Herran voimasta uskon kautta, olen lujemmin sillä kannalla, että uskovainen tekee parannuksen kaikista syntivalinnoistaan. Olen alkanut pitää yksiselitteisesti vääränä luterilaisen kirkon opetusta, jonka mukaan parannusta synneistä ei tapahdu.
Luterilainen opetus ei pidä paikkaansa. Olen siitä käytännön esimerkki. Olen nykyään selvästi parempi ihminen Jumalan tahdon mukaan elämistä ajatellen kuin ennen uskoon tulemistani. Ja koko ajan muutun paremmaksi, teen vähemmän syntiä ja enemmän hyvää. Vaikka kirjoitukseni aihe on nyt tällainen, että muuta voisi luulla, olen myös nöyrempi nykyään kuin ennen. Tunnustan suoraan oman heikkouteni ja rajallisuuteni ja yhä harvemmaksi käyvät lankeemukseni.
Huom. en puhu perisyntisyydestä, vaan valinnoista. Perisyntisyyteeni en voi itse valinnoillani vaikuttaa.
Pelastusta ei voi ansaita omin teoin, vaan minä pelastun vain Jeesuksen tähden. Se on selvää.
Luterilainen opetus ei pidä paikkaansa. Olen siitä käytännön esimerkki. Olen nykyään selvästi parempi ihminen Jumalan tahdon mukaan elämistä ajatellen kuin ennen uskoon tulemistani. Ja koko ajan muutun paremmaksi, teen vähemmän syntiä ja enemmän hyvää. Vaikka kirjoitukseni aihe on nyt tällainen, että muuta voisi luulla, olen myös nöyrempi nykyään kuin ennen. Tunnustan suoraan oman heikkouteni ja rajallisuuteni ja yhä harvemmaksi käyvät lankeemukseni.
Huom. en puhu perisyntisyydestä, vaan valinnoista. Perisyntisyyteeni en voi itse valinnoillani vaikuttaa.
Pelastusta ei voi ansaita omin teoin, vaan minä pelastun vain Jeesuksen tähden. Se on selvää.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Minä olen ollut 40 vuotta uskossa, mutta en kehtaa kehua retostella tuolla tavoin. Ihminen tekee syntiä ajatuksin, sanoin ja teoin. Ja siksi kenestäkään ei tule synnitöntä tässä elämässä. Jos pystyy petraamaan tekojaan, niin asenteissa voi olla ongelmia. Ja sitten kun mieleen juolahtaa, että olen tässä kehittynyt kovasti, niin ylpeyden synti kolkuttaakin jo ovella.
Armoa tarvitsemme kaikki. Ja luterilaiset ovat oikeassa siinä, että pelastumme yksin armosta. En oikein jaksa uskoa siihen, että luterilaiset eivät uskoisi parannuksen tekoon. Kristityn elämä perustuu siihen. Jos emme ymmärrä parannuksen tarvetta, niin mihin sitä armoakaan tarvittaisiin. Ne kuuluvat olennaisesti yhteen.
Mutta toki olet oikeassa siinä, että oikeita valintoja tekemällä joissakin asioissa, niiden tekeminen vähitellen helpottuu. Mutta ihminen on monimutkainen olio. Kun yksi asia tulee suht kuntoon, niin löytyy aina jotakin petrattavaa. Ja siksi on mahdoton kerskailla edistymisellään.
En kerskaa, muuta kuin Herrastani Jeesuksesta.
Olen tehnyt parannuksen syntisistä ajatuksista, sanoista ja teoista. Kun puhun syntivalinnoista, tarkoitan tietenkin niitä kaikkia.
Ei ole ylpeyttä, retostelua ja kersausta todeta, että on tehnyt parannuksen.
Totean vilpittömästi, että olen tehnyt parannuksen syntivalinnoistani, kiitos Herran! Miksi niin harva iloitsee kanssani Herran teoista?
Pelastua voi yksin Jeesuksen ansiosta.
Vaeltakaa Hengessä, niin ette lihan himoa täytä. Ei ihminen omin voimin pysty jalostumaan, mutta kun elää aidosti lähellä Jumalaa, niin siinä voimassa varjeltuu ja sortuu harvemmin syntiin.
Ihmisen elämän tarkoitus on jumalallistaa itsensä omilla teoillaan ja valinnoillaan. Se tie on jokaiselle henkilökohtainen, eikä se ole kuin harvoille.