Eräs minulle suurimmista WW2:n mysteereistä. Ei toki ihan pikku juttu liikutella, mutta kuitenkin lopulta lähes "kertakäyttökrääsää" - jos nyt tälainen luonnehdinta sallitaan....
http://rarehistoricalphotos.com/heavy-gustav-hitler-generals-inspecting-largest-caliber-rifled-weapon-ever-used-combat/
http://rarehistoricalphotos.com/heavy-gustav-hitler-generals-inspecting-largest-caliber-rifled-weapon-ever-used-combat/
Vastaukset 12
Vanhimmat
-eikö kukaan osaa vastata?
Haitallinen sivu estetty !
edelleen hiljaisuus........
Jos joku edes arvelisi jotakin..?
Nämä jättitykit (lasken mukaan myös 60 mm:n haupitsit) olivat järkyttävän surkeita aseita. Ne vaativat mielettömän määrän resursseja - yhden tykin miehistönä yli 500 miestä ja ammukset helkutin kalliita. Kokoamattoman tykin kuljetus vaati useamman junan ja ampumista varten rotjakkeelle piti rakentaa oma tuplaraide. Kääntösäde ei ollut kummoinen, joten jos halusit ampua enemmän sivulle, piti rakentaa uudet raiteet. Ampuminen oli hidasta ja epävarmaa yms. Linkkaamassasi jutussa mainitut tuhotut kohteet ovat myös propagandaa - esim. Severnaya-lahden ammusvaraston räjähdys ei tasan varmasti ollut jättitykin työtä.
Jotta tällaisella jättivehkeellä on mitään käyttöä, vihulaisen pitää pysyä paikallaan muutama viikko, että peli saadaan paikalle ja toimintakuntoon. Toimii siis vain piiritystilanteessa. Sitten pitää löytää sopiva maasto ja rakentaa asemat, mikä vaatii saman verran töitä kuin pienen jäähallin teko. Lähisuojausta varten pitää olla pataljoonan verran jalkaväkeä ja ilmatorjuntaa, ettei pari hassua ryssää pääse rikkomaan koko vehjettä. Kerran tunnissa päästään losauttamaan iso paukku, joka osuu tai sitten ei.
Onhan se komia peli, ja siksi Aatu vaatikin sellaisen tekemään vaikka valmistajafirmakin tiesi, että eihän tällä mittään tee. Pointti ei ole siinä, kuinka ison possauksen pyssy päästää, vaan kuinka tehokas se on. Samalla rahalla, teräksellä ja miesmäärällä olisi saanut kokonaisen panssarirykmentin, jolla tekee helkutin paljon enemmän kuin jättipyssyllä, jonka tuli on tehokasta ainoastaan kiinteitä linnoitteita vastaan ja joka saadaan käyttökelvottomaksi parilla pommituslennolla.
Joo, siinä oli raskasta asiaa raskaasta pyssystä. Se vain, että Sevastopolin linnoituksethan murjottiin kai tuolla tehokkaasti, mutta siihen se jäi..? Ei varmaan huvikseen hylätty moisia mörssäreitä?
Sitä vain kummastelen, ettei edes yritetty murjoa Kremlin muureja tms. kun oltiin vielä kantomatkan päässä ,n. 50 km.?
Sevastopolia murjottiin kyllä aika kovasti tykistöllä saksalaistenkin toimesta (kts. yst. Krimin sota) mutta lähinnä 105 mm ja 88 mm tykeillä. Suosittelisin vaikka Robert Forczykin kirjaa Where the Iron Crosses grow tai marsalkka Mansteinin muistelmia. Sillä varauksella, että ensin mainittu on amatööri ja jälkimmäinen valehteleva natsisika.
Joo, Wehrmacht pääsi lähelle Moskovaa, mutta ei edes lähelle piirittämään sitä. Pointti on siinä, että toimiakseen tehokkaasti tällainen jättipyssy tarvitsee liikkumattoman maalin, joka ei pysty tehokkaaseen puolustukseen. Mieti itse - tämä tykki tarvitsee satoja miehiä ihan vaan toimiakseen ja satoja muita miehiä ilmatorjunta-aseiden takana ja poteroissa ympärillään jotta joku ilkeä ketale ei pääsisi pudottamaan räjähteitä lähettyville. Ei tämmöisiä kuteja rinkassa kanneta, joten jos raiteet menee poikki niin ei muuten ammuskella.
Yhteenvetona - tämä on ase, joka vaatii oman Länsimetron viemään se paikalleen. Sitten se tarttee radion sinfoniaorkesterin, eduskunnan ja sanoma oy:n henkilökunnan (oletan, että ammutaan Helsingin rautatieasemalta) hoitamaan koko homman, raiteethan on jo valmiina. Ja sitten koko homma menee pipariksi, jos vihulainen siirtää puolijoukkuetelttansa varttikilsan kaakkoon.
Valtavat valmistuskustannukset ja niihin nähden liian helppo saalis pommikoneille.
Varmasti, ja kyllähän tuota oli hankalaa piilotella:P
Kysyjä ei siis ymmärrä mitään logistiikasta. Armeijat, armeijaryhmät. divisioonat ja muut joukko-osastot tarvitsee hyvin toimivan materiaalihuollon ja miehistöhuollon.
Menestyvä hyökkäyssotakin tarvitsee varman huolto-organisaation siellä taustalla.
Saksalla ei tätä varmuutta ollut. Saksan sotavarusteluteollisuutta pommitettiin rajusti ja tässä yhteydessä myös rautatieliikenne kärsi tuhoja. Ja Saksalla oli oma typeryys ongelmakin, osa rautatieliikenteestä käytettiin satojen tuhansien ihmisten kuljettamiseen keskitysleireihin vaikka tämäkin kuljetuskapasiteetti olisi tarvittu armeijan varusteluhuoltoon.
Kuljetuksissa oli väärä prioriteetti eli ideologiset tarpeet ohitti armeijan tarpeet.
Keskitysleirijuna oli tärkeämpi kuin ammusjuna omille joukko-osastoille. Tuon ajan kuorma-auto kalusto oli mitä oli nehän juuttuivat Itä-Euroopan mutaisille teille. Ja jopa panssarivaunuja tarvittiin vetämään kuorma-autoja mudasta irti.
Ei taistelujoukkoja näin huolleta. Panssarivaunuja ammusten kanssa olisi tarvittu hyökkäyksiin eikä kuljetussaattueiden hinauksiin mutaisilla teillä.
Ja miten se panssarivaunu voi toimia jos siinä ei ole polttoainetta? Tai sen moottori ei käynnisty pakkasen vuoksi tai varaosien puutteen vuoksi?
Kuljetuskaluston ja kuljetusorganisaation täytyy toimia myös hyökkäysten alla. Tämä sitoo paljon ilmatorjuntaväkeä.
Hankipa tietoa kuinka paljon tuon ajan panssarivaunut käyttivät polttoainetta 100 kilometrillä ja vuorokaudessa. Ei tämä ihan pieni määrä ole, usko pois ei ne liikkuneet teelusikallisella polttoainetta.
Eikö jo tajuta että Tiikeri-tankki oli kustannustehoton panssarivaunu ja että yleensäkin ihmeaseet eivät tuoneet sodassa voittoa.
Tuskinpa oli kustannustehoton - turhan pitkälle kehitetty ja monimutkainen, WW2:n paras tankki kyllä.