Poikani alkoi uskovaiseksi jokin aika sitten ja siitä alkoivat ongelmat: Hän puhuu kaiken aikaa Jeesuksesta, Paavalista, apostoleista, maailmanlopusta ja vaikka mistä raamatullisesta. Hän haluaa jopa syödä joitakin israelilaisia ruokia ja kuunnella Israelin musiikkia. Kaveripiiri jäi kokonaan ja nykyään kulkee vain seurakunnan tilaisuuksissa. Saarnasi minulle tulevasta Tiede-lehdestäkin, kuinka se on perkeleen juonia... Alkaa omat konstit kohta loppua ja nyt on tehtävä jotakin. Ottaa yhteyttä lastensuojeluun tai jotakin. Pelkään, että pojalta menee koko järki!
Poikani uskoontulo
Isä-huolissaan
60240
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 60
Vanhimmat
Onko kirjoitus totta? kaikess aon hyvää ja pahaa Jumala varmaan on ainoa toivo
JOTKUT TAHTOO USKOA RAAMATUN JA JEESUKSEN
JOTkUT KRISHNAN BHAGAVAD gITAN, BUDDHALAISIA ON , NEW AGEA
oLIKO poika hirveän kiva ennen uskoontuloa. ?
Ainakaan ei tarvitse huolehtia niin paljon terveydestä ja turvallisuudesta?
Auttaa valitsemaan tv ohjelmia yms.
että ei katsele siveettömiä
Jos hän tahtoo olal ihan juntti uskovainen.. Kuten jotkut tapaamani uskovaiset... Joiden kanssa ei voinut keskustellakaan.. ihana oli olal erossa heistä. En uude4staan ole tavannut.
( Kukaan ei ole hyvä, ( jeesus sanoi
( Miksi sanotte minua hyväksi, Kukaan ei ole hyvä, Jumala yksin on hyvä
Raamatussa Jeesus sanoi
Jumalan kanss ayksin on ihana kulkea
ihmiset ovat todella rasittavia
Minust on todella ihanaa olla yksin!
Tuo on trollin aloitus, et se siitä.
Järjettömyys on varmaan uskovaisille eduksi, eivät raukat tajua kuinka ääliöitä ovat vaikka ovat sen uskontunnustuksessaan tunnustaneet!
Järjettömyys on varmaan ateisteille eduksi, eivät raukat tajua kuinka ääliöitä ovat vaikka ovat sen Darwinia palvoessaan tunnustaneet!
Raamattu sanoo, että niin kaukana kuin taivas on maasta ovat Jumalan ajatukset ihmisten yksinkertaisista ajatuksista ja niinhän se onkin.
On superturvallista kulkea Kaikkivaltiaan kanssa, jonka on luonut koko universumin ja tietää siis mikä on parasta juuri niille, jotka on luonut.
Tätä Jumalaa - Jeesusta minä sinullekin suosittelen. Se minkä SINÄ koet järjettömäksi, on vain omaa rajoittuneisuuttasi.
Virhe onkin siinä että, alkoi uskovaiseksi. Uskovaiseksi ei aleta, tai jos alkaa se on ihmisestä ja se on tuomittu epäonnistumaan. Usko ja pelastava sellainen ( on henk. koht. usko Jeesukseen Kristukseen ja Hän ristinsovitustyöhön Golgatan keskimmäisellä ristillä) on Jumalan lahja. Hän se saa ihmisessä aikaan, Hän Jumala vaikuttaa ihmisessä tahtomista ja tekemistä.
Alkoi uskovaiseksi tai tuli uskoon, miten sen nyt haluaa sanoa. Käytin vain tuollaista ilmausta. Olen siis hyvin huolissani poikani mielenterveyden puolesta, koska kaikki hänen tekemisensä ja puheensa liittyy jotenkin raamattuun ja Jeesukseen. Hän puhuu paljon synnistä, maailmanlopusta ja salaliitoista. Ei ole mielestäni tervettä hommaa tuollainen.
Eihän kukaan tule uskoon, ellei Isä Jumala häntä vedä uskoon - Näin sanoo Raamattu.
Anna hänen olla uskovaisena. Iloitse hänen rinnallaan siitä uskosta, mitä hän saa omistaa. Se on siunaus hänen elämäänsä, eikä siten maailma häntä vie muihin ikäviin rientoihin.
Tavallaan, poika ei kanna isänsä syntejä, eikä isä poikansa. Siis jos joku perheestä pelastuu, hän menee ja vaeltaa uskonsa mukaan.
Elämässä voit ehkä itse vaikuttaa ja rakentaa ongelman teidän väliinne, siksi älä sinä tee sitä..
Itse olen tullut ateistisesta perheestä uskoon nuorena. Vanhempani olivat Vapaa-ajattelijoita. Meinasivat laittaa poliisit perääni, mutta onneksi eivät sitä tehneet. Kuljin tuolla 100 km. päässä kokouksissa.
Todistin heidän kanssaan jotka vaikuttivat uskoontulooni Helsingin kaduilla. Puhun Hursteista.
Sain elämääni sellaisen perustuksen, joka on kantanut lähes 50- vuotta. Sain uskovan puolison, olemme eläneet onnellisen perhe-elämän, on lapsia ja lapsenlapsia.
Mikä ero on kummassakin näköalassa ollut, niin koti- Vapaa-ajattelijoiden kasvatti, niin olisin toivonut, että isäni ja äitini olisivat olleet uskossa. Muttei, näin ei ollut. Äitini löi monta kertaa veristä haavaa meidän väliin, kun rakkaudessa kuljetin häntä autossani hänen, eli lapsuuteni kotiin. Hän ei ymmärtänyt mitä hän teki.
Vasta iäkkäänä hän tajusi tilanteensa ja sai tulla myös uskoon, ja kahdeksankymppisenä kävi kasteella. Iloiten todeten, että olisipa tehnyt tämän aikaisemmin. Hänelle tuli hyvä perusta elämään.
Ei uskoa tarvitse pelätä. Tiedän sukuni isovanhempien kantaneen jopa raamattunsa perunapellolle, kun tekivät työtä. Siis ei uskovaisuus ole ollut vierasta edes vanhemmalle polvelle.
Niin, omassa elämässä, moni työkaveri on käynyt autossani, itkeneet elämän kovuutta ja todenneen, että sinulla on kaikki hyvin.
Jonkun kohdalla olen saanut todistaa ja ovat kääntyneet uskoon.
Mutta, jotkut työtoverit ovat olleet "tuputtamatta uskoa", hyvin negatiivisesti tuomitsemassa, mutta se on ollut heidän valintansa.
Ja kuinka monta heistä on elämä kuitenkin kaatunut itsetuhoisuuteen.
Epäuskoisuus on isossa työyhteisössä näkyvissä siinä, että joku on hirttäytynyt vaatekaappiin, kuollut viinaan lomalla ollessa, hukkunut viinaan voimalla kalastellessa, uimarannalla jne. jne.
Olisiko heidän elämä kuitenkin kantanut paremmin, jos olisivat sen uskon löytäneet elämään.
Siis, laitan sinut miettimään sitä, että jos jälkipolvi on jo varhaisnuoruudessa, eläkää rakkaudessa, vaikka jälkipolvi ajattelee elämästä erilailla kuin sinä ajattelet. Älä sinä lyö veristä haavaa väliinne, se ei ole rakentavaa valintaa. Jätät paremmat muistot, jos et sitä tee. Tällaisen ajatuksen annan siltä perustukselta, mitä olen elänyt. Uskosta en jättäisi päivääkään pois. Se on itselleni tuonut hyvän elämän.
Sinä voit auttaa poikaasi säilyttämään mielenterveytensä kun annat hänen uskoa rauhassa mitä uskoo ja kuuntelet häntä kunnioittaen hänen uskoaan ja häntä ihmisenä ja poikanasi sellaisena kuin hän on. Mitä olisit tehnyt ja sanonut ja ajatellut jos hän olisi tullut luoksesi ja kertonut alkaneensa homoseksuaaliksi? Olisitko hyväksynyt sen ilolla. Uskoon tulo on paljon parempi asia kuin homokse alkaminen. Hyväksy hänet ja osoita rakkautta hänelle sen tähden että hän on uskovanakin poikasi. Sano se hänelle.
On liian monta todistusta lapsena tai nuorena uskoon tulleista joiden omaiset ovat ryhtyneet taistelemaan heitä ja heidän uskoaan vastaan. He eivät sellaisesta kohtelusta tietenkään voi hyvin. Lapsi ja nuori tarvitsee hyväksymistä ja rakkautta vanhemmiltaan, ei ansiosta vaan siksi että ovat heidän lapsiaan.
Mikäli poikasi uskoon tulo on Jumalasta, hän ei ole alkanut uskomaan vaan Jumala todella on antanut hänelle uskon, sinä et voi sitä hänen sydämestään riistää, et vaikka kuinka yrität ja uhkaisit ja vaikka tekisit mitä. Teet vain asian itsellesi turhan vaikeaksi ja aiheutat itsellesi harmaita hapsia mikäli et hyväksy häntä ja hänen uskoaan. Hän ei luovu Kristuksen Jeesuksen hänelle antamasta ja vaikuttamasta uskosta. Ilahdutat häntä ja autat häntä voimaan hyvin kun annat hänen uskoa ja jopa rohkaiset häntä tällä tiellä jonka on löytänyt ja jolla on päättänyt kulkea. Kun hän näkee ja kokee että isä/äiti hyväksyy hänet sellaisena kuin hän on ja hänen ratkaisunsa ja uskonsa, hän voi parhaiten.
Se on sitä alkuvaiheen innostusta kun tajuaa jonkin itselle vallankumouksellisen asian olevan totta. Hän on varmaankin täyttynyt Pyhällä Hengellä, sitä voitaneen kutsua voimakkasi Jumalan esittämäksi kutsuksi ja ja kysymykseksi, haluatko tulla lapsekseni?
Lienet itsekin ainakin yhden etsikkoaijan ohittnaut itsekin, mutts keskityit sitten omiin kuvoiihisi.
Poikasi on aivna oikeassa, Veäjä eli Goog tulee hyökkäämään muslimiliittolaiisnnen Israeliin aikojen lopulla ja n. viikko sitten Putin ehdoti voivansa auttaa rauhansopimusken teossa palestiinan muslimiterroristien ja juutalaisten välille. Profetian mukaan rauhansopimus tehdään ja sen aikana tapahtuu hyökkäys Israeliin.
Mainitsin tämän asian, jotta sen tapahtuessa muistaisit tämän kirjoitukseni ja veikkaan poikasikin tästä aisasta sinulle puhuneen. Voit itsekin asiaan tutustua lukemalla tai kuuntlelemalla netistä Hes. 38 - 39.
Ensirakkaus kun syttyy niin se palaa voimakkaana jonkin aikaa, mutta sitten se innostuneisuus alkaa hiipumaan, mutta rakkaus ei kuitenkaan kuole suurimmalla osalla, tosin joillekin sitä tapahtuukin, ja luoopuvat Jeesuksesta.
Itsellä suurta innostusta kesti n. hieman alle vuoden. Jumalattomien ihmisten suhtautumistapa ilmeisesti myötävaikuttaa siihen kuinka nopeasti suurin oinnostuneisuus alkaa hiipumaan. Veikkaan että poikasi tasoittuu pian ja ei tuo Jeesuaihetta esille samalla innostuneisuudenpalolla kun vuosi on täynnä.
Tosin kun jokin profetia toteutuu niin siitä innostuvat sitten kaikki uskovat, hekin jotka eivät pala täysillä juuri nyt Jeesukselle. Tällainen näkemys, ei ole tullut ennen tällaista aihetta vastaan paitsi oman sukuni suhtautumisen osalta tuttua, loukkaavahan tuo sinun suhtautumisesi on vaikket sitä huomaa ja poikasi arvostus sinua kohtaan on rapissut, asettunut oikealle tasolle.....jos ymmärrät kun suhtaudut hänen tärkeimpään asiaansa kuin syysflunssaan.
Uskoon hurahtaneet kuulostavat joskus vähän maanisilta. Ymmärtävät sen myöhemmin itsekin kunhan vähän rauhoittuvat. Ei se yleensä ole vaarallista. Toki lasta on hyvä tarkkailla, ettei elämänmuutos mene liian överiksi. Ja oman mielenrauhansa vuoksi voi myös selvittää missä porukoissa hän kulkee.
Vanhemmilla on täysi oikeus vetää rajat, jos he eivät halua kuunnella pojan juttuja 24/7. Kotona pitää kaikilla olla tilaa rentoutua ja hengittää. Se on kuitenkin paras tehdä kiihtymättä, sillä vastustus vain kiihdyttää vauhtia.
Uskovienkin on hyvä muistaa, että uskonnonvapaus kulkee kahteen suuntaan. Uskovalla on oikeus uskoonsa, mutta toista ihmistä ei voi pakottaa uskomaan. Tyrkyttäminen herättää vain vastenmielisyyttä.
Missä vaiheessa salaliittoteorioista on tullu osa kristinuskoa????
Joo poikasi tuli siis uskoon mutta mihin seurakuntaan tai kirkkoon hän liittyi ?
Onko hän käynyt kasteella..?
Liittyikös hän luterilaiseen kirkkoon tai vapaisiin suuntii eli helluntailaisiin tai vapaakirkkoon..
Miten hän tuli uskoon ? Kuka hänet sinne esmes seurakuntaan johdatteli tai miten..? Lukeeko Raamattua vaikkapa ?
Jahas ja jälleen yksi (isä-huolissaan) trolli on keksinyt "uskottavan" tarinan. Kaikissa näissähän on yleensä hyvinkin samanlainen "juoni" ja sabluuna. Tämä trolli-aloitus oli kömpelö ja naurettava jo sinällään.
Aina kun joku vuodattaa tänne elämänsä ongelmia, alkaa kuoro huutaa "provo, provo"!!!
Eihän kaikki voi olla provoja - kyllähän ihmisiä esim. tulee joka päivä uskoon ja siitä useinkaan omaiset/sukulaiset eivät ehkä aina pidä.
Muistan, kun itsekin toin tänne ihan tosissani kerran jonkun ongelmani, alkoi heti 'provottelu', joten en sitä kyllä enää tee.
Mulle on sama asia tullut eteen varmaan kymmeniä kertoja. En tosiaankan ole kiinnostunut tarinoiman omiani ja saada ihmisiä uskomaan niihin vana olen kertonut elämäni asioita mitne ne ovat, miten asioista ajattelen ja sitten on tullut näitä provoksi varmuudella tunnistavia tapauksia.
Jaksellaan ja otetaan toienn toistemme puheet ja kirjoitukset tosissaan ja asiaankuuluvalla rentoudella ja vakavuudella, kunnioittaen toinen toisiamme vaikkemme sama mieltä olisikaan päivän politiikasta ja sen hoidosta.
isä; anna poikasi olla rauhassa, jonka hän on Jeesukselta saanut! Toiset saa rauhan huumeista, pilvestä ja pillereistä! Olisitko onnellisempi silloin?
Vaikka itse et vielä tunne Jeesusta...Raamatun mukaan tulee Hän sinuakin kutsumaan. Jeesus on hyvin perhekeskeinen...poikasi varm rukoilee puolestasi, Voiman siihen hän saa -Jumalaltaan Jeesukselta!
Jos aloittaja puhuu totta poikansa uskoontulosta,niin hänen on todella syytä olla huolissaan.Poikahan vaikuttaa aivan sekopäältä jeesusteluineen.Olisi syytä varmaan hommata hänet psykiatriseen hoitoon,ennenkuin tapahtuu pahempia .
Monet ihmiset kokevat uskoon tulon voimakkaasti. He kokevat elämänsä suuren mullistuksen. Ja se, joka on kohdannut Herran Jeesuksen Kristuksen, ei koskaan enää ole sama entinen minänsä. Hän todistaa tietenkin toisille Jeesuksesta jonka on löytänyt. Hänen mielenkiintonsa on Hänessä. Sen on Jumala antanut ja vaikuttanut ja vaikuttaa hänessä. Yleensä vastakääntyneet toimivat aloittajan kertomalla tavalla. Itselläni on myös voimakas uskoontulokokemus jonka koin 31 vuotiaan. Olin kiinnostunut vain Jeesuksesta Kristuksesta ja saarnasin tietenkin omaisilleni ihan tarpeeksi paljon. Mutta kun aikaa kuluu, tasapainokin tulee saarnaamisille ja todistamisille. Antakoon aloittaja poikansa kypsyä rauhassa. Kyllä hän rauhoittuu kun saa vähän kasvaa uskossa.
Kylläpä Kaikkivaltias nauraa typerälle puheenvuorollesi - Voi sinua, kun et mitään ymmärrä!
Tämähän on siis pelkkä provo-aloitus.
Minkä ikäinen poika?
16 ja asuu vielä kotona.
Tämä on siis trolli-aloitus.
Se voisi olla pojasta tosi nöyryyttävää jos ilmoittaisit lastensuojeluun ja hänet passitettaisiin psykiatriseen hoitoon..
Sillä niin siinä kävisi.
Uskovaisuus on kuintenkin vähän eri juttu kuin järjiltäänmeno..
Hän on ilmeisesti alaikäinen?
Mä luulen että paras on että annat olla vaan ja luotat siihen niin kuin raamattukin sanoo: aika parantaa.
Usko ei tosiaankaan ole mielenterveysdiagnoosi. Vaikka jotkut ateistit ehkä haluaisivat sen olevan.
Ihminen tuo oman persoonallisuutensa ja ongelmansa myös uskoon. Jos uskoon tulleella henkilöllä on pohjalla mielenterveysongelmia, niin toki ne usein vaikuttavat myös henkilön tapaan uskoa. Neuroottisella uskokin on neuroottisen syyllisyydentuntoista jne.. Kun henkilö saa hoitoa, niin usko tervehtyy samassa suhteessa.
Joskus 60-luvulla jotkut psykiatrit ajattelivat freudilaisittain, että usko sairastuttaa. Ja siitä aiheutui luonnollisesti närää uskovien ja psykiatrian välille. Vähän myöhemmin psykiatritkin viisastuivat ja alkoivat suhtautumaan uskoon elämänkatsomuksena, eikä sairautena.
Siis tuolalisia isiä ihan oikeasti tämä suomen humpuukiluterilaisuus tuottaa!
Ollaan olevinaan Jeesuksen seuraajia, mutt a kun joku alkaa edes haluta seurata, aletaan puhua sekavia aloituksen tapaan!
Kukahan se on se potilas, mieti aloittaja ainakin itse.
Höpöhöpö. Oikea Jeesus auttaa nimenomaan kohtaamaan todellisuutta, omaa syntisyyttään yms. sellaisenaan, ei pakenemaan noita asioita. Elävä usko on valaistumista, rauhaa ja lähimmäisen rakkautta, ei mitään sekopäistä kiihkomielistä fundamentalismia, jossa käydään hengellistä sotaa ja nähdään demoneja joka paikassa. Sellainen kuuluu satuihin, Disneyn piirrettyihin ja muuhun supersankari soopaan.
OIKEA usko on synnistä vapautumista!
ole höpöttämättä asiasta josta et mitään ymmärrä, ymmärrätkö pimeä!
Tämä on siis provo
Tämä on siis provo.
Ai sinäkö olet Provo?
Kyllä se ohi menee ja poika tulee järkiinsä.
Älä sitten pilkkaa häntä kovin paljon.
Voit jo nyt sanoa, että pyhäinmiestenpäivään mennessä saa tämä hullutus loppua.
Jos lisäät vähän viikkorahoja, voip mennä ohi hetikin.,
Jos hän pääsis naisiin, menis heti ohi. Uskovaisuus kun on naisen puutetta. Ja toisinpäin.
"Jos hän pääsis naisiin, menis heti ohi. Uskovaisuus kun on naisen puutetta. Ja toisinpäin."
No nyt tässä näkyy olevan ihan OIKEA provo, kun saatana puhuu...
Ai sinä kommentoit kommenttiani? Nyt otit sitten suoran yhteyden minuun.
Tavataanko?
Aina näitä sepitettyjen tarinoiden kertojia riittää. Vaikuttaa siltä, että sama henkilö esiintyy useammallakin teemalla sepitettyjen kertomustensa kanssa.
Sä olet vainoharhainen.
selvästi itsekehitelty sepitys.
Miten oikeassa Herra Jeesus oli,
lausuessaan: ( sanamuoto vapaa ) "Minä tulen erottamaan isän pojasta, pojan isästään, äidin tyttärestä, tyttären äidistään, miniän anopistaan ...".
Tämä aloittajan kuvaama vaihe, kun perheenjäsen tulee uskoon - kuten täällä on jo useaan otteeseen kerrottu - on vaihe, jota Raamatussa kuvataan ilmaisulla ENSIRAKKAUS. Ja tämä kuohuva, pakahduttava, vaihe kestää kenellä kauemmin, kenellä vähemmän aikaa.
Kuten edellä jo on kuvattu, tätä ikäänkuin ylikierroksilla elämisen vaihetta seuraa tasaantuminen, alkanut uskonelämä "hakee suuntaa".
Tosiasiassa Jumala alkaa kuljettamaan nuorta uskovaa.
Miten tämä kunkin kohdalla tapahtuu, sen tietää vain ja yksin Jumala, joka lopputuloksenkin kaikkivaltiudessaan tietää.
Joidenkin kohdalla saattaa käydä niin ikävästi, että jo ensimmäisen vuoden, puolentoista, kuluttua alkutaipaleella ollut uskonelämä kokee haaksirikon.
Jumalalle kiitos, näin ei tapahdu usean kohdalla. Ihminen joka on saanut kohdata Jumalan Armon Jeesuksessa Kristuksessa, on Hänet ottanut vastaan syntiensä sovittajana, lunastajanaan, Herranaan ja Vapahtajanaan, ei jäljellä olevan elämänsä aikana enää kokonaan voi päästää irti Jeesuksesta.
Sinulle aloittaja: Ei poikasi lakkaa sinua koskaan rakastamasta, vaikka Jeesus Kristus on tullut hänen elämänsä tärkeimmäksi asiaksi.
Älä tule "mustasukkaiseksi" pojastasi Herralle Jeesukselle.
Poikasi on parhaissa käsissä mitä sinä saatat rakastavana isänä poikasi hyväksi ajatella.
Eikä Jeesus sulje sinultakaan syliään.
Päinvastoin! :)
En minä ole mustasukkainen, vaan aidosti huolissani pojan mielenterveydestä. Jos ihminen kiinnittää nuorella iällä liikaa huomiota tällaisiin hengen asioihin, voi seota päästään täysin! Kyllä se tiedetään, mitä tämä meininki on täällä. Eläkeläisille tarkoitettua huuhaa-systeemiä, aamen ja rahat pois.
älä viitsi trolli
Yhteys Jumalan kanssa ja elämä Jumalan kanssa on tarkoitettu ennen kaikkea nuorille. Niin Jumala tahtoo ja tarkoittaa. Vai oletko sinä sitä mieltä että vain kymmenykset annetaan Jumalalle, että vasta vanhana kun elämästä on enää vain kymmenys jäljellä, sen voi sitten antaa Jumalalle? Eikö olisi parempi antaa Jumalalle ne yhdeksänkymmenykset?
Näyttäisitkö sinä, 'isähuolissaan' pojallesi mieluummin youtubea, jossa poikasi ikäiset poikaset huutavat (pakotettuina) allahuuta edessään kumartuneille, aikuismiehille ja ampuvat päät veritohjoiksi????
VAI kiitätkö mieluiten sitä Rauhan Jeesusta, joka kutsunut poikasi ikuiseen turvaan???
No, kun poikasi saa psykoosin, menet kai häntä tapaamaan mielisairaalaan ja elätät hänet sitten loppuiän, kun pihalle sieltä laitetaan?
Jumala VARJELKOON pojan mielisairaaloilta! Niissä lähtee pahimmissa tapauksissa henki ennenaikojaan!
Älä, isä, taistele Jumalaa vastaan, siitä ei hyvää seuraa.
Minäkin olin aikamoinen diskohyppääjä, huorintekijä ja suurtupakoitsija...JEESUS KUTSUI JA PELASTI!!!yli 30v kulunut, toinen vanhemmistani puhkui raivoa, yhteyttä ei enää löytynyt, kuolinvuoteellaan sain puhua hänen kanssaan kun hän oli nöyrtynyt Jeesuksen eteen hirveissä tuskissaan, kertoi menevänsä JEESUKSEN luokse (oli ehtinyt nähdä jopa paholaisen, joka vaati tunnustamaan nimeään. Tätä ei vanhempani tehnyt!)
Ihan selvä provo, ettekö ymmärrä? Jos isä on ateisti tai muuten antikristillinen, niin hän ei takuulla ilmaise huoltaan hellareiden palstalla. Hän etsii tukea ja apua ennemmin vaikka uskonnonuhrien ja ateistien palstoilla.
Tekee koiruuttaan pilaa.
Mitä jos annat hänen vaan uskoa, mihin tykkää? Nuoruuteen kuuluu se, että etsii vastauksia myös uskonkysymyksiin. Voi olla, että hänellä menee uskonsa kanssa nyt alkuun lujaa. Vaikuttaa hurahtaneelta. Mutta eiköhän se siitä sitten tasoitu. Pahemmissakin porukoissa poikasi voisi pyöriä kuten tiedät. Et sinä kuitenkaan isänä enää 16-vuotiaan mielipiteisiin pysty vaikuttamaan kovinkaan paljon.
Oli provo tai ei niin ongelma on olemassa. 16-vuotias on vielä lapsi, mutta helluntailaiset käyvät häneen kiinni kuin jihadistit konsanaan.
Pojalle käy huonosti, jos ei isä hänestä huolehdi.
On valtavasti esimerkkejä, joissa nuori juuri tuossa iässä on houkuteltu mukaan kiihkouskovaisuuteen. Hänen iloisin nuoruutensa menee pilalle ja psykoosi tulee ja koskaan ei siitä parane.
Minulla iloisin nuoruus alkoi vasta saatuani armon Jeesukselta eli tultuani uskoon...!
Samoin minulla!!!
No niin, tämä ei siis ole vakavasti otettava aloitus, vaan niin sanottu TROLLI. Ei edes kovin hyvä sellainen.
Sinä kuvittelet kaikennäköistä, von bulke.
Et sinä voi tietää onko aloittaja trolli tai ei.
Miksi te kaikki sanotte että tämä on trolli ? Jos se on trolli niin älkää vastatko mitään ja jos vastaa silleen hyvin kuin itse tuntuu niin mitä pahaa siinä sitten . Tuntuu ihmeelliseltä itsesensuurilta vissiin helluntailaisten puolelta..
On siinä muka oikein ongelma. Niin, pitäis varmaan juopotella, käyttää huumeita, paneskella kaikkea liikkuvaa ja nukkua katuojissa, niin sittenhän asiat oliskin ok.
Ja jos tämä oikeasti olis totta, niin silloin isä polonen on vain itse täysin hakoteillä, eli täytyisi tulla uskoon itse.
Jos oikeasti on poika olemassa, niin kiitos Herralle tästä nuorukaisesta.
Jos olet huolissasi isä, niin miksi et mene ruikuttamaan huoliasi ateistien hoteihin tai sitten mielenterveystoimistoon?
Siitä syystä, että poikani alkoi kulkemaan helluntailaisten kokouksissa. Että onko ihan yleistäkin teidän piireissänne tuollainen käytös?
Jos ateisti-isällä on tuollainen huoli, niin ei hän takuulla kirjoittele täällä. Jos aloitus on aito, niin parhaimman vastauksen isä saa kun vierailee itse muutaman kerran seurakunnassa, jossa poika käy. Voi myös jutella pastorin ja vanhinten kanssa, että poika on alaikäinen ja on vanhempana vastuussa ja huolissaan pojastaan.
Ja eikö 16-vuotias osaa ajatella jo omillakin avioilla. Ainakaan painostaminen ei tuota minkäänlaista tulosta.
Omat konstitko loppuu. MTT.ei anna mitään uusia konsteja toteutettavaksi selväjärkisiä vastaan varsinkin kun on uskonnon/uskomisen vapaus suomessa.
Eihän tuossa pojassa kuvauksen mukaan näy mitään järjellisesti tai psyykkisesti arveluttavaa . Kaikilla normaaleilla nuorilla on tuollainen käytös kun ollaan erimieltä vanhempien kanssa.Ei se ole piireistä kiinni.
Tarinaasi on kyllä vaikea uskoa todeksi.Mutta kiinnostava se on.
Mulla oli vaikeuksia kun opin 5-6 vuotiaana lukemaan Pyhäkoulussa ja luin raamatun lävitse moneen kertaan lapsena. Se oli liian ristiriitainen kirja. Ja vielä kun eri seurakunnat tyrkyttivät oppeja, joissa raamattua oiottiin. En kuitenkaan enää kadu tuota raamatun lukemista ja siihen tukeutumista kun on tullut joitakin suuria edistysaskeleita vuodesta 1996 lähtien toivoakseni kaikkien uskontojen ja seurakuntien osalle. Vieläkin tosin vierastan monia seurakuntia. Mutta toivon, että seurakuntayhteys on silti positiivinen asia monille eikä ristiriitainen.
Ainoa asia, joka minua todella kaduttaa on että pihtasin rahaa seurakunnilta. Laitoin esim. evlut kolehtiin aina yhden markan kolikon, vaikka olisin voinut sijoittaa paljon enemmän. Olin sairaan pihi. Annoin muihin maailmallisiin tarkoituksiin ehkä 100 euroa kuukaudessa ja seurakunta sai korkeimmillaankin vain 15 euroa kuukaudessa.
Olin tunnollinen koulussa ja kun opetettiin kerran, että uskonto on yksityisasia en koskaan tyrkyttänyt uskontoa kenellekään. On ikävää, jos koulua, tiedelehtiä yms. pidetään perkeleellisinä, Tulee mieleen Sakarjan kirjan kuvaus paimenesta, joka halkoo lampaiden sorkat, jotta ne eivät pääsisi pakoon ja paimen vieläpä syö lihavat lampaat itse. Sen vuoksi paimen kieltää kaikenlaisia asioita, kun tahtoo lampaan syödä itse. Tällaisiakin paimenia voi olla. Toivotaan viisautta välttää heidät.
Kaikki eivät ole tunnollisia koululaisia, esivaltaa kunnioittavia tai eivät ota raamatun varoituksia vakavasti. Jos lapsesi ei kunnioita sinun käsityksiäsi ja ohjeitasi niin hän on raamatun mukaan livennyt johonkin kapinaan. Vieläpä tottelemattomuus on taikuuden syntiä. Jos lapsella on hoksottimet ja lukee raamattua voi luottaaa hänen järkensä olevan tarpeeksi ovela, jotta kaikki pysyy kohdallaan.
Oma äitini rakasti lapsiaan enemmän kuin itseään (minua, egoa) eikä siksi kelvannut Jeesukselle.
Joka rakastaa äitiää tai isäänsä enemmän kuin Minua (itseään, egoa) ei kelpaa Jeesukselle.
Äitini olisi tehnyt viisaammin, jos olisi rakastanut itseään ja meitä lapsia ei niin paljon.
No niin, eiköhän tämä ole osaltani tässä. Annoitte itsestänne oikein selkeän kuvan: Huoleni ei juurikaan saanut ymmärrystä osakseen muutamaa poikkeusta lukuunottamatta ja huudeltiinpa minua trolliksikin useaan kertaan. Teidän pitäisi olla jumalallenne ja lähimmäisellenne mieluisia ihmisiä ja maailmassa kulkevia valoja. Kiitos ja hei.