Karjala muslimeille!

SINNE VAAN KAIKKI EVAKOT SOMALIT ISIS ÄITIS PORUKKA JA SIITÄ SOPPA TULEE
EI KERKIÄ TALOJA LÄMMITELEE VOI RÄJÄHTÄÄ.

Päihtehruadai: Hairahtukset ližätäh kannabiksen suvaičustu nuorien keskes – terväh Kuopijosgi sidä ruvetah suvaimah mugaže, kui alkohol’ua

Kannabiksen käyttö nuorien keskes vai liženöy. Virguniekoin mugah miifat pilven varuamattomuos da luonnonmugažuos ollah ilmivön erähii vigoi.

Virguniekat da päihtehruadajat ollah huoles sit, gu nuorien kohtavundu kannabikseh on muuttunuh pozitiivizembakse. Rikoskomissuaru Aku Uusitalo Päivännouzu-Suomen policiespäi sanou, gu nuoret puaksuh ei ni pietä kannabistu narkoutiekannu.

– Kannabistu pietäh hyvänny päihtehenny sen päihtehominažuksien täh ellendämättäh sidä, mittustu pitkyaigastu pahua vaikutustu on kannabiksen käytöl, sanou Uusitalo.

Kuopijon linnan lapsienvardoičuspiälikkö Marketta Kolari sanou, gu nuorien mieles kannabis ei ni ole moine varattavu, kui ezimerkikse alkohol’u. Nuorien keskes alkohol’u on iellehgi yleizembi päihteh, ga kannabis on hil’l’akkazin nossuh sen rinnale, - muga sanotah mollembat pagizuteltut.

– Nuorile voi olla kai kebjiembigi suaja kannabistu, migu alkohol’ua, sanou Uusitalo.

Hänen mugah sežo kannabiksen hindugi on nuorile pättävy.

Varuamattomuon miifanmurdajat

Konzu Kuopijon Alovehen Päihtehpalvelufondu oli nuorih näh varustettulois tapahtumis, ozutehstolaspäi teriämbäh muidu hävittih kannabikseh näh sanelijat tiedoiškut, kerdou fondan socialiruadai Heidi Komulainen.

Kannabikseh näh on miiffua, kuduat nikui ei yhtytä todeh, sanou Komulainen. Narkoutiekkua pietäh kai varuamattomannu luonnontuottehennu.

– Ei sua tiediä, ollougo pihalaukas myödävy kannabis jalostettu libo ollougo se sintiettine vai luonnontuoteh.

Komulazen mugah kannabiksen kebjienny narkoutiekannu pidämine on nygöi eläi miiffu. Kannabiksen vaikuttajan ainehen THC:n miärät ollah nostu lajikkehien jalostuksen aigua.

– Kannabis ei tuo fiizisty rippuvuttu muga terväh, kui opiatat, ga psiihine rippuvus roih ihan samaine, kui alkohol’ah libo muih päihtehih.

Kannabikses roinnuot vahingot ylen puaksuh ollah socializet, sanou Komulainen.

– Ei pie niidy sudre pidiä pieninny. Gu vai nähtäneh sinuu školan pihas kannabistu kurijes, voijah työndiä školaspäigi iäres. Se ei ole nimittuine pieni dielo, ruvennemmo vai duumaimah ristikanzan tuliedu elostu da pluanoi.

Kuopijos on teini-igästy suonensyväinpuolizien narkoutiekoin käyttäjiä

Erähät ollah harjavuttu käyttämäh päihtehii ylen nuorinnu, Kuopijon lapsienvardoičuspiälikön Marketta Kolarin mugah kai 11-vuodizinnu. Häi sežo sanou, gu joukos on kai suonensyväinpuolizien narkoutiekoin alaigästy käyttäjiä.

– Täs heijän rippuvuos piästämizekse roih piettäväkse suuri ruandu, sanou Kolari.

Kuopijon Alovehen Päihtehpalvelufondan socialiruadai Heidi Komulainen ylen varovazeh pagizou sih näh, kedä kučuttas ”päihtehprobliemakse”. Al 18-vuodizen nuoren kohtal parembi olis paista päihtehrippuvuoh näh.

– Emmo rubie nimittelemäh nuordu ”päihtehprobliemakse”. Nuoren kohtal harvah vie on mennyh muga äijy aigua, gu pagin olis päihtehprobliemah näh.

Päihtehpalvelufondu estäy da vähendäy päihtehprobliemua sego niilöis tulijua syrjäh jättämisty da loittonemistu Kuopijon alovehel. Suuri oza nuoris ohjavuu lapsienvardoičuksen kauti. Lapsienvardoičuspiälikkö Marketta Kolari sanelou, što nuorien päihtehkäyttöh näh luajittuu lapsienvardoičusilmoitustu tulou enimite policiespäi.

Gu vai vahnembat huomatanneh nuoren päihtehopindan, heile pidäy kerras ottua yhtevytty päihtehpalvelufondan nuorien ruadojoukkoh.

– Sit piäzemmö äijäs kiänälmykses siiriči da rubiemmo kerras kaččomah, midä on roinnuh.

http://yle.fi/uutiset/paihtehruadai_hairahtukset_lizatah_kannabiksen_suvaicustu_nuorien_keskes__tervah_kuopijosgi_sida_ruvetah_suvaimah_mugaze_kui_alkoholua/8450755

Karjalan luonnon monimuotoisuus on säilynyt oivallisesti menneinä vuosikym-
meninä. Heinänviljelyyn keskittyneen kolhoositalouden loputtua alueen pellot
ovat palautuneet vähitellen luonnolliseen tilaansa.
Tämä on oivallinen asia luonnon kannalta!

Muslimien koti on aavikolla noin 5000 kilometriä täältä. Miten nämä rintamakarkurit jossain Karjalassa muka pärjäisivät? Tulisi syyte heitteillejätöstä ja kaikkea...niin ja kuka niille keittelisi sitä paskaa puuroa? Ei..ei toimi tämäkään idea, joten ei muuta kuin töppöstä toisen eteen ja kohti kamelien maata. MARS MARS !!!

(anteeksi kamelit:)

KARJALAISET TSUHNAT PISTÄÄ PADAT PORISEE TSAJUA JA KAALIKEITTOO

Miksi antaa näille maata??? Parempi antaa russille. musliimet sinne mistä on tulleet.

Kyllä sodissa hävitty Karjala kuuluu yksinomaan venäläisille naapureillemme.Näitten kylien asukkaitten tapa vaalia van-
haa suomalaista rakennuskantaa kotinaan tahi kesämökki-
nään on hauskaa huomata.
Ja koko venäjänkarjalaisessa maaseudussa on tiettyä rentoa
otetta,luontaista suurpiirteisyyttä. :)

Musut palautettava sinne missä pippuri kasvaa,aavikkojen helmaan pohjolan
luontoa saastuttamasta,.Että viellä muka Karjalaan.