Tätä voi sanoa jo runolliseksi oikeudeksi:
http://www.esquire.com/news-politics/news/a47783/tony-perkins-anti-gay-flood/
http://www.esquire.com/news-politics/news/a47783/tony-perkins-anti-gay-flood/
Jumala kosti hihhulille
sai.mitä.ansaitsi
10116
2Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Ei pelastanut tämänkään miehen mielikuvitusjumala tulvalta. Huvittavaa miten ääliöitä typeryksiä nämä paimentolaismiesten keksimiin satuihin uskovat hihhulit ovat.
"A Man Who Says God Punishes Gays with Natural Disasters Had His Home Destroyed in the Flood"
Tony Perkins tuli siis kaapista :-)
Jumala rakastaa sitä, jota hän koettelee. Mitä pahempia juttuja sattuu, rakkaus on sen syvempää.
Miksi?
Jumala on niin viisas. Kaikkihan me tiedämme, että isä tykkää tosi paljon pojastaan, kun hän antaa pojalle remmiä.
Miksi et halua osoittaa myötätuntoa tätä miestä kohtaan, joka on menettänyt kotinsa? Edustatko sellaista aatetta, että iloitaan toisten vastoinkäymisistä? Onko sulla paha olla vai miksi haluut tehdä sellaista?
Jeesus rakastaa sua.
olet huora.
No hei puhuva huora aasi! Mikset sinä voi rukoilla ja ihmekorjata miehen asioita? Sehän käy sulta ja sun jumalaltas helposti. Yhtä helposti kuin jumala ne aiheuttikin.
Sillähän ei oo mitään tekemistä surun kanssa onko kyseessä Jumalan tahto vai ei. Joskus Jumalan tahto aiheuttaa surua ihmisissä. Monesti saatetaan esim surra sitä, että omainen menee pois, vehreämmille niityille, mutta se suru on ihmisestä, ei Jumalasta, sillä on Jumalan tahto, että maallinen elämämme päättyy.
Suru on kapinaa Jumalaa vastaan. Oikeamielinen ei sure vaan iloitsee aina kun tapahtuu Jumalan tahto.
Sinä et tunne Raamattua. Suru on ihan normaali tunne, mutta terve suru on kestoltaan yleensä samanlainen kuin ilahtuminen, se kestää muutamia sekunteja, ja siitä jää muisto, mutta ei sen enempää. On eri asia tuntea surua ja elää surusta käsin.