Onko kaikista purjehtimaan?

Ei se oikein riitä, että joku aluksi neuvoo... pitäisi olla koko ajan joku viisaampi neuvomassa, kun itsellä ei ole hajuakaan mitä nyt tapahtuu.

Olen siis käynyt ihan käytännön purjehtijakurssin, harjoituskertoja nyt on takana ainakin parikymmentä - joskin kaikki sillä Espoonlahdella, poislukien ne kun vene siirrettiin Vuosaaresta ensin Herttoniemeen ja sitten sieltä Espoonlahdelle, ja niillä reissuilla oli mukana opastajat - ensimmäisellä veneen omistajat ja toisella tuttava. Ensimmäisestä en muista oliko tuulta, mutta jälkimmäisellä ei ainakaan ollut.

Se peiliin katsomisen paikka onkin tässä ja nyt. Kun tuntuu siltä että itse on opiskellut sitä ja tätä, ja purjeveneessä ensimmäistä kertaa olevatkin tuntuvat olevan havaintokykyisempiä ja neuvokkaampia kuin minä erilaisten kurssien ja materiaalien lukemisen ja parin purjehdusvuoden jälkeenkin.

Eli myös paalusolmu on helppo oppia, sitäkö tarkoitat?

EntäPaalusolmu kirjoitti:

Eli myös paalusolmu on helppo oppia, sitäkö tarkoitat?

Varmaan se olisi, mutta kun se on täysin tarpeeton. Sinunkaltaisesi aivottomat kusipäät vain eivät suostu sitä tunnustamaan, koska teitä harmittaa, ettei nykyihminen halua teidän vanhentuneita "taitojanne" opetella.

Hirtä itsesi. Ihan samantekevää, millaisella solmulla, kunhan henki lähtee.

10-14 kirjoitti:

Varmaan se olisi, mutta kun se on täysin tarpeeton. Sinunkaltaisesi aivottomat kusipäät vain eivät suostu sitä tunnustamaan, koska teitä harmittaa, ettei nykyihminen halua teidän vanhentuneita "taitojanne" opetella.

Hirtä itsesi. Ihan samantekevää, millaisella solmulla, kunhan henki lähtee.

Lue lisää

Ei paalusolmu ole tarpeeton, eilenkin virittelin paalusolmulla sen preventterin puomin päähän. Kun kaikki purjehdusasiat olisivatkin yhtä helppoja kun paalusolmu, joka sentään onnistuu muistisäännöllä.

10-14 kirjoitti:

Varmaan se olisi, mutta kun se on täysin tarpeeton. Sinunkaltaisesi aivottomat kusipäät vain eivät suostu sitä tunnustamaan, koska teitä harmittaa, ettei nykyihminen halua teidän vanhentuneita "taitojanne" opetella.

Hirtä itsesi. Ihan samantekevää, millaisella solmulla, kunhan henki lähtee.

Lue lisää

Hehe. Sama mies se näköjään on. :-)

"Solmu Mäkelä" ;-) ;-)

Todellinen_maakrapu kirjoitti:

Ei paalusolmu ole tarpeeton, eilenkin virittelin paalusolmulla sen preventterin puomin päähän. Kun kaikki purjehdusasiat olisivatkin yhtä helppoja kun paalusolmu, joka sentään onnistuu muistisäännöllä.

Lue lisää

Sinä et nyt ymmärrä, miten moderni ihminen herra 10-14 pärjää. Köysiin pleissataan valmiiksi silmukat ja/tai sakkelit kaikkiin tarpeisiin. Kun kaikki tarpeet on etukäteen huomioitu, solmuja ei tarvita. Ja jos kaikki toimisivat yhtä viisaasti, voisimme pian elää onnellisessa solmuttomassa maailmassa.

Sitä odotellessa solmuttomuuden evankeliumia voi levittää vaikka netissä. :-) :-)

En minä osaisi sanoa mikä köysi ensin pitää laittaa kiinni. Vaikka olisin lukenut sen asian kirjastakin (mitä minulla on useita). Tuntuu ylivoimaisen vaikealta soveltaa kirjasta opittuja asioita käytäntöön.

Todellinen_maakrapu kirjoitti:

En minä osaisi sanoa mikä köysi ensin pitää laittaa kiinni. Vaikka olisin lukenut sen asian kirjastakin (mitä minulla on useita). Tuntuu ylivoimaisen vaikealta soveltaa kirjasta opittuja asioita käytäntöön.

Lue lisää

Tuota... Mietitäänpä asiaa tällä tavoin:
-kun olet rantautumassa, haluat veneen tulevan laituriin kohtisuoraan ja pysyvän siinä mahdollisimman helposti ilman, että tarvitsee kovin paljoa käyttää voimaa ja lisätemppuja sen säätämiseen
-koska narulla ei voi työntää, pitää tietysti köyden olla kiinni sillä puolella, jolta se sivulle painava voima eli tuuli tulee
-siispä ensimmäiseksi kiinni köysi sille puolen, jolta tuulee.

Samankaltainen syiden ja seurausten ketju liittyy useimpiin asioihin, pitää siis vähän purkaa mielessään tapahtumaketjua.

10-14 kirjoitti:

Tuota... Mietitäänpä asiaa tällä tavoin:
-kun olet rantautumassa, haluat veneen tulevan laituriin kohtisuoraan ja pysyvän siinä mahdollisimman helposti ilman, että tarvitsee kovin paljoa käyttää voimaa ja lisätemppuja sen säätämiseen
-koska narulla ei voi työntää, pitää tietysti köyden olla kiinni sillä puolella, jolta se sivulle painava voima eli tuuli tulee
-siispä ensimmäiseksi kiinni köysi sille puolen, jolta tuulee.

Samankaltainen syiden ja seurausten ketju liittyy useimpiin asioihin, pitää siis vähän purkaa mielessään tapahtumaketjua.

Lue lisää

Mutta eikö keula käänny tuuleen joka tapauksessa ja vene ole viistossa? Olet varmasti oikeassa, mutta näiden tapahtumaketjujen purkaminen ei ole niin itsestäänselvää? Onko tämäkin ominaisuus, mitä purjehtija tarvitsee pärjätäkseen?

Todellinen_maakrapu kirjoitti:

Mutta eikö keula käänny tuuleen joka tapauksessa ja vene ole viistossa? Olet varmasti oikeassa, mutta näiden tapahtumaketjujen purkaminen ei ole niin itsestäänselvää? Onko tämäkin ominaisuus, mitä purjehtija tarvitsee pärjätäkseen?

Lue lisää

Ei se keula silloin mihinkään karkaa. Tuuli voi painaa perää sivulle ja sen joutuu korjaamaan kiristämällä peräköyttä, mutta vähemmän säädettävää on silti kuin jos keulaköysikin olisi väärällä puolella. Ehkä sitä voisi miettiä näinkin: keula karkaa sitä kauemmas, mitä enemmän sille antaa "liekaa" eli siksi kiinni ensin sille puolen, mistä tuulee.

Mutta kyllä siinä on perää, ettei asioita aina tule ajatelleeksi, eihän arkielämässä useinkaan tarvitse miettiä rutiineiksi muotoutuneita asioita. Ja toinen asia on sitten se, että miten pitkälle sitä syytä ja seurausta kulloinkin edes tarvitsee pohtia. Yleensä riittää noin kuvaannollisesti sanoen 1-2 lenkkiä ketjusta, ei tarvitse miettiä vaikkapa matalapaineita tai muita sääilmiöitä, kun ottaa huomioon rantautuessaan, mistä päin tuulee. Olennaistahan tuossa on huomata se, mitkä voimat juuri sillä hetkellä liikuttavat venettä mihin suuntiin.

Todellinen_maakrapu kirjoitti:

En minä osaisi sanoa mikä köysi ensin pitää laittaa kiinni. Vaikka olisin lukenut sen asian kirjastakin (mitä minulla on useita). Tuntuu ylivoimaisen vaikealta soveltaa kirjasta opittuja asioita käytäntöön.

Lue lisää

Se köysi ensin, mihin windexin nuoli osoittaa.

as.simple.as.that kirjoitti:

Se köysi ensin, mihin windexin nuoli osoittaa.

No, siinä yksi hyvä muistisääntö. Mutta näitä samanlaisia asioita jotka pitäisi hallita, on satoja.

Todellinen_maakrapu kirjoitti:

No, siinä yksi hyvä muistisääntö. Mutta näitä samanlaisia asioita jotka pitäisi hallita, on satoja.

Yksin tuo sääntö kattaa jo muutaman kymmentä muistettavaa asiaa. Tuuli painaa kaikkea vastakkaiseen suuntaan windexin nuoleen nähden. Kun et ole Kap Hornia kiertänyt, muistat mennä kuselle oikealle laidalle ja tietää, että jos heität jotain mereen väärään suuntaan, niin se tulee naamalle. Eikä nyt oteta tähän ekologisia näkökohtia, niistä tässä ei keskustella.

Kap Hornin kiertäneet perimätiedon mukaan voivat kusta vastatuuleen...

yhdestä.monta kirjoitti:

Yksin tuo sääntö kattaa jo muutaman kymmentä muistettavaa asiaa. Tuuli painaa kaikkea vastakkaiseen suuntaan windexin nuoleen nähden. Kun et ole Kap Hornia kiertänyt, muistat mennä kuselle oikealle laidalle ja tietää, että jos heität jotain mereen väärään suuntaan, niin se tulee naamalle. Eikä nyt oteta tähän ekologisia näkökohtia, niistä tässä ei keskustella.

Kap Hornin kiertäneet perimätiedon mukaan voivat kusta vastatuuleen...

Lue lisää

Kuulopuheen mukaan kuseminen kovaan myötäiseen tuuleen tuo kusisumun naamalle. En aio kokeilla, mikä olisi riittävä tuulenvoimakkuus.

Olen käynyt kesäpurjeen purjehtijakurssin ennen kuin edes ostin oman veneen. Saaristolaivurin ja rannikkolaivurin tutkinnot on myös suoritettu, vaikka teoriaa ovatkin. Mutta ei nämä valmista juurikaan niihin tilanteisiin mihin jatkuvasti törmää. Pitäisi olla "anturit ulkona" ja osata tulkita tilanteita oikein. Sitä ei voi opettaa.

Todellinen_maakrapu kirjoitti:

Olen käynyt kesäpurjeen purjehtijakurssin ennen kuin edes ostin oman veneen. Saaristolaivurin ja rannikkolaivurin tutkinnot on myös suoritettu, vaikka teoriaa ovatkin. Mutta ei nämä valmista juurikaan niihin tilanteisiin mihin jatkuvasti törmää. Pitäisi olla "anturit ulkona" ja osata tulkita tilanteita oikein. Sitä ei voi opettaa.

Lue lisää

Oletko lukenut Yksinäisen purjehtijan kirjat tai Dunkerin kirjoja? Kaverit on sentään onnistuneet purjehtimaan maailman ympäri ja ovat kamalia tunareita. Älä turhaan huoli - rohkeasti vaan liikkeelle ja jos mokia tulee, niin muista, että niitä tulee kaikille - myös tämän palstan täydellisille kippareille...

Mitä enemmän purjehdus maileja kertyy sitä enemmän kokemusta. Uskaltaudu seuraavalla kerralla pidemmälle vaikka Lähteelään, johon on helppo rantautua. Kyllä se siitä lähtee.

FF31 kirjoitti:

Oletko lukenut Yksinäisen purjehtijan kirjat tai Dunkerin kirjoja? Kaverit on sentään onnistuneet purjehtimaan maailman ympäri ja ovat kamalia tunareita. Älä turhaan huoli - rohkeasti vaan liikkeelle ja jos mokia tulee, niin muista, että niitä tulee kaikille - myös tämän palstan täydellisille kippareille...

Mitä enemmän purjehdus maileja kertyy sitä enemmän kokemusta. Uskaltaudu seuraavalla kerralla pidemmälle vaikka Lähteelään, johon on helppo rantautua. Kyllä se siitä lähtee.

Lue lisää

En ole lukenut. Mutta onhan se sanontakin, että tuurilla ne laivatkin seilaavat. Minulla vaan ei ole tuuria, joten joudun aina varautumaan pahimpaan. Tunaroida saa, jos osaa korjata tilanteen. Minä olen usein neuvoton, ja vasta kun saan purettua tilanteen jonkun kokeneemman kanssa, ymmärrän mistä oli kyse, jos ymmärrän. Mutta kun ei minulla ole käytössä mitään purjehtijan hotlineä, niin oma osaaminen ja ratkaisujen keksiminen tulee helposti ulosmitattua.

Eli siis en ole lukenut, mutta sen sijaan olen katsellut... viime perjantaina esim. All is Lost -leffan. Ja tiedän, että siinä on purjehtijoiden mielestä melkoisia epäuskottavuuksia, mutta joka tapauksessa minä olisin vastaavissa tilanteissa mihin sen päähenkilö joutui ollut paljon neuvottomampi.

Ja samoin katselin Yachtingworldin "5 scariest accidental gybes" -videot. Tai no, neljä niistä. Tiedän että vastaaviin tilanteisiin en ihan hevillä joudu, mutta eniten ehkä niissä huolestutti se etten oikein ymmärtänyt miksi niissä kävi niin kuin kävi, ja vielä vähemmän olisin osannut itse toimia niissä tilanteissa oikein. Ja se, että kun miehiä lensi yli laidan, toiminta oli hyvin ammattimaista.

Eipä se taitaisi kovin halvaksi tulla sen vuokraveneenkään kolarointi. Joka tapauksessa liian myöhäistä se nyt on kun tuo oma vene on.

Näitä kommelluksia on vaikka kuinka.

Yksi on että myötätuulella en uskalla purjehtia isolla ollekaan. Joko se on vedetty keskelle, tai kokonaan alhaalla. Eilen yritin ensimmäistä kertaa viritellä preventteriä, ja yritin kyllä vetää sen ohjeiden mukaisesti mutta eihän se mitään pitänyt, kun kädellä kokeilin puomia siirtää, heilui kun ei olisi mitään preventteriä ollutkaan.

Toinen on isonpurjeen nostaminen ja laskeminen. Sehän pitää tehdä vastatuuleen, eikö? Entä, jos tilaa ei yksinkertaisesti ole kääntää venettä vastatuuleen ja ajaa sitä siihen suuntaan sen aikaa kun purjeen laskemiseen menee aikaa?

Useamman kerran on myös tapahtunut niin, että olen tehnyt vendan, mutta venepä ottaakin ja kääntää pian sen jälkeen itsensä takaisin siihen suuntaan mihin oltiin menossa ennen vendaa. Ehkä liian vähän ohjailunopeutta? Mutta jos se nopeus nyt vaan lopahtaa, pitääkö moottori sitten käynnistää joka vendaa ennen?

Ja edellisen mukaelmana, muutaman kerran on vene pyörähtänyt täyden kierroksen mastonsa ympäri, kun minun ymmärtääkseni sen ei olisi pitänyt siinä tilanteessa sellaista tehdä (eli tuulen ei olisi pitänyt tulla "turvallisesta" suunnasta).

Aika moni noista ehkä menee sen jo alla mainitsemani asian piikkiin, että tuulen tunteminen "iholla" vain on minulle lähes mahdotonta joten joudun turvautumaan ulkoisiin mittareihin kuteen lippuun tai windexiin, jotka näyttävät milloin mitäkin.

Muutaman kerran on jäänyt veneitä katveeseen, vaikka törmäykset eivät vielä ole lähellä olleetkaan. Ja vaikka yritän tarkkailla verkkoja enkä ole vielä onnistunut yhteenkään ajamaan, on niitäkin jäänyt huomaamatta. Mitäs sitten kun ei olekaan enää onni näissä myötä?

Ja maisemanavigointi tuntuu liki mahdottomalta. Siinä missä kartassa saaret ja salmet erottuvat selvästi, silmien tasolta katsottuna ne sulauvat sellaiseksi massaksi etten tiedä mikä on mikäkin.

Lisääkin näitä olisi, mutta nämä nyt alkuun...

Todellinen_maakrapu kirjoitti:

Näitä kommelluksia on vaikka kuinka.

Yksi on että myötätuulella en uskalla purjehtia isolla ollekaan. Joko se on vedetty keskelle, tai kokonaan alhaalla. Eilen yritin ensimmäistä kertaa viritellä preventteriä, ja yritin kyllä vetää sen ohjeiden mukaisesti mutta eihän se mitään pitänyt, kun kädellä kokeilin puomia siirtää, heilui kun ei olisi mitään preventteriä ollutkaan.

Toinen on isonpurjeen nostaminen ja laskeminen. Sehän pitää tehdä vastatuuleen, eikö? Entä, jos tilaa ei yksinkertaisesti ole kääntää venettä vastatuuleen ja ajaa sitä siihen suuntaan sen aikaa kun purjeen laskemiseen menee aikaa?

Useamman kerran on myös tapahtunut niin, että olen tehnyt vendan, mutta venepä ottaakin ja kääntää pian sen jälkeen itsensä takaisin siihen suuntaan mihin oltiin menossa ennen vendaa. Ehkä liian vähän ohjailunopeutta? Mutta jos se nopeus nyt vaan lopahtaa, pitääkö moottori sitten käynnistää joka vendaa ennen?

Ja edellisen mukaelmana, muutaman kerran on vene pyörähtänyt täyden kierroksen mastonsa ympäri, kun minun ymmärtääkseni sen ei olisi pitänyt siinä tilanteessa sellaista tehdä (eli tuulen ei olisi pitänyt tulla "turvallisesta" suunnasta).

Aika moni noista ehkä menee sen jo alla mainitsemani asian piikkiin, että tuulen tunteminen "iholla" vain on minulle lähes mahdotonta joten joudun turvautumaan ulkoisiin mittareihin kuteen lippuun tai windexiin, jotka näyttävät milloin mitäkin.

Muutaman kerran on jäänyt veneitä katveeseen, vaikka törmäykset eivät vielä ole lähellä olleetkaan. Ja vaikka yritän tarkkailla verkkoja enkä ole vielä onnistunut yhteenkään ajamaan, on niitäkin jäänyt huomaamatta. Mitäs sitten kun ei olekaan enää onni näissä myötä?

Ja maisemanavigointi tuntuu liki mahdottomalta. Siinä missä kartassa saaret ja salmet erottuvat selvästi, silmien tasolta katsottuna ne sulauvat sellaiseksi massaksi etten tiedä mikä on mikäkin.

Lisääkin näitä olisi, mutta nämä nyt alkuun...

Lue lisää

No, lohdutetaan nyt ensin vaikka sillä, että tuulimittarista tai windexistä minäkin sen tuulen suunnan aina katson.

Tuo "riittääkö tila": se nyt vain pitää maastontuntemuksen tai karttaan perehtymisen perusteella arvioida etukäteen, missä tila riittää ja tehdä homma siellä.

Vendaongelmassa on ehkä kyse siitä, että olet jättänyt ohjaamatta? Ei se nyt itsestään käänny "tuulensilmän" ympäri.

Mutta miten poijuhaka pannaan poijuköyteen kiinni? ;-)

Todellinen_maakrapu kirjoitti:

Näitä kommelluksia on vaikka kuinka.

Yksi on että myötätuulella en uskalla purjehtia isolla ollekaan. Joko se on vedetty keskelle, tai kokonaan alhaalla. Eilen yritin ensimmäistä kertaa viritellä preventteriä, ja yritin kyllä vetää sen ohjeiden mukaisesti mutta eihän se mitään pitänyt, kun kädellä kokeilin puomia siirtää, heilui kun ei olisi mitään preventteriä ollutkaan.

Toinen on isonpurjeen nostaminen ja laskeminen. Sehän pitää tehdä vastatuuleen, eikö? Entä, jos tilaa ei yksinkertaisesti ole kääntää venettä vastatuuleen ja ajaa sitä siihen suuntaan sen aikaa kun purjeen laskemiseen menee aikaa?

Useamman kerran on myös tapahtunut niin, että olen tehnyt vendan, mutta venepä ottaakin ja kääntää pian sen jälkeen itsensä takaisin siihen suuntaan mihin oltiin menossa ennen vendaa. Ehkä liian vähän ohjailunopeutta? Mutta jos se nopeus nyt vaan lopahtaa, pitääkö moottori sitten käynnistää joka vendaa ennen?

Ja edellisen mukaelmana, muutaman kerran on vene pyörähtänyt täyden kierroksen mastonsa ympäri, kun minun ymmärtääkseni sen ei olisi pitänyt siinä tilanteessa sellaista tehdä (eli tuulen ei olisi pitänyt tulla "turvallisesta" suunnasta).

Aika moni noista ehkä menee sen jo alla mainitsemani asian piikkiin, että tuulen tunteminen "iholla" vain on minulle lähes mahdotonta joten joudun turvautumaan ulkoisiin mittareihin kuteen lippuun tai windexiin, jotka näyttävät milloin mitäkin.

Muutaman kerran on jäänyt veneitä katveeseen, vaikka törmäykset eivät vielä ole lähellä olleetkaan. Ja vaikka yritän tarkkailla verkkoja enkä ole vielä onnistunut yhteenkään ajamaan, on niitäkin jäänyt huomaamatta. Mitäs sitten kun ei olekaan enää onni näissä myötä?

Ja maisemanavigointi tuntuu liki mahdottomalta. Siinä missä kartassa saaret ja salmet erottuvat selvästi, silmien tasolta katsottuna ne sulauvat sellaiseksi massaksi etten tiedä mikä on mikäkin.

Lisääkin näitä olisi, mutta nämä nyt alkuun...

Lue lisää

Toistan vähän itseäni, mutta edelleen ehdotan sitä purjehduskurssia. Siellä opetaaan ja oppiia juuri noita asioita, kun se opettaja osaa kertoa, että mistä tietää esim. että purjeet ovat oikein, mistä huomaa että ne on väärin ja miten korjata. Ja sitten saat itse kokeilla, ja ope antaa palautteen toimistasi.
Eirtyisen hyvä voisi olla sellainen parin päivän retki-opetus-purjehdus johonkin saareen, yötä siellä ja takaisin seuraavana päivänä. Ei ne edes maksa paljoa.

Ja näillä kursseilla on "lupa mokailla" ! :)

Todellinen_maakrapu kirjoitti:

Näitä kommelluksia on vaikka kuinka.

Yksi on että myötätuulella en uskalla purjehtia isolla ollekaan. Joko se on vedetty keskelle, tai kokonaan alhaalla. Eilen yritin ensimmäistä kertaa viritellä preventteriä, ja yritin kyllä vetää sen ohjeiden mukaisesti mutta eihän se mitään pitänyt, kun kädellä kokeilin puomia siirtää, heilui kun ei olisi mitään preventteriä ollutkaan.

Toinen on isonpurjeen nostaminen ja laskeminen. Sehän pitää tehdä vastatuuleen, eikö? Entä, jos tilaa ei yksinkertaisesti ole kääntää venettä vastatuuleen ja ajaa sitä siihen suuntaan sen aikaa kun purjeen laskemiseen menee aikaa?

Useamman kerran on myös tapahtunut niin, että olen tehnyt vendan, mutta venepä ottaakin ja kääntää pian sen jälkeen itsensä takaisin siihen suuntaan mihin oltiin menossa ennen vendaa. Ehkä liian vähän ohjailunopeutta? Mutta jos se nopeus nyt vaan lopahtaa, pitääkö moottori sitten käynnistää joka vendaa ennen?

Ja edellisen mukaelmana, muutaman kerran on vene pyörähtänyt täyden kierroksen mastonsa ympäri, kun minun ymmärtääkseni sen ei olisi pitänyt siinä tilanteessa sellaista tehdä (eli tuulen ei olisi pitänyt tulla "turvallisesta" suunnasta).

Aika moni noista ehkä menee sen jo alla mainitsemani asian piikkiin, että tuulen tunteminen "iholla" vain on minulle lähes mahdotonta joten joudun turvautumaan ulkoisiin mittareihin kuteen lippuun tai windexiin, jotka näyttävät milloin mitäkin.

Muutaman kerran on jäänyt veneitä katveeseen, vaikka törmäykset eivät vielä ole lähellä olleetkaan. Ja vaikka yritän tarkkailla verkkoja enkä ole vielä onnistunut yhteenkään ajamaan, on niitäkin jäänyt huomaamatta. Mitäs sitten kun ei olekaan enää onni näissä myötä?

Ja maisemanavigointi tuntuu liki mahdottomalta. Siinä missä kartassa saaret ja salmet erottuvat selvästi, silmien tasolta katsottuna ne sulauvat sellaiseksi massaksi etten tiedä mikä on mikäkin.

Lisääkin näitä olisi, mutta nämä nyt alkuun...

Lue lisää

"Yksi on että myötätuulella en uskalla purjehtia isolla ollekaan. Joko se on vedetty keskelle, tai kokonaan alhaalla. Eilen yritin ensimmäistä kertaa viritellä preventteriä, ja yritin kyllä vetää sen ohjeiden mukaisesti mutta eihän se mitään pitänyt, kun kädellä kokeilin puomia siirtää, heilui kun ei olisi mitään preventteriä ollutkaan."
Siis kokeilitko iso alhaalla ?
Eihän se preventteri tietenkään toimi jos puomi pääsee alemmas, se toimii kun iso on vedossa estäen puomin liiallisen siirtymisen alaspäin.

"Toinen on isonpurjeen nostaminen ja laskeminen. Sehän pitää tehdä vastatuuleen, eikö? Entä, jos tilaa ei yksinkertaisesti ole kääntää venettä vastatuuleen ja ajaa sitä siihen suuntaan sen aikaa kun purjeen laskemiseen menee aikaa?"
Tuo riippuu siitäkin, onko sulla veneessä perämoottori vai sisäkone.
Sekä siitä löytyykö autopilottia vai ei. Pilotti ajaa suuntaa paljon tarkemmin kuin ihminen, mutta vain jos peräsimelle on virtausta eli vene liikkuu.
Perämoottorilla veneen ei tarvitse liikkua minnekään, vaan vene pysyy vastatuulessa pikallaan kun kaasua on sopivasti ja gasti kääntää konetta tilanteen mukaan. Purjeen laskeminen ei kyllä vaadi sitä että koko ajan ajettaisiin vastatuuleen, nostaminen yleensä vaatinee. Laita lazy jackit niin lasku onnistuu muutenkin.

"Useamman kerran on myös tapahtunut niin, että olen tehnyt vendan, mutta venepä ottaakin ja kääntää pian sen jälkeen itsensä takaisin siihen suuntaan mihin oltiin menossa ennen vendaa. Ehkä liian vähän ohjailunopeutta? Mutta jos se nopeus nyt vaan lopahtaa, pitääkö moottori sitten käynnistää joka vendaa ennen?"
Kallistuuko vene heti vendan jälkeen reilusti ja kääntyy takaisin vasta sitten, vai onko kyse kevyestä tuulesta, jossa vauhti voi todella olla liian alhainen, jolloin ison jalusta kannattaa löysätä kesken vendan kun keula osoittaa vastatuuleen, ja kiristää vasta kun vene on saanut uudelleen vauhtia keulapurjeen voimalla. Jos kallistuman seurauksena siihen auttaa isompi vene, tai pienemmät purjeet, peräsimen kääntäminen reilusti kääntymistä estämään vain estää venettä saamasta vauhtia, eikä auta mitään.

"Ja edellisen mukaelmana, muutaman kerran on vene pyörähtänyt täyden kierroksen mastonsa ympäri, kun minun ymmärtääkseni sen ei olisi pitänyt siinä tilanteessa sellaista tehdä (eli tuulen ei olisi pitänyt tulla "turvallisesta" suunnasta)."
Mitä ihmettä tarkoittaa turvallinen suunta, ja missä tilanteessa olet saanut veneen tekemään vahingossa 360 asteen käännöksen?
Onko veneessäsi pinna vai ohjauspyörä? Jälkimmäisessä tapauksessa tarkista ettei ohjaus luista, eli ettei peräsin käänny silloin kun ohjauspyörää ei käännetä. Lisäksi merkkaa siihen ohjaukseen (esim teipillä) kohta jolla peräsin on suorassa.

"Aika moni noista ehkä menee sen jo alla mainitsemani asian piikkiin, että tuulen tunteminen "iholla" vain on minulle lähes mahdotonta joten joudun turvautumaan ulkoisiin mittareihin kuteen lippuun tai windexiin, jotka näyttävät milloin mitäkin. "
Windexi ei näytä milloin mitäkin, vaan apparentin suunnan varsin tarkasti.

> Siis kokeilitko iso alhaalla ?

En, kyllä se ihan ylhäällä oli, mutta tuuli oli melko olematon sillä hetkellä.

> Eihän se preventteri tietenkään toimi jos puomi pääsee alemmas,
> se toimii kun iso on vedossa estäen puomin liiallisen siirtymisen alaspäin.

Tämä oli minulle uutta enkä sitä nytkään ihan ymmärtänyt. Minä kun luulin että sen pitäisi estää puomin heilahtaminen toiselle puolelle jos tuuli kääntyy. Ei siis alaspäin, vaan tyyrpuurin halssilta paapuurin halssille tai päinvastoin. Ja että se perustuisi siihen että kun se on kireästi köydellä kiinni keulassa, ei puomi pääse heilahtamaan puolelta toiselle.

> Tuo riippuu siitäkin, onko sulla veneessä perämoottori vai sisäkone.

Sisäkone, ei autopilottia, pinnaohjaus. Ja mielestäni nuo tuulet ovat kääntyilleet sen verran, että sitä suuntaa on noston / laskun aikana pinnamiehen jo muutettava.

> Purjeen laskeminen ei kyllä vaadi sitä että koko ajan ajettaisiin vastatuuleen,
> nostaminen yleensä vaatinee. Laita lazy jackit niin lasku onnistuu muutenkin.

Eikö iso pidä laskea ja nostaa vastatuuleen nimenomaan siksi että siihen kohdistuu niin kovat voimat, että sen nosto/lasku on raskasta (ja siis hidasta) ja saattaa jopa rikkoa purjeen? Näin minulle on ainakin siellä purjehtijakurssilla opetettu.

> Kallistuuko vene heti vendan jälkeen reilusti ja kääntyy takaisin vasta sitten,
> vai onko kyse kevyestä tuulesta, jossa vauhti voi todella olla liian alhainen,
> jolloin ison jalusta kannattaa löysätä kesken vendan kun keula osoittaa
> vastatuuleen, ja kiristää vasta kun vene on saanut uudelleen vauhtia
> keulapurjeen voimalla.

No viimeksi kävi näin ja on muistaakseni käynyt aiemminkin: tein tyyrpuurin halssilta käännöksen paapuurin halssille, mielestäni sen 90 astetta, mutta tuuli ei ottanutkaan purjeisiin, joten käänsin vielä vähän lisää. Genoa oli heilahtanut jo tyyrpuurin puolelle, iso oli vielä keskelle kiristetty, kun Genoa heilahtikin taas mastoa vasten. Koska se oli kuitenkin kiristetty, ei se heilahtanut kokonaan paapuurin puolelle, mutta tuuli tuli kuitenkin tyyrpuurista. Ja sitten keula kääntyi takaisin siihen suuntaan mistä oli tullutkin. Mitään suurempaa kallistumista en ole huomannut.

> Mitä ihmettä tarkoittaa turvallinen suunta, ja missä tilanteessa olet saanut
> veneen tekemään vahingossa 360 asteen käännöksen?

Turvallinen suunta = esim. melko tiukasti vastaiseen, jolloin veneen ei ainakaan pitäisi jiipata vahingossa. Ehkä se ei ihan täyttä ympyrää kiertynyt, mutta puolikkaan kuitenkin jolloin käänsin loput peräsimestä. En minä tiedä miksi näin kävi, sun pitää tulla mun kyytiini niin näet kuinka se tapahtuu...

> Windexi ei näytä milloin mitäkin, vaan apparentin suunnan varsin tarkasti.

Mun windexipä näyttää. Edellinen toimi hyvin, mutta onnistuin rikkomaan sen mastonosturin vaijereihin. Uusi näyttää mitä näyttää, lipusta tuntuu näkevän luotettavammin mistä tulee. Ei ole pelkästään oma havainto, että windexin ja lipun mukaan tuuli tulisi aivan eri suunnista.

Myötäisellä pidä kiki vetämässä puomia alaspäin. Jos preventteri on vedetty puomin päästä keulaknaapiin, ei puomi pääse millään toiselle puolelle.
Sinulta puuttuu kokemusta, jolloin havannoitavia asioita on liikaa. Purjehdi aluksi pelkällä keulapurjeella, kunnes sen käyttö on hanskassa. Sitten muutama tunti pelkällä isolla. Aluksi vaikkapa reivattuna, jotta sekin tulee tutuksi.

MitenKöyteen kirjoitti:

Mutta miten poijuhaka pannaan poijuköyteen kiinni? ;-)

Siinäpä onkin 10-14-nimimerkille paha kysymys!

PahaKysymysTuli kirjoitti:

Siinäpä onkin 10-14-nimimerkille paha kysymys!

Ääliö. Sakkelilla tietysti. Tiedät sen kyllä itsekin, leikit vain typerää. Tai siis vielä tyhmempää kuin olet.

10-14 kirjoitti:

Ääliö. Sakkelilla tietysti. Tiedät sen kyllä itsekin, leikit vain typerää. Tai siis vielä tyhmempää kuin olet.

Asia selvä, mutta mitenkäs sakkeli laitetaan poijuköyteen kiinni?

pätkäpuuttuu kirjoitti:

Asia selvä, mutta mitenkäs sakkeli laitetaan poijuköyteen kiinni?

Älkää nyt yllyttäkö höynää....

10-14 kirjoitti:

Ääliö. Sakkelilla tietysti. Tiedät sen kyllä itsekin, leikit vain typerää. Tai siis vielä tyhmempää kuin olet.

Jaa...

Miten se sakkeli/pleissattu lenkki laitetaan kiinni tähän hyvin yleiseen poijuhakaan:

http://www.motonet.fi/fi/tuote/387304/Lukkiutuva-poijuhaka-RST

KerroLisääHaasta kirjoitti:

Jaa...

Miten se sakkeli/pleissattu lenkki laitetaan kiinni tähän hyvin yleiseen poijuhakaan:

http://www.motonet.fi/fi/tuote/387304/Lukkiutuva-poijuhaka-RST

Lue lisää

Ai ai, paha kysymys. Menee 10-14-mieheltä ihan pasmat sekaisin. Epäreilua!

iooooi kirjoitti:

Toistan vähän itseäni, mutta edelleen ehdotan sitä purjehduskurssia. Siellä opetaaan ja oppiia juuri noita asioita, kun se opettaja osaa kertoa, että mistä tietää esim. että purjeet ovat oikein, mistä huomaa että ne on väärin ja miten korjata. Ja sitten saat itse kokeilla, ja ope antaa palautteen toimistasi.
Eirtyisen hyvä voisi olla sellainen parin päivän retki-opetus-purjehdus johonkin saareen, yötä siellä ja takaisin seuraavana päivänä. Ei ne edes maksa paljoa.

Ja näillä kursseilla on "lupa mokailla" ! :)

Lue lisää

Ja minä olen edelleenkin sen purjehtijakurssin jo käynyt. Ja kyllä minä sielläkin mokailin. Pitäisikö se sitten käydä uudestaan?

Mutta voisihan tuota linkkisi esittelemää täydennyskoulutusta kokeilla. En vaan tiedä kuinka monta tuntia sitä olisi tarpeen. 4 h ei ainakaan riitä mihinkään, tuskin edes tuplat.

KerroLisääHaasta kirjoitti:

Jaa...

Miten se sakkeli/pleissattu lenkki laitetaan kiinni tähän hyvin yleiseen poijuhakaan:

http://www.motonet.fi/fi/tuote/387304/Lukkiutuva-poijuhaka-RST

Lue lisää

??? Vaikea uskoa, että joku voi olla noin tyhmä kuin sinä. Tuo näyttää täsmälleen samalta kuin oma poijuhakani ja hyvin siinä on sakkelilla köysi kiinni. Samassa kourassa, jolla poijuun tartutaan.

10-14 kirjoitti:

??? Vaikea uskoa, että joku voi olla noin tyhmä kuin sinä. Tuo näyttää täsmälleen samalta kuin oma poijuhakani ja hyvin siinä on sakkelilla köysi kiinni. Samassa kourassa, jolla poijuun tartutaan.

Lue lisää

Näin varmaan, mutta miten se sakkeli on kiinni köydessä? Poijuhaan yläpäässä olevasta pienestä lenkistä ei mahdu pleissattua köysisilmukkaa, joten sakkeli lienee sitten solmittu köyteen?

Toki voisi ajatella, että köyden se pää, jossa ei ole pleissattua silmukkaa, työnnetään poijuhaan lenkistä läpi ja sitten vedetään koko köysi siitä läpi. Mutta ei kai kukaan nyt sellaista ryhdy tekemään, kun yksinkertaisella paalusolmulla selviää koko jutusta, eikä tarvita edes mitään sakkeleita. ;-)

Miten muuten laitat köyden kiinni yhtään mihinkään, jos sakkelit ja hakaset ovat päässeet loppumaan eikä pleissattuja lenkkejä ole?

Todellinen_maakrapu kirjoitti:

Näitä kommelluksia on vaikka kuinka.

Yksi on että myötätuulella en uskalla purjehtia isolla ollekaan. Joko se on vedetty keskelle, tai kokonaan alhaalla. Eilen yritin ensimmäistä kertaa viritellä preventteriä, ja yritin kyllä vetää sen ohjeiden mukaisesti mutta eihän se mitään pitänyt, kun kädellä kokeilin puomia siirtää, heilui kun ei olisi mitään preventteriä ollutkaan.

Toinen on isonpurjeen nostaminen ja laskeminen. Sehän pitää tehdä vastatuuleen, eikö? Entä, jos tilaa ei yksinkertaisesti ole kääntää venettä vastatuuleen ja ajaa sitä siihen suuntaan sen aikaa kun purjeen laskemiseen menee aikaa?

Useamman kerran on myös tapahtunut niin, että olen tehnyt vendan, mutta venepä ottaakin ja kääntää pian sen jälkeen itsensä takaisin siihen suuntaan mihin oltiin menossa ennen vendaa. Ehkä liian vähän ohjailunopeutta? Mutta jos se nopeus nyt vaan lopahtaa, pitääkö moottori sitten käynnistää joka vendaa ennen?

Ja edellisen mukaelmana, muutaman kerran on vene pyörähtänyt täyden kierroksen mastonsa ympäri, kun minun ymmärtääkseni sen ei olisi pitänyt siinä tilanteessa sellaista tehdä (eli tuulen ei olisi pitänyt tulla "turvallisesta" suunnasta).

Aika moni noista ehkä menee sen jo alla mainitsemani asian piikkiin, että tuulen tunteminen "iholla" vain on minulle lähes mahdotonta joten joudun turvautumaan ulkoisiin mittareihin kuteen lippuun tai windexiin, jotka näyttävät milloin mitäkin.

Muutaman kerran on jäänyt veneitä katveeseen, vaikka törmäykset eivät vielä ole lähellä olleetkaan. Ja vaikka yritän tarkkailla verkkoja enkä ole vielä onnistunut yhteenkään ajamaan, on niitäkin jäänyt huomaamatta. Mitäs sitten kun ei olekaan enää onni näissä myötä?

Ja maisemanavigointi tuntuu liki mahdottomalta. Siinä missä kartassa saaret ja salmet erottuvat selvästi, silmien tasolta katsottuna ne sulauvat sellaiseksi massaksi etten tiedä mikä on mikäkin.

Lisääkin näitä olisi, mutta nämä nyt alkuun...

Lue lisää

Ison nostamisesta vastatuuleen: eihän se vaadi erityisen paljoa tilaa, venehän voi olla noston ajan paikallaan (enemmän tai vähemmän). Vene käännetään vastatuuleen, koneen voi aivan hyvin vaikka sammuttaa, ei se vene siitä mihinkään karkaa. Iso ylös, fokka ylös ja matkaan.

Jos epäilee turaavansa, voi koneen käynnissäkin pitää.

Vaan jos sitä ei vaan pysty havainnoimaan? Joudun katsomaan lippua tai windexiä, ja aika usein ne näyttävät eri suuntiin. Myötätuulessa tietysti kummastakaan ei ole juuri hyötyä. Eilen purjehduksella ollut vieraskin pystyi havainnoimaan tuulta nimenomaan aistinvaraisesti paremmin kun minä. Eli jos tällaista kykyä ei vaan ole, voiko olla purjehtijakaan?

En minäkään tuulen suuntaa muualta katso kuin windexsistä, tuulen suunta tarkistetaan sieltä, ei lipusta. Kryssikulussa toki seuraan enemmän purjeita kun windeksiä. Näyttäis, että sä olet jo valmiiksi luovuttanut ja tuollaisella asenteella minkään uuden oppiminen on työlästä, jollei peräti madotonta.

Purjehdus (kuten moni muukin harrastus) on homma joka pitää käytännössä opetella, pujehduskurssi on hyvä, mutta silti vaaditaan sitä omaa tekemistä. Silloin kun joutuu ottamaan vastuun koko veneestä, on oppiminen omalla tasollaan.

Laivurikurssit on ihan hyvä käydä läpi, mutta ei niistä käytännön asioihin, kuten rantautumiseen, purjeiden nostoon/trimmaukseen, hyviin käytäntöihin omassa veneessä, yms ole mitään apua.

Kun ei tiedä mitä ne hankaluudet on olleet niin ei osaa arvioida, kuinka suuresta ongelmasta on oikeasti kyse. Monesti kirjasta luettuna kaikki on niin kauniin ysinkertaista, mutta todellisuudessa kaikki harvoin menee malliin Strömsö. Käytännössä kun pitää huomioida paljon enemmän mitä yksikään kirja opettaa. Siellä on gastia tiellä, köydet solmussa, kova tuuli, jne.. Ne on vaan tilanteita jotka tulee eteen ja niistä pitää selviytyä ja ottaa opiksi seuraavaa kertaa ajatellen.

AiristonSeisoja kirjoitti:

En minäkään tuulen suuntaa muualta katso kuin windexsistä, tuulen suunta tarkistetaan sieltä, ei lipusta. Kryssikulussa toki seuraan enemmän purjeita kun windeksiä. Näyttäis, että sä olet jo valmiiksi luovuttanut ja tuollaisella asenteella minkään uuden oppiminen on työlästä, jollei peräti madotonta.

Purjehdus (kuten moni muukin harrastus) on homma joka pitää käytännössä opetella, pujehduskurssi on hyvä, mutta silti vaaditaan sitä omaa tekemistä. Silloin kun joutuu ottamaan vastuun koko veneestä, on oppiminen omalla tasollaan.

Laivurikurssit on ihan hyvä käydä läpi, mutta ei niistä käytännön asioihin, kuten rantautumiseen, purjeiden nostoon/trimmaukseen, hyviin käytäntöihin omassa veneessä, yms ole mitään apua.

Kun ei tiedä mitä ne hankaluudet on olleet niin ei osaa arvioida, kuinka suuresta ongelmasta on oikeasti kyse. Monesti kirjasta luettuna kaikki on niin kauniin ysinkertaista, mutta todellisuudessa kaikki harvoin menee malliin Strömsö. Käytännössä kun pitää huomioida paljon enemmän mitä yksikään kirja opettaa. Siellä on gastia tiellä, köydet solmussa, kova tuuli, jne.. Ne on vaan tilanteita jotka tulee eteen ja niistä pitää selviytyä ja ottaa opiksi seuraavaa kertaa ajatellen.

Lue lisää

On tuossa nyt ehkä sellainen asia... Eri ihmisillä on erilainen tapa ja tottumus havaita asioita ympäriltään. En minä tiedä, missä määrin se on opittua ja missä määrin vain yksilön ominaisuus. Joku osaa sanoa täsmälleen, montako askelmaa on hänen kotiovelleen johtavissa portaissa, joku toinen katsoisi kysyjää hämmästyneenä vaikka on vuosikymmenten ajan kulkenut ne samat portaat päivittäin monta kertaa. Eli jollekin voi kerta kaikkiaan olla paljon työläämpää kuin jollekin toiselle huomata, mistä päin tuuli käy.
Ja ihmiset oppivat asioita eri tavalla. Minä esimerkiksi en opi harjoittelemalla vaan lukemalla kirjasta ja sitten tekemällä niin kuin kirjassa sanottiin. (Yleistys, mutta olen huomannut monessa asiassa näin menevän.) Ei nuorenakaan kiinnostanut mitkään palloilulajien tekniikkaharjoitteet vaan pelaamaan piti heti päästä (eipä kai siis ihme, ettei tullut kuin puulaakipalloilija).

Having said that, seuraavaksi jotain äskeisen kanssa ristiriidassa olevaa: minä olen melko kömpelö ja pudottelen/kaatelen tavaroita tai kolhin itseäni hyvin usein siten, että en vain kerta kaikkiaan kiinnitä huomiota ympäristööni ja omiin liikeratoihini. Silti taas merellä huomaan kyllä tuulen suunnan yms. asiat vaivatta. Eli jollain tapaa kyse on siitä, mihin kiinnittää huomiota ja mihin ei.

Todellinen_maakrapu kirjoitti:

Vaan jos sitä ei vaan pysty havainnoimaan? Joudun katsomaan lippua tai windexiä, ja aika usein ne näyttävät eri suuntiin. Myötätuulessa tietysti kummastakaan ei ole juuri hyötyä. Eilen purjehduksella ollut vieraskin pystyi havainnoimaan tuulta nimenomaan aistinvaraisesti paremmin kun minä. Eli jos tällaista kykyä ei vaan ole, voiko olla purjehtijakaan?

Lue lisää

Tuulen suunta on kaksi asiaa, yksi ja normaalisti tärkein on tuulen suunta veneeseen nähden, jota apparenttituuleksi kutsutaan. Toinen suunta on maantieteellinen tuulensuunta. Sillä on merkitystä, kun pitää ymmärtää millä puolen saarta on tuulensuoja tai onko kohteeseen päin myötä- vai vastatuuli.

Vene purjehtii ainoastaan apparenttituulella. Jos windexissä on osat tallella, myös se varren sisällä oleva tasapainotuspaino, se näyttää aina oikein. Ja vaikka varsinkin Espoonlahden kaltaisilla sisälahdilla tuulen suunta vaihteleekin reippaasti, ei se käytännössä koskaan purjeen noston tai laskun aikana muutu niin, että se toimenpiteeseen vaikuttaisi. Jos siltä tuntuu, on tosiasiassa veneen suunta muuttunut. Ehkä olisi helpompaa ohjata maamerkin mukaan sen jälkeen kun on windexistä ensin katsonut suunnan olevan vastatuuleen. Tuntoaisti kertoo muutokset tuulen voimakkuudessa, ei juuri ollenkaan suunnassa, suunnan kaikki katsovat windexistä, mittareista, purjeista tai jostain sellaisesta.

Onko suunnan pitämisessä vakiona vaikeuksia? Olen kyllä tavannut yhden juniorin, joka ei pystynyt pitämään pinnaa samassa asennossa montaa sekuntia. Sitä oli käännettävä, vaikka jollan suunta ei olisi mihinkään muuttunut. Hän ei kerta kaikkiaan oppinut ohjaamaan. Suunnan pito taas on lähes ainoa asia, joka on myötätuulessa tärkeää.

Jos ei jo ole, niin kannattaa hankkia pinnapilotti, se pitää veneen suunnassa sen ajan kun nostaa tai laskee purjeita ja se on muutenkin ehdottoman hyvä apu matkapurjehduksessa.

onko_pilottia kirjoitti:

Jos ei jo ole, niin kannattaa hankkia pinnapilotti, se pitää veneen suunnassa sen ajan kun nostaa tai laskee purjeita ja se on muutenkin ehdottoman hyvä apu matkapurjehduksessa.

Lue lisää

Ei ole, eikä ole ollut kyllä hankintalistan kärkipäässäkään. En purjehdi yksin, joten joku on aina pinnassa. Lisäksi sitlooda on ahdas, joskus kolmellakin ihmisellä tekee tiukkaa, ja siinä tuo pinnapilotti vaan haittaisi asioita. En tiedä mihin sen saisi kiinnitettyä, ja akkujakin on vain yksi normi autonakku, joten virtaa ei ole tuhlattavaksi.

Todellinen_maakrapu kirjoitti:

Ei ole, eikä ole ollut kyllä hankintalistan kärkipäässäkään. En purjehdi yksin, joten joku on aina pinnassa. Lisäksi sitlooda on ahdas, joskus kolmellakin ihmisellä tekee tiukkaa, ja siinä tuo pinnapilotti vaan haittaisi asioita. En tiedä mihin sen saisi kiinnitettyä, ja akkujakin on vain yksi normi autonakku, joten virtaa ei ole tuhlattavaksi.

Lue lisää

Veneesi on kyllä sitten huonosti varustettu matkapurjehdukseen, onkohan se ollutkin aina vain Espoonlahdella

rnnh kirjoitti:

Veneesi on kyllä sitten huonosti varustettu matkapurjehdukseen, onkohan se ollutkin aina vain Espoonlahdella

Varmaan onkin. Kun tällä hetkellä olen tehnyt vain sellaisia 4-5 tunnin reissuja, niin sen tuplaamallakin päästään vasta normaalin päiväpurjehduksen pituuteen. Matkapurjehdus tulee sitten joskus. Ja silloinkin ajattelin kyllä purjehtia vähintään jonkun toisen kanssa, en yksin.

Vene on ollut vaikka missä, ostin sen Itä-Helsingistä, mutta sitä ennenkin sillä taidettiin purjehtia porukalla.

rnnh kirjoitti:

Veneesi on kyllä sitten huonosti varustettu matkapurjehdukseen, onkohan se ollutkin aina vain Espoonlahdella

Höpöhöpö, ei veneen varustelutasosta kerro paljoakaan monta akkua siinä on.

Akkua tarvitsee:
- moottorin käynnistämiseen
- valoihin ja mittareihin

Kaikki muu on yleellisyyttä. Toki mukavaa, muttei välttämätöntä matkapurjehduksessa. Suomen saaristoa voi kiertää ihan hyvin vaikka koko kesän putkeen ilman hupiakustoa. Näin olen koko lapsuuteni viettänyt...

Esim. jääkaappi tuo mukavuutta, mutta säilykeruoka on keksitty. Ja jos käy vaikka muutaman päivän välein satamassa, niin saahan silloin tuoretta ruokaa.

Ei tarvitse tämmöisillä aloittelijoita peloitella.

Ensimmäinen purjehdus oli yksin Airistolta Helsinkiin eka kerran purjeveneessä, eikä merkittäviä ongelmia. Tammisaaren jälkeen tuulen loputtua loppumatka moottoroiden. Kursseja en käynyt. Ei pikku käsittelyongelmista tarvitse paineita ottaa kun huolehdit että purjeilla kulkiessasi ympärilläsi on vapaata tilaa noille aloittelijan virheliikkeillesi. Mene sieltä Esponlahdelta avomerelle aluksi.

Jotenkin minä luulen, että minä päätyisin siihen "sormensa menettäneiden" ryhmään enkä suinkaan siihen käytännön osaajiin. Siksi minä yritänkin tässä selvittää, että onko ideaa jatkaa vaan pitäisikö luovuttaa ennen kuin mitään pahempaa tapahtuu?

Saanko kysyä millaisella veneellä yrität purjehtia? Eri veneet käyttäytyvät eri tavalla, toiset kääntyvät melkein paikallaan ja toiset vaativat reilusti enemmän tilaa.

albinnova kirjoitti:

Saanko kysyä millaisella veneellä yrität purjehtia? Eri veneet käyttäytyvät eri tavalla, toiset kääntyvät melkein paikallaan ja toiset vaativat reilusti enemmän tilaa.

Avance 245 eli pieni eväkölinen. Eli kääntyy melkolailla paikallaan.

Todellinen_maakrapu kirjoitti:

Jotenkin minä luulen, että minä päätyisin siihen "sormensa menettäneiden" ryhmään enkä suinkaan siihen käytännön osaajiin. Siksi minä yritänkin tässä selvittää, että onko ideaa jatkaa vaan pitäisikö luovuttaa ennen kuin mitään pahempaa tapahtuu?

Lue lisää

Onkos sinulle tullut vielä konkreettisesti paskat housuun purjehtiessa, jos ei ole tullut niin et ole paljon vielä itseäsi koetellutkaan

savikysymys kirjoitti:

Onkos sinulle tullut vielä konkreettisesti paskat housuun purjehtiessa, jos ei ole tullut niin et ole paljon vielä itseäsi koetellutkaan

Ei ole, ja jos olisi, tuskin olisin täällä kertomassa niistä. Sen sijaan saataisin päästä iltapäivälehtien pikku-uutiseksi.

Samaa mieltä. Kaveri koittaa olla hauska ja keksii jutustelua. Tainnut aloittaa muitakin viestiketjuja.

Toivotan kenet tahansa tervetulleeksi veneelleni omakohtaisesti todistamaan, kuinka eksyksissä olen purjehdustaitoineni, ja miten muille yksinkertaiset asiat ovat minulle vaikeita. Kyllä tämä on minulle 100% aito tunne.

Ja olen kyllä aloittanut muitakin ketjuja, mutta en ymmärrä miten mikään niistä liittyy trollaamiseen. Omasta mielestäni asiallisia aloituksia kaikki, kysymyksiä aiheisiin mitkä minua askarruttavat mutta mihin minulla ei ole vastausta.

En nyt ihan ymmärrä mitä tekemistä henkisellä läsnäololla on purjehduksen aloittamisen kanssa. Voihan sitä aloittaa vaikka mistä syystä, on eri asia kuinka sitten itse purjehduksella on läsnä.

Mutta totta kyllä että en oikeasti edes haluaisi olla kippari taikka veneenomistaja, mielummin olisin jonkun kokeneemman gastina. Mutta kun muutama vuosi sitten tällä palstalla asiasta kyselin, ylivoimainen enemmistö sanoi että oma vene pitää hommata. Epäilin jo silloin riittääkö minulla osaaminen ja into sen veneen huoltamiseen ja onko minusta ottamaan vastuuta koko veneestä miehistöineen.

Mielikuvaharjoitukset eivät pitkälle auta, jos mieleen ei ole tullut niitä tilanteita joihin sitten törmää. Esim. jokainen uusi paikka ja jokainen uusi merimaili on lähtökohtaisesti tällainen. Tai jos ne harjoitellut mielikuvat eivät sitten vastaakaan sitä tilannetta mihin joutuu. Kuten se, että lipun mukaan pitäisi olla 30 asteen nousukulmassa ja windexin mukaan vielä vähän enemmän, mutta miksi tuo keulapurje lepattaa eikä vedä?

Todellinen_maakrapu kirjoitti:

En nyt ihan ymmärrä mitä tekemistä henkisellä läsnäololla on purjehduksen aloittamisen kanssa. Voihan sitä aloittaa vaikka mistä syystä, on eri asia kuinka sitten itse purjehduksella on läsnä.

Mutta totta kyllä että en oikeasti edes haluaisi olla kippari taikka veneenomistaja, mielummin olisin jonkun kokeneemman gastina. Mutta kun muutama vuosi sitten tällä palstalla asiasta kyselin, ylivoimainen enemmistö sanoi että oma vene pitää hommata. Epäilin jo silloin riittääkö minulla osaaminen ja into sen veneen huoltamiseen ja onko minusta ottamaan vastuuta koko veneestä miehistöineen.

Mielikuvaharjoitukset eivät pitkälle auta, jos mieleen ei ole tullut niitä tilanteita joihin sitten törmää. Esim. jokainen uusi paikka ja jokainen uusi merimaili on lähtökohtaisesti tällainen. Tai jos ne harjoitellut mielikuvat eivät sitten vastaakaan sitä tilannetta mihin joutuu. Kuten se, että lipun mukaan pitäisi olla 30 asteen nousukulmassa ja windexin mukaan vielä vähän enemmän, mutta miksi tuo keulapurje lepattaa eikä vedä?

Lue lisää

Lippua on ihan turha katsella, katso windexiä, ja jos se näyttää väärin niin siinä on paha vika joka kyllä siitä sitten näkyykin , hanki sitten vaikka uusi windex. Jos et muuten tajua kuinka ilma virtaa purjeessa, niin kiinnitä siihen virtauslankoja, niiden kuuluu sojottaa kryssillä taaksepäin silloin kun virtaus on hyvä.

wbld kirjoitti:

Lippua on ihan turha katsella, katso windexiä, ja jos se näyttää väärin niin siinä on paha vika joka kyllä siitä sitten näkyykin , hanki sitten vaikka uusi windex. Jos et muuten tajua kuinka ilma virtaa purjeessa, niin kiinnitä siihen virtauslankoja, niiden kuuluu sojottaa kryssillä taaksepäin silloin kun virtaus on hyvä.

Lue lisää

Windex on ihan uusi kun rikoin vanhan. Ekaa kautta mastossa. Genuoissa on virtauslangat ja tajuan kyllä sen että kun ne osoittavat taaksepäin niin hyvin menee, mutta en kuollaksenikaan muista mihin suuntaan piti kääntää tai trimmata, jos toinen sojottaakin jonnekin muualle.

Todellinen_maakrapu kirjoitti:

Windex on ihan uusi kun rikoin vanhan. Ekaa kautta mastossa. Genuoissa on virtauslangat ja tajuan kyllä sen että kun ne osoittavat taaksepäin niin hyvin menee, mutta en kuollaksenikaan muista mihin suuntaan piti kääntää tai trimmata, jos toinen sojottaakin jonnekin muualle.

Lue lisää

Et muista mitään vai, mene sitten ensin terveyskeskukseen muistitestiin.

"Aikanaan luovut hakasista. "

Miksi ihmeessä pitäisi luopua parhaasta tähän mennessä kehitetystä kiinnitystavasta?

10-14 kirjoitti:

"Aikanaan luovut hakasista. "

Miksi ihmeessä pitäisi luopua parhaasta tähän mennessä kehitetystä kiinnitystavasta?

Paras kiinnitystapa on aina tilanteeseen sopiva solmu, ei haka. Haka kolhii paikkoja, on hankala käyttää ja usein kiinni väärässä köydessä.

SolmuParas kirjoitti:

Paras kiinnitystapa on aina tilanteeseen sopiva solmu, ei haka. Haka kolhii paikkoja, on hankala käyttää ja usein kiinni väärässä köydessä.

Paskapuhetta. Haka on kaikkein helpoin käyttää ja totta kai kaikissa normaalisti käytettävissä köysissä on haka päässä. Haka sopii kaikkiin tilanteisiin. Se on totuus, vaikka Paasikiven aikaan veneilyoppinsa saaneilla näkyykin olevan vaikeuksia sopeutua nykyaikaan ja nykyteknologiaan.

10-14 kirjoitti:

Paskapuhetta. Haka on kaikkein helpoin käyttää ja totta kai kaikissa normaalisti käytettävissä köysissä on haka päässä. Haka sopii kaikkiin tilanteisiin. Se on totuus, vaikka Paasikiven aikaan veneilyoppinsa saaneilla näkyykin olevan vaikeuksia sopeutua nykyaikaan ja nykyteknologiaan.

Lue lisää

Sinä olet hauska. Helposti lämpenevä ja aina yhtä väärässä. ;-)

Mistä olet kehittänyt itsellesi tuollaisen solmukammon?

10-14 kirjoitti:

Paskapuhetta. Haka on kaikkein helpoin käyttää ja totta kai kaikissa normaalisti käytettävissä köysissä on haka päässä. Haka sopii kaikkiin tilanteisiin. Se on totuus, vaikka Paasikiven aikaan veneilyoppinsa saaneilla näkyykin olevan vaikeuksia sopeutua nykyaikaan ja nykyteknologiaan.

Lue lisää

väärin, on monta paikkaa joista haka ei mahdu läpi. Esim. laiturin lautojen välit ja pienemmät kiinnitysrenkaat.
Jos solmu kammottaa, vedä köyden pää takaisin veneeseen ja kiinnitä knaapiin. Näin tekevät kokeneet. Lisäetuna lähtö ei edellytä laiturille astumista.

10-14 kirjoitti:

Paskapuhetta. Haka on kaikkein helpoin käyttää ja totta kai kaikissa normaalisti käytettävissä köysissä on haka päässä. Haka sopii kaikkiin tilanteisiin. Se on totuus, vaikka Paasikiven aikaan veneilyoppinsa saaneilla näkyykin olevan vaikeuksia sopeutua nykyaikaan ja nykyteknologiaan.

Lue lisää

Perjantaina kävin laittamassa pari köyttä veneen kiinnitykseen, kun se oli vain hakojen varassa, joihin ei tiukassa paikassa voi luottaa. Tai sitten ne ovat normaalioloihin järjettömän kokoiset.

Enemmän kuin tavallista on, että laiturissa olevat kiinityspisteet ovat liian paksuja hakojen aukeamalle. Ja haan kiinnittäminen köyden ympärille on solmuun verrattuna viisi kertaa hankalampaa kiinnittää ja kymmenkertaisesti vaikeampaa irroittaa.

vain.joskus.helpoin kirjoitti:

Perjantaina kävin laittamassa pari köyttä veneen kiinnitykseen, kun se oli vain hakojen varassa, joihin ei tiukassa paikassa voi luottaa. Tai sitten ne ovat normaalioloihin järjettömän kokoiset.

Enemmän kuin tavallista on, että laiturissa olevat kiinityspisteet ovat liian paksuja hakojen aukeamalle. Ja haan kiinnittäminen köyden ympärille on solmuun verrattuna viisi kertaa hankalampaa kiinnittää ja kymmenkertaisesti vaikeampaa irroittaa.

Lue lisää

Kun unohdetaan raskaat teräsveneet ja puhutaan normaalikokoisista (max 4-7 tonnina painavista), haat kestävät kyllä. Totta kai niiden pitää olla riittävät, mutta puhe "järjettömän kokoisista" osoittaa vain sinun järjettömyytesi.

Harvinaisia sellaiset lenkit ovat, joihin ei haka aukea tarpeeksi. Mutta ei se ole ongelma kiinnittää hakaa köyden ympäri tai irrottaa sieltä. 20 veneilyvuoden aikana laajalti Itämeren satamia kolunneena ei ole tullut vastaan YHTÄÄN satamaa, jossa olisi ollut edes vaikeaa kiinnittää haan avulla köyttä.

Edelleenkin on ilmeistä, että hakoja vastustavat perinneidiootit, joiden mielestä kaikki 100 vuotta nuoremmat innovaatiot ovat itsestään perkeleestä (lujitemuoviveneistä alkaen).

10-14 kirjoitti:

Kun unohdetaan raskaat teräsveneet ja puhutaan normaalikokoisista (max 4-7 tonnina painavista), haat kestävät kyllä. Totta kai niiden pitää olla riittävät, mutta puhe "järjettömän kokoisista" osoittaa vain sinun järjettömyytesi.

Harvinaisia sellaiset lenkit ovat, joihin ei haka aukea tarpeeksi. Mutta ei se ole ongelma kiinnittää hakaa köyden ympäri tai irrottaa sieltä. 20 veneilyvuoden aikana laajalti Itämeren satamia kolunneena ei ole tullut vastaan YHTÄÄN satamaa, jossa olisi ollut edes vaikeaa kiinnittää haan avulla köyttä.

Edelleenkin on ilmeistä, että hakoja vastustavat perinneidiootit, joiden mielestä kaikki 100 vuotta nuoremmat innovaatiot ovat itsestään perkeleestä (lujitemuoviveneistä alkaen).

Lue lisää

Haan kiinnittäminen köyden ympäri on faktisesti monin verroin hitaampaa ja vaikeampaa kuin solmiminen. Irroittaminen vielä hitaampaa ja vaikeampaa. Mutta tietenkin toisin päin, jos oma peukalo on niin onnettoman keskellä kämmentä, ettei sitä solmua synny. En minäkään ole tavannut satamaa, johon ei hakaköydellä olisi mahdollista kiinnittyä. Mutta silti olen tavannut tämänkin kesän aikana monta monituista satamaa, johon kiinnittyminen solmulla on paljon helpompaa.

Jos olisit osannut lukea, olisit huomannut, että solmulla varmistettiin käytössä olleet haat. Perätolppien osalta varmistui samalla tolpan päässä oleva rengas. Hakojen vetolujuuksista taas on mittaustietoa saatavilla, tutustu niihin ennen kuin avaudut järjettömyyksistä. Faktat ovat nimenomaan faktoja, pelkkä modernius ei auta.

10-14 kirjoitti:

Kun unohdetaan raskaat teräsveneet ja puhutaan normaalikokoisista (max 4-7 tonnina painavista), haat kestävät kyllä. Totta kai niiden pitää olla riittävät, mutta puhe "järjettömän kokoisista" osoittaa vain sinun järjettömyytesi.

Harvinaisia sellaiset lenkit ovat, joihin ei haka aukea tarpeeksi. Mutta ei se ole ongelma kiinnittää hakaa köyden ympäri tai irrottaa sieltä. 20 veneilyvuoden aikana laajalti Itämeren satamia kolunneena ei ole tullut vastaan YHTÄÄN satamaa, jossa olisi ollut edes vaikeaa kiinnittää haan avulla köyttä.

Edelleenkin on ilmeistä, että hakoja vastustavat perinneidiootit, joiden mielestä kaikki 100 vuotta nuoremmat innovaatiot ovat itsestään perkeleestä (lujitemuoviveneistä alkaen).

Lue lisää

Erilaisia köysien kanssa käytettäviä metallihakoja on ollut olemassa satoja, ellei tuhansia vuosia. Uudesta innovaatiosta ei ole kyse.

Hakojen idea on helpottaa köysien kiinnittämistä ja irrottamista paikoissa, joissa köydet kiinnitetään aina samalla tavalla ja samoihin paikkoihin.

Veneilyssä solmut ja haat eivät ole mitenkään toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Tottakai esimerkiksi kiinnitysköyteen kannattaa laittaa sopiva palomiehenhaka, kun mennään paikkaan, jossa laiturilla on kiinnityslenkit. Vastaavasti pollarien kanssa haka on lähinnä haitallinen.

Solmuja tarvitaan etenkin purjeveneessä todella usein, niin kiinnittämiseen kuin moneen muuhunkin tarpeeseen. En huolisi veneeseeni gastia, joka jonkin "periaatteen" vuoksi kieltäytyisi solmuja opettelemasta tai käyttämästä. Ei vaikuta oikein tervepäiseltä sellainen.

Miksi sinä solmuja vastustat?

SolmutJaHaat kirjoitti:

Erilaisia köysien kanssa käytettäviä metallihakoja on ollut olemassa satoja, ellei tuhansia vuosia. Uudesta innovaatiosta ei ole kyse.

Hakojen idea on helpottaa köysien kiinnittämistä ja irrottamista paikoissa, joissa köydet kiinnitetään aina samalla tavalla ja samoihin paikkoihin.

Veneilyssä solmut ja haat eivät ole mitenkään toisensa poissulkevia vaihtoehtoja. Tottakai esimerkiksi kiinnitysköyteen kannattaa laittaa sopiva palomiehenhaka, kun mennään paikkaan, jossa laiturilla on kiinnityslenkit. Vastaavasti pollarien kanssa haka on lähinnä haitallinen.

Solmuja tarvitaan etenkin purjeveneessä todella usein, niin kiinnittämiseen kuin moneen muuhunkin tarpeeseen. En huolisi veneeseeni gastia, joka jonkin "periaatteen" vuoksi kieltäytyisi solmuja opettelemasta tai käyttämästä. Ei vaikuta oikein tervepäiseltä sellainen.

Miksi sinä solmuja vastustat?

Lue lisää

Minä vastustan lähinnä kahta valheellista väitettä:
1) että solmujen osaaminen olisi jotenkin välttämätön taito
2) että solmu olisi hakaa parempi.

Molemmat väitteet on kokemukseni täysin vastaansanomattomasti osoittanut perättömiksi. Esimerkiksi tuo väitteesi pollarista on täysin roskaa, haka ei ole millään tavoin haitaksi sellaiseen kiinnittyessä.

Tietysti tuo lausuma solmujen osaamisesta on sen verran kärjistetty, että jos nyt ihan tarkoiksi ruvetaan, niin tarkoitan oikeastaan "erityisten purjehdussolmujen osaaminen". Jokainen osaa solmia kengännauhat eikä sen enempiä solmuja veneessäkään tarvita. (En edelleenkään tunnusta köyden lukitsemista knaapiin silmukan "kääntämällä" solmuksi.)

10-14 kirjoitti:

Minä vastustan lähinnä kahta valheellista väitettä:
1) että solmujen osaaminen olisi jotenkin välttämätön taito
2) että solmu olisi hakaa parempi.

Molemmat väitteet on kokemukseni täysin vastaansanomattomasti osoittanut perättömiksi. Esimerkiksi tuo väitteesi pollarista on täysin roskaa, haka ei ole millään tavoin haitaksi sellaiseen kiinnittyessä.

Tietysti tuo lausuma solmujen osaamisesta on sen verran kärjistetty, että jos nyt ihan tarkoiksi ruvetaan, niin tarkoitan oikeastaan "erityisten purjehdussolmujen osaaminen". Jokainen osaa solmia kengännauhat eikä sen enempiä solmuja veneessäkään tarvita. (En edelleenkään tunnusta köyden lukitsemista knaapiin silmukan "kääntämällä" solmuksi.)

Lue lisää

Väite, että haka ei olisi solmua huonompi tapauksissa, joissa kiinnityspiste on haan aukeamaa paksumpi, on yksinkertaisesti vale. Mutta tietenkään vertailua ei voi tehdä se, joka ei sitä solmua kykene tekemään

et.vain.osaa kirjoitti:

Väite, että haka ei olisi solmua huonompi tapauksissa, joissa kiinnityspiste on haan aukeamaa paksumpi, on yksinkertaisesti vale. Mutta tietenkään vertailua ei voi tehdä se, joka ei sitä solmua kykene tekemään

Lue lisää

Ja vielä, solmujen taitaminen ei varmaankaan ole välttämätöntä. Mutta paljon yksinkertaisemmaksi se taito purjehtijan elämän tekee. Pärjäähän maailmassa lukutaidotonkin.

et.vain.osaa kirjoitti:

Väite, että haka ei olisi solmua huonompi tapauksissa, joissa kiinnityspiste on haan aukeamaa paksumpi, on yksinkertaisesti vale. Mutta tietenkään vertailua ei voi tehdä se, joka ei sitä solmua kykene tekemään

Lue lisää

Puhut paskaa. Jos tehdään testi sadalla toistolla, kumpi kiinnitys onnistuu nopeammin: haka pollarin ympäri tai lenkin läpi ja kiinni köyteen vai vastaava solmulla, niin 99-100 tapauksessa niistä sadasta hakakiinnitys onnistuu nopeammin.
Ainoa tilanne, jossa solmu voisi olla hakaa nopeampi, olisi sellainen kummallinen lenkki, joka on liian paksu haalle mutta josta haka ei mahdu läpi. Mutta enpä ole moista vielä ikinä laitureilla nähnyt.

Haka on yksinkertaisin ja toimivin kiinnitys käytännössä aina. Toimii joka paikassa eikä tarvitse huolehtia, pitääkö.

10-14 kirjoitti:

Puhut paskaa. Jos tehdään testi sadalla toistolla, kumpi kiinnitys onnistuu nopeammin: haka pollarin ympäri tai lenkin läpi ja kiinni köyteen vai vastaava solmulla, niin 99-100 tapauksessa niistä sadasta hakakiinnitys onnistuu nopeammin.
Ainoa tilanne, jossa solmu voisi olla hakaa nopeampi, olisi sellainen kummallinen lenkki, joka on liian paksu haalle mutta josta haka ei mahdu läpi. Mutta enpä ole moista vielä ikinä laitureilla nähnyt.

Haka on yksinkertaisin ja toimivin kiinnitys käytännössä aina. Toimii joka paikassa eikä tarvitse huolehtia, pitääkö.

Lue lisää

"haka pollarin ympäri"

Eli siis kiristyvä silmukka. Siitä on sitten kiva naapurin yrittää saada oma silmukkansa tällaisen alta pois. Jotkut idiootit laittavat vielä tämän kiristyvän silmukkansa (ei pelkästään toisen silmukan yläpuolelle vaan) toisen köysisilmukan päälle.

Mutta sitähän on tietty tuollaisia "minäminäminä"-idiootteja jotka eivät ajattele muita.

minä.minä.minä kirjoitti:

"haka pollarin ympäri"

Eli siis kiristyvä silmukka. Siitä on sitten kiva naapurin yrittää saada oma silmukkansa tällaisen alta pois. Jotkut idiootit laittavat vielä tämän kiristyvän silmukkansa (ei pelkästään toisen silmukan yläpuolelle vaan) toisen köysisilmukan päälle.

Mutta sitähän on tietty tuollaisia "minäminäminä"-idiootteja jotka eivät ajattele muita.

Lue lisää

Täysin kuvitteellinen ongelma tuokin, ellei joku todella ole laittanut silmukkaa päälle (ei siis ylä- tai alapuolelle), mutta siinä tapauksessa taas päällä oleva köysi haittaa ihan samalla tavoin solmun kuin haankin kanssa.

10-14 kirjoitti:

Täysin kuvitteellinen ongelma tuokin, ellei joku todella ole laittanut silmukkaa päälle (ei siis ylä- tai alapuolelle), mutta siinä tapauksessa taas päällä oleva köysi haittaa ihan samalla tavoin solmun kuin haankin kanssa.

Lue lisää

Pollarissa oikea tapa on käyttää laajaa silmukkaa ja myöhemmin tuleva pujottaa oman silmukkansa ensin läpi jo kiinnittyneen veneen silmukasta. Silloin kumpikin pääsee lähtemään käyttämättä toisen veneen köyttä irti pollarista.

Homma estyy jos jälkeenpäin pollariin tulee kireä haalla tehty silmukka. Vaikka sekin olisi ymmärretty pujottaa muiden silmukoista läpi, silmukan kireys estää muiden läpipujotukset. Toki kukaan pollarissa hakasilmukkaa käyttävä ei tätä asiaa edes ymmärrä. Eikä heidän tarvitsekaan, osaavat hoitavat asiansa muutenkin.

ariel371 kirjoitti:

Pollarissa oikea tapa on käyttää laajaa silmukkaa ja myöhemmin tuleva pujottaa oman silmukkansa ensin läpi jo kiinnittyneen veneen silmukasta. Silloin kumpikin pääsee lähtemään käyttämättä toisen veneen köyttä irti pollarista.

Homma estyy jos jälkeenpäin pollariin tulee kireä haalla tehty silmukka. Vaikka sekin olisi ymmärretty pujottaa muiden silmukoista läpi, silmukan kireys estää muiden läpipujotukset. Toki kukaan pollarissa hakasilmukkaa käyttävä ei tätä asiaa edes ymmärrä. Eikä heidän tarvitsekaan, osaavat hoitavat asiansa muutenkin.

Lue lisää

Tuo köyden läpipujotusjuttu on täysin huuhaata sekin. Ei siihen ole mitään tarvetta.

10-14 kirjoitti:

Puhut paskaa. Jos tehdään testi sadalla toistolla, kumpi kiinnitys onnistuu nopeammin: haka pollarin ympäri tai lenkin läpi ja kiinni köyteen vai vastaava solmulla, niin 99-100 tapauksessa niistä sadasta hakakiinnitys onnistuu nopeammin.
Ainoa tilanne, jossa solmu voisi olla hakaa nopeampi, olisi sellainen kummallinen lenkki, joka on liian paksu haalle mutta josta haka ei mahdu läpi. Mutta enpä ole moista vielä ikinä laitureilla nähnyt.

Haka on yksinkertaisin ja toimivin kiinnitys käytännössä aina. Toimii joka paikassa eikä tarvitse huolehtia, pitääkö.

Lue lisää

Oletkin todella pätevä arviomaan kahden sellaisen tavan paremmuutta, joista toista et osaa. Minä osaan ja monen sadan haan kiinnityksen ja solmun solmimisen kokemuksella tiedän sinun olevan väärässä luuloinesi. Yksinkertaisesti väitteesi on vale.

10-14 kirjoitti:

Tuo köyden läpipujotusjuttu on täysin huuhaata sekin. Ei siihen ole mitään tarvetta.

Tänä kesänä ne kiristyvät silmukat ovat olleet ongelmaksi kahdessa paikassa, sekä Turun vierasvenestamassa että Utössä. Minun piti oma kiinnitykseni soveltaa Turussa irrallisella, lenkiksi solmitulla köydellä, jotta aikaisin aamulla lähtevä naapuri pääsisi minua herättämättä pois. Se siitä huuhaasta.

vai.huuhaata kirjoitti:

Tänä kesänä ne kiristyvät silmukat ovat olleet ongelmaksi kahdessa paikassa, sekä Turun vierasvenestamassa että Utössä. Minun piti oma kiinnitykseni soveltaa Turussa irrallisella, lenkiksi solmitulla köydellä, jotta aikaisin aamulla lähtevä naapuri pääsisi minua herättämättä pois. Se siitä huuhaasta.

Lue lisää

Jos olisit käyttänyt hakaa ja naapurisi samoin, ei mitään ongelmia olisi ollut.

Myönnän, että vei pitkään tajuta, miksi ylipäätään höpisette silmukoiden pujottamisesta ennen kuin tajusin, että te aivottomat pedofiili-idiootit ette osaa käyttää hakaa vaan teillä on siinä pollarin päässä kiinteä silmukka, jota ei saa avattua vaan joka pitää nostaa pollarin pään yli. Koko ongelma johtuu siis teidän omasta tyhmyydestänne. Turha syytellä ketään muita.

10-14 kirjoitti:

Täysin kuvitteellinen ongelma tuokin, ellei joku todella ole laittanut silmukkaa päälle (ei siis ylä- tai alapuolelle), mutta siinä tapauksessa taas päällä oleva köysi haittaa ihan samalla tavoin solmun kuin haankin kanssa.

Lue lisää

Olen sitten kuvitellut tämän ongelma monta kertaa jo yksin tänä vuonna ...
Onneksi sain kotisatamanaapurini opetettua pois moisesta.

10-14 kirjoitti:

Jos olisit käyttänyt hakaa ja naapurisi samoin, ei mitään ongelmia olisi ollut.

Myönnän, että vei pitkään tajuta, miksi ylipäätään höpisette silmukoiden pujottamisesta ennen kuin tajusin, että te aivottomat pedofiili-idiootit ette osaa käyttää hakaa vaan teillä on siinä pollarin päässä kiinteä silmukka, jota ei saa avattua vaan joka pitää nostaa pollarin pään yli. Koko ongelma johtuu siis teidän omasta tyhmyydestänne. Turha syytellä ketään muita.

Lue lisää

Kiinteä silmukka on vetolujuudeltaan ylivoimaisesti paras.

Koko ongelma johtuu kaltaistesi tyhmyydestä. Turha syytellä ketään muita.

10-14 kirjoitti:

Puhut paskaa. Jos tehdään testi sadalla toistolla, kumpi kiinnitys onnistuu nopeammin: haka pollarin ympäri tai lenkin läpi ja kiinni köyteen vai vastaava solmulla, niin 99-100 tapauksessa niistä sadasta hakakiinnitys onnistuu nopeammin.
Ainoa tilanne, jossa solmu voisi olla hakaa nopeampi, olisi sellainen kummallinen lenkki, joka on liian paksu haalle mutta josta haka ei mahdu läpi. Mutta enpä ole moista vielä ikinä laitureilla nähnyt.

Haka on yksinkertaisin ja toimivin kiinnitys käytännössä aina. Toimii joka paikassa eikä tarvitse huolehtia, pitääkö.

Lue lisää

Se onkin haan oleellinen ongelma, että aina joutuu olemaan huolissaan siitä, pitääkö haka. Solmun varassa nukkuu yönsä huoletta, vaikka millainen ukkospuuska tulisi.

Montako toistoa olet tehnyt solmimalla väitteesi perustaksi?

luotettavuus kirjoitti:

Se onkin haan oleellinen ongelma, että aina joutuu olemaan huolissaan siitä, pitääkö haka. Solmun varassa nukkuu yönsä huoletta, vaikka millainen ukkospuuska tulisi.

Montako toistoa olet tehnyt solmimalla väitteesi perustaksi?

Lue lisää

Ei tarvitse tehdä yhtään solmimalla. Haka on kiinni lenkissä yhdellä käden heilautuksella. KUKAAN ei ehdi edes pujottaa köyttä lenkistä yhtä nopeasti saati tehdä solmua kuin haka on jo kiinni.

Minä en pystyisi nukkumaan rauhassa veneessä, jonka keulaköydet olisivat solmuilla kiinni lenkissä. En luottaisi niihin solmuihin pätkääkään. Haka kestää aina.

10-14 kirjoitti:

Jos olisit käyttänyt hakaa ja naapurisi samoin, ei mitään ongelmia olisi ollut.

Myönnän, että vei pitkään tajuta, miksi ylipäätään höpisette silmukoiden pujottamisesta ennen kuin tajusin, että te aivottomat pedofiili-idiootit ette osaa käyttää hakaa vaan teillä on siinä pollarin päässä kiinteä silmukka, jota ei saa avattua vaan joka pitää nostaa pollarin pään yli. Koko ongelma johtuu siis teidän omasta tyhmyydestänne. Turha syytellä ketään muita.

Lue lisää

Aivoton pedofiili-idiootti laittaa tolpan tai pollarin ympäri kiristyvän hakaköyden. Sitä ei saa auki ellei köyteen saa ainakin puoli metriä löysää ja silloinkin irroittaminen on hidasta. Tuulenpuolen köyttä eivoi irroittaa ilman apuköyttä ja ennen sitä on blokattu kaikki asiallisesti samaa pollaria käyttäneiden irroittautumismahdollisuudet. Jos irroituksen tarvitaan apuköyttä, miksei alunperin ole kiinnittynyt sillä apuköydellä?

Tässä, kuten kovin usein, jonkun mielestä kaikki muut ovat väärässä. Muu maailma ajattelee toisin.

muut.väärässä kirjoitti:

Aivoton pedofiili-idiootti laittaa tolpan tai pollarin ympäri kiristyvän hakaköyden. Sitä ei saa auki ellei köyteen saa ainakin puoli metriä löysää ja silloinkin irroittaminen on hidasta. Tuulenpuolen köyttä eivoi irroittaa ilman apuköyttä ja ennen sitä on blokattu kaikki asiallisesti samaa pollaria käyttäneiden irroittautumismahdollisuudet. Jos irroituksen tarvitaan apuköyttä, miksei alunperin ole kiinnittynyt sillä apuköydellä?

Tässä, kuten kovin usein, jonkun mielestä kaikki muut ovat väärässä. Muu maailma ajattelee toisin.

Lue lisää

Hakaköysi ei blokkaa kenenkään muun irrotusmahdollisuuksia, elleivät ne muut ole olleet niin idiootteja, että ovat käyttäneet kiinteää silmukkaa.

Kiinnittymistä ei ole järkevää tehdä valmiiksi apuköydellä, koska vasta lähtiessä tietää, tarvitaanko sitä.

Haka on AINOA järkevä kiinnitystapa. Muiden käyttäjät pitäisi ampua.

10-14 kirjoitti:

Hakaköysi ei blokkaa kenenkään muun irrotusmahdollisuuksia, elleivät ne muut ole olleet niin idiootteja, että ovat käyttäneet kiinteää silmukkaa.

Kiinnittymistä ei ole järkevää tehdä valmiiksi apuköydellä, koska vasta lähtiessä tietää, tarvitaanko sitä.

Haka on AINOA järkevä kiinnitystapa. Muiden käyttäjät pitäisi ampua.

Lue lisää

Kas kun KUKAAN ei ole samaa mieltä kanssasi. Eivät edes satamanpitäjät. He kun laittavat joskus pollarin ja usein niin ison ristikkokknaapin tai lenkin, ettei se mahdu haan kitaan. Ja ellei siinä sopivan kokoisessa lenkissä ole ennestään joku toinenkin kiinni, lenkki makaa laituria tai tolppaa vasten, eikä hakaa saa yhdellä kädellä kiinni.

Fobioita on kaikenlaisia. Yksi pelkää hämähäkkejä, toinen solmuja. Vika ei ole solmuissa, vika on siinä realiteetteihin perustumattomassa fobiassa. Onhan tietysti totta, että jos solmii kiinnitysköyden kuin kengännauhat osaamisen puutteessa, ei solmuun voi luottaa.

minä.oikeassa kirjoitti:

Kas kun KUKAAN ei ole samaa mieltä kanssasi. Eivät edes satamanpitäjät. He kun laittavat joskus pollarin ja usein niin ison ristikkokknaapin tai lenkin, ettei se mahdu haan kitaan. Ja ellei siinä sopivan kokoisessa lenkissä ole ennestään joku toinenkin kiinni, lenkki makaa laituria tai tolppaa vasten, eikä hakaa saa yhdellä kädellä kiinni.

Fobioita on kaikenlaisia. Yksi pelkää hämähäkkejä, toinen solmuja. Vika ei ole solmuissa, vika on siinä realiteetteihin perustumattomassa fobiassa. Onhan tietysti totta, että jos solmii kiinnitysköyden kuin kengännauhat osaamisen puutteessa, ei solmuun voi luottaa.

Lue lisää

Oletko huomannut, että joku voi pelätä myös sitä, ettei toiselle somut ole tärkeitä?
Silloin pitää polkea toinen maanrakoon haukkumalla ja pilkkaamalla.

TunnistaOmatPelkosi kirjoitti:

Oletko huomannut, että joku voi pelätä myös sitä, ettei toiselle somut ole tärkeitä?
Silloin pitää polkea toinen maanrakoon haukkumalla ja pilkkaamalla.

Idiootin toteaminen idiootiksi on pelkkää realismia.

TunnistaOmatPelkosi kirjoitti:

Oletko huomannut, että joku voi pelätä myös sitä, ettei toiselle somut ole tärkeitä?
Silloin pitää polkea toinen maanrakoon haukkumalla ja pilkkaamalla.

Kiitos tuesta. En tosin pahemmin välitä noiden solmuidioottien kommenteista. He ovat väärässä ja sillä hyvä.

10-14 kirjoitti:

Jos olisit käyttänyt hakaa ja naapurisi samoin, ei mitään ongelmia olisi ollut.

Myönnän, että vei pitkään tajuta, miksi ylipäätään höpisette silmukoiden pujottamisesta ennen kuin tajusin, että te aivottomat pedofiili-idiootit ette osaa käyttää hakaa vaan teillä on siinä pollarin päässä kiinteä silmukka, jota ei saa avattua vaan joka pitää nostaa pollarin pään yli. Koko ongelma johtuu siis teidän omasta tyhmyydestänne. Turha syytellä ketään muita.

Lue lisää

Miten pedofilia liittyy veneiden kiinnitykseen?

Niin, nyt oli siis kolmas kausi minulla, joskin viime kesä jäi lyhyeksi kun vene oli korjattavana.Joten on tässä jokunen tunti jo tullut seilattua. Ongelmaksi en koekaan sitä, että en osaa, vaan etten yksinkertaisesti opi riittävästi, kun niitä opittavia asioita on satamäärin. Pitäisi olla hoksaavainen ja neuvokas että pärjäisi, ja kun ei ole niin tuntuu ettei pärjää.

Mielestäni pitääkin olla ankara itselleen niin kauan kun minun vastuullani on muiden ihmisten turvallisuus. Ja niin kauan kun vene voi tehdä arvaamattomia temppuja, se turvallisuus on kyseenalainen.

Mutta olenkin siis purjehtinut myötäiseen montakin tuntia pelkällä genoalla. Ei se ole minua paljon kyllä opettanut. Edelleen minulle on usein mysteeri mistä se vetää ja mistä ei. Erityisesti vendan jälkeen sitä saa hakemalla hakea, kun purje pyrkii takaisin sille puolelle mistä se juuri lähti.

MikäPedofiliA kirjoitti:

Miten pedofilia liittyy veneiden kiinnitykseen?

Joillakin oudot asiat ja pelot kytkeytyvät toisiinsa. Tuo kytkös on kyllä omituisin, mistä olen kuullut, mutta enhän toisaalta ole sillä alalla töissä.

TunnistaOmatPelkosi kirjoitti:

Oletko huomannut, että joku voi pelätä myös sitä, ettei toiselle somut ole tärkeitä?
Silloin pitää polkea toinen maanrakoon haukkumalla ja pilkkaamalla.

Pelkoja on vain 10-14:lla. Kaikki muut nukkuvat pelotta solmuihinsa luottaen. Tai yhtä hyvin hakoihin luottaen, jos olosuhteet niiden käytön sallivat.

Ei täällä pelätä edes fobiasta kärsivää 10-14:aa tai hänen hullutuksiaan. Kunhan pidetään huolta, ettei hän pääse haitallisia uskomuksiaan kokemattomille syöttämään.

Todellinen_maakrapu kirjoitti:

Niin, nyt oli siis kolmas kausi minulla, joskin viime kesä jäi lyhyeksi kun vene oli korjattavana.Joten on tässä jokunen tunti jo tullut seilattua. Ongelmaksi en koekaan sitä, että en osaa, vaan etten yksinkertaisesti opi riittävästi, kun niitä opittavia asioita on satamäärin. Pitäisi olla hoksaavainen ja neuvokas että pärjäisi, ja kun ei ole niin tuntuu ettei pärjää.

Mielestäni pitääkin olla ankara itselleen niin kauan kun minun vastuullani on muiden ihmisten turvallisuus. Ja niin kauan kun vene voi tehdä arvaamattomia temppuja, se turvallisuus on kyseenalainen.

Mutta olenkin siis purjehtinut myötäiseen montakin tuntia pelkällä genoalla. Ei se ole minua paljon kyllä opettanut. Edelleen minulle on usein mysteeri mistä se vetää ja mistä ei. Erityisesti vendan jälkeen sitä saa hakemalla hakea, kun purje pyrkii takaisin sille puolelle mistä se juuri lähti.

Lue lisää

Tässäkin toimii se sääntö windexistä. Myötätuulessa windexin nuolen pitää osoittaa selvästi poispäin purjeesta, ainakin windexin "viiksien" ulkopuolelle. Jos myös isopurje on käytössä, pitää windexin osoittaa vielä enemmän sivulle, muuten genoa läpsähtelee velttona puolelta toiselle.

Myötätuuli ja venda eivät oikein kuulu yhteen. Jos sitten luovilla vene kääntyy takaisin vanhalle halssille, se on ohjausvirhe. Vendassa kyllä kilpamiehistö löysää myös isopurjetta, aloittelija ei siihen ehdi koskea. Jos vielä ennestään hidas vauhti menetetään vendassa, jää isopurje kääntämään keulaa tuuleen ennen kuin genoa saadaan uudella halssilla vetämään. Helposti siinä mennään hiukan matkaa taaksepäinkin. Vendassa siis pitää pitää vauhti yllä ja pitää suunta peräsimellä niin, että genoan saa skuutattua ja vauhdin kiihdytettyä takaisin. Vauhdin säilyttäminen on kaiken Aja O sekä ennen että jälkeen vendan.

10-14 kirjoitti:

Hakaköysi ei blokkaa kenenkään muun irrotusmahdollisuuksia, elleivät ne muut ole olleet niin idiootteja, että ovat käyttäneet kiinteää silmukkaa.

Kiinnittymistä ei ole järkevää tehdä valmiiksi apuköydellä, koska vasta lähtiessä tietää, tarvitaanko sitä.

Haka on AINOA järkevä kiinnitystapa. Muiden käyttäjät pitäisi ampua.

Lue lisää

Miten 10-14 noin putosikin omaan kuoppaansa. Hän on sentään toistuvasti kirjoittanut, että kaikki jotka kirjoittavat "aina" tai "ei ikinä", ovat väärässä. Ja nyt hän kirjoittaa jonkun olevan ainoa oikea ratkaisu.

Ja kirjoittaa niin tietäen itsekin olevansa väärässä. Vastikään satamavartiossa tarkastin kiinnityksiä ja huomasin laiturissa kaksi hakaa, joissa oli muodonmuutosta havaittavissa. Veneen kokoon nähden aivan normaaleja hakoja. Monessa veneessä oli vielä viime lauantain myrän varalta lisättyjä köysiä. Ne oli kaikki solmuilla kiinni. Solmukin heikentää oleellisesti köyttä, mutta solmuineenkin köydet kestävät paljon enemmän kuin normaalit haat, kiinalaiset haat ovat jo oma lukunsa. Mitähän varten muuten vuorikiipeilijöillä on solmut käytössä?

omaan.kuoppaan kirjoitti:

Miten 10-14 noin putosikin omaan kuoppaansa. Hän on sentään toistuvasti kirjoittanut, että kaikki jotka kirjoittavat "aina" tai "ei ikinä", ovat väärässä. Ja nyt hän kirjoittaa jonkun olevan ainoa oikea ratkaisu.

Ja kirjoittaa niin tietäen itsekin olevansa väärässä. Vastikään satamavartiossa tarkastin kiinnityksiä ja huomasin laiturissa kaksi hakaa, joissa oli muodonmuutosta havaittavissa. Veneen kokoon nähden aivan normaaleja hakoja. Monessa veneessä oli vielä viime lauantain myrän varalta lisättyjä köysiä. Ne oli kaikki solmuilla kiinni. Solmukin heikentää oleellisesti köyttä, mutta solmuineenkin köydet kestävät paljon enemmän kuin normaalit haat, kiinalaiset haat ovat jo oma lukunsa. Mitähän varten muuten vuorikiipeilijöillä on solmut käytössä?

Lue lisää

Tiedät hyvin, että haka heikentää köyttä vähemmän kuin solmu.

Todellinen_maakrapu kirjoitti:

Niin, nyt oli siis kolmas kausi minulla, joskin viime kesä jäi lyhyeksi kun vene oli korjattavana.Joten on tässä jokunen tunti jo tullut seilattua. Ongelmaksi en koekaan sitä, että en osaa, vaan etten yksinkertaisesti opi riittävästi, kun niitä opittavia asioita on satamäärin. Pitäisi olla hoksaavainen ja neuvokas että pärjäisi, ja kun ei ole niin tuntuu ettei pärjää.

Mielestäni pitääkin olla ankara itselleen niin kauan kun minun vastuullani on muiden ihmisten turvallisuus. Ja niin kauan kun vene voi tehdä arvaamattomia temppuja, se turvallisuus on kyseenalainen.

Mutta olenkin siis purjehtinut myötäiseen montakin tuntia pelkällä genoalla. Ei se ole minua paljon kyllä opettanut. Edelleen minulle on usein mysteeri mistä se vetää ja mistä ei. Erityisesti vendan jälkeen sitä saa hakemalla hakea, kun purje pyrkii takaisin sille puolelle mistä se juuri lähti.

Lue lisää

Okei, nyt alkoi valjeta tämä osa, se takaisin kääntymisjuttu olikin aika mysteeri. Sinä tarkoitit siis vendalla kaikkia käännöksiä, mutta yleensä sillä tarkoitetaan vain vastatuulikäännöstä eli siis kryssillä tehtävää. Silloin vene ei kyllä hevin käänny enää omia aikojaan takaisin tuulensuunnan "yli" sen jälkeen, kun keulapurje on kerran toiselle puolen mennyt. Tosin eri veneiden taipumus kääntyä tuuleenpäin on erilainen.
Myötäiselläkin pitää tuulen tulla riittävästi sivusta, että genua pysyy kunnolla vedossa.

vallan.pelotta kirjoitti:

Pelkoja on vain 10-14:lla. Kaikki muut nukkuvat pelotta solmuihinsa luottaen. Tai yhtä hyvin hakoihin luottaen, jos olosuhteet niiden käytön sallivat.

Ei täällä pelätä edes fobiasta kärsivää 10-14:aa tai hänen hullutuksiaan. Kunhan pidetään huolta, ettei hän pääse haitallisia uskomuksiaan kokemattomille syöttämään.

Lue lisää

Haitallisia ovat sinunkaltaisesti vanhusten uskomukset.

10-14 kirjoitti:

Okei, nyt alkoi valjeta tämä osa, se takaisin kääntymisjuttu olikin aika mysteeri. Sinä tarkoitit siis vendalla kaikkia käännöksiä, mutta yleensä sillä tarkoitetaan vain vastatuulikäännöstä eli siis kryssillä tehtävää. Silloin vene ei kyllä hevin käänny enää omia aikojaan takaisin tuulensuunnan "yli" sen jälkeen, kun keulapurje on kerran toiselle puolen mennyt. Tosin eri veneiden taipumus kääntyä tuuleenpäin on erilainen.
Myötäiselläkin pitää tuulen tulla riittävästi sivusta, että genua pysyy kunnolla vedossa.

Lue lisää

Kryssikäännöksestä oli kyse tässä tapauksessa, esimerkkinä tapahtumasta minkä syytä en ymmärrä.

Myötätuuleen purjehtimista käytän toisena esimerkkinä tapahtumasta joka lisää epävarmuuden tunnettani. Siihen liittyvät käännökset eivät ole olleet ongelmallisia (ei ole tarvinnut jiipatakaan).

Todellinen_maakrapu kirjoitti:

Kryssikäännöksestä oli kyse tässä tapauksessa, esimerkkinä tapahtumasta minkä syytä en ymmärrä.

Myötätuuleen purjehtimista käytän toisena esimerkkinä tapahtumasta joka lisää epävarmuuden tunnettani. Siihen liittyvät käännökset eivät ole olleet ongelmallisia (ei ole tarvinnut jiipatakaan).

Lue lisää

Ymmärsin siis väärin, tuosta aiemmasta sai sen kuvan, että tarkoitit myötätuulikäännöksiä koko kappaleen, jonka alkuosassa puhuit myötätuulesta.

Jos nyt edelleen oletamme, ettei vene kääntynyt todella ohjattuna takaisin "tuulen yli", niin lähinnä tulee mieleen, että tuuli sattui vähän kääntymään eikä oma käännöksesi ollut niin selvä ettei pienikin tuulensuunnan muutos olisi riittänyt. Saaristossa etenkin tuuli pyörii välillä melko älyttömän oloisesti.

10-14 kirjoitti:

Tiedät hyvin, että haka heikentää köyttä vähemmän kuin solmu.

Väärin. Oikein pleissattu silmukka on vahvempi kuin solmu.

Valitettavasti pleissaittujen silmukoiden lisäksi tarvitaan myös solmuja.

Hakakin on tietyissä tapauksissa ihan hyvä peli.

MolempiParempiko kirjoitti:

Väärin. Oikein pleissattu silmukka on vahvempi kuin solmu.

Valitettavasti pleissaittujen silmukoiden lisäksi tarvitaan myös solmuja.

Hakakin on tietyissä tapauksissa ihan hyvä peli.

Lue lisää

Hakahan pannaan aina pleissattuun ja koussilla varustettuun silmukkaan, joten se on solmua vahvempi. (Tai pannaan aina silloin, kun asialla on täyspäinen veneilijä eikä solmuidiootti.)

Haka on aina hyvä ratkaisu. Solmuja ei kiinnityksissä tarvita. Tämä on fakta, joka ei muuksi muutu, vaikka miten moni osaamaton ja perinteisiin takertuva muuta yrittäisi väittää. Jos se ei olisi fakta, niin minun veneilyvuosillani, -tunneillani ja -maileillani se olisi aiheuttanut minulle ongelmia.

10-14 kirjoitti:

Hakahan pannaan aina pleissattuun ja koussilla varustettuun silmukkaan, joten se on solmua vahvempi. (Tai pannaan aina silloin, kun asialla on täyspäinen veneilijä eikä solmuidiootti.)

Haka on aina hyvä ratkaisu. Solmuja ei kiinnityksissä tarvita. Tämä on fakta, joka ei muuksi muutu, vaikka miten moni osaamaton ja perinteisiin takertuva muuta yrittäisi väittää. Jos se ei olisi fakta, niin minun veneilyvuosillani, -tunneillani ja -maileillani se olisi aiheuttanut minulle ongelmia.

Lue lisää

Haka ei ole välttämättä vahvempi kuin solmu. Haan kanssa käytettävä köysi on kyllä vahvempi kuin sama köysi solmun kanssa mutta tämä taas ei kerro mitään itse haan vahvuudesta.

Paras vaihtoehto onkin pleissattu silmulla.

Solmuittakin pärjää mutta ei niin hyvin kuin jos osaa käyttää solmuja.

Käyttämällä kiristyviä silmukoita aiheutat ongelmia varsinkin muille mutta myös itsellesi. Mutta kun et tiedä paremmasta niin et ymmärrä tätä.

10-14 kirjoitti:

Minä vastustan lähinnä kahta valheellista väitettä:
1) että solmujen osaaminen olisi jotenkin välttämätön taito
2) että solmu olisi hakaa parempi.

Molemmat väitteet on kokemukseni täysin vastaansanomattomasti osoittanut perättömiksi. Esimerkiksi tuo väitteesi pollarista on täysin roskaa, haka ei ole millään tavoin haitaksi sellaiseen kiinnittyessä.

Tietysti tuo lausuma solmujen osaamisesta on sen verran kärjistetty, että jos nyt ihan tarkoiksi ruvetaan, niin tarkoitan oikeastaan "erityisten purjehdussolmujen osaaminen". Jokainen osaa solmia kengännauhat eikä sen enempiä solmuja veneessäkään tarvita. (En edelleenkään tunnusta köyden lukitsemista knaapiin silmukan "kääntämällä" solmuksi.)

Lue lisää

Varmaan käytät nauhakenkien sijaan tarralenkkareita? "Vain aivottomat ääliöt, jotka eivät ymmärrä modernia maailmaa, käyttävät enää nauhakenkiä."

10-14 kirjoitti:

Tiedät hyvin, että haka heikentää köyttä vähemmän kuin solmu.

Pienellä googletuksella löytyi seuraavia faktoja:

Parasta kaupasta löytyvää laatua oleva Wichardin asymetrinen karbiinihaka
10 mm halkaisijalla sallittu kuorma 1320 kg, 12 mm 1440 kg

High-strength AISI316, Made in Italy
11 mm työkuorma 450 kg, 13 mm 600 kg

Kong, 10 mm 540 kg

Tuntematon kiinalainen, testitulos 360 kg

Vastaavia veneen kiinnitykseen sopivia köyden lujuuksia Gleisteiniltä:
Bavaria 16 mm 4800 kg, 14 mm 3700 kg
DockTwin 18 mm 8400 kg, 16 mm 6700 kg, 14 mm, 5100 kg
GeoSuquare PA 18 mm 6800 kg, 16 mm 5900 kg, 14 mm 4800 kg

Solmu vähentää köyden lujuutta melkein 50 %, pleissi about 20 %. Oma vene on saman kokoinen kuin 10-14:n ja kiinnitysköydet ovat 18 millisiä. Päivittäiseen käyttöön niissä on (itse)pleissatut haat, hyvä, mutta ei Wichard-laatuiset 10 ja 12 mm haat. Haka siis kestää alle viidesosan köyden lujuudesta, vaikka on reilusti mitoitettukin. Knaapit veneen puolella ovat kahdella 10 mm pultilla kiinni. Onko siis ihme, jos myrskyn varalle lisään solmuilla kiinni olevat köydet ja saan edes puolet köyden lujuudesta käyttöön?

10-14 kirjoitti:

Hakahan pannaan aina pleissattuun ja koussilla varustettuun silmukkaan, joten se on solmua vahvempi. (Tai pannaan aina silloin, kun asialla on täyspäinen veneilijä eikä solmuidiootti.)

Haka on aina hyvä ratkaisu. Solmuja ei kiinnityksissä tarvita. Tämä on fakta, joka ei muuksi muutu, vaikka miten moni osaamaton ja perinteisiin takertuva muuta yrittäisi väittää. Jos se ei olisi fakta, niin minun veneilyvuosillani, -tunneillani ja -maileillani se olisi aiheuttanut minulle ongelmia.

Lue lisää

Ja ne vuodet sekä tunnit ovat suurimmalta osalta moottoriveneellä, jossa ei ole muita köysiä kuin kiinnitysköydet. Taisi jäädä ankkuriköysikin käyttämättä, kun piti aina olla laiturissa, jossa on sopivat lenkit kiinnittymistä varten. Purjeveneessä asiat ovat toisin, mutta varmaan kaiken yksinkertaistaen voi selvitä aika vähillä solmuilla. Itsellä on veneessä pleissatut haat ainoastaan spinnuskuuteissa ja -gaijoissa.

10-14 kirjoitti:

Hakahan pannaan aina pleissattuun ja koussilla varustettuun silmukkaan, joten se on solmua vahvempi. (Tai pannaan aina silloin, kun asialla on täyspäinen veneilijä eikä solmuidiootti.)

Haka on aina hyvä ratkaisu. Solmuja ei kiinnityksissä tarvita. Tämä on fakta, joka ei muuksi muutu, vaikka miten moni osaamaton ja perinteisiin takertuva muuta yrittäisi väittää. Jos se ei olisi fakta, niin minun veneilyvuosillani, -tunneillani ja -maileillani se olisi aiheuttanut minulle ongelmia.

Lue lisää

Onhan se nyt selvästi aiheuttanut sinulle ainakin mielenterveysongelmia...

Todellinen_maakrapu kirjoitti:

Kryssikäännöksestä oli kyse tässä tapauksessa, esimerkkinä tapahtumasta minkä syytä en ymmärrä.

Myötätuuleen purjehtimista käytän toisena esimerkkinä tapahtumasta joka lisää epävarmuuden tunnettani. Siihen liittyvät käännökset eivät ole olleet ongelmallisia (ei ole tarvinnut jiipatakaan).

Lue lisää

Pannaanpa kerraten- oleellista on säilyttää vendassa nopeus. Jos ei nopeutta ole vendaan lähtiessä, seuraa hyvin helposti sekä kevyessä että kovassa tuulessa käännähtäminen takaisin. Kevyessä tuulessa loppuu se pienikin vauhti ja sen myötä ohjailunopeus. Kovassa tuulessa taas kryssasetuksilla oleva isopurje ottaa vallan ja kääntää venettä väkisin. Nopeuden saa sitten menetettyä myös liialla peräsimen käytöllä äkkikäännökseen. Kilpapurjehdusohjeissahan todetaan, että purjeilla ohjataan, peräsimellä jarrutetaan. Ohjeen varsinaisiin ienouksiin ei kuitenkaan opetellessa tarvitse mennä.

Purjehtiessa windex ei todellakaan koskaan valehtele. Tai tekee sen niin harvinaisissa tilanteissa, ettei niitä tarvitse miettiä. Tuskin edes kerran kesässä kohtaa niin pyörteisiä tuulia.

Kolme tärkeintä asiaa vendan teossa ovat nopeus, nopeus ja nopeus. Ehkäpä neljäntenä tulee sitten ohjaaminen.

10-14 kirjoitti:

Hakahan pannaan aina pleissattuun ja koussilla varustettuun silmukkaan, joten se on solmua vahvempi. (Tai pannaan aina silloin, kun asialla on täyspäinen veneilijä eikä solmuidiootti.)

Haka on aina hyvä ratkaisu. Solmuja ei kiinnityksissä tarvita. Tämä on fakta, joka ei muuksi muutu, vaikka miten moni osaamaton ja perinteisiin takertuva muuta yrittäisi väittää. Jos se ei olisi fakta, niin minun veneilyvuosillani, -tunneillani ja -maileillani se olisi aiheuttanut minulle ongelmia.

Lue lisää

Mitä teet, jos autat toisen veneen rantautumisessa ja veneestä annetaan sinulle köysi ja pyydetään laittamaan se paalusolmulla laiturin kiinnityslenkkiin?

Haukut veneen miehistön aivottomiksi pedofiili-idiooteiksi?

Kerrot, ettet osaa paalusolmua?

Neuvot veneen miehistölle, että solmuja ei tarvita, ja kehotat pleissaamaan köyteen haan ja yrittämään sitten uudestaan?

Aika noloa, vai mitä? Tai vähän enemmänkin noloa...

Miksi sinä haluat olla tuollainen?

10-14 kirjoitti:

Hakahan pannaan aina pleissattuun ja koussilla varustettuun silmukkaan, joten se on solmua vahvempi. (Tai pannaan aina silloin, kun asialla on täyspäinen veneilijä eikä solmuidiootti.)

Haka on aina hyvä ratkaisu. Solmuja ei kiinnityksissä tarvita. Tämä on fakta, joka ei muuksi muutu, vaikka miten moni osaamaton ja perinteisiin takertuva muuta yrittäisi väittää. Jos se ei olisi fakta, niin minun veneilyvuosillani, -tunneillani ja -maileillani se olisi aiheuttanut minulle ongelmia.

Lue lisää

Olenkin aina oikeassa, varsinkin kun niin ilmoitan. Kaikki vastaanväittäjät ovat väärässä olevia idiootteja. Mielipiteeni on ainoa oikea.

NolojaJuttujako kirjoitti:

Mitä teet, jos autat toisen veneen rantautumisessa ja veneestä annetaan sinulle köysi ja pyydetään laittamaan se paalusolmulla laiturin kiinnityslenkkiin?

Haukut veneen miehistön aivottomiksi pedofiili-idiooteiksi?

Kerrot, ettet osaa paalusolmua?

Neuvot veneen miehistölle, että solmuja ei tarvita, ja kehotat pleissaamaan köyteen haan ja yrittämään sitten uudestaan?

Aika noloa, vai mitä? Tai vähän enemmänkin noloa...

Miksi sinä haluat olla tuollainen?

Lue lisää

Heitän köyden takaisin ja käsken hoitamaan itse kiinnittymisensä.

Noloa lähinnä sille rantautuvalle idioottiparvelle.

Jos ymmärtävät pitää päänsä kiinni ja vain ojentaa köyden, niin pistän sen lenkistä läpi ja ojennan pään takaisin. Tosin edelleen se haka olisi kiinni paljon nopeammin kuin köyden saa lenkistä läpi.

KAIKKI vastuuntuntoiset ja älykkäät veneilijät käyttävät hakoja, ellei kyseessä ole poikkeuksellisen painava (jokin yli 10 tonnin) vene. Tämä on lopullinen tuomio.

10-14 kirjoitti:

Heitän köyden takaisin ja käsken hoitamaan itse kiinnittymisensä.

Noloa lähinnä sille rantautuvalle idioottiparvelle.

Jos ymmärtävät pitää päänsä kiinni ja vain ojentaa köyden, niin pistän sen lenkistä läpi ja ojennan pään takaisin. Tosin edelleen se haka olisi kiinni paljon nopeammin kuin köyden saa lenkistä läpi.

KAIKKI vastuuntuntoiset ja älykkäät veneilijät käyttävät hakoja, ellei kyseessä ole poikkeuksellisen painava (jokin yli 10 tonnin) vene. Tämä on lopullinen tuomio.

Lue lisää

Kerropa vielä, miten se haka oli faktoista huolimatta kuitenkin solmua lujempi. Ja miksi sitten haan käytössä on joku tonniraja.

Sen kun aloitat vaan. En ole tavannut ketään, joka ei olisi oppinut ja heikoillakin osaamisella näytään liikkuvan vesillä.
Älä mene ihan ensimmäiseksi myrskyyn ja opettele kartan käyttö.

Sääänöistä ei ole niin väliski kunhan varot isoja laivoja ja muita purjeveneitä.

Nyt kyllä pitää latistaa. Laivurikurssit ovat osaltaan hyödyllisiä, mutta käytännön navigoinnin kanssa niillä ei ole mitään tekemistä. Vaikka suuntimat, eksymät ja erannot ovat vielä hyvin hallussa ja monessa veneessä olen ollut navigaattorina, ei tenttitehtävien tapaisia ole tarvittu ikinä tentin jälkeen. Ja siitä tentistä alkaa olemaan 50 v. Paljon enemmän on tarvittu noita alagaijoja sun muita termejä aivan käytännössä, pubeissa ei lainkaan.

maan.pinnalle kirjoitti:

Nyt kyllä pitää latistaa. Laivurikurssit ovat osaltaan hyödyllisiä, mutta käytännön navigoinnin kanssa niillä ei ole mitään tekemistä. Vaikka suuntimat, eksymät ja erannot ovat vielä hyvin hallussa ja monessa veneessä olen ollut navigaattorina, ei tenttitehtävien tapaisia ole tarvittu ikinä tentin jälkeen. Ja siitä tentistä alkaa olemaan 50 v. Paljon enemmän on tarvittu noita alagaijoja sun muita termejä aivan käytännössä, pubeissa ei lainkaan.

Lue lisää

En usko, että olet koskaan purjehtinut. Jokainen purjehtija tuntee pubipurjehduksen ja useimmat ovat sitä joskus itsekin tehneet.
Asian kieltäminen ei ole uskottavaa. Siihen suhtaudutaan pikemminkin hiukan huvittuneesti pubipurjehtijoiden ja muidenkin keskuudessa.

Babypabukaija kirjoitti:

En usko, että olet koskaan purjehtinut. Jokainen purjehtija tuntee pubipurjehduksen ja useimmat ovat sitä joskus itsekin tehneet.
Asian kieltäminen ei ole uskottavaa. Siihen suhtaudutaan pikemminkin hiukan huvittuneesti pubipurjehtijoiden ja muidenkin keskuudessa.

Lue lisää

Tietenkin tulee pubeissakin toisinaan istuttua. Ja purjehdustermein puhutaan, kun jutellaan toisten purjehtijoiden kanssa, koska ne ovat niitä, mitä keskustelukumppanit ymmärtävät. Jos seurueena on muita, puhutaan purjehdusasioista aivan toisin. Tietysti voi purjehdusslangilla hetken huvittaa muita samaan tapaan kuin kertoen joku juttu vahvalla murteella.

Kyse oli kuitenkin termien tarpeesta. Tarve on nimenomaan purjehtiessa, ei maissa. Miehistöllä täytyy jo turvallisuussyistä olla yhteinen kieli.

Enpä malta olla huomauttamatta: minä kuulun niihin, joiden mielestä perheellisen kannattaa aloittaa niin isolla veneellä, että perhe todella viihtyy siinä alusta saakka. Ja aloitin itse tuolla opilla. Optimistijollassa olen muistaakseni istunut minuutin joskus parikymppisenä ja todennut, ettei se ole aikuisen kokoiselle sopiva kapine.

Jotenkin tuo kuvauksesi jokaisesta kohtaamisesta vaaratilanteena tuntuu hirmuisen liioitellulta. Onhan siinä toki elementtinsä, lähinnä sen seuraaminen, ettei toinen tee mitään yllättävää.

Laituriintulossa toki menee hetki oppia tuntemaan, millä nopeudella kannattaa poijua ja laituria lähestyä, että pysyy hallinnassa. Mutta sitä vartenhan veneessä on kaasuvipu, että vauhtia voi säädellä.

10-14 kirjoitti:

Enpä malta olla huomauttamatta: minä kuulun niihin, joiden mielestä perheellisen kannattaa aloittaa niin isolla veneellä, että perhe todella viihtyy siinä alusta saakka. Ja aloitin itse tuolla opilla. Optimistijollassa olen muistaakseni istunut minuutin joskus parikymppisenä ja todennut, ettei se ole aikuisen kokoiselle sopiva kapine.

Jotenkin tuo kuvauksesi jokaisesta kohtaamisesta vaaratilanteena tuntuu hirmuisen liioitellulta. Onhan siinä toki elementtinsä, lähinnä sen seuraaminen, ettei toinen tee mitään yllättävää.

Laituriintulossa toki menee hetki oppia tuntemaan, millä nopeudella kannattaa poijua ja laituria lähestyä, että pysyy hallinnassa. Mutta sitä vartenhan veneessä on kaasuvipu, että vauhtia voi säädellä.

Lue lisää

Meitä on moneen junaan.
On normaalia pelätä uusia asioita ja onhan niitäkin, jotka pelkäävät ilman mitään syytäkin.

Kaikilla veneillä suurinta taitoa vaaditaan rantautuessa ja toiseksi eniten vaatii lähteminen.

Uskallan kuitenkin väittää, että normaaleilla hoksottimilla varustettu ihminen pärjää isonkin purkkarin kanssa kunhan nostaa ja laskee purjeet paikassa, jossa on tilaa ympärillä. Jos jollakin on muita kokemuksia, niin sitten ei hoksottimet ole normaalit.

Tietenkin voi luetella kaikki mahdollisia vaaroja, mutta jos keskitytään vain purjeveneen käsittelyyn, niin se on helppoa kuin saippua. Ison veneen helpompaa kuin pienen.

Muut veneilyn turvallisuuteen liittyvät asiat ovat kutakuinkin samoja kaikille veneille.

"Aivan. Ne, jotka suosittelevat heti aloittamaan 30-jalkaisella "että perhe ei heti kyllästy" ovat luultavasti aloittaneet optimistijollalla"

Ei tästäkään voi mitään sääntöä tehdä. Minä kiinnostuin purjehtimisesta aikuisiällä, luin vähän kirjallisuutta, ostin painavan 34-jalkaisen ketsin ja lähdin vesille. Totta kai ensimmäinen laiturista lähtö jännitti niinkuin myös ensimmäinen purjeiden nosto. Mokailtuakin tuli, mutta ei mitään niin vakavaa että kanssaihmisiä tai toisten omaisuutta olisin vahingoittanut. Jossakin vaiheessa sitten kävin myös pari laivurikurssia teoriapuolen vahvistukseksi.

Nyt viisitoista vuotta myöhemmin alla on suurempi vene ja maileja tullut huomatttava määrä Itämeren alueella ja hiukan Atlantillakin. Yksi isompi karilleajokin on sattunut, sen "henkilöauton hintaisen" korjauksen maksoi vakuutusyhtiö.

Eli ihan yhtä hyvin voi aloittaa suuremmallaki purrella, kunhan miettii tilanteita hiiukian etukäteen ja opettelee perusasiat vaikka alan kirjallisuudesta.

Nyt pitää ihan kysyä että olitko ajellut moottoriveneellä tai millään vesikulkuneuvolla aiemmin? Millaisella miehistöllä ne ensimmäiset keikat meni, vai toitko ketsin yksin laituriin? Menikö hyvin?

Enpystyis kirjoitti:

Nyt pitää ihan kysyä että olitko ajellut moottoriveneellä tai millään vesikulkuneuvolla aiemmin? Millaisella miehistöllä ne ensimmäiset keikat meni, vai toitko ketsin yksin laituriin? Menikö hyvin?

Lue lisää

Harmittaako noin pahasti, jos toiset pystyy?

Jos koneella tullaan, niin iso vene on paljon pientä helpompi. Purjevene ei edes mene tuulen mukana sivuttain niin kuin moottoriveneet.

Mikä siinä olisi muka vaikeaa?

HienoaKunOsaaOppia kirjoitti:

Harmittaako noin pahasti, jos toiset pystyy?

Jos koneella tullaan, niin iso vene on paljon pientä helpompi. Purjevene ei edes mene tuulen mukana sivuttain niin kuin moottoriveneet.

Mikä siinä olisi muka vaikeaa?

Lue lisää

Ei oikeastaan harmita. Ihan reipastahan toi on jos kylmiltään osasit parkkeerata ilman kokeneemman apua.

Tunnustan olevani sen verran jänishousu etten lähtisi ekalla enkä tokallakaan kertaa yrittämään ellei olisi aikaisempaa veneilykokemusta tai kokenut apuri vieressä.

Enpystyis kirjoitti:

Nyt pitää ihan kysyä että olitko ajellut moottoriveneellä tai millään vesikulkuneuvolla aiemmin? Millaisella miehistöllä ne ensimmäiset keikat meni, vai toitko ketsin yksin laituriin? Menikö hyvin?

Lue lisää

Olin junnuna ajellut mökillä perämoottorilla varustettua soutuvenettä, kaipa senkin voi veneilykokemukseksi laskea.

Enpystyis kirjoitti:

Nyt pitää ihan kysyä että olitko ajellut moottoriveneellä tai millään vesikulkuneuvolla aiemmin? Millaisella miehistöllä ne ensimmäiset keikat meni, vai toitko ketsin yksin laituriin? Menikö hyvin?

Lue lisää

...Niin ja olihan vaimo mukana ensipurjehduksella, hänkin oli joskus istunut soutuveneessä joten kokemusta veneilystä oli. Parkkeeraaminen sujui kohtuullisen hyvin kun ensin kokeilin avoimilla vesillä kuinka massa hidastuu ja kuinka sitä voi koneella säätää.

HienoaKunOsaaOppia kirjoitti:

Harmittaako noin pahasti, jos toiset pystyy?

Jos koneella tullaan, niin iso vene on paljon pientä helpompi. Purjevene ei edes mene tuulen mukana sivuttain niin kuin moottoriveneet.

Mikä siinä olisi muka vaikeaa?

Lue lisää

Iso vene ei käänny taikka ainakaan pysähdy yhtä helposti kuin pienempi, joten vaarassa on rikkoa jotain joko omasta veneestä, naapurin veneestä tai laiturista, jos jokin menee pieleen. Eikä voi yhtä helposti pistää omaa jalkaa tai kättä toppariksi.

Ja isolla veneellä on muutenkin ahtaampaa, pienellä veneellä on enemmän tilaa ympärillään. Laituriparlamentin korskeimmat herrat toki sanovat että eihän tuo ole temppu eikä mikään, mutta nyt puhutaankin veneilyn aloittelijoista, ei kokeneista konkareista.