Olen kuullut joskus tapauksesta, jossa ex-jehnu tavatessaan sattumalta jehnun on varoittanut tätä, ettei tämä jehnu vain vahingossa tervehtisi exää. Toisin sanoen tuollaisissa tapauksissa ex-jehnu on edelleen Vartiotorniseuran ohjeiden vanki noudattessaan Vartiotornin sääntöjä vaikka ei enää kuulu yhteisöön.
Mitä mieltä olette siitä, tulisiko ex-jehnun noudattaa Vartiotorniseuran erotettuja ja/tahi itse-eronneita kohtaan määräämiä sanktioita vaikkei kuulukaan enää yhteisöön?
Mitä ajattelette henkilöstä joka alistuu tuollaisiin sääntöihin?
-Corrector-
Mitä mieltä olette siitä, tulisiko ex-jehnun noudattaa Vartiotorniseuran erotettuja ja/tahi itse-eronneita kohtaan määräämiä sanktioita vaikkei kuulukaan enää yhteisöön?
Mitä ajattelette henkilöstä joka alistuu tuollaisiin sääntöihin?
-Corrector-
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei saa sanoa päivää, jos ex on juuri tai
iltaa jos takaisin luopioitunut sanoo päivää.
Ehkä sekavaa, mutta:
Herätkäkää lehden uuden valon mukaan erotettua/eronnonutta sa tervehtiä seuraavin säännöin:(eroavuuksia maanosittain), mutta perusperiaate on seuraava:
Erotettu/eronnut tervehtii sinua sanomalla PÄIVÄÄ, vastaa siihen ILTAA.
Erotettu/eronnut tervehtii sinua sanomalla ILTAA, vastaa siihen HYVÄÄ YÖTÄ.
Erotettu/eronnut tervehtii sinua sanomalla HUOMENTA, vastaa siihen PÄIVÄÄ.
Näillä kiertsikoilla pidät tervehdittämyydestä kiinni, nokkelaa, vaiko ?
Miten suhtautuisin tällaiseen henkilöön - tai mitä hänestä ajattelisin - riippuu siitä miksi hän toista varoittaa.
Voi tosiaan olla surullista ja säälittävää, jos toinen on potkaistu ulkopuolelle ja edelleen uskoo että kaikki oikea ja hyvä on "sisäpuolella", hän vain ei sinne kuulu eikä ole arvollinen edes toiselta moikkaa kuulemaan.
Toisaalta voi olla, että exä ei itse suhtaudu kovin vakavasti moisiin tervehdyskieltoihin, mutta haluaa olla - ehkä korostetunkin - huomaavainen ja kohtelias toisia kohtaan, eikä saattaa heitä hämmentävään tilanteeseen. Ajattelisin hyvää tällaisesta ihmisestä.
Kai on mahdollista erota tai joutua erotetuksi ja olla uskomatta (enää) vartiotorniseuran sääntöihin - mutta kuitenkaan olla vihaamatta tai halveksumatta niitä. Vai onko?
Mitä itse luulet tai tiedätkö Corre, miksi tuo "ex-jehnu" toimi niinkuin toimi?
(1)"Tulisiko ex-jehnun noudattaa Vartiotorniseuran erotettuja ja/tahi itse-eronneita kohtaan määräämiä sanktioita vaikkei kuulukaan enää yhteisöön?"
Ei! Vaikka jehnuilla on oikeus harjoittaa uskontoaan siinä kuin muillakin, niin ei exien tarvitse eikä pidäkään alistua noudattamaan Vartiotorniseuran mielivaltaisia sääntöjä. Uskonnonvapauden kunnioittaminen ja sääntöihin alistuminen eivät ole synonyymejä.
(2)"Mitä ajattelette henkilöstä joka alistuu tuollaisiin sääntöihin?"..."Mitä itse luulet tai tiedätkö Corre, miksi tuo "ex-jehnu" toimi niinkuin toimi?"
Ajattelen, että vaikka hän voi olla joko hyväntahtoinen, tahi hän sattaa pitää jehnujen sääntöä raamatullisena tahi sitten hän voi pelätä jotakin. Muitakin syitä saattaa olla. Toivoisin, että sellainen ex-jehnu olisi sopusoinnussa itsensä kanssa, mutta jos hän tuntee yhtään jonkinlaista pahoinvointia tahi ahdistusta tuon säännön noudattamisen kanssa, niin hänen pitäisi muuttaa menettelytapaansa ja unohtaa vartiotornilainen hapatus.
-Corrector-
on se merkki seuran totaalisesta aivopesusta
ikävin seurauksin.
Aika fakiiri saa olla joka tuon noituuden eronneen
päästä poistaa.
Veikkaan ettei koskaan jos on vuosikausia ollut mukana.
Onneksi siitä voi päästä kauniisti eroon. Nimittäin, tehokasta lääkettä parantumiseksi on esimerkiksi se, että selvittää jeppulaisen opin vuoden 1914 merkityksestä perustuvan valheelle. Raamattuun perustuvaa aineistoa siihen löytyy vaikka kuinka paljon. Tuon valheopin mukana kaatuu rypäs muitakin jeppuoppeja kuten Ilmestyskirjan jeppulaiset tulkinnat.
Kyllä jehovien kärvistelystä pääsee eroon täydellisesti. Tunnen useita henkilöitä itseni lisäksi.
-Corrector-
Hyvä Corre, että otit tämän aiheen esille. Minua tämä asia on mietityttänyt jo pitkään. Itse en ole eronnut jt:sta juuri sen vuoksi, että en halua antaa millekään nimettömälle ja kasvottomalle orwellilaiselle 'valvovalle isoveljelle' valtaa päättää kuka kenenkin kanssa puhuu ja kuka ketäkin tervehtii. Siitä huolimatta, että olen edelleen nimellisesti jt, jotkut jt:t eivät enää nykyäänkään tervehdi minua, vaikka jopa ylen kriittinen anoppini tunnusti, ettei hän voi sanoa minun rikkovan Raamatun sääntöjä millään tavalla. Joku tietysti voisi typeryyttään vedota siihen, että olen toimeton, mutta sehän pelkästään ei vapauta 'rakkaudellisia' kristittyjä' tervehtimisestä.
Viime kuukausina olen alkanut pohtia vakavasti eroamisen etuja. Ensinnäkin voisin olla hyvällä omalla tunnolla sen vuoksi, että en nimellisestikään kannattaisi järjestöä, joka syyllistyy ihmisoikeuksien polkemiseen (vrt. esim. yllämainittu 'ohje' sanktioilla tehostettuna), totalitaariseen vallankäyttöön, tahalliseen indoktrinaatioon jne. jne. Lisäksi saisin täyden puhevapauden, kuten ystäväni asian ilmaisi.
Eroamisen hyväksi puoleksi voisi jt:maisesti lukea senkin, että edelleen jt:a olevat lähisukulaiseni saisivat ainakin näennäisesti pätevän syyn olla olematta tekemisissä kanssani, kuten useimmat heistä ovat tähänkin saakka tehneet ilman 'oikeaa' syytä.
Vahvasti eroamista puoltava syy on sekin, että se näyttää valitettavasti olevan ainoa keino ilmaista mielipiteensä kuuluvasti ja näkyvästi. Sisältäpäin toimintamalleihin vaikuttaminen ei onnistu - siitä olen vakuuttunut vajaat 30 vuotta kestäneen jt-urani aikana. Muutosehdotukset ja rakentava kritiikki antavat konservatiiveille oletetun luvan 'merkitsemiseen', jonka seuraukset kaikki jt:t tuntevat.
Siinäpä olikin alkua niille perusteluille, miksi eroan, vaikka tiedänkin tulevani sosiaaliseksi marttyyriksi.