Kesäkissat

Rakkaat ihmiset, nyt monella meistä on lomat loppuneet ja paluu arkeen alkaa. Mutta muistelkaapa hetki lomaanne, toivon että kaikilla on ollut hyvä loma ja siitä hyvät muistot. Mutta muistakaa että tänäkin kesänä monet kesämökkiläiset ovat ottaneet ns. kesäkissan. Kissa ei kuulu Suomen luontoon ja ne hylättynä todennäköisesti kuolevat. Oheen liitän runon "Mökille jätetty".

Mökille jätetty

Tuijotti ovea pieni kissa, oli aivan hädissään.

Minä se täällä, avatkaa ovi, onhan jo pimeää.

On nälkä ja jano, unikin jo, minua paleltaa.

Tuo metsäkin huokuu pelottavasti, on jo kuurassa maa.

Ovi aukeni silloin, kun mansikat tuoksui, säteili taivas ja maa.
Älä ota ja hylkää kesäkissaa – tätä runoa ei voi herkistymättä lukea

Ilo kaikui kallion kupeelta, sirkat soitteli viuluaan.

Älä hylkää minua!

Aurinko hitsasi ahjossaan, lintujen kuoro soi.

Kelli kissa nurmella selällään ja onnen maljasta joi.

Nyt pysyy ovi suljettuna, nukkuu portailla vainaja.

Sillä jäätynyt pisara poskellaan ja silmät suljettuna.

Se pisara hyljätyn kyynel on, se itkunsa itkenyt on.

Vain yksi ovi armahti hyljätyn, pääsi lämpöön ja valohon.

Nyt kissojen taivaassa hyljätty, siellä kyynel on pyyhitty pois.

Saa nukkua helmassa armahtajan, mikä parempi olla vois.

Via dolorosa oli viimeinen polku kesäisen lemmikin.

Muistele lähditkö mökiltä Sinä puhtain sydämin.

Runo: Liisa Aaltonen

Mieti hetki, lähditkö mökiltä Sinä puhtain sydämin.
4149
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 4

Vanhimmat

Ja tämän jälkeen voimme hiljentyä miettimään, millainen poru syntyisi, jos vuosittain 20 000 koiraa lempattaisiin kodeista turuille, toreille ja etenkin metsiin.

Hangosta Utsjoelle jokaisessa kunnassa seikkailisi 64 koditonta ja hiljalleen kuolevaa koiraa. Mutta kukaan ei ole niin julma "lemmikeilleen" kuin kissanomistajat. He kyllä valittavat, ja syystä, kuinka muut vihaavat heidän kissojaan. Mutta kaikkein suurin kissankiusaaja on kissanomistaja itse!

Äänestä

En jotenkin usko, että ns kesäkissoja enää niin otetaan. Suurin osa luonnosta löytyvistä on maatalojen villipopulaatioita tai karanneita ja villiintyneitä kotikissoja, joiden leikkauksista ei pidetä huolta. Ei niitä kissanpentujakaan ole niin helppo enää saada nykyisin "noin vaan".
Mökeillä ei viihdytä enää sillä tavalla kuin ennen, ja mökkiläiset mummoontuu ja pappaantuu, eikä he niin kissoista piittaa.
Nyt hoidan yhtä villiintynyttä pentuporukkaa, mutta en nämä kesäkissoja, vaikka kesällä tulivatkin. Sellaisesta leikkaamatta jätetystä porukasta nämä.
Hienoja ja hyviä kissoja on lapsista tulossa ja ihan urbaaneja kaupunkikissoja sisätiloihin ja valjasulkoiluun.

Äänestä

Aloittaja, hieno ja koskettava runo. Lähetä se myös rakennus- kesämökki- palstalle. Sen käyttäjät niitä kesäkissoja tuottavat, samoin maatilat, joten myös yleistä maataloudesta- palstalle, etteivät antaisi pentuja kesäkissoiksi. Myös kissa-palstalle ja yleistä lemmikeistä- palstalle olisi tarvetta muistutukseta, ja toinen kierros keväällä. Kiitos Suvikatin työn jatkamisesta. ja jotta ei syytttäisi massapostituksesta, pistä runo eri päivinä eri palstoille.

Äänestä

Ja ku jengil ei oo muuta ku toi ns. älypaskis. Ei siin pal LUONTO ehi kiinnostaa.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Eläinten_ystävä kirjoitti:

Rakkaat ihmiset, nyt monella meistä on lomat loppuneet ja paluu arkeen alkaa. Mutta muistelkaapa hetki lomaanne, toivon että kaikilla on ollut hyvä loma ja siitä hyvät muistot. Mutta muistakaa että tänäkin kesänä monet kesämökkiläiset ovat ottaneet ns. kesäkissan. Kissa ei kuulu Suomen luontoon ja ne hylättynä todennäköisesti kuolevat. Oheen liitän runon "Mökille jätetty".

Mökille jätetty

Tuijotti ovea pieni kissa, oli aivan hädissään.

Minä se täällä, avatkaa ovi, onhan jo pimeää.

On nälkä ja jano, unikin jo, minua paleltaa.

Tuo metsäkin huokuu pelottavasti, on jo kuurassa maa.

Ovi aukeni silloin, kun mansikat tuoksui, säteili taivas ja maa.
Älä ota ja hylkää kesäkissaa – tätä runoa ei voi herkistymättä lukea

Ilo kaikui kallion kupeelta, sirkat soitteli viuluaan.

Älä hylkää minua!

Aurinko hitsasi ahjossaan, lintujen kuoro soi.

Kelli kissa nurmella selällään ja onnen maljasta joi.

Nyt pysyy ovi suljettuna, nukkuu portailla vainaja.

Sillä jäätynyt pisara poskellaan ja silmät suljettuna.

Se pisara hyljätyn kyynel on, se itkunsa itkenyt on.

Vain yksi ovi armahti hyljätyn, pääsi lämpöön ja valohon.

Nyt kissojen taivaassa hyljätty, siellä kyynel on pyyhitty pois.

Saa nukkua helmassa armahtajan, mikä parempi olla vois.

Via dolorosa oli viimeinen polku kesäisen lemmikin.

Muistele lähditkö mökiltä Sinä puhtain sydämin.

Runo: Liisa Aaltonen

Mieti hetki, lähditkö mökiltä Sinä puhtain sydämin.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu