Siis ihan oikeasti! Minulla ei olisi väliä, vaikka ihmiset eläisivät yli 100-vuotiaiksi, kunhan se tapahtuisi semmoisella alle 50-sen keholla.
Mutta kun eivät elä! Raamatussa määritellään ihmisen eliniäksi 120-vuotta, mutta minun mielestäni 80 riittää jo aivan hyvin. Ihan oikeasti, haluaisimmepa tai emme, niin suunnilleen 25 elinvuoden jälkeen(osa jo ennen sitä esim vammautuen)me alamme hiljalleen MÄDÄTÄ pois tästä maailmasta. Lääketieteellä EHKÄ on olemassa tähän ratkaisu(kantasoluhoito)mutta on ÄÄRIMMÄISEN epätodennäköistä, että sellaista hoitoa tullaan ikinä antamaan tavalliselle kadun tallaajalle. Meitä ei olla suunniteltu elämään ikuisesti! Mielestäni 80 on oikein hyvä ikä kuolla. Ei yhteiskunnalla ole varaa, motivoitunutta henkilökuntaa tai omaisillakaan resursseja tätä pitemmälle hoidolle. Miksei näiden ihmisten anneta vain kuolla? Kuka siitä hyötyy, että he elävät tätä pitempään? He itsekkö? Tuskin! Siinä vaiheessa kun ei edes vessaan jaksa omin avuin nousta, pitäisi mielestäni varata itselleen se menolippu helvettiin, jos yläkerran herra meidät sinne haluaa panna. Ei tämä maanpäällinenkään elämä mitään ruusuilla tanssimista ole. Joutuu taistelemaan vaatimaan(jopa "hyvinvointivaltiossa") haastamaan(oikeuteen) väittelemään, kärsimään, suremaan, ja välillä jopa tappamaan! Eikö se ole kylliksi yhdelle ihmiselämälle? Mielestäni saattohoitoa pitäisi vanhainkodeissa ja laitoksissa toden teolla alkaa tehostamaan! Se on näiden ihmisten omaksi parhaaksi! Eihän meillä edes ole kylliksi hoitajia heidän tulehtuneiden ja sanoinkuvaamattoman saastaisten perseidensä pyyhkimiseen. Eihän tässä edes ole kyse muusta, kuin HEIDÄN omasta ihmisarvostaan! Vai mitä heille pitäisi tehdä? Kertokaa viisaat, miten pelastaa ihminen jonka luonto on tuominnut kuolemaan ja yhteiskunta hylännyt? Kertokaa minulle niin että minäkin viisastuisin? Ei näitä asioita pelkällä "hyvällä tahdolla" kumminkaan saada hoidettua, ja koko "hyvinvointiyhteiskunta" on alunperinkin ollut pelkkää lumetta! Realismia siis kehiin ihmiset;mikä nyt neuvoksi?
Mutta kun eivät elä! Raamatussa määritellään ihmisen eliniäksi 120-vuotta, mutta minun mielestäni 80 riittää jo aivan hyvin. Ihan oikeasti, haluaisimmepa tai emme, niin suunnilleen 25 elinvuoden jälkeen(osa jo ennen sitä esim vammautuen)me alamme hiljalleen MÄDÄTÄ pois tästä maailmasta. Lääketieteellä EHKÄ on olemassa tähän ratkaisu(kantasoluhoito)mutta on ÄÄRIMMÄISEN epätodennäköistä, että sellaista hoitoa tullaan ikinä antamaan tavalliselle kadun tallaajalle. Meitä ei olla suunniteltu elämään ikuisesti! Mielestäni 80 on oikein hyvä ikä kuolla. Ei yhteiskunnalla ole varaa, motivoitunutta henkilökuntaa tai omaisillakaan resursseja tätä pitemmälle hoidolle. Miksei näiden ihmisten anneta vain kuolla? Kuka siitä hyötyy, että he elävät tätä pitempään? He itsekkö? Tuskin! Siinä vaiheessa kun ei edes vessaan jaksa omin avuin nousta, pitäisi mielestäni varata itselleen se menolippu helvettiin, jos yläkerran herra meidät sinne haluaa panna. Ei tämä maanpäällinenkään elämä mitään ruusuilla tanssimista ole. Joutuu taistelemaan vaatimaan(jopa "hyvinvointivaltiossa") haastamaan(oikeuteen) väittelemään, kärsimään, suremaan, ja välillä jopa tappamaan! Eikö se ole kylliksi yhdelle ihmiselämälle? Mielestäni saattohoitoa pitäisi vanhainkodeissa ja laitoksissa toden teolla alkaa tehostamaan! Se on näiden ihmisten omaksi parhaaksi! Eihän meillä edes ole kylliksi hoitajia heidän tulehtuneiden ja sanoinkuvaamattoman saastaisten perseidensä pyyhkimiseen. Eihän tässä edes ole kyse muusta, kuin HEIDÄN omasta ihmisarvostaan! Vai mitä heille pitäisi tehdä? Kertokaa viisaat, miten pelastaa ihminen jonka luonto on tuominnut kuolemaan ja yhteiskunta hylännyt? Kertokaa minulle niin että minäkin viisastuisin? Ei näitä asioita pelkällä "hyvällä tahdolla" kumminkaan saada hoidettua, ja koko "hyvinvointiyhteiskunta" on alunperinkin ollut pelkkää lumetta! Realismia siis kehiin ihmiset;mikä nyt neuvoksi?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kyllähän jokaiselle ihmiselle tulee lopulta kuolemaan johtava tauti, niin eiköhän malteta odottaa että tämä sairaus todellakin sitten tekee hoidon turhaksi.
Minusta tuntuu, että se avuton hauras ja rumakin ihminen, lähes muumiomainen vainajaa muistuttava ihmishaamu, jonka katsotaan jo enemmänkin kuuluvan kuolleitten kuin elävien joukkoon, herättää meissä niin suurta tuskaa katsella ja kosketella että aletaan ajaa armonpiikkiasiaa.
Tämä puolustuskyvyttömyys aiheuttaa vahvempien raadollisen halun tehdä loppu tästä täysin toisten armoilla olevasta ihmisestä, joka aina vain vanhenee ja tulee aina vain heikommaksi.
Tahdomme päästä pälkähästä helpommalla kuin hoitaa näitä ihmisiä hyvin ja rakkaudella.
Onko tämä siis luonnollista ihmisen raadollisuutta vai kehittääkö meidän yhteiskuntamme nuoruuden, menestyksen ja rahan vallan palvonnalla tällaista heikkojen hävittämisen himoa?
Meillähän on olemassa laki potilaan asemasta ja oikeuksista vuodelta 1993.
Voimme ilmoittaa hoitotahtomme jo terveenä ollessamme tiettyjen tilanteiden varalta (myös vanhuudessa) hoitotestamentin välityksellä omalle lääkärillemme, terveyskeskukselle ja sairaanhoitopiirin sairaalalle, toki tehden tahtomme tiettäväksi myös omaisillemme.
Kun tälläinen mahdollisuus on ollut olemassa miksiköhän sitä ei ole kansalaisille tarpeeksi "mainostettu".
Tietynasteisella informoinnilla kansalaisten mielissä heräisi oma tahto poistua tältä planeetalta "kunniallisesti".
Tämänkaltaisen oman tahdon herääminen vaatii myös lääketieteen edustajilta muutosta heidän tuottamansa informaation suhteen.
Lääketieteen edustajathan ovat väittäneet esim. USA:ssa pystyvänsä "tulevaisuudessa" parantamaan kaikki sairaudet. Siellähän tähänkin hömppään uskovat rikkaat kansalaiset killuvat kalliisti ylläpidettävissä pakastealtaissa.
Samoin lääketiede luo tänä päivänä harhaisia mielikuvia kansalaisille siitä, että geenitekniikalla tullaan ratkaisemaan kaikki sairaudet, jopa saavuttamaan ikuinen nuoruus.
Valitettavasti osa kansalaisista suhtautuu vieläkin (etenkin vanhemmat ikäluokat) lääkäreihin ikäänkuin he olisivat vähintään puolijumalia.
Se jumal`asema, mikä lääkäreillä on vielä, on kansalaisten tiedon lisääntyessä pikkuhiljaaa katoamassa; katosihan se papeiltakin. Kumpikin luokka on "saarnannut" latinaa kansalaisille jo riittävän määrän.
Tämän palstan kirjoituksista voi tehdä johtopäätöksen, että perustuslakimme kansalaisille takaamat perus- ja ihmisoikeuksien toteutuminen joutuu katkolle kun ihminen menettää oman toimintakykynsä.
Lain täyttäjiä ei näytä löytyvän lääketieteen edustajien eikä poliittisten päättäjiemmekään piireistä.
Kansalaisina rahoittamme kuitenkin näiden perustuslakimme rikkojien palkkakustannukset.
Tämän kaiken tietäen, MITÄHÄN JOS SINÄ JA MINÄ, esimerkkinä muille, laatisimme omalta osaltamme hoitotestamentin.
Mitä asioita sinä sinne laittaisit?
Ps. mitä eutanasiaan tulee, yhdistys nimeltään Exitus ry, toimii kaiken aikaa maamme poliittisten päättäjien kanssa lain toteutumisen puolesta.
Minulla itselläni on jo hoitotestamentti, mutta pelkään, ettei sitä minun kohdallani ehkä tulla noudattamaan. Sanokaa minua natsiksi, mutta minä kehtaan määritellä tietyt edellytykset "hyvälle elämälle" ja yksi niistä on vähintäänkin välttävä fyysinen kunto, sorry vaan! Minusta minä myös ansaitsen sekä ihmisarvoisen elämän, että kuoleman;minun ruumiini on kumminkin sieluni asuinsija, ja jokainen haava joka on tehty ruumiiseeni, on tehty myös sieluuni. Minä haluan kuolla suhteellisen nuorena ja vielä edes jotenkin pää selvänä. Olen kurkkuani myöten täynnä näitä "arvokas vanhuus" PASKAPUHEITA! Minä olen NÄHNYT vanhuksia! Minä olen KUULLUT heitä, ja minä TIEDÄN, miten he elävät, ja se "elämä" on kyllä arvokkuudesta KAUKANA!!! Olen vaan kurkkuani myöten täynnä niin näitten "eetikkojen" kuin uskovaistenkin hihhulointia;Ei mikään "Jeesus" ole ikinä kantanut sitä taakkaa, jonka miljoonat vakavasti vammautuneet ja vielä jotenkin sinnittelevät vanhukset ovat kantaneet! YKSIN me kannamme raskaan taakkamme kunnes kuolema meidät ottaa pois, ja mitä kevyempi taakka, sen parempi sanon minä!
EIhän nyt kukaan sentään tapetuksi tahdo tulla.
Minä ainakin kirjoitan sellaisen hoitotestamentin että tahdon elää niinkauan kuin terveydenhoidon koneet kestää.
Sellaisenkin kirjoittaminen on siis aivan mahdollista.
Kukas se on sanonut että vain voi kirjoittaa sellaisia elämän lyhentämistestamentteja, voit myös kirjoittaa että todella tahdot elämäsi jatkuvan vaikkei siinä toisten mielestä mitään järkeä olsikaan.
Ja silloin henkilökunnan on toimittava toivomuksesi mukaisesti koska sinulla on hoitotestamentti.
Tulen myöskin valitsemaan henkilön jolle annan hoitotestamentissani kaikki oikeudet valvoa että tahtoani kunnioitetaan.
Jospa ne pelkäävätkin ihmisten alkavan kirjoittaa tällaisia testamentteja.
Kaikkihan nyt vain yllyttävät, myös Exidus, kirjoittamaan elämää lyhentäviä hoitotestamentteja.Melko ihmeellistä.
MINÄ EN MENE TÄHÄN MANIPULOINTIIN MUKAAN !
Sen sijaan että hiljaa hyväksyen katselemme miten perus- ja ihmisoikeudet menetämme kun joudumme pitkäaikaisosastolle, alkaisimme jo nyt ennenkuin joudumme sinne, taistella ne oikeudet takaisin sen sijaan että alamme kirjoittamaan tappotestamentteja itsellemme.
Tämähän on juuri sitä mitä Terveydenhuolto ja Poliitikot tahtovat.
Olkaamme lujia ja kirjottakaamme aivan toisenlaisia hoitotahtoja.
Sellaisia, jotka tekevät elämästämme sidettävän vaikka olemmekinn vanhoja.
Kysymyksessähän ei ole minkään "tappotestamentin kirjoittaminen".
Tekemällä hoitotestamentin pystyn eliminoimaan kohdallani joutumisen kuvaamisi olosuhteisiin.
Tiedän hyvin olevani ruumiiltani niiden aineellisten luonnonlakien alainen, jotka maapallollamme vallitsevat, eli kuolevainen.
Eläminen tällä planeetalla vaatii niin fyysistä kuin henkistäkin "kuntoisuutta".
Mikäli jompakumpa niistä pettää alan tuottamaan läheisilleni tunnetasolla kärsimystä. Tietynasteinen vajavuuteni tulisi verottamaan myös fysisesti heidän kokonaisenergiaansa, joka energia kuluu suurimmaksi osaksi päivittäisen työn suorittamiseen.
Kun en halua tuottaa läheisilleni kärsimystä enkä toimintakykyni puutteellisuuden takia verottaa heidän kokonaisenergiaansa, teen pelkästään näillä perusteilla hoitotestamentin.
Hoitotestamentti antaa mahdollisuuden kuolla "saappaat jalassa".
Kansalaisina voimme hoitotestamentilla eliminoida kohdallamme "punkkapotilastilanteen" makuuhaavoineen, vaipanvaihtoineen jne., ja sen, että kukaan ei käy meitä enää katsomassa.
Minulla on oikeus kirjoittaa juuri sellainen hoitotestamentti kuin itse haluan.
On minusta todella väärin ja todella ihmeellistä, että sinä ja kaikki armokuoleman kannattajat yritätte saada ihmiset kirjoittamaan teidän valmiiksi kyhätyn testamenttinne alle.
Aivan kauheaa.
Jos minä haluan että minut pidetään elossa niin kauan kuin mahdollista, niin se myöskin täytyy hyväksyä.
Miksi te haluatte kirjoittaa toisten ihmisten hoitotestamentin sisällönkin?
Tämä on minusta todella kummallista.
Voinet tehdä elämällesi ihan mitä haluat. Tuskin kukaan siitä on kiinnostunut,tuolla asenteella. Iloitse ihanasta vapaudestasi- niin kauan kun sitä sattuu riittämään
Sinulla hätä kuinka ehtoosi vietät, kuvastuu kirjoituksestasi. Vietät kovin aikaa asian pohtimiseen. Elä rauhassa elämääsi,miksi tarvitset neuvoja kuinka toisia hoitaa,mitä neuvoilla teet kun et käytännössä niitä tarvitse. Vain oma itsesi sinua kiinnostaa,pelottaa,tulevaisuus.