Horizon 2200). Halpa tabletti ( ei iPAD) Navionics kartat. Usein löytyy kotinurkista vanhoja läppäreitä. Silloin halvemalla selviää, kun hankkii maksuttoman plotteriohjelman ja kartastot. Ais- vastaanotin 90€. En osaa kuvitella purjehdusta ilman toimivaa lokia, kompassia ja kaikua. Niillä pärjää vaikka elektroniikka virran puutteen, kolhimisen tai muun syyn vuoksi pettäisi.

      • qlwkejrtf

        >>lokia, kompassia ja kaikua. Niillä pärjää vaikka elektroniikka virran puutteen, kolhimisen tai muun syyn vuoksi pettäisi.

        Jos virrat pettää, niin silloin pimenee myös loki ja kaikukin.

      • Vählläkinpärjää

        Komppaan Seppomarttia. Minimivaatimus on varmaan kompassi ja loki paikanmääritystä varten sumussa ja pimeällä (näitä toki saa edelleen myös mekaanisina). Seuraavana omalla listalla olisi toimiva plotteri. Kaiku on myös tarpeen liikuttaessa väylien ulkopuolella tai rantauduttaessa/ankkuroitaessa.

        Huomioiden kysyjän alkutilanne, niin moneen kertaan mainittu yhdistelmälaite olisi varmaan hyvä, koska samassa paketissa tulisi myös se loki ja kaiku. Sillä pärjidi minusta jo aivan mainiosti kysyjän tarpeisiin. VHF DSC:llä voisi olla harkinnan arvoinen turvallisuuslisä noille Tallinnan ja Tukholman keikoille, pk-seudulla ja saaristossa pärjää ilmankin.

      • seppomartti
        qlwkejrtf kirjoitti:

        >>lokia, kompassia ja kaikua. Niillä pärjää vaikka elektroniikka virran puutteen, kolhimisen tai muun syyn vuoksi pettäisi.

        Jos virrat pettää, niin silloin pimenee myös loki ja kaikukin.

        Varalla olen pitänyt Walker lahuslokia, mikä on kalibroituna on jopa tarkempi kuin sähköinen. Viimeksi tarvitsin 1980.

      • drunky

        paristoilla toimivat kulkuvalot. tämä on vastaus kysymykseesi. Vuosisatoja on seilattu ilman kaikkia nykyajan paskahärpäkkeitä ja hyvin pärjätty.

      • 10-14
        drunky kirjoitti:

        paristoilla toimivat kulkuvalot. tämä on vastaus kysymykseesi. Vuosisatoja on seilattu ilman kaikkia nykyajan paskahärpäkkeitä ja hyvin pärjätty.

        Ja täytetty Itämeri hylyillä, joita nyt arkeologit sieltä sukeltelevat esiin.

    • applix

      Lisään vielä tablettien osalta, että ainakin oman kokemuksen perusteella niiden heikko kohta on luettavuus suorassa auringonpaisteessa. Itsellä ainakin näkö on alkanut heiketä sen verran että tabletin ja kännykän luettavuus ulkona on tuskaista, vaikka laitteitani mainostetaankin ulkokäyttöön soveltuviksi.
      Näyttölaitteen tulisi olla kiinnitetty veneeseen, jotta sen käyttö ei vaatisi kahta kättä (mieluiten ei yhtään kättä), ja myös näkyvään paikkaan. Mutta silloin auringon valo pakostakin osuu joskus suoraan näyttöön. Ja Murphyn lain mukaisesti tämä tapahtuu juuri kriittisellä hetkellä kun lähestytään karikkoa. Suosittelen siis oikeaa plotteria, jossa kuva näkyy myös auringon valossa.
      Pinnaohjatut veneet kuten Avance 245 ovat tässä suhteessa hankalimmat, kun näytölle pitää keksiä asennuspaikka jossa se näkyy ja kuitenkaan ei ole tiellä. Itsellä on plotteri kajuutan takaseinässä, mutta olen nähnyt asennuksia jossa plotteri on asennettu kajuutan kulkuaukon alaosaan rakennettuun irrotettavaan paneeliin. Jotkut asentavat plotterin/tabletin sprayhoodin alle varjoon, mutta itse käytän sprayhoodia purjehduksen aikana vain äärimmäisen harvoin.

      • 10-14

        Perustelit tablettien kehnoutta tarpeeksi, en palaa siihen enempää kuin sen verran, että omasta mielestäni KAIKKI kosketusnäyttölaitteet ovat itsestään perkeleestä. Kokemusta erilaisista sellaisista on usean vuoden ajalta ja edelleen pidän perinteisempiä käyttöliittymiä parempina.

        "Kaikuluotain ja jonkinlainen plotteri (tai yhdistelmä) lienee etusijalla, vaikka tonnilla tekee tiukkaa."

        Tästä olen eri mieltä. Jos vaikka sitä mainitsemani Marinean valikoimaa tutkii, niin useita kelpo vaihtoehtoja on reilun 500 euron hintaluokasta alkaen ja luultavasti eurooppalaisista nettikaupoista saisi vielä satasen pari halvemmalla kuin Marineasta.

        Mitä anturin kiinnityspaikkaan tulee, niin alaspäin näyttävällä kaiulla tulee varoitus auttamatta liian myöhään, vaikka anturi olisi kölin edessäkin. Jos siis ollaan jo kiveenosumisen äärellä.

      • taas.ei
        10-14 kirjoitti:

        Perustelit tablettien kehnoutta tarpeeksi, en palaa siihen enempää kuin sen verran, että omasta mielestäni KAIKKI kosketusnäyttölaitteet ovat itsestään perkeleestä. Kokemusta erilaisista sellaisista on usean vuoden ajalta ja edelleen pidän perinteisempiä käyttöliittymiä parempina.

        "Kaikuluotain ja jonkinlainen plotteri (tai yhdistelmä) lienee etusijalla, vaikka tonnilla tekee tiukkaa."

        Tästä olen eri mieltä. Jos vaikka sitä mainitsemani Marinean valikoimaa tutkii, niin useita kelpo vaihtoehtoja on reilun 500 euron hintaluokasta alkaen ja luultavasti eurooppalaisista nettikaupoista saisi vielä satasen pari halvemmalla kuin Marineasta.

        Mitä anturin kiinnityspaikkaan tulee, niin alaspäin näyttävällä kaiulla tulee varoitus auttamatta liian myöhään, vaikka anturi olisi kölin edessäkin. Jos siis ollaan jo kiveenosumisen äärellä.

        Jälleen yksi asia, jossa olen 10-14:n kanssa täysin erimieltä. Edellisessä plotterissa, joka edelleen on karttapöydän luo asennettuna, on nappuloilla toimiva käyttöliittymä. Ruoritolpassa on nyt täysin kosketusnäytöllinen, enkä missään tapauksessa palaisi takaisin nappuloihin. Umpisormiset hanskat kädessä molempien käyttö on jossain mahdottoman ja hankalan välimaastossa. Kosketusnäyttöhanskoja sentään on olemassa.

      • Kölivinossa

        Näköjään makuasia.. itse en myöskään pidä kosketusnäyttöä käyttökelpoisena. Varsinkin keikkuvassa veneessä näyttöön tökkii miten sattuu, kuntaas tavan nappi on helppo tuntea sormen alla ja painaa sitten.

      • taas.ei
        Kölivinossa kirjoitti:

        Näköjään makuasia.. itse en myöskään pidä kosketusnäyttöä käyttökelpoisena. Varsinkin keikkuvassa veneessä näyttöön tökkii miten sattuu, kuntaas tavan nappi on helppo tuntea sormen alla ja painaa sitten.

        Samalla tavalla keikkuva vene vie sormen viereiselle napille kuin väärään paikkaan näytöllä. Jos jossain menussa mennään väärään toimintoon, on paluu oikeaan varsin samanlainen molemmissa. Molemmissa laitteissa sormi pysyy paremmin paikallaan, kun ottaa tukea laitteen reunoista muilla sormilla. Kosketusnäytöllisen hallinta on nopeampaa kokemuksen mukaan. Molemmilla tietenkin tulee hyvin toimeen

      • Joko.taas
        taas.ei kirjoitti:

        Samalla tavalla keikkuva vene vie sormen viereiselle napille kuin väärään paikkaan näytöllä. Jos jossain menussa mennään väärään toimintoon, on paluu oikeaan varsin samanlainen molemmissa. Molemmissa laitteissa sormi pysyy paremmin paikallaan, kun ottaa tukea laitteen reunoista muilla sormilla. Kosketusnäytöllisen hallinta on nopeampaa kokemuksen mukaan. Molemmilla tietenkin tulee hyvin toimeen

        Ihan eri mieltä. Kosketusnäytöllä valinta heittää kotisohvallakin, mutta näppäimillä voi painaa vasta oikean näppäimen kohdalla. Keikkuva vene ei sormea minnekkään vie.

      • koita.selvinpäin
        Joko.taas kirjoitti:

        Ihan eri mieltä. Kosketusnäytöllä valinta heittää kotisohvallakin, mutta näppäimillä voi painaa vasta oikean näppäimen kohdalla. Keikkuva vene ei sormea minnekkään vie.

        Nyt menee yli ymmärryksen. Jos sormi ei löydä oikeaa kohtaa näytöllä, miten se muka löytää oikean nappulan? Minun sormeani kyllä veneen heilahdukset siirtelevät niin näppiksellä kuin näytölläkin. Ehkei tosiaan veneen keinahdukset, vaan nyökintä, oikealta termiltään jopa paremmin kuvaava jyskintä.

        Jos ei kovin juovuksissa ole, ei sormi mihinkään kotisohvalla heilu.

      • joko.taas
        koita.selvinpäin kirjoitti:

        Nyt menee yli ymmärryksen. Jos sormi ei löydä oikeaa kohtaa näytöllä, miten se muka löytää oikean nappulan? Minun sormeani kyllä veneen heilahdukset siirtelevät niin näppiksellä kuin näytölläkin. Ehkei tosiaan veneen keinahdukset, vaan nyökintä, oikealta termiltään jopa paremmin kuvaava jyskintä.

        Jos ei kovin juovuksissa ole, ei sormi mihinkään kotisohvalla heilu.

        Ei se mitään, että menee yli sinun ymmärryksen.

        Kuten Kölivinossakin jo sanoi, kun tuntee sormen alla oikean näppäimen voi painaa vasta sitten. Näppäinten välimatka on selkeä ja niihin ylettää vaikka samanaikaisesti tukee käden plotterin reunaan.

      • taas.ei
        joko.taas kirjoitti:

        Ei se mitään, että menee yli sinun ymmärryksen.

        Kuten Kölivinossakin jo sanoi, kun tuntee sormen alla oikean näppäimen voi painaa vasta sitten. Näppäinten välimatka on selkeä ja niihin ylettää vaikka samanaikaisesti tukee käden plotterin reunaan.

        Minulla nyt on edelleen veneessä napillinen ja napiton plotteri. Kuten "koita.selvinpäin", minullekin aallon heilautukset tuottavat sormille harhailua sekä nappuloilla että näytöllä. Nappulat ovat sormen alla samanlaisia keskenään. Niistä kahdesta plotterista kosketusnäytöllinen vain on helppokäyttöisempi, ohjaus on ikäänkuin suorempi.

      • taas.taas
        taas.ei kirjoitti:

        Minulla nyt on edelleen veneessä napillinen ja napiton plotteri. Kuten "koita.selvinpäin", minullekin aallon heilautukset tuottavat sormille harhailua sekä nappuloilla että näytöllä. Nappulat ovat sormen alla samanlaisia keskenään. Niistä kahdesta plotterista kosketusnäytöllinen vain on helppokäyttöisempi, ohjaus on ikäänkuin suorempi.

        Meni yli ymmärryksen?
        Mikset hankkinut kahta kosketusnäytöllistä plotteria?

      • 10-14
        taas.ei kirjoitti:

        Minulla nyt on edelleen veneessä napillinen ja napiton plotteri. Kuten "koita.selvinpäin", minullekin aallon heilautukset tuottavat sormille harhailua sekä nappuloilla että näytöllä. Nappulat ovat sormen alla samanlaisia keskenään. Niistä kahdesta plotterista kosketusnäytöllinen vain on helppokäyttöisempi, ohjaus on ikäänkuin suorempi.

        Olen jossain muuallakin nähnyt tuon mielipiteen, että kosketusnäyttö antaisi käyttäjälle "suoremman" käyttökokemuksen. Itse en sitä hahmota. Toki asiaan voi vaikuttaa 30 vuoden (tähän mennessä) työuratietotekniikassa ja sitä kautta tottumus valikoiden yms. käyttöön hiirellä ja näppiksellä (ja ehkä Nokia-puhelinten valikotkin). Mutta en kertakaikkiaan pidä kosketusnäytöstä. Virhenäppäyksiä tulee hemmetin paljon enemmän kuin muilla käyttötavoilla.

      • 10-14

        Hieman off-topic, mutta huomasin tuosta lopusta kommenttisi "käytän sprayhoodia purjehduksen aikana äärimmäisen harvoin". Kiinnostaa, koska olen merellä nähnyt, että jotkut (kylläkin harvat) näyttävät laskevan sprayhoodin alas purjeilla edetessään. Kukaan tuttavani ei sitä tee, joten en ole päässyt kysymään syytä moiseen. Mutta nytpä siis pääsen eli mikä mahtaa olla syy moiseen toimintamalliin?

      • tää.on.helppo
        10-14 kirjoitti:

        Hieman off-topic, mutta huomasin tuosta lopusta kommenttisi "käytän sprayhoodia purjehduksen aikana äärimmäisen harvoin". Kiinnostaa, koska olen merellä nähnyt, että jotkut (kylläkin harvat) näyttävät laskevan sprayhoodin alas purjeilla edetessään. Kukaan tuttavani ei sitä tee, joten en ole päässyt kysymään syytä moiseen. Mutta nytpä siis pääsen eli mikä mahtaa olla syy moiseen toimintamalliin?

        Yksi hyvin yksinkertainen ja ilmeinen vastaus: näkyvyys.

        On sitten lisiäkin: kulkemisen helppous ja suurempi avaruuden tuntu. Avaruuden tuntu tietenkin liittyy näkyvyyteen.

      • taas.ei
        taas.taas kirjoitti:

        Meni yli ymmärryksen?
        Mikset hankkinut kahta kosketusnäytöllistä plotteria?

        Luetun ymmärtäminen auttaisi. Kuten edellä sanottu, veneessä on vanhempi nappulatekniikalla toimiva ja sen korvannut kosketunäytöllinen. Uudempi on tietenkin teknisesti edistyneempi, mutta hallinnan kannalta sillä ei ole merkitystä.

        Plotteri on hyvin käytän

      • taas.ei
        taas.ei kirjoitti:

        Luetun ymmärtäminen auttaisi. Kuten edellä sanottu, veneessä on vanhempi nappulatekniikalla toimiva ja sen korvannut kosketunäytöllinen. Uudempi on tietenkin teknisesti edistyneempi, mutta hallinnan kannalta sillä ei ole merkitystä.

        Plotteri on hyvin käytän

        siis... plotteri on hyvin käytännöllinen kapine, varakappale on hyvä juttu. Vaikka varakappale olisi toiseksi parastakin tekniikkaa.

      • taas.taas
        taas.ei kirjoitti:

        Luetun ymmärtäminen auttaisi. Kuten edellä sanottu, veneessä on vanhempi nappulatekniikalla toimiva ja sen korvannut kosketunäytöllinen. Uudempi on tietenkin teknisesti edistyneempi, mutta hallinnan kannalta sillä ei ole merkitystä.

        Plotteri on hyvin käytän

        "Luetun ymmärtäminen auttaisi."
        Puhut kai itsestäsi. Elämme toivossa.

      • 10-14
        tää.on.helppo kirjoitti:

        Yksi hyvin yksinkertainen ja ilmeinen vastaus: näkyvyys.

        On sitten lisiäkin: kulkemisen helppous ja suurempi avaruuden tuntu. Avaruuden tuntu tietenkin liittyy näkyvyyteen.

        Tuossa toisessa ketjussa keskusteltiin jo vähän laajemmin aiheesta. Näkyvyys on hieman huonompi mutten koe eroa merkitykselliseksi. Kulkemista se ei mielestäni haittaa, pikemminkin päinvastoin, kun kaaressa on kunnon kädensija.

      • taas.taas
        taas.ei kirjoitti:

        Luetun ymmärtäminen auttaisi. Kuten edellä sanottu, veneessä on vanhempi nappulatekniikalla toimiva ja sen korvannut kosketunäytöllinen. Uudempi on tietenkin teknisesti edistyneempi, mutta hallinnan kannalta sillä ei ole merkitystä.

        Plotteri on hyvin käytän

        Käytätkö postaukseen kosketusnäyttöä, vai etkö ole selvinpäin?

      • applix
        10-14 kirjoitti:

        Olen jossain muuallakin nähnyt tuon mielipiteen, että kosketusnäyttö antaisi käyttäjälle "suoremman" käyttökokemuksen. Itse en sitä hahmota. Toki asiaan voi vaikuttaa 30 vuoden (tähän mennessä) työuratietotekniikassa ja sitä kautta tottumus valikoiden yms. käyttöön hiirellä ja näppiksellä (ja ehkä Nokia-puhelinten valikotkin). Mutta en kertakaikkiaan pidä kosketusnäytöstä. Virhenäppäyksiä tulee hemmetin paljon enemmän kuin muilla käyttötavoilla.

        Tästä olemme kutakuinkin samaa mieltä. Plotterissa kunnon joystick, rullahiiri tms. voittaa kosketusnäytön selkeästi esim. reittipisteitä kartalle asettaessa. Toisaalta kun syötetään numeroita tai tekstiä, ruudulle ilmestyvä kosketusnäppäimistö on kätevä.

      • applix
        10-14 kirjoitti:

        Hieman off-topic, mutta huomasin tuosta lopusta kommenttisi "käytän sprayhoodia purjehduksen aikana äärimmäisen harvoin". Kiinnostaa, koska olen merellä nähnyt, että jotkut (kylläkin harvat) näyttävät laskevan sprayhoodin alas purjeilla edetessään. Kukaan tuttavani ei sitä tee, joten en ole päässyt kysymään syytä moiseen. Mutta nytpä siis pääsen eli mikä mahtaa olla syy moiseen toimintamalliin?

        Vastaan, kun kirjoitin tuonkin. Minusta ei sprayhoodia tarvita kuin kovemmalla sateella, koneajossa kunnon vastatuuleen sekä ehkä syksyn kylmissä keleissä. Muutoin se vain haittaa näkyvyyttä ja liikkumista kannella. Esimerkiksi aaltojen ja muun liikenteen huomiointi vaikeutuu. Lisäksi purjeiden käsittely hankaloituu, kun genuaskuutit ja säätököydet ovat siellä osittain sprayhoodin alla. Tuulen tuiverrus ja pienet pärskeet ei haittaa, niitä varten on vaatevarusteet ;-)

      • vaatteilla.pärjää
        10-14 kirjoitti:

        Tuossa toisessa ketjussa keskusteltiin jo vähän laajemmin aiheesta. Näkyvyys on hieman huonompi mutten koe eroa merkitykselliseksi. Kulkemista se ei mielestäni haittaa, pikemminkin päinvastoin, kun kaaressa on kunnon kädensija.

        Sprayhood on tiellä veneeseen sisälle mennessä ja ulostullessa, ellei se ole aivan järkyttävän korkea. Ja tiellä se on kannelle noustessakin, varsinkin, kun vene on kallellaan. Olen tosin ymmärtänyt, ettei 10-14: n veneessä juuri poistuta istumalaatikosta kulussa, mikä on mielestäni varsin omituinen lähtökohta.

      • näin.meillä
        applix kirjoitti:

        Tästä olemme kutakuinkin samaa mieltä. Plotterissa kunnon joystick, rullahiiri tms. voittaa kosketusnäytön selkeästi esim. reittipisteitä kartalle asettaessa. Toisaalta kun syötetään numeroita tai tekstiä, ruudulle ilmestyvä kosketusnäppäimistö on kätevä.

        Nopeasti päivittyvä ja siten myös zoomautuva kosketusnäyttö toimii sekin ongelmitta reittipisteiden asettelussa. Hyvin viime viikollakin 12 m/s vastatuulessa sai pisteet paikoilleen. Ja pisteiden asettelu kursoriohjaimella taas on ehkä tarkkaa, mutta onnettoman hidasta, samoin näytön scrollaus. Ja tosiaan, merkkijonojen syöttö kursoriohjaimella on pelkkää tuskaa.

      • 10-14
        vaatteilla.pärjää kirjoitti:

        Sprayhood on tiellä veneeseen sisälle mennessä ja ulostullessa, ellei se ole aivan järkyttävän korkea. Ja tiellä se on kannelle noustessakin, varsinkin, kun vene on kallellaan. Olen tosin ymmärtänyt, ettei 10-14: n veneessä juuri poistuta istumalaatikosta kulussa, mikä on mielestäni varsin omituinen lähtökohta.

        Miksi se on sinusta omituinen lähtökohta, että pyritään minimoimaan kannellemeno kulussa? Minusta se on turvallisuusajattelua.

      • 10-14
        applix kirjoitti:

        Tästä olemme kutakuinkin samaa mieltä. Plotterissa kunnon joystick, rullahiiri tms. voittaa kosketusnäytön selkeästi esim. reittipisteitä kartalle asettaessa. Toisaalta kun syötetään numeroita tai tekstiä, ruudulle ilmestyvä kosketusnäppäimistö on kätevä.

        Ihan kuin juuri äsken kirjoittamani vastaus tuohon olisi hukkunut.
        Siis uusiksi: epäilemättä näppis edes näytöllä on helpompi tekstinsyötössä kuin plottereiden kirjaimenvalinta. Mutta toisaalta tekstinsyöttö kaikilla kosketusnäyttölaitteilla on helvetin paljon hankalampaa ja virhealttiimpaa kuin oikealla tietokoneen näppiksellä.

        Itse en myöskään koe tätä juttua plotterin kohdalla merkitykselliseksi. Minulla ei ole plotterissa yhtään reittipistettä; vanhassa GPS-laitteessa niitä oli parisataa ja olipa siihen sumun varalta talletettu reittiviiva (ajamalla tehty, ei reittipisteinä syötetty) seuran saarisatamasta kotisatamaan. Minusta reittipisteitä ei kertakaikkiaan enää tarvitse, kun karttapohja on aina käytössä.

      • 10-14
        näin.meillä kirjoitti:

        Nopeasti päivittyvä ja siten myös zoomautuva kosketusnäyttö toimii sekin ongelmitta reittipisteiden asettelussa. Hyvin viime viikollakin 12 m/s vastatuulessa sai pisteet paikoilleen. Ja pisteiden asettelu kursoriohjaimella taas on ehkä tarkkaa, mutta onnettoman hidasta, samoin näytön scrollaus. Ja tosiaan, merkkijonojen syöttö kursoriohjaimella on pelkkää tuskaa.

        Miksi merkkailet reittipisteitä plotterissa?

      • näin.meillä
        10-14 kirjoitti:

        Miksi merkkailet reittipisteitä plotterissa?

        Kertakäyttöisiä "go-to" pisteitä merkkailen useinkin. Varsinaisia reittipisteitä on vain muutamalle toistuvalle reitille, lähinnä kilpailureiteille. Niissä valmiista reitistä on pientä iloa.

      • se.sama
        10-14 kirjoitti:

        Miksi se on sinusta omituinen lähtökohta, että pyritään minimoimaan kannellemeno kulussa? Minusta se on turvallisuusajattelua.

        Kannelle menoon on paljon purjehdukseen liittyviä syitä ja se on normaalia toimintaa. Pelkosi lienee perua moottoriveneistä, joissa kannelle tosiaan joutuu menemään henkensä kaupalla, jopa satamassa se on usein vaikean näköistä.

        Kannellemenon pelkoon kai liittyy se purjeiden korvakuulolta trimmauskin. Siitä päätellen olet usein nähty vieras purjeentekijän luona.

      • 10-14
        se.sama kirjoitti:

        Kannelle menoon on paljon purjehdukseen liittyviä syitä ja se on normaalia toimintaa. Pelkosi lienee perua moottoriveneistä, joissa kannelle tosiaan joutuu menemään henkensä kaupalla, jopa satamassa se on usein vaikean näköistä.

        Kannellemenon pelkoon kai liittyy se purjeiden korvakuulolta trimmauskin. Siitä päätellen olet usein nähty vieras purjeentekijän luona.

        No, minulle tulee normivuodessa n. tuhat purjein kuljettua mailia ja kannellemenon tarve on hyvin harvinaista. Oikeastaan se tulee vastaan vain siinä, että iso laskiessa joskus ratsastajat alkavat joskus vähän jumia. Eikä sekään kovin usein vaadi merellä korjaamista vaan voi odottaa satamaan.
        Jos väität, ettei kannellemeno lisää putoamisen riskiä, niin sinulla on jotain vikaa todellisuudentajussa. Ei niitä elämänlankoja ja turvavaljaita olisi ikinä keksitty, jos riskiä ei olisi.

      • 10-14
        näin.meillä kirjoitti:

        Kertakäyttöisiä "go-to" pisteitä merkkailen useinkin. Varsinaisia reittipisteitä on vain muutamalle toistuvalle reitille, lähinnä kilpailureiteille. Niissä valmiista reitistä on pientä iloa.

        Ymmärrän tuo kertakäyttöisen go-to pisteen, mutta toisaalta sellaistakaan ei mielestäni tarvita. Ainakin omalle plotterille voi sanoa "go to cursor".

      • veneeilijä
        10-14 kirjoitti:

        Hieman off-topic, mutta huomasin tuosta lopusta kommenttisi "käytän sprayhoodia purjehduksen aikana äärimmäisen harvoin". Kiinnostaa, koska olen merellä nähnyt, että jotkut (kylläkin harvat) näyttävät laskevan sprayhoodin alas purjeilla edetessään. Kukaan tuttavani ei sitä tee, joten en ole päässyt kysymään syytä moiseen. Mutta nytpä siis pääsen eli mikä mahtaa olla syy moiseen toimintamalliin?

        Sama täällä. Veneessäni on huomattavan "sileä" ylärakenne, ja kun laskee sprayhoodin alas, niin näkymä menosuuntaan on esteetön. Olipa sitten kyseessä tähystäminen tai ihan maisemasta nautiskelu.

      • applix
        10-14 kirjoitti:

        Ihan kuin juuri äsken kirjoittamani vastaus tuohon olisi hukkunut.
        Siis uusiksi: epäilemättä näppis edes näytöllä on helpompi tekstinsyötössä kuin plottereiden kirjaimenvalinta. Mutta toisaalta tekstinsyöttö kaikilla kosketusnäyttölaitteilla on helvetin paljon hankalampaa ja virhealttiimpaa kuin oikealla tietokoneen näppiksellä.

        Itse en myöskään koe tätä juttua plotterin kohdalla merkitykselliseksi. Minulla ei ole plotterissa yhtään reittipistettä; vanhassa GPS-laitteessa niitä oli parisataa ja olipa siihen sumun varalta talletettu reittiviiva (ajamalla tehty, ei reittipisteinä syötetty) seuran saarisatamasta kotisatamaan. Minusta reittipisteitä ei kertakaikkiaan enää tarvitse, kun karttapohja on aina käytössä.

        Miksi tarvitsee luoda reittejä? Useita syitä:
        - kilpapurjehdusradat
        - avomeriosuudet
        - omat reitit väylien ulkopuolella.
        Goto cursor- toiminnolla saa vain yhden legin, joka pitää päivittää purjehduksen edetessä. Luomalla reitin tekee koko homman kerralla.

        Yksittäisiä reittipisteitä teen moneen eri tarkoitukseen, esim:
        - ystävän laiturin sijainti
        - kartalla merkitsemätön kivi.

      • plotteri.kieli
        10-14 kirjoitti:

        Ymmärrän tuo kertakäyttöisen go-to pisteen, mutta toisaalta sellaistakaan ei mielestäni tarvita. Ainakin omalle plotterille voi sanoa "go to cursor".

        Mikäs ero siinä on muu kuin plotterin termistö? Itse asiassa Garminin suomenkielinen komentosarja on lähes kryptinen "navigoi-siirry", mutta sillä mennään kohti kursorin osoittamaa paikkaa.

      • 10-14
        applix kirjoitti:

        Miksi tarvitsee luoda reittejä? Useita syitä:
        - kilpapurjehdusradat
        - avomeriosuudet
        - omat reitit väylien ulkopuolella.
        Goto cursor- toiminnolla saa vain yhden legin, joka pitää päivittää purjehduksen edetessä. Luomalla reitin tekee koko homman kerralla.

        Yksittäisiä reittipisteitä teen moneen eri tarkoitukseen, esim:
        - ystävän laiturin sijainti
        - kartalla merkitsemätön kivi.

        Tuon kartasta puuttuvan kiven ymmärrän, ehkä sen kaverin laiturinkin, vaikka olen kyllä sitä mieltä, että jälkimmäisen muistaa karttaan merkitsemättäkin :)

        Reittejä en pidä ollenkaan tarpeellisena, näkeehän ne kartasta kulkiessaan. Nopealla moottoriveneellä oli vähän eri juttu, sillä oli järkevää saaristossa nuotittaa vähemän tutuilla vesillä käännökset, mutta purjeveneessä plotterireititykselle ei minusta ole mitään käyttöä. En toki kiellä niitä luomastakaan, jos joku niitä hyväksi kokee/haluaa :) Avomeriosuuksillakin tarvitsee vain sen seuraavan pisteen, jota kohti ajetaan.

        Minulla taitaa olla vieläkin jossain tallessa listaus kaikista niistä reittipisteistä, joita keräilin "ennen plotteria" -aikanani ja minulla oli tapana tärkeimmät niistä merkata paperikarttaankin, jotta oli helppo antaa gepsille kohde. Mutta karttaplotteriin siirtyessäni ne tosiaan muuttuivat täysin tarpeettomiksi.

        Erilaisista tottumuksista tämä vain kertoo, mutta samalla siitä, että esimerkiksi plotterin ominaisuuksista (tässä kontekstissa kosketusnäyttö vs. perinteinen hallinta) ei ole olemassa absoluuttista totuutta.

      • 10-14
        plotteri.kieli kirjoitti:

        Mikäs ero siinä on muu kuin plotterin termistö? Itse asiassa Garminin suomenkielinen komentosarja on lähes kryptinen "navigoi-siirry", mutta sillä mennään kohti kursorin osoittamaa paikkaa.

        Minä ymmärsin niin, että kommentoimani kirjoittaja pitää tapanaan tallettaa plotteriin reittipisteitä ja komentaa sitten plotteriin näyttämään suuntaa niihin, siis "maantienäyttöä". Minä taas silloin harvoin, kun ko. toimintoa käytän, vien vain kursorin haluamaani paikkaan ja annan tuon "mene kursorille" komennon. Laite muistaa sen kyseisen käyttökerran verran eli sinne pääsyyn asti ja unohtaa sitten, kun kuittaan ilmoituksen perilletulosta.

        Tämä on niin helppo käyttötapa, etten koe mitään tarvetta tallettaa reittipisteitä karttaplotteriin ja siksi itselleni on täysin merkityksetöntä, onko datansyöttö masiinaan helppoa vai hankalaa.

        Ei silti, tälläkin tavalla on merkitystä oikeastaan vain avomeriosuuksilla. Saaristossa seuraava "maali" on joka tapauksessa vain muutaman mailin päässä eli suuntavektorin avulla voi seurata, että kuljetaan oikeaan suuntaan.

      • plotteri.kieli
        10-14 kirjoitti:

        Minä ymmärsin niin, että kommentoimani kirjoittaja pitää tapanaan tallettaa plotteriin reittipisteitä ja komentaa sitten plotteriin näyttämään suuntaa niihin, siis "maantienäyttöä". Minä taas silloin harvoin, kun ko. toimintoa käytän, vien vain kursorin haluamaani paikkaan ja annan tuon "mene kursorille" komennon. Laite muistaa sen kyseisen käyttökerran verran eli sinne pääsyyn asti ja unohtaa sitten, kun kuittaan ilmoituksen perilletulosta.

        Tämä on niin helppo käyttötapa, etten koe mitään tarvetta tallettaa reittipisteitä karttaplotteriin ja siksi itselleni on täysin merkityksetöntä, onko datansyöttö masiinaan helppoa vai hankalaa.

        Ei silti, tälläkin tavalla on merkitystä oikeastaan vain avomeriosuuksilla. Saaristossa seuraava "maali" on joka tapauksessa vain muutaman mailin päässä eli suuntavektorin avulla voi seurata, että kuljetaan oikeaan suuntaan.

        Usein seuraava piste on jossain muualla kuin väylällä, esim. vain turvallisen välimatkan päässä matalasta, joka pitää sivuuttaa. Ja melkein aina piste on plotterin ruudun ulkopuolella. Silloin se go-to -toiminto, tai miksi ikinä sitä kutsuukaan, on kätevä. Varsinkin kryssiessä sillä pitää huolen, ettei valu liian alas ennen sitä matalaa. Ja sellainen pistehän on vain piste vedessä, ei mikään näkyvä kohde. Plotterin "maantienäyttö" on keksintö, jolle en ole löytänyt edes mielikuvituksessani mitään käyttöä. Taitaa sellainen kuitenkin melkein kaikissa olla.

        Hyvin on tässä keskustelun off-topic -haarassa kuitenkin tullut todistettua mielestäni, että niin kosketusnäytöllä kuin nappulaohjatullakin tulee hyvin toimeen. Alunperin oma kosketusnäytön suosimiseni johtui siitä, että laite ei ole paljoa itse näyttöä suurempi. Sen jälkeen olen todennut kosketusnäytön paremmuuden minulle.

      • 10-14
        plotteri.kieli kirjoitti:

        Usein seuraava piste on jossain muualla kuin väylällä, esim. vain turvallisen välimatkan päässä matalasta, joka pitää sivuuttaa. Ja melkein aina piste on plotterin ruudun ulkopuolella. Silloin se go-to -toiminto, tai miksi ikinä sitä kutsuukaan, on kätevä. Varsinkin kryssiessä sillä pitää huolen, ettei valu liian alas ennen sitä matalaa. Ja sellainen pistehän on vain piste vedessä, ei mikään näkyvä kohde. Plotterin "maantienäyttö" on keksintö, jolle en ole löytänyt edes mielikuvituksessani mitään käyttöä. Taitaa sellainen kuitenkin melkein kaikissa olla.

        Hyvin on tässä keskustelun off-topic -haarassa kuitenkin tullut todistettua mielestäni, että niin kosketusnäytöllä kuin nappulaohjatullakin tulee hyvin toimeen. Alunperin oma kosketusnäytön suosimiseni johtui siitä, että laite ei ole paljoa itse näyttöä suurempi. Sen jälkeen olen todennut kosketusnäytön paremmuuden minulle.

        En nyt ihan tavoittanut, miten teet sen vaarallisen pisteen näyttämisen ilman maantienäyttöä, joka nimenomaan kertoo, oletko miten paljon sivussa "baanalta"?

      • näin.se.käy
        10-14 kirjoitti:

        En nyt ihan tavoittanut, miten teet sen vaarallisen pisteen näyttämisen ilman maantienäyttöä, joka nimenomaan kertoo, oletko miten paljon sivussa "baanalta"?

        Kun pyydän plotteria navigoimaan johonkin pisteeseen, se piirtää nykyisen sijainnin japisteen väliin viivan. Näyttöön tulee myös numeerinen tieto ETA:sta, XTE:stä ja sellaisista. Mikään muu ei näytöllä muutu. Plotterissa on aina North Up-asetus päällä.

      • 10-14
        näin.se.käy kirjoitti:

        Kun pyydän plotteria navigoimaan johonkin pisteeseen, se piirtää nykyisen sijainnin japisteen väliin viivan. Näyttöön tulee myös numeerinen tieto ETA:sta, XTE:stä ja sellaisista. Mikään muu ei näytöllä muutu. Plotterissa on aina North Up-asetus päällä.

        Totta, niinhän se tekeekin. Unohdin.

    • FF31

      Mielestäni kaiku on pakko olla, jos aikoo käyttää luonnonsatamia.

      Muilta osin kompassi, merikortti ja lisänä ipad tms., jossa kartat. Mihinkään plotteriin ei voi 100% luottaa - kun ipad on kunnon kotelossa se on ihan yhtä luotettava kuin plotteri. Ipadista näkee myös nopeuden.

      Ipadin ainut huono puoli on, että sitä ei voi suorassa auringonvalossa pitää ja onkin hyvä opetella, että vilkaisee siitä reitin ja sitten laittaa sen pois, sitten taas jonkin ajan kuluttua uusi vilkaisu vaikka 30 min välein. HItailla purkkareilla kun liikutaan, niin 20 - 30 min väli on minulla toiminut hyvin.

      Rantautuessa esim. navionics näyttää yllättävän tarkasti syvyyskäyrät yms. ja luonnonsatamissa navionicsista on ollut paljon apua.

      Plottereista vielä sen verran, että kun olen ollut veneissä, joissa on ruori, niin plotteri ruoritolpassa on ollut aivan mahtava. Kun taas meillä on pinna, niin joko plotteri on liian kaukana / sillä ei ole luontevaa kiinnityspaikkaa. Ipad taas on aina helposti käsillä. Meillä on veneessä myös plotteri (siirrettävä), mutta se on käytännössä jäänyt käyttämättömäksi, koska ipad on niin paljon kätevämpi. Joskus olen loppukesästä käyttänyt erillistä plotteria nopeuden mittaamiseen, kun normi loki on ollut jumissa.. Pinnaveneessä on kätevää erityisesti rantautuessa, kun voi ohjata pinna jalkojenvälissä ja ipad käsissä. Siinä on kätevää tsekata paras lähestyminen jne.

      • asfasdsf

        Juuri tässä se padin juju onkin. Ei siitä jatkuvasti tarkkailla omaa sijaintia kuten on tapana plotterin kanssa. Padia käytetään yhdessä kartan kanssa ja harrastetaan samalla perinteistä maisemanavigointia. Padista vaan välillä tarkistetaan oma sijainti. Muuten padin näyttö pidetään pimeänä. Kirkkaalla auringonpaisteella se käydään tarkastamassa vaikka sprayhoodin alla. Avomerellä käytetään tietysti kompassia samoin sumussa ja yöllä. Tällä tavalla navigoimalla ei olla yhtä laiteriippuvaisia kuin plotteerin tuijottajat. Mukavaa käyttöä padille on myös ruoriveneissä, joissa voi kurjassa kelissä istua sprayhoodin alla ja tarkkailla sijaintia padilta. Kovassa vastatuulessa ruorin takana on viheliäiset oltavat, vaikka muuten ruoripylvääseen kiinitetty plotteri on todella hyvä.

        Sen olen havainnut, että padi ei näytä omaa kulkusuuntaa yhtä tarkasti kuin kiinteästi asennettu plotteri. Tässä on siis osattava käyttää kompassia, mutta mielestäni se taito on ihan oleellinen olla olemassa. Padi kannustaa paljon plotteria aktiivisempaan navigointiin ja parantaa navigointitaitoja.

      • applix
        asfasdsf kirjoitti:

        Juuri tässä se padin juju onkin. Ei siitä jatkuvasti tarkkailla omaa sijaintia kuten on tapana plotterin kanssa. Padia käytetään yhdessä kartan kanssa ja harrastetaan samalla perinteistä maisemanavigointia. Padista vaan välillä tarkistetaan oma sijainti. Muuten padin näyttö pidetään pimeänä. Kirkkaalla auringonpaisteella se käydään tarkastamassa vaikka sprayhoodin alla. Avomerellä käytetään tietysti kompassia samoin sumussa ja yöllä. Tällä tavalla navigoimalla ei olla yhtä laiteriippuvaisia kuin plotteerin tuijottajat. Mukavaa käyttöä padille on myös ruoriveneissä, joissa voi kurjassa kelissä istua sprayhoodin alla ja tarkkailla sijaintia padilta. Kovassa vastatuulessa ruorin takana on viheliäiset oltavat, vaikka muuten ruoripylvääseen kiinitetty plotteri on todella hyvä.

        Sen olen havainnut, että padi ei näytä omaa kulkusuuntaa yhtä tarkasti kuin kiinteästi asennettu plotteri. Tässä on siis osattava käyttää kompassia, mutta mielestäni se taito on ihan oleellinen olla olemassa. Padi kannustaa paljon plotteria aktiivisempaan navigointiin ja parantaa navigointitaitoja.

        Oman kokemuksen perusteella plotterin/padin kannalta haasteellisin käyttötilanne on luoviminen pienellä miehistöllä kapealla saaristoväylällä tms. paikassa, missä vendataan kiivaimmillaan alle kahden minuutin välein ja kiviä lymyilee milloin missäkin. Silloin kahdella kädellä pidettävä, vahinkohipaisusta karttanäkymän kadottava padi tms ei tunnu turvalliselta, kun käsiä tarvitaan ohjaamisen sekä jalustamiseen.
        Itse käytin aiemmin näissä tilanteissa yhdellä kädellä pidettävää käsi-gps:ää - vaikka ruutu on pieni, se riittää tähän käyttöön. Nyt on uusi, kirkkaalla ruudulla ja hyvin näkyvällä kartalla varustettu plotteri, jolla pärjää yhtä hyvin.
        Mutta kukin tavallaan, yhtä ainoaa patenttiratkaisua ei onneksi ole.

      • Bossu

        Mä asentelin ruoripylvääseen ruuvin, johon voin ruuvata kiinni tabletin. Tabletti on kiinalainen veden- ja iskunkestävä Android-vehje, jossa on pohjassa samanlainen ruuvikiinnitys kuin kameroissa. Yleensä se on siinä kiinni, mutta sitä voi toki pitää kädessäkin.

      • 10-14
        asfasdsf kirjoitti:

        Juuri tässä se padin juju onkin. Ei siitä jatkuvasti tarkkailla omaa sijaintia kuten on tapana plotterin kanssa. Padia käytetään yhdessä kartan kanssa ja harrastetaan samalla perinteistä maisemanavigointia. Padista vaan välillä tarkistetaan oma sijainti. Muuten padin näyttö pidetään pimeänä. Kirkkaalla auringonpaisteella se käydään tarkastamassa vaikka sprayhoodin alla. Avomerellä käytetään tietysti kompassia samoin sumussa ja yöllä. Tällä tavalla navigoimalla ei olla yhtä laiteriippuvaisia kuin plotteerin tuijottajat. Mukavaa käyttöä padille on myös ruoriveneissä, joissa voi kurjassa kelissä istua sprayhoodin alla ja tarkkailla sijaintia padilta. Kovassa vastatuulessa ruorin takana on viheliäiset oltavat, vaikka muuten ruoripylvääseen kiinitetty plotteri on todella hyvä.

        Sen olen havainnut, että padi ei näytä omaa kulkusuuntaa yhtä tarkasti kuin kiinteästi asennettu plotteri. Tässä on siis osattava käyttää kompassia, mutta mielestäni se taito on ihan oleellinen olla olemassa. Padi kannustaa paljon plotteria aktiivisempaan navigointiin ja parantaa navigointitaitoja.

        Tämä oli mielenkiintoista luettavaa, koska toi esiin toisenlaisen tavan käyttää elektroniikkaa. Minä (kuten luultavasti enemmistö plotterin omistajista) on tottunut siihen, että plotterin karttakuva ja sijaintitieto on koko ajan nähtävillä ja siihen tabletti tai muukaan kädessä pidettävä laite ei ole erikoisen hyvä.

    • MitaanTietamaton

      Minimissään kaikuluotain ja puhelin. Loki olisi todella hyvä plussa.

      Yhdistelmälaitteita en suosi, mutta kaiun ja lokin suhteen ollaan niin varmalla pohjalla, että yhdistelmäanturi hakkaa kaksi erillistä läpivientiä. Vedellä täytetyllä muovipussilla voi kokeilla kaikuanturin toimivuutta pohjan läpi ja pu-massalla (sika) tms. kiinni. Kaiulla on meillä kolme tehtävää: yleisnäkymä syvyydestä ja pohjan muodosta, paikannus ja rantautuminen. Viimeksi mainitun takia haluaisin anturin nykyistä edemmäs keulaan.

      Lokista en itse luopuisi kovin helpolla.

      Plotteri helpottaa matkantekoa kummasti ja ilman sitä tulee orpo olo vaikkei pitäisi. Meillä oli tänä kesänä aktiivikäytössä 8" kiinantabu gps:llä (60e) ja Sailmate (0e). Näkyi riittävästi auringossa ja sateella se oli suojassa. Oikeata plotteria ei siis tarvittu. Oma käyttötarve ratkaisee plotterivaatimukset. Tabletti tai älypuhelin on halpa kokeiluväline.

      Yksi paljon päivittäin käytetty vimpain veneessämme on kiinalainen akkumonitori. Se ei ole niin absoluuttisen luotettava varaustason ilmaisemisessa kuin laatupelit, mutta näyttää tarkasti volttimäärän ja ampeeritkin ovat haarukassa. Tuon kanssa on tullut tutuksi akkujen käyttäytymisen suhteen ja on ollut muutaman kympin arvoinen.

      • 10-14

        Itse pitäisin lokia jokseenkin hyödyttömänä siitä yksinkertaisesta syystä, että se a) ei kerro todellista etenemisnopeutta vaan nopeuden veden suhteen ja b) senkin helposti väärin, kun anturi kesän myötä limoittuu/ruohottuu/näkittyy.

        Kaiku on mielestäni eniten arvossaan navigaation tukena. Rantautumistilanteissa hyöty on suuresti riippuvainen veneilytavasta eli harrastaako luonnonsatamia. Tosin edelleenkin pätee se, mitä sanoin: siinä vaiheessa, kun lokin näytölle ilmestyy liian matala lukema, on se enää selitys sille, miksi äsken tömähti ja vene niiasi eteenpäin.

      • asdfnbv
        10-14 kirjoitti:

        Itse pitäisin lokia jokseenkin hyödyttömänä siitä yksinkertaisesta syystä, että se a) ei kerro todellista etenemisnopeutta vaan nopeuden veden suhteen ja b) senkin helposti väärin, kun anturi kesän myötä limoittuu/ruohottuu/näkittyy.

        Kaiku on mielestäni eniten arvossaan navigaation tukena. Rantautumistilanteissa hyöty on suuresti riippuvainen veneilytavasta eli harrastaako luonnonsatamia. Tosin edelleenkin pätee se, mitä sanoin: siinä vaiheessa, kun lokin näytölle ilmestyy liian matala lukema, on se enää selitys sille, miksi äsken tömähti ja vene niiasi eteenpäin.

        a) loki kertoo juuri todellisen etenemisnopeuden sellaisena kuin purjehtija sen haluaa
        b) lokin kalibrointi ei muutu kauden kuluessa, loppukesästä joutuu ehkä kertaalleen poistamaan anturista rokot, kun se lakkaa kokonaan pyörimästä
        c) loki on katsastusvaruste

        Onhan pohjamuodoissa isojakin äkillisiä muutoksia, mutta hyvin usein kaiku silti varoittaa madaltuvasta vedestä ajoissa.

      • 10-14
        asdfnbv kirjoitti:

        a) loki kertoo juuri todellisen etenemisnopeuden sellaisena kuin purjehtija sen haluaa
        b) lokin kalibrointi ei muutu kauden kuluessa, loppukesästä joutuu ehkä kertaalleen poistamaan anturista rokot, kun se lakkaa kokonaan pyörimästä
        c) loki on katsastusvaruste

        Onhan pohjamuodoissa isojakin äkillisiä muutoksia, mutta hyvin usein kaiku silti varoittaa madaltuvasta vedestä ajoissa.

        a) nyt en ymmärrä, mitä tarkoitat? Nopeus veden suhteen ei ole todellinen kulkunopeus. SOG on todellinen.
        b) minun havaintojeni mukaan muuttuu. Enemmän kuin pelkät näkymättömät virtaukset riittäisivät selittämään.
        c) vain luokissa 1 ja 2. Esim. Avance 245:ttä (josta keskustelu lähti) ei kovin usein niihin edes yritetä katsastaa, jos koskaan. Ja yleensä kolmonen riittää isommillekin veneille, ainoa syy ylempään luokkaan on se, että joissain kilpailuissa sellaista vaaditaan. Esimerkiksi oma veneeni kelpaisi ykköseen lukuunottamatta tutkan puuttumista, mutten ole keksinyt mitään syytä edes kakkoseen katsastuttaa.

        Tai no. Tuli tässä mieleeni, että olen kuullut sellaisiakin näkemyksiä, ettei perinteisen mallisella perästä suljetulla istuinkaukalolla olevia veneitä saisi hyväksyä ykköseen, koska istuinkaukalo ei näiden arvostelijoiden mielestä ole "nopeasti tyhjentyvä". Mutta tietääkseni tällaista linjausta ei kuitenkaan ole katsastajille ohjeistettu edelleenkään (ei sitä ainakaan ohjeissa ole, kurssista on jo vuosia).

      • asdfmnbv
        10-14 kirjoitti:

        a) nyt en ymmärrä, mitä tarkoitat? Nopeus veden suhteen ei ole todellinen kulkunopeus. SOG on todellinen.
        b) minun havaintojeni mukaan muuttuu. Enemmän kuin pelkät näkymättömät virtaukset riittäisivät selittämään.
        c) vain luokissa 1 ja 2. Esim. Avance 245:ttä (josta keskustelu lähti) ei kovin usein niihin edes yritetä katsastaa, jos koskaan. Ja yleensä kolmonen riittää isommillekin veneille, ainoa syy ylempään luokkaan on se, että joissain kilpailuissa sellaista vaaditaan. Esimerkiksi oma veneeni kelpaisi ykköseen lukuunottamatta tutkan puuttumista, mutten ole keksinyt mitään syytä edes kakkoseen katsastuttaa.

        Tai no. Tuli tässä mieleeni, että olen kuullut sellaisiakin näkemyksiä, ettei perinteisen mallisella perästä suljetulla istuinkaukalolla olevia veneitä saisi hyväksyä ykköseen, koska istuinkaukalo ei näiden arvostelijoiden mielestä ole "nopeasti tyhjentyvä". Mutta tietääkseni tällaista linjausta ei kuitenkaan ole katsastajille ohjeistettu edelleenkään (ei sitä ainakaan ohjeissa ole, kurssista on jo vuosia).

        Kuten sanoin, sellaisena kuin purjehtija sen haluaa. Trimmien kannalta kiinnostaa nopeus veden suhteen. Toisaalta plotterin nopeustietoa joutuu suodattamaan ja se tulee eri tahtiin lokin kanssa.

        Eipä ole ainakaan minulla lokin lukemat ole kauden aikana muuksi muuttuneet. Niitähän on hyvin helppo verrata SOG-tietoon. Anturin puhdistushan on joka tapauksessa hyvin yksinkertainen temppu, jos siihen rokkoa tarttuu.

      • 10-14
        asdfmnbv kirjoitti:

        Kuten sanoin, sellaisena kuin purjehtija sen haluaa. Trimmien kannalta kiinnostaa nopeus veden suhteen. Toisaalta plotterin nopeustietoa joutuu suodattamaan ja se tulee eri tahtiin lokin kanssa.

        Eipä ole ainakaan minulla lokin lukemat ole kauden aikana muuksi muuttuneet. Niitähän on hyvin helppo verrata SOG-tietoon. Anturin puhdistushan on joka tapauksessa hyvin yksinkertainen temppu, jos siihen rokkoa tarttuu.

        Tämä purjehtija ei halua, koska minua kiinnostaa vain ja ainoastaan todellinen nopeus.
        Tuorein oma havainto: viime lauantaina loki näytti noin solmun alakanttiin. Puhdistin siipipyörän ja sunnuntaina näytti täsmälleen oikein. Tänä lauantaina jälleen yli puolen solmun virhe, samoin eilen (en viitsinyt ruveta puhdistelemaan tällä kertaa, ei sillä ole oikeastaan minulle muuta merkitystä kuin että lokikirjaan merkitsemäni "matkamittarilukemat" eivät kerro todellista kuljettua matkaa vaan pitää viereen merkitä maininta virheestä).

      • miksi_
        10-14 kirjoitti:

        Tämä purjehtija ei halua, koska minua kiinnostaa vain ja ainoastaan todellinen nopeus.
        Tuorein oma havainto: viime lauantaina loki näytti noin solmun alakanttiin. Puhdistin siipipyörän ja sunnuntaina näytti täsmälleen oikein. Tänä lauantaina jälleen yli puolen solmun virhe, samoin eilen (en viitsinyt ruveta puhdistelemaan tällä kertaa, ei sillä ole oikeastaan minulle muuta merkitystä kuin että lokikirjaan merkitsemäni "matkamittarilukemat" eivät kerro todellista kuljettua matkaa vaan pitää viereen merkitä maininta virheestä).

        Mihin tarvitset todellista nopeutta? Mittaatko samalla kellolla aikaa navigointitarkoituksiin, enpä usko.

      • 10-14
        miksi_ kirjoitti:

        Mihin tarvitset todellista nopeutta? Mittaatko samalla kellolla aikaa navigointitarkoituksiin, enpä usko.

        Esimerkiksi sen arviointiin, milloin olen perillä määräsatamassa. Matkaveneilijä kun olen, olen useimmiten myös menossa jonnekin, en vain pörräämässä ympyrää sataman lähellä.

      • koneellako
        10-14 kirjoitti:

        Esimerkiksi sen arviointiin, milloin olen perillä määräsatamassa. Matkaveneilijä kun olen, olen useimmiten myös menossa jonnekin, en vain pörräämässä ympyrää sataman lähellä.

        Sen tiedon antaa loki aivan samalla tarkkuudella, ellet aja koneella. Purjehtiessa nopeus vaihtelee laajoissa rajoissa.

      • 10-14
        koneellako kirjoitti:

        Sen tiedon antaa loki aivan samalla tarkkuudella, ellet aja koneella. Purjehtiessa nopeus vaihtelee laajoissa rajoissa.

        Useimmiten se nopeus pysyy aika vakiona niissä olosuhteissa, joissa nyt yleensä viitsiikään purjehtia. Ja joka tapauksessa kun nopeus veden suhteen on minulle täysin merkityksetön tieto, käytän mieluummin todellista nopeutta.

      • Punkpunkpunk

        Lokin antamaa lukemaa tarvitaan lähinnä vain siihen, että laivurikurssilla olisi jotain muunnettavaa.

        Kyllä purjehtiessakin kai kiinnostavinta on se, miten maalin suhteen oikeasti edetään: mihin tosisuuntaan ja mitä vauhtia pohjan suhteen.

      • eieijaei
        Punkpunkpunk kirjoitti:

        Lokin antamaa lukemaa tarvitaan lähinnä vain siihen, että laivurikurssilla olisi jotain muunnettavaa.

        Kyllä purjehtiessakin kai kiinnostavinta on se, miten maalin suhteen oikeasti edetään: mihin tosisuuntaan ja mitä vauhtia pohjan suhteen.

        Ero SOG:n ja STW:n välillä on kyllä hyvä tietää, samoin ero COG:n ja HDG:n välinen. Mutta vedessä purjehditaan, navigointi on toinen asia. Laivurikurssin jutut kuuluvat sinne luokkahuoneeseen.

      • koneellako
        10-14 kirjoitti:

        Useimmiten se nopeus pysyy aika vakiona niissä olosuhteissa, joissa nyt yleensä viitsiikään purjehtia. Ja joka tapauksessa kun nopeus veden suhteen on minulle täysin merkityksetön tieto, käytän mieluummin todellista nopeutta.

        Joskus hyvin harvoin nopeus pysyy vakiona, vaikka olisi kuinka otolliset olosuhteet purjehdukselle. Tuuli kun tuskin koskaan on vakio, vaan muuttuu ajan ja paikan suhteen.

      • 10-14

        Loki kokemuksen mukaan näyttää niin usein alle todellisen nopeuden, ettei sen varassa voi tehdä järkevää ETA-arviota. Plotterista näkee todellisen nopeuden ja voi miettiä, riittääkö hitain tai suunnilleen keskimääräinen nopeus vai onko aika pudottaa purjeet ja siirtyä koneajoon.

      • retkipurjehtija

        Jos ETA on olennaista, jättäisin purjeet pois ja asentaisin kunnon moottorin. :)

        Lokista samaa mieltä: menneisyyden laite, joka on nykyään korvattu plotterilla.

      • 10-14
        retkipurjehtija kirjoitti:

        Jos ETA on olennaista, jättäisin purjeet pois ja asentaisin kunnon moottorin. :)

        Lokista samaa mieltä: menneisyyden laite, joka on nykyään korvattu plotterilla.

        Kyllä se usein on merkityksellinen asia, ollaanko perillä suunnitellussa määränpäässä esim. valoisana aikana tai ehkä jonkin (kauppa tai mikä milloinkin) aukioloajan puitteissa. Erityisesti perheen kanssa seilatessa, tai vaikkapa silloin, kun se perhe odottelee perillä.

      • itse.tarkemmin
        10-14 kirjoitti:

        Kyllä se usein on merkityksellinen asia, ollaanko perillä suunnitellussa määränpäässä esim. valoisana aikana tai ehkä jonkin (kauppa tai mikä milloinkin) aukioloajan puitteissa. Erityisesti perheen kanssa seilatessa, tai vaikkapa silloin, kun se perhe odottelee perillä.

        Voihan se kerran kesässä olla merkityksellinen asia. Plotterin laskema ETA vain ei nopeuta matkantekoa lainkaan, perille tullaan silloin kun tullaan. Normaalisti sitäpaitsi oma päässä laskettu ETA on tarkempi, koska se ottaa huomioon matkan aikana vaihtuvat olosuhteet, plotterihan ei tiedä, että seuraavan käännöksen jälkeen vaihdetaan kryssille.

      • retkipurjehtija
        10-14 kirjoitti:

        Kyllä se usein on merkityksellinen asia, ollaanko perillä suunnitellussa määränpäässä esim. valoisana aikana tai ehkä jonkin (kauppa tai mikä milloinkin) aukioloajan puitteissa. Erityisesti perheen kanssa seilatessa, tai vaikkapa silloin, kun se perhe odottelee perillä.

        Joskus muinoin opetettiin mm. navigaatiokursseilla, että ennen lähtöä merelle, pitää olla tehtynä reittisuunnitelma. Sen idea oli juuri tuossa, että voi ennalta hahmottaa minne asti pääsee ja varautua esim. rantautumaan ajoissa. Nykyään homma menee näköjään niin, että puolessa välissä arvotaan elektroniikan ETA-napilla, että päästäänkö ajoissa kaljakauppaan. Asia, minkä pitäisi olla tiedossa jo ennen lähtöä ja ilman plotteria. :)

        Tosin kukaan (amatööriveneilijä) ei taida tehdä noita reittisuunnitelmia, mutta kuitenkin...

    • Flipperisti

      Oma musta hevonen: Käsi-VHF, jossa myös GPS ja DSC. Hinta luokkaa vähän alle 300.

      • Todellinen_maakrapu

        VHF:stä ei olekaan edellä puhuttu juuri mitään. Puhelinhan lakkaa toimimasta jo Helsinki-Tallinna -välillä joten VHF on syytä olla jos ei halua joutua täysin radiopimentoon. Mutta mahtaako mikään käsi-VHF tuolta Suomenlahden keskeltä riittää?

        Oliko mielessäsi joku merkki/malli josta nuo ominaisuudet löytyvät?

      • retkipurjehtija

        Pitäisin kanssa tuota DSC:tä (yhdistettynä plotteriin) tärkeänä VHF:n ominaisuutena. Se kun on suhteellisen idioottivarma tapa tehdä hätäkutsu vaikkapa palavasta veneestä. Taikka sitten tuollainen käsikapula samoilla ominaisuuksilla. Se voi ottaa mukaan mereen hypätessä. :)

    • PlotteriRiittää

      Minimielektroniikka tuohon käyttöön on ulos asennettava plotteri. 7-tuumainen riittää hyvin. Tuulimittari ei ole mitenkään välttämätön, ei myöskään kaiku tai loki. Raymarinen e7 on toiminut itselläni hyvin jo neljä vuotta, valtamerelläkin. Siitä on nyt varmaankin joku uudempi malli. Avomerelle lähdettäessä kiinteä VHF-radio on hyvä olla, rannikolla sitä ei juuri tarvita.

    • Albinnova

      Tässä on jo melkein sama näkökulma tullut esiin, kerron kuitenkin oma kokemus. Pinnaveneessä, 24 jalkainen (ei Avance) oli halpa Nasan kaiku-loki-lämpömittäriyhdistelmä, sen lisäksi hankin Raymarine rc400 (pieni "kannettava" plotteri. akkumonitori ja joku halpa käsi VHF. Riitti hyvin ja kokonaisuus saa alle 1000€
      RC400 toimi hyvin 10v, nykyään varmasti mika halpa plotteri on jo parempi.

      Nyt on isompi vene ja kiinteä plotteri. tableteissa ja puhelimissa on lisäksi kartat, toimivat hyvin hyvällä säällä, mutta sitten kun oikein tarvitsee niin ne ovat leluja.

      Kun ukkospilvi yllättää, vettä tulee kaatamalla, näkyvyys katoaa ja puuskissa tuulee aivan liikaa niin arvostaa kunnon plotteri missä ei tarvitsee kosketusnäyttöä. Siihenkin halpa pienellä mustavalkonäytöllä plotteri ajaa asia, ipad ei. (jollei sitten on satsattu kunnon kiinnitykseen, virransyöttöön ja vesitiiviin koteloon.)

    • Sfäärinkuriiri

      Minulla on ipad sisällä telineessä, virta on varmistettu hupiakusta. Navionics on ohjelmana.

      Gasti näkee tilanteen koko ajan. Laite on suojassa keliltä. Näytön pidän kirkkaana koko ajan, soveltuu siis myös tilanteen jatkuvaan seurantaan. Luettavuus on erinomainen.

      Gastilla on vastaava varustus mukana varalaitteena.

      Muuta elektroniikkaa en kaipaa. En esimerkiksi kaikua.

      Kompassi ja kartta ei ole elektroniikkaa, mutta ovat toki mukana.

    • PlotteriJa

      Olen hiukan samoilla ja hiukan eri linjoilla muiden kanssa. Paikannus on varmasti kaikkein tärkein asia sitten on tärkeä tietää mihin keula osoittaa. Kompassi on riittävän tarkka väline kertomaan mihin suuntaan pitää katsella, jos gps ei näytä kuin paikkatiedon - niinkin on joskus käynyt.

      Nykyinen elektroniikka on siitä hyvä, että samaan pakettiin kuuluu myös paljon sellaista, mitä ei tarvitse, kuten vaikka kaiulle ja autopilotille väylät.
      Jos tietää paikan, ei kaikua tarvitse koska se joka tapauksessa kertoo vain mihin törmättiin ellei ranta ole hyvun hitaasti nouseva, jolloin sen avulla on mahdollista ennakoida.

      Minulla on sen verran huono näkö, että annan arvoa ruudun koolle. Siksi satsaisin plotteriin, joka on 7" . Mielestäni kaikki plotterimerkit täyttävät tehtävänsä riittävän hyvin, joten 7" Simrad go alkaa olla hyvä valinta. 650 eurolla saa jopa sen kaiun mukaan. Kartta maksaakin sitten pari sataa, mutta en tiedä pitäisikö se laskea tähän mukaan vai ei.

      Budjetista jää yli 350 eur ja sen käyttö riippuu ihan siitä, missä liikkuu. Tutka olisi ehdottomasti tärkeä turvallisuusvaruste siinä missä lähettävä AISkin. Niihin ei raha riitä.

      Turvallisuuden lisäämiseksi olisi myös hyvä olla väline, jolla hälytetään apua joko Epirb tai VHF DSC:llä. PLB lähettimen saa mahtumaan juuri budjettiin.
      Vaihtoehtoisesti voi harkita VHF DSC, jossa on oma GPS. Silloin saa hälytyksen lähtemään (jos veneessä on sähköä) ja paikannukseen on varalaite. GPS-signaalin saa myös ulos plotteria varten tai sisään plotterista - tosin ei Simrad Go koska se tukee vain NMEA2K.

    • weeeeeeeeeew

      >>vene-elektroniikan minimivaatimus

      Minimivaatimus on tietysti ei mitään elektroniikkaa. Paperikartta ja kompassi riittää saaristossa.

      Mitään haittaa ei tietysti ole muistakaan välineistä. Päivastoin, kaikki on avuksi.
      Mutta mikään ei ole välttämätöntä.

      Harkitse itse, tiedät omat kykysi ja tarpeesi parhaiten.

      • Selviytymään

        Samoilla linjoilla.
        Merellehän lähdetään purjehtimaan ja selviämään omatoimisesti, ei varautumaan avunpyyntöjen tekoon.
        Älykänny sinulla varmaan on, saat aina sääennusteet. Ja veneesi ja itsesi tunnet, ja osat valita milloin voit lähteä ja minne. Näillä pärjäät omin avuin.
        Jos elektroniikkaa haluat, loki on mukava nopeuden ja matkan seurantaan ja purjeiden trimmauksessa hyvä apu. Kaiun avulla opit lukemaan merikortin tekijän ajattelutavan syvyystietojen merkinnässä.
        Siispä loki- kaikuyhdistelmä hankintaan (220€). Ja oman harkinnan mukaan myöhemmin lisää.

      • retkipurjehtija

        Loki on aika tarpeeton, jos hankkii plotterin, josta selviää nopeus pohjan suhteen. Aika harvalla on tarvetta selvittää nopeutta veden suhteen. Siis kaiku/plotteri mieluumin kuin kaiku/loki.

    • Minimiväline

      Asiaa voi myös tarkastella toisin.
      Ainoa tilanne, jossa elektroniikkaa ei voi korvata millään, on sumu.
      Tutkakokonaisuuden saa halvimmillaan ilman plotteria 1500 eurolla. Tutkan kanssa onnistuu paikanmääritys ja muun liikenteen seuraaminen. Toki tarvitaan myös paperikarttaa ja kompassia - tai ainakin karttaa.

    • Pokejahdisaa

      Tabletti lienee niille jotka haluaa samalla pelata PokemonGouta ja tsättäillä. Luotan kyllä vene-elektroniikkaan enemmän

    • TS36

      Minimi ei mitään.

      Kaiku, karttaplotteri, autopilotti ja loki.

    • retkipurjehtija

      Minimi on lakisääteinen, eli käytännössä kulkuvalot. Loppu on sitten siitä kiini miten, missä ja milloin purjehtii. viikonloppupurjehdukseen omasta mielestäni sopiva lista olisi:
      - VHF
      - kaiku/plotteri -yhdistelmä
      - kännykän latausmahdollisuus
      - aurinkopaneeli
      - hakuvalo

      Noilla löytää pimeässäkin perille ja tavittaessa saa apua, jos onnettomuus sattuu.

      • retkipurjehtija

        Lisäys: Elektroniikaahan ei varsinaisesti tarvitse mihinkään kun on hyvä sää ja ollaan reitillä. Silloin pärjää kartalla ja kompasilla mainiosti. Sen tarve nousee esiin sumussa, pimeässä, pitkillä avomeriosuuksilla, eksyksissä ja hädässä. Ja näihin se tulisikin mitoittaa.

      • Ennakoivaa
        retkipurjehtija kirjoitti:

        Lisäys: Elektroniikaahan ei varsinaisesti tarvitse mihinkään kun on hyvä sää ja ollaan reitillä. Silloin pärjää kartalla ja kompasilla mainiosti. Sen tarve nousee esiin sumussa, pimeässä, pitkillä avomeriosuuksilla, eksyksissä ja hädässä. Ja näihin se tulisikin mitoittaa.

        Tutka on ainoa, jolla näkee kaikissa olosuhteissa. Sen avulla voi myös tehdä paikannuksen, jos on kartta ja rantaviivaa kantaman sisällä. GPS ei ole huono sekään, mutta sillä ei näe. Siitä on kuitenkin apua sumussa koska voi pysyä poissa väliltä ja mennä turvalliseen paikkaan odottamaan sumun hälvenemistä.
        Vhf auttaa kun on menty kiville ilman gepsiä ja tutkaa...

      • retkipurjehtija

        Toki, mutta tutka on kallis ja kovin virtasyöppö pieneen veneeseen. Tutkan tarpeen välttää pääosin seuraamalla sääennusteita ja varaamalla aikaa mahdolliseen odotteluun. Lisäksi tutkan käyttö vaatii aktiivista harjoittelua, muuten siitä ei ole mitään iloa kriittisessä paikassa.

      • EiPahaYhdeltäLaitteelta
        retkipurjehtija kirjoitti:

        Toki, mutta tutka on kallis ja kovin virtasyöppö pieneen veneeseen. Tutkan tarpeen välttää pääosin seuraamalla sääennusteita ja varaamalla aikaa mahdolliseen odotteluun. Lisäksi tutkan käyttö vaatii aktiivista harjoittelua, muuten siitä ei ole mitään iloa kriittisessä paikassa.

        Sumuun ei yleensä mennä, siihen joudutaan. Tutkalla on helppo mitata etäisyyksiä, kulmia ja suuntia kohteisiin. Se sopii erinomaisesti paikantamiseen.
        Tutka ei ole ilmainen, mutta se usein puuttuu myös veneistä, joiden omistajilta ei muuten näyttäisi olevan rahasta pulaa. Vaikuttaa aliarvostetulta laitteelta ominaisuuksiinsa nähden.

        Perinteinen 1500euron Furuno vie 42W käytössä. Yleensä sumussa - ainakin sakeassa, on järkevä mennä koneella. Perämoottoristakin voi saada tarvittavan 3,5 A virran. Jos ei saa, niin 70Ah akku kestää 10h tutkan käyttöä. Siinä ajassa ehtii yleensä perille.

        Tutkaa ei tarvitse pitää päällä, kun sitä ei tarvita ja silloin se ei kuluta virtaa lainkaan. Stanby-tila kuluttaa vain 0,7A (12V), jolloin stanby-tilaa voi käyttää pitkään, jos näyttää siltä, että pitäisi pistää tutka tulille.

        Tutkan etuna on tietenkin myös se, että siinä näkyy raconit ja tutka aktivoi muutkin aktiiviset tutkaheijastimet.

    • tämmöisiämiettinyt

      Harva edellä mainitsi mitään tuulimittarista. Omassa veneessäni mittaristovarustus pimeni yksi toisensa jälkeen. Mun taloustilanne on ollut viime vuodet synkähkö, uusi mittaristopaketti odottaa vielä kaupan hyllyllä. Mutta ilman mittareitakin veneily sujuu aivan hyvin. Kaiku on ainoa jota kaipaa. Syvyystietoa monesti kaipaisi.
      Plotteria en ole käyttänyt, paperikartta on monella tavalla hyvä. Sumussa ei ole veneilty, onneksi ehditty aina alta pois. Mutta tuon tuulimittarin hyödyllisyyttä olen pohdiskellut. Toki se on hienon näköinen mittaripatteristossa, mutta mihin sitä käytetään? Tällä hetkellä kiinnostaa B&G tai Simrad 7 tuuman plotterinäyttö. Laitehan on sama.

      • retkipurjehtija

        Tuulimittariksi riittää useimmiten windeksi maston huipussa. Tuulen (tarkalla) nopeustiedolla ei ole suurta merkitystä, koska sen voi riittävällä tarkkuudella arvioida aalloista ja säätiedotuksista (esim. kannataako reivata jo rannassa yms. ).

      • seppomartti

        Tuulimittari ei kuulu aiheeseen "minimielektroniikka". Mihin sitä käytetään?. Pimeässä kun ajat vindexin mukaaan niin yhden yön jälkeen on niska kipeä. Tuulimittarista kryssin ajaminen on päivälläkin tarkempaa. Lisäksi autopilotin saa ajamaan tuulikulmaa ja se tarvitsee informaation tuulimittarista

      • 10-14
        seppomartti kirjoitti:

        Tuulimittari ei kuulu aiheeseen "minimielektroniikka". Mihin sitä käytetään?. Pimeässä kun ajat vindexin mukaaan niin yhden yön jälkeen on niska kipeä. Tuulimittarista kryssin ajaminen on päivälläkin tarkempaa. Lisäksi autopilotin saa ajamaan tuulikulmaa ja se tarvitsee informaation tuulimittarista

        Samaa mieltä. Tuulimittari ei ole välttämättömyys, mutta itse en mieluusti olisi ilman sitä (jonkin sortin numeronipo ja ehkä kontrollifriikkikin kun olen, haluan mahdollisimman täsmällistä tietoa enkä ns. "perstuntumaa" kaikissa asioissa).

      • retkipurjehtija

        Tässä lähtee taas mopo käsistä. Alkuperäinen kyselijä on kiinnostunut varustamaan pienen veneen edullisesti viikonloppukäyttöön ja hänelle suositellaan avomeripurjehtijan kalustoa. :) Ilmeisesti nämä pallonkiertäjät eivät muista, millaista on retkipurjehdus, jossa mennään satamiin öiksi grillamaan ja juomaan punaviiniä. :D

      • adsgf

        Tuulimittarista on ollut eniten hyötyä avomerellä myötätuuliosuuksilla. Silloin voi olla hankala havaita tuulen kovenemista, mitä pitkällä legillä tapahtuu. Saaristossa ei kovin tarpeellinen, kun vastatuuleenkin mennään koneella.

      • retkipurjehtija

        Mä olen purjehtinut enimmäkseen Saimaalla ja saaristossa ja kummassakaan tuulimittarista ei ole todellista hyötyä. Saarten välissä, jossa tuuli pyörii, on olennaista osata lukea maaston muotoja, veden pintaa ja purjeiden virtauslankoja, jos haluaa esim. kapeissa paikoissa luovia vastatuuleen.

        Lyhyet avomeriosuudet mennään yleensä päivällä ja huonolla kelillä ei lähdetä. Jos huono keli yllättää - mitä se nykyisten sääennustusten aikakautena harvoin tekee - ajetaan suojaan tarvitteassa vaikka moottorilla. Näin toimii sunnuntaipurjehdus. :)

      • 10-14
        retkipurjehtija kirjoitti:

        Tässä lähtee taas mopo käsistä. Alkuperäinen kyselijä on kiinnostunut varustamaan pienen veneen edullisesti viikonloppukäyttöön ja hänelle suositellaan avomeripurjehtijan kalustoa. :) Ilmeisesti nämä pallonkiertäjät eivät muista, millaista on retkipurjehdus, jossa mennään satamiin öiksi grillamaan ja juomaan punaviiniä. :D

        Ei kai kukaan suositellut Avanceen tuulimittaria vaan kommentointi herkesi tälle uralle siitä, että joku (en nyt jaksa rullata katsomaan, mikä nimimerkki) dissasi tuulimittarin ihan kokonaan hyödyttömäksi/tarpeettomaksi. Nettikeskusteluilla on luontaisena ominaisuutena lähteä rönsyilemään, näes :)

      • tämmöisiämiettinyt

        Minä avasin tuulimittarikeskustelun kyselemällä mihin sitä oikeasti tarvitsee. Kiitos asiallisista kommenteista. Tämä oma ajatteluni tosiaan lähti siitä tosiseikasta, että tuulimittarivarustus on huomattavan kallis. "Maailman kallein volttimittari", niin kuin joku on asian kiteyttänyt.

    • HalapaaOn

      Kännyässä sailmate, varalla autogps, jossa piraattikartat.

      • dgdsg

        Latasin ton sailmaten täksi vuodeksi padiin. Ihan se ilmaisversio osoittautui tosi näppäräksi. Navigointiin en sitä käytä, mutta reittisuunnitteluun oli tosi kätevä. Karttalehtien selailun suunnitteluvaiheessa saattoi jättää pois. Navigaattorina paras on venäläinen iSailor. Sailmatella pääsi hyödyntämään padin mahtavaa resoluutiota, joka mahdollistaa suuren alueen yksityiskohtaisen esittämisen ruudulla. Plottereissa ongelmana on onneton resoluutio, jonka vuoksi järkevän kuvan reitistä saa vaan liikuttamalla kursoria. Aiemmin kokonaiskuva avautui parhaiten karttalehdeltä, mutta nyt käy kätevästi Sailmatella.

    • Oldsailor

      Mielenkiintoista lukea ehdotuksia. Itse hankin 35 vuoden purjehduskokemuksen jälkeen vasta toissakesänä ekan plotterin. Lowrancen pieni Elite 5. Laite on osoittautunut hyväksi ja selvästi toimivammaksi, kuin esim. iPad. Siitähän ei näe kirkkaassa valossa juuri mitään. Backuppina kajuutassa toki ihan hyvä.

      Suunnistan edelleen kartoilla, mutta plotteri tuo mukavasti lisävarmuutta. Pelkän plotterin varassa en voisi kuvitella purjehtivani.

      Purressa on myös vanha Garminin GPS ja siitä on mukava katsella nopeutta ja se palvelee myös tarkkana lokina. Itselläni on myös vanha pyörivä kaiku, johon olen vuosikymmenien aikana tottunut luottamaan ja sitä käyttämään. Käyttö on nykyisin kuitenkin aika vähäistä. Esim. luonnonsatamiin mennessä kaiun antama lisäinformaatio ei ole ratkaisevan tärkeää. Jos pohjassa on esim. suuri kivi/siirtolohkare, kaiku ei pysty sitä varoittamaan, ennekuin paukahtaa. Huomaan, että luonnonsatamissa valitsen satamakirjoista ja kartoista paikat, joisa pohjan profiili on selkeä. Teen lähestymiset myös niin hitaasti, että pohjakosketus ei ole ongelma.

      Purressani on myös VHF/DSC. Sitä en ole juurikaan tarvinnut, mutta pidän tärkeänä turvavarusteena. Tuulimittareita ym. en ole tarvinnut.

      • MinimiäMinimiä

        Riippuen paikoissa joissa pääsääntöisestikin liikkuu, ja tottahan myös ajankohdista, mutta esim. veneilykautena saaristomerellä VHF/DSC aika turhia, edes turvavälineinä.

      • retkipurjehtija

        Juu, eipä sitä palovakuutustakaan asumiseen tarvita.

        VHF/hätäraketit/pelastusliivit/palovarotin/tietotaito ovat asioita, joilla voi olennaisesti pienentää riskiä menehtyä veneonnettomuudessa. Ihmeellistä on, että jotkut sijoittavat kymmeniä tuhansia veneeseen, mutta muutama satanen luotettavaan VHF/DSC-puhelimeen on sitten jo liian iso investointi. :)

    • Oldsailor

      VHF/DSC on lähinnä hätäraketteihin verrattavissa oleva turvaväline. Pääkaupunkiseudulla tosin on hyvä välillä kuunnella VTS:ää kanavalla 71. Pahempia hätätapauksia varten olen briiffannut gastini käyttämään puhelinta. Vakiogastini ei juuri pysty hallitsemaan yksin venettä. Jos tipahdan mereen hankalammassa paikassa, ohjeena on painaa Distress-nappulaa ja hälyttää heti apua. Voi toimia paremmin, kuin kännykällä sählääminen ja epämääräisten paikkatietojen antaminen.

      • 10-14

        Samaa mieltä. Jos AIS:aa ei olisi olemassa, en olisi nykyiseen veneeseeni viitsinyt lainkaan hankkia kiinteää VHF-radiota, vaikka distress-nappi onkin kätevä.

    • ariel371

      Plotteri antaa epäselvässä äkkitilanteessa virheettömän ja välittömän position. Sen avulla pääsee vaikka rankkasateessa tai sumussa varmasti jonnekin. Ihmissilmä on altis ihmisen omille uskomuksille positiosta ja se voi johtaa virhearvioon omasta sijainnista merellä. Minulle kävi näin ennen plotteriasennusta. Kaikki näyttää maisemassa niin pirullisen samanlaiselta.

      Hätätilanteessa pystyt yleensä soittamaan apua kännykällä ja sinulla on antaa plotteristasi tai edes käsi GPS:stä luettu virheetön positiosi. Paniikissa kivellä et kykene hakemaan positiotasi kartalta luotettavasti ja aikaa palaa paikan varmisteluun ennen yhteydenottoa tai sen aikana.

      Kannattaa uskoa tuo kirjoittamani. Olen kouluttanut suomalaisia rauhanturvaajia GPS:n käyttöön ennen heidän lähtöään kriisialueille ja itsekin niillä palvelleena tiedän satavarmasti mistä puhun. Tietoisuus omaan positioon vaan häviää heti näkyvyyden heiketessä tai väsymyksen tekemän herpaantumisen takia. Juuri silloin iskevät ne muutkin ongelmat.

      Plotterin kanssa voit paneutua itse purjehdukseen, näet siitä riskipaikat etkä tarvitse suuntimia, et harppia, et karttaa tai mitään. Ylityksillä sitten ajat kohti vastarannan merkkiä ja laitat kompassilukeman sinne ylös paperille. Samoin piirrät rastin karttaan kellonajan kera aina muutaman tunnin välein. Tämä kaikki black-outin varalta. Black-outin vältät tekemällä kunnon virransyötön plotterillesi.

      • dddvdcs

        >>Hätätilanteessa pystyt yleensä

        Hätätilanteessa kannattaa olla kyllä DSC:llä varustettu VHF, johon on suoraan kytketty GPS. Htilmoitus lähtee heti nappia painamalla ja koordinaatit on varmasti oikein. Paljon varmempi kuin kännykän soitto ja plotterista luettujen koordinaattien toistaminen.

      • ariel371
        dddvdcs kirjoitti:

        >>Hätätilanteessa pystyt yleensä

        Hätätilanteessa kannattaa olla kyllä DSC:llä varustettu VHF, johon on suoraan kytketty GPS. Htilmoitus lähtee heti nappia painamalla ja koordinaatit on varmasti oikein. Paljon varmempi kuin kännykän soitto ja plotterista luettujen koordinaattien toistaminen.

        Joo, mutta jos rahasta on tiukkaa niin ekaksi se plotteri.

      • retkipurjehtija

        Jos pääosa purjehduksesta on kännykän kuuluvuusalueella, niin 112-sovellus voisi olla jonkinlainen kompromissi. Sehän lähettää soittajan koordinaatit hätäkeskukseen, jos sijainti-asetus on päällä. Ei toki korvaa DSC:tä kuin rannikon läheisyydessä ja sisävesillä.

        Jos ulkomaille aikoo (Ruotsiin tai Viroon) niin eikö VHF ole jo pakollinen niiden maahantuloilmoitusten takia? Vai koskeeko vain Venäjää ja Saimaan kanavaa?

      • hätä.ja.hätä
        dddvdcs kirjoitti:

        >>Hätätilanteessa pystyt yleensä

        Hätätilanteessa kannattaa olla kyllä DSC:llä varustettu VHF, johon on suoraan kytketty GPS. Htilmoitus lähtee heti nappia painamalla ja koordinaatit on varmasti oikein. Paljon varmempi kuin kännykän soitto ja plotterista luettujen koordinaattien toistaminen.

        Useimmat hätätilanteet eivät vaadi sen enempää vhf:ää kuin kännykkääkään, vaan ovat selvitettävissä ihan omin voimin. Ja yksi hyvin tehokas välinen sellaisten hätätilanteiden ennalta torjumiseen on se plotteri. On nimittäin todellinen hätä kipparilla, kun ympärillä kuohuu kiviä ja huomaa olevansa muualla kuin luuli.

      • Selviytymään
        retkipurjehtija kirjoitti:

        Jos pääosa purjehduksesta on kännykän kuuluvuusalueella, niin 112-sovellus voisi olla jonkinlainen kompromissi. Sehän lähettää soittajan koordinaatit hätäkeskukseen, jos sijainti-asetus on päällä. Ei toki korvaa DSC:tä kuin rannikon läheisyydessä ja sisävesillä.

        Jos ulkomaille aikoo (Ruotsiin tai Viroon) niin eikö VHF ole jo pakollinen niiden maahantuloilmoitusten takia? Vai koskeeko vain Venäjää ja Saimaan kanavaa?

        Ruotsiin tai Viroon mennessä ei enää aikoihin ole tarvittu mitään ilmoittautumisia.

      • 10-14
        retkipurjehtija kirjoitti:

        Jos pääosa purjehduksesta on kännykän kuuluvuusalueella, niin 112-sovellus voisi olla jonkinlainen kompromissi. Sehän lähettää soittajan koordinaatit hätäkeskukseen, jos sijainti-asetus on päällä. Ei toki korvaa DSC:tä kuin rannikon läheisyydessä ja sisävesillä.

        Jos ulkomaille aikoo (Ruotsiin tai Viroon) niin eikö VHF ole jo pakollinen niiden maahantuloilmoitusten takia? Vai koskeeko vain Venäjää ja Saimaan kanavaa?

        Itämeren rannoilla kaikki muut paitsi Venäjä ovat Schengen-maita, joten mitään rajanylitysilmoituksia tms. ei tarvita.

      • retkipurjehtija

        Ok. Mulla taitaa olla vähän vanhat tiedot. :)

      • ariel371
        10-14 kirjoitti:

        Itämeren rannoilla kaikki muut paitsi Venäjä ovat Schengen-maita, joten mitään rajanylitysilmoituksia tms. ei tarvita.

        Schengen -maat kyllä kontraavat käytännössä jokainen ja jokaisen ulkomaisen veneen Itämeren ulkopuolella. Olen pelkällä käsi-VHF:llä reippaasti heti partioalusten kutsuihin vastaamalla saanut siirrettyä viranomaisten venevisiitit marinoihin.
        Pitää muistaa että meritse Euroopassa liikuttaessa ollaan aina Schengenin ulkorajalla ja silloin vapaan sisäisen liikkuvuuden säännöksiä ei sovelleta. Passit on oltava, henkilökortti ei riitä ja veneen penkomisiin on suostuttava. Ainoa poikkeama rannikkopurjehdusta valtamerien ylityksiin verrattaessa on se, ettei miehistöluetteloa vaadita.

      • 10-14
        ariel371 kirjoitti:

        Schengen -maat kyllä kontraavat käytännössä jokainen ja jokaisen ulkomaisen veneen Itämeren ulkopuolella. Olen pelkällä käsi-VHF:llä reippaasti heti partioalusten kutsuihin vastaamalla saanut siirrettyä viranomaisten venevisiitit marinoihin.
        Pitää muistaa että meritse Euroopassa liikuttaessa ollaan aina Schengenin ulkorajalla ja silloin vapaan sisäisen liikkuvuuden säännöksiä ei sovelleta. Passit on oltava, henkilökortti ei riitä ja veneen penkomisiin on suostuttava. Ainoa poikkeama rannikkopurjehdusta valtamerien ylityksiin verrattaessa on se, ettei miehistöluetteloa vaadita.

        No jaa, moniko lähteekään Avance 245:llä Itämeren ulkopuolelle? Isommillakaan sinne ei lähde kuin pirun pieni prosentti suomalaisista purjeveneilijöistä.

        On ihan mielenkiintoista lukea ja kuulla kokemuksia isoilta vesiltä, ei siinä mitään.

        Eikö Itämerellä liikkuminen mielestäsi kuulu sarjaan "meritse Euroopassa liikuttaessa"?

      • ariel371a
        10-14 kirjoitti:

        No jaa, moniko lähteekään Avance 245:llä Itämeren ulkopuolelle? Isommillakaan sinne ei lähde kuin pirun pieni prosentti suomalaisista purjeveneilijöistä.

        On ihan mielenkiintoista lukea ja kuulla kokemuksia isoilta vesiltä, ei siinä mitään.

        Eikö Itämerellä liikkuminen mielestäsi kuulu sarjaan "meritse Euroopassa liikuttaessa"?

        Ainakin Kai Granholm meni Avance 245:llä (ehkä 24?) Atlantin yli kilpaa aikanaan.

        Veneen koolla ei ole mitään merkitystä, korkeintaan päinvastainen kun mitä Suomessa yleensä luullaan. Pienemmillä mennään usein kauimmas. Tyynellämerellä taitaa nytkin olla 2-3 suomalaista reilun kasimetristä purtta. Kaksi on ainakin.

        Itämerellä minua ei ole koskaan kontrattu, mutta Euroopan Atlantin rannikolla jokaisessa maassa on, samoin Välimerellä.

    • retkipurjehtija

      Ketjussa on puhuttu Black Outista, eli aluksen sähköjen menettämisestä. Onko kukaan askarellut sellaista systeemiä, että navigointilaitteille vhf:lle olisi oma akku? Noin periaatteessahan se olisi varsin yksinkertainen lisäturva laittaa pieni moottoripyörän akku käyttämään naveja, ja sille hupiakkuja vastaava latausmekanismi. Vielä kun akun sijoittaa lähelle navilaitteita ja välttää liitoksia matkan varrella, niin vikaantumisen mahdollisuuskin pienenee.

      • 10-14

        Minä olen joskus miettinyt, että kun normiakusto yleensä sijoitetaan mahdollisimman alas, niin VHF:aa varten voisi olla jokin tuollainen riittävän ylös sijoitettu vara-akku.

      • retkipurjehtija

        Ja sijoittamisen lisäksi sähköt yleensä menevät jonkin kytkentätaulun, sulakkeen ja muutaman liitoksenkin läpi. Jos vene on puolillaan vettä, on suuri riski, ettei nuo sähköt enää toimi.

      • 10-14
        retkipurjehtija kirjoitti:

        Ja sijoittamisen lisäksi sähköt yleensä menevät jonkin kytkentätaulun, sulakkeen ja muutaman liitoksenkin läpi. Jos vene on puolillaan vettä, on suuri riski, ettei nuo sähköt enää toimi.

        Toisaalta sitten lataussysteemin yms. rakentelu toisi niitä uusia vikakohteita. Eli ideaalisesti pitäisi kai olla niin, että kriittisimmät laitteet voisi helposti vaihtaa käyttämään vaihtoehtoista virtalähdettä.

      • retkipurjehtija

        Itse kytkisin niin, että olisi hupiakkujen kanssa rinnan, mutta releellä erotettuna. Jos hupipuolelta katoaa jännite, rele lakkaa vetämästä ja naviakku toimii itsenäisesti.

      • trtrtrtftt

        Navigointilaitteiden black-outin varalle:
        Saaristopurjehduksessa paperikartat. Avomeripurjehduksessa varalaitteena pattereilla toimiva käsi-GPS ja siihen pattereita valmiina.
        Sen ihmeellisempää ei mielestäni tarvita.

      • 10-14
        trtrtrtftt kirjoitti:

        Navigointilaitteiden black-outin varalle:
        Saaristopurjehduksessa paperikartat. Avomeripurjehduksessa varalaitteena pattereilla toimiva käsi-GPS ja siihen pattereita valmiina.
        Sen ihmeellisempää ei mielestäni tarvita.

        Muuten OK, mutta mielestäni rajauksesi käsigepsistä vain avomeripurjehdukseen on hölmö. Sellainen on hyvä olla aina, vaikka seilaisi vain saaristossa. Sumun tai ankaran sateen heikentäessä näkyvyyttä on huomattavasti turvallisempaa, kun saa gepsiltä tarkan sijainnin. Vaikka sitten paperikartalle.

      • retkipurjehtija

        Mä kyllä ymppäisin tuon VHF:n mukaan, kun blackout tapahtuu yleensä osana onnettomuutta. Se ei ole blackout, että on illalla huudatettu stereoilla akut tyhjiksi. :)

      • 10-14
        retkipurjehtija kirjoitti:

        Mä kyllä ymppäisin tuon VHF:n mukaan, kun blackout tapahtuu yleensä osana onnettomuutta. Se ei ole blackout, että on illalla huudatettu stereoilla akut tyhjiksi. :)

        Saaristossa kännykkä riittää kyllä.

      • ssppss
        retkipurjehtija kirjoitti:

        Ja sijoittamisen lisäksi sähköt yleensä menevät jonkin kytkentätaulun, sulakkeen ja muutaman liitoksenkin läpi. Jos vene on puolillaan vettä, on suuri riski, ettei nuo sähköt enää toimi.

        "Jos vene on puolillaan vettä, on suuri riski, ettei nuo sähköt enää toimi. "
        On korkea aika lopettaa navigointi

    • ariel371

      Akkujen mennessä veden alle ollaan jo niin lähellä veneen uppoamista että vain plottaava kännykkä ja akullinen käsi -VHF jäävät jäljelle. Vaikka tästä vielä klaarattaisiin vuotoa tukkimalla ja sitten pumppaamalla, kone ei enää starttaa.

      Purjehdittaessa vaikka kivelle tai päin konttia onkin kone aina heti startattava valmiiksi kaiken varalta. Samoin ukonilman tullessa päälle, myös ankkurissa oltaessa. Salaman osuttua mastoon ei moottoria enää välttämättä saa käynnistettyä, mutta käynnissä valmiiksi oleva kone jää käyntiin. Solenoidisammutuksella varustetun moottorin käynnissäpysymistä salamaniskun jälkeen voi varmistaa irrottamalla sammutusrele istukastaan sähkökeskuksessa ennen ukonilman päälletuloa. Sen jälkeen kone kyllä käydäpuputtaa iskun jälkeenkin. Vaijerivälitteinen stumppikahva olisi kyllä paras.

      • 10-14

        En menisi vannomaan enää tuonkaan ohjeen nimeen. Uusissa moottoreissa on niin paljon elektroniikkaa, etten takaa pannun pysyvän tulilla, jos salama osuu.

      • MuchausenVauhdissa

        Älä viiti :D

      • retkipurjehtija

        "Akkujen mennessä veden alle ollaan jo niin lähellä veneen uppoamista että vain plottaava kännykkä ja akullinen käsi -VHF jäävät jäljelle. "

        Varmaan totta. Isompi hyöty omasta navi-akusta on silloin kun veneen sähköjärjestelmä vikaantuu ja esim. moottori ei enää starttaa. Tällöin kriittiset laitteet vielä pelaavat ja apua voi kyllä lähiveneilijöiltä.

      • ariel371
        MuchausenVauhdissa kirjoitti:

        Älä viiti :D

        Saksalaiselle kävi just noin Etelä-Itämerellä. Kone oli purjeiden laskun takia startattu ennen salamaniskua. Satamassa ei kone sammunut kuin käsin pumpulta, eikä myöskään enää startannut. Siitä tiedän.

        Sinä et, joten oppia ikä kaikki :)

    • ariel371a

      Tavanomaisissa purjevenekoneissa ei ole mitään elektroniikkaa. Ruiskutuspumppu on mekaaninen, samoin sen tankki-imu. Kierrosten säätö on mekaanisin vivuin toteutettu. Ainakin asia on näin omissa 2003-2007 vuosimallien Yanmareissa 3JH4 ja 4JH3 malleissa joita minulla on ollut ja edelleen on.

      Asia on turvallisuustekijänä olennainen.

      • SatujaSatujaSatuja

        Et sinä valinnut konetta siksi, että se olsii turvallinen vaan siksi, että se sattui olemaan veneessä, kun ostit sen käytettynä. Ei kukaan mene vaihtamaan toimivaa moottoria vanhempaan koska se on "turvallinen".

        Sitä kutsutaan koghnitiiviseksi dissonanssiksi, kun uskotellaan itselleen, että olosuhde, johon ei voi vaikuttaa onkin paras ratkaisu :D

      • hämmästelen
        SatujaSatujaSatuja kirjoitti:

        Et sinä valinnut konetta siksi, että se olsii turvallinen vaan siksi, että se sattui olemaan veneessä, kun ostit sen käytettynä. Ei kukaan mene vaihtamaan toimivaa moottoria vanhempaan koska se on "turvallinen".

        Sitä kutsutaan koghnitiiviseksi dissonanssiksi, kun uskotellaan itselleen, että olosuhde, johon ei voi vaikuttaa onkin paras ratkaisu :D

        Yrität kumota väittämän, jota toinen ei ole edes esittänyt. Miksi sitä kutsutaan?

      • ariel371

        Ostin toisen noista pursista uutena ja veneestä rakennettiin sellainen kuin halusin. Moottorikysymyskin oli tapetilla, veneeseen tuli isompi kone kuin mitä vastaavissa yleensä aiemmin oli ollut. Toisen ostin 5000 mpk seilattuna, konetunteja taisi olla joku 300.

        Toiset opiskelevat sivistyssanoja, toiset laittavat toimeksi ja seilaavat. Kukin kykyjensä mukaan.

    • Eitablettia

      5" plotteri-kaiku ja samaan reikään uusi pohjan läpi mittaava mutta samaan reikään sopiva anturi. Siinä on plotteri, kaiku ja loki. Katso että siinä on liittymät: voit ehkä myöhemmin liittää plotterin kartalle näkymään AIS:in. AISin voi ostaa erikseen tai osana VHF-puhelinta. Tuollainen kiinteästi asennettu plotteri kestää säät ja näkyy auringossa.

      Esimerkiksi B&G:n uudessa mallissa on myös WIFI lähetin. Siihen voi kytkeä kakkosnäytöksi sen monien mainostaman tabletin, joka kuitenkin sopii paremmin kajuutan puolelle.

    • vanhatappi

      Vene-elektroniikaksi riittää näillä vesillä valo kompassissa. Muuta ei tarvita, jos hallitsee perusnavikoinnin paperikartalla. Lisäksi sen verran järkeä, ettei lähde sellaiseen keliin, jota ei hallitse. Itse olen liikkunut yli 30 vuotta ilman mitään eletroniikkaa ja hyvin on aina pärjännyt. Jos nyt ihan välttämättä jotai haluaa, niin käsigepsillä pystyy pitämään itsensä kartalla vähän huomommallakin navikointitaidolla. Karttaplotterin ym. ovat iahn mukavia laitteita, mutta niillä ei opi navikoimaan ja silloin ollaan pulassa kun jotain laite hajoaa taikka sähköt katoavat.

      • 911911911

        Uskottavuus on nolla moukalla, joka ei osaa kirjoittaa oikein edes sanaa navigointi.

      • ensin.navigointi
        911911911 kirjoitti:

        Uskottavuus on nolla moukalla, joka ei osaa kirjoittaa oikein edes sanaa navigointi.

        Eikä ole. Hyvin järjellisiä asioita kirjoittaa, kuten navigoimaan on parasta opetella kartan ja kompassin avulla ja sitten vasta hankkia plotteri.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Maksetaanko Vornaselle palkkaa 2 viikon sairaslomasta

      Eli torstain kännistä 2 viikon palkallinen sairasloma? Saako muut duunarit myös rännätä 2 viikkoa työnantajan laskuun?
      Perussuomalaiset
      307
      2786

    2. Miksi tunnet vetoa..

      Miksi tunnet vetoa juuri häntä kohtaan? Mikä sen saa aikaan?
      Ikävä
      105
      2178

    3. Mitä te palstan ihanat naiset

      Ajattelette hyvin viisaista miehistä, jotka ovat koko ajan jotenkin oudosti väärässä? Vaikka älykkyysosamääräsi olisi 21
      Sinkut
      81
      1631

    4. Tapaus Vornanen

      Se oli torstai-ilta ja kansanedustaja Vornanen oli juhlimassa seurueensa kanssa pitkän edustusviikon jälkeen. Baarissa o
      Maailman menoa
      187
      1508

    5. Nainen, kohtelin sua kuin paskaa

      Ja silti odotin että annat kaiken anteeksi. Yllätyin kun niin ei käynytkään. Olethan kaikin puolin alle mun tason ja sun
      Ikävä
      66
      1328

    6. Nainen, seuraan sun uutta elämää

      Hieman naurattaa tuo sun uusi rooli 🤭. Kun et sovi siihen mitenkään. Mutta pakkohan sulla jokin paikka olla missä hämme
      Ikävä
      53
      1225

    7. Olet kaikki mitä ikinä tahdonkaan

      Voi sinä ihana Jarno olet just se ihminen keneen menin täysin ihastumaan. Kuin salama kirkkaalta taivaalta meidän koht
      Suhteet
      19
      1086

    8. Voi hitto Rinsessa säikähdin

      Että olitkin silloin joku huijari. Huh, sano ettet ole.
      Ikävä
      11
      1084

    9. Ilona Siekkinen

      Onko Ilona Siekkinen todellinen henkilö vai tekoälyllä luotu henkilö? Koostettu monesta eri kuvasta ja liitetty yhteen m
      Yhteiskunta
      1
      1030

    10. AVARN Security ja julkisen toimeksiannon laiton henkilörekisteri

      Kyseessä ei ole VR:än ylläpitämä, vaan Avarnin laiton henkilörekisteri. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000000482739.htm
      Turvallisuuspalvelut
      13
      921
    Aihe
    TietosuojaselosteKäyttöehdotEvästeasetuksetSäännöt