Toisen maailmansodan eräs kiinnostavin tieto liittyy siihen että Neuvostoliittoa lukuunottamatta kaikki suurvallat käyttivät sotavarustelustaan ylivoimaisesti suurimman osan ilma- ja merisotaan. Tässä arviot (lähde: Phillips Payson O'Brien, How The War Was Won)
Saksa: maasota 30%, ilmasota 58%, merisota 12%
Britannia: maasota 20-25%
USA: maasota 25% (osa tuotannosta meni liittolaisille)
Japani: maasota 17-18%, ilma- ja merisota 82-83%
Toinen maailmansota ei vastoin yleistä luuloa ollut suurten massa-armeijoiden ratkaisemaa vaan sodan lopputulos syntyi pääasiassa siten miten sota kehittyi laajoilla merialueilla sekä sitä ja Eurooppaa kontrolloivalla ilmasotarintamalla.
Saksa: maasota 30%, ilmasota 58%, merisota 12%
Britannia: maasota 20-25%
USA: maasota 25% (osa tuotannosta meni liittolaisille)
Japani: maasota 17-18%, ilma- ja merisota 82-83%
Toinen maailmansota ei vastoin yleistä luuloa ollut suurten massa-armeijoiden ratkaisemaa vaan sodan lopputulos syntyi pääasiassa siten miten sota kehittyi laajoilla merialueilla sekä sitä ja Eurooppaa kontrolloivalla ilmasotarintamalla.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Saksa puolusti keväällä 1945 sinnikkäästi Kurinmaata Baltiassa juuri siksi että amiraali Dönitz vetosi Hitleriin siinä että alue oli pidettävä hallussa uuden sukupolven sukellusveneiden harjoittelu ja testausalueena. Se osoittaa miten alisteisessa asemassa maasota oli loppuun asti Saksan sotastrategiassa. Tämä selittää myös sen miksi Saksan hävittäjävoimat vedettiin syksystä 1943 lähtien rintamilta pääasiassa suojaamaan Saksan kotirintaman sotatuotantoa ja kaupunkeja.
Armeijoiden kohtaloa tärkeämpää Saksan sodanjohdolle oli omat kaupungit ja sotatuotanto.
Eipä ihme, että hävisivät.
sitä, että meri- ja ilmavoimien sotavarustus on monin verroin kalliimpaa maavoimiin nähden.
"Toinen maailmansota ei vastoin yleistä luuloa ollut suurten massa-armeijoiden ratkaisemaa vaan sodan lopputulos syntyi pääasiassa siten miten sota kehittyi laajoilla merialueilla sekä sitä ja Eurooppaa kontrolloivalla ilmasotarintamalla."
Ei todella tainnut ratkaista mitään kun Saksaan -45 työntyi idästä noin 5 miljoonaa ja lännestä noin 3 miljoonaa miestä maavoimia.
Samaan aikaan käytiin siis suurtaisteluja Saksan meri- ja ilmavoimia vastaan. Kertoisitko niistä?
"Armeijoiden kohtaloa tärkeämpää Saksan sodanjohdolle oli omat kaupungit ja sotatuotanto."
Kerro vähän siitä, miten kaupungit ja sotatuotanto jatkoivat taistelua, kun Wehrmacht oli tuhottu.
Okei, eli Guderian-jätkä ehtii juuri syöksyä syvyyteen kun "minä-vihaan-maavoimia" -tyyppi palaakin kesätauolta ja on jo hyppäämässä perässä. Nyt voi alkaa odottamaan konfederaatioapologistia tai uusnatsia, kumpi vain ilmestyy ensin ;)
"Toinen maailmansota ei vastoin yleistä luuloa ollut suurten massa-armeijoiden ratkaisemaa..."
Pakko ihmetellä miksi länsiliittoutuneet vaivautuivat kasaamaan massa-armeijan ihan turhaan länsirintamalle vain alle vuosi ennen sodan päättymistä? Ihan järjetöntä, kun voitto oli jo taskussa ilmankin ;)
"Se osoittaa miten alisteisessa asemassa maasota oli loppuun asti Saksan sotastrategiassa."
Taisinkin esittää "alistussuhteesta" muutaman polttavan huomion jo viime kerralla. Esimerkiksi kalliit taistelulaivat, jotka päätyivät liittoutuneiden puolella raskaiden jalkaväentukilaivojen rooliin maihinnousujen yhteydessä. Strategiset pommitusvoimat kaiketi myös voidaan nähdä alisteisina jalkaväelle, koska niiden tehtäväksi tuli Normandian maihinnousun edellä valmistella iskuillaan tietä maihinnousujoukoille ja sittemmin maavoimien etenemistä Saksaan. Yllättäen, en löytänyt vastakaikua noille "uusille näkemyksille" toisten "uuden näkemyksen" edustajien joukosta, mikähän siinäkin lienee ;)
Neuvostoliitto käytti ainoana suurvaltana maasotaan yli puolet varustelumenoistaan ja niinpä sen sotilaalliset menetyksetkin olivat siten hirvittävät: 14 241 000 taisteluissa menehtynyttä tai kadonnutta sotilasta, miliisiä, partisaania tai rajavartiaa.
Nehän ilmoittivat voittaneensa sodan lähes yksin ja juhlivat sitä vieläkin.
Tosin muuta juhlimista ei oikein taida olla?