Ihminen syntyy alastomana. Alastomuus on siis ihmisen luonnollinen tila. Nyt on kuitenkin niin, että uskonnot (varsinkin islam, juutalaisuus ja kristinusko) kieltävät ihmisen ruumiin. Alastomuudesta on tehty jotakin sellaista, jota tulee hävetä. Alastomuus on tehty kielletyksi. Ja kun se on tehty kielletyksi, niin siitä on tullut erittäinkin houkuttelevaa. Seksuaalinen himo syntyy nimittäin kiellon vaikutuksesta ”Älä himoitse!”.
Ihmisellä on ruumiissaan useita ruumiin osia ja aukkoja kuten kädet, jalat, suu, silmät ja korvat. Ns. miestenlehtien sivuilla ei kuitenkaan näy näitä vaan ”kielletyt” ja verhotut ruumiinosat ja aukot. Näitä ovat naisen vagina, miehen siitin ja sen aukko, peräaukko ja jostain syystä, naisen rinnat. Meillä länsimaalaisilla on kannettavana vuosisatojen tukahdutettu ihmisyys, kiitos kristillisen kasvatuksen ja moraaliopetuksen. Islamilaisilla taas joskus koko naisen ruumis kielletään. Kauheimpana esimerkkinä tästä ovat nuorten tyttöjen ympärileikkaukset. Tosin poikienkaan ympärileikkauksessa ei ole mitään järkeä. Se on isiltä tullut oppi joihinkin uskontoihin. Jos Jumalan haluaisi että miehet olisivat esinahattomia, niin he syntyisivät esinahattomina.
Ns. kirosanoina emme käytä silmän ”öögonia” tai ”simmua” tai käden ”händyä” vaan vaginasta vittu ja siittimestä kulli tai kyrpä. Kirosanat ovat kuitenkin hyvin terapeuttisia ja tarpeellisia, mutta ne osoittavat että sukupuolielimet koetaan kielletyiksi. Kiroilu tai kiroaminen on sitä paitsi sitä, että puhumme ihmisistä pahaa heidän selkänsä takana. Tosin toisista pahan puhuminen on osoitus omasta alemmuuden tunteesta ja oikean itsetunnon puutteesta. Näin pahan puhujaakin täytyisi voida armahtaa. Todelliset hyvät tavat ja Tosi Ihmisyys kasvavat ihmisen sisältä. Ulkoa päin tulevat käskyt voivat saada meidät käyttäytymään etiketin mukaisesti, mutta ellemme muutu sisäisesti niin se kaikki on loputonta teatteria. Sitä samaa, joka pyörii joka puolella ympärillämme.
Kristillisten piirien ns. tosiuskovien piireissä sanotaan että seksi kuuluu avioliittoon. Tämä on mitä kauheinta seksuaalisuuden tukahduttamista. Seksi kuuluu ihmisyyteen ja ihmiselle. Se kuuluu lapsuuteen, nuoruuteen, aikuisuuteen ja vanhuuteen jossain muodossa ja jollain tavalla. Jo lapset ovat kiinnostuneet sukupuolielimistään. Tässä voimme valita lain orjuuden ja tukahduttaa heidät tai kasvattaa evankeliumin vapauteen Kristuksessa, eli antaa heidän kasvaa sisältä käsin terveeseen seksuaalisuuteen ja näin ihmisyyteen. Tukahduttamalla seksuaalisuuden ja kieltämällä normaalin ihmisyyden me olemme saaneet aikaan kaikenlaiset perversiot tirkistelystä pedofiileihin. Nämäkään jälkimmäiset eivät ole kuitenkaan syntiä tai jotakin sellaista, josta olisi tulossa iankaikkinen rangaistus. Kieroutunutta ja väärin kyllä ne kyllä ovat, mutta koko katolinen helvettiopetus on synnytetty tukahduttamaan ihmisen normaali kasvu. Sitä paitsi ihmisyyden (alastomuuden ja seksuaalisuuden) kieltäminen on myös Jumalan kieltämistä. Jumalahan on luonut ihmisen omaksi kuvakseen.
Vain kielletty hedelmä on houkutteleva. En tiedä onko liian rohkeaa väittää että täydellisessä seksuaalisessa vapaudessa kasvaa kaikkein tervein ihminen seksuaalisuudeltaan. Jos olisimme saaneet oppia jo lapsuudestamme lähtien, että vagina, siitin ja peräaukko ovat yhtä luonnollisia kuin silmä, korva ja suu niin olisimme terveempiä. Vuosisatojen kielletty seksuaalisuus purkautuu ulos tänä päivänä varaventtiilien kautta, jotka ovat syntyneet ”sallivan” yhteiskunnan myötä. Näitä ovat prostituutio ja pornoteollisuus. Seksuaalisuus ja alastomuus pysyvät kuitenkin tabuina ja näin viihde-, porno- ja esim. vaate- ja kosmetiikkateollisuus käärii voittoja jonkun kieroutuneen taskuihin.
Ihmisellä on ruumiissaan useita ruumiin osia ja aukkoja kuten kädet, jalat, suu, silmät ja korvat. Ns. miestenlehtien sivuilla ei kuitenkaan näy näitä vaan ”kielletyt” ja verhotut ruumiinosat ja aukot. Näitä ovat naisen vagina, miehen siitin ja sen aukko, peräaukko ja jostain syystä, naisen rinnat. Meillä länsimaalaisilla on kannettavana vuosisatojen tukahdutettu ihmisyys, kiitos kristillisen kasvatuksen ja moraaliopetuksen. Islamilaisilla taas joskus koko naisen ruumis kielletään. Kauheimpana esimerkkinä tästä ovat nuorten tyttöjen ympärileikkaukset. Tosin poikienkaan ympärileikkauksessa ei ole mitään järkeä. Se on isiltä tullut oppi joihinkin uskontoihin. Jos Jumalan haluaisi että miehet olisivat esinahattomia, niin he syntyisivät esinahattomina.
Ns. kirosanoina emme käytä silmän ”öögonia” tai ”simmua” tai käden ”händyä” vaan vaginasta vittu ja siittimestä kulli tai kyrpä. Kirosanat ovat kuitenkin hyvin terapeuttisia ja tarpeellisia, mutta ne osoittavat että sukupuolielimet koetaan kielletyiksi. Kiroilu tai kiroaminen on sitä paitsi sitä, että puhumme ihmisistä pahaa heidän selkänsä takana. Tosin toisista pahan puhuminen on osoitus omasta alemmuuden tunteesta ja oikean itsetunnon puutteesta. Näin pahan puhujaakin täytyisi voida armahtaa. Todelliset hyvät tavat ja Tosi Ihmisyys kasvavat ihmisen sisältä. Ulkoa päin tulevat käskyt voivat saada meidät käyttäytymään etiketin mukaisesti, mutta ellemme muutu sisäisesti niin se kaikki on loputonta teatteria. Sitä samaa, joka pyörii joka puolella ympärillämme.
Kristillisten piirien ns. tosiuskovien piireissä sanotaan että seksi kuuluu avioliittoon. Tämä on mitä kauheinta seksuaalisuuden tukahduttamista. Seksi kuuluu ihmisyyteen ja ihmiselle. Se kuuluu lapsuuteen, nuoruuteen, aikuisuuteen ja vanhuuteen jossain muodossa ja jollain tavalla. Jo lapset ovat kiinnostuneet sukupuolielimistään. Tässä voimme valita lain orjuuden ja tukahduttaa heidät tai kasvattaa evankeliumin vapauteen Kristuksessa, eli antaa heidän kasvaa sisältä käsin terveeseen seksuaalisuuteen ja näin ihmisyyteen. Tukahduttamalla seksuaalisuuden ja kieltämällä normaalin ihmisyyden me olemme saaneet aikaan kaikenlaiset perversiot tirkistelystä pedofiileihin. Nämäkään jälkimmäiset eivät ole kuitenkaan syntiä tai jotakin sellaista, josta olisi tulossa iankaikkinen rangaistus. Kieroutunutta ja väärin kyllä ne kyllä ovat, mutta koko katolinen helvettiopetus on synnytetty tukahduttamaan ihmisen normaali kasvu. Sitä paitsi ihmisyyden (alastomuuden ja seksuaalisuuden) kieltäminen on myös Jumalan kieltämistä. Jumalahan on luonut ihmisen omaksi kuvakseen.
Vain kielletty hedelmä on houkutteleva. En tiedä onko liian rohkeaa väittää että täydellisessä seksuaalisessa vapaudessa kasvaa kaikkein tervein ihminen seksuaalisuudeltaan. Jos olisimme saaneet oppia jo lapsuudestamme lähtien, että vagina, siitin ja peräaukko ovat yhtä luonnollisia kuin silmä, korva ja suu niin olisimme terveempiä. Vuosisatojen kielletty seksuaalisuus purkautuu ulos tänä päivänä varaventtiilien kautta, jotka ovat syntyneet ”sallivan” yhteiskunnan myötä. Näitä ovat prostituutio ja pornoteollisuus. Seksuaalisuus ja alastomuus pysyvät kuitenkin tabuina ja näin viihde-, porno- ja esim. vaate- ja kosmetiikkateollisuus käärii voittoja jonkun kieroutuneen taskuihin.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Olen kanssasi samaa mieltä, että kielteinen suhtautuminen seksuaalisuuteen aiheuttaa paljon ongelmia. Mielestäni seksi on kuitenkin intiimiä ja siksi esim. en pidä ajatuksesta jossa seksi erotetaan tunteista kuten vaikkapa yhden yön suhteissa. Ajatteli ihmistä sitten eläimenä ja evoluution tuloksena tai Jumalan kuvana, on ihminen kuitenkin jo niin korkealla tasolla "kehityksessä" ettei ihmisellä seksi ole pelkästään eläimellistä kiimaa (vaikka sitäkin). Ihminen on ajatteleva olento ja mielestäni seksiä ei tulisi latistaa vain fyysikseksi aktiksi.
Uskonnollinen ajattelutapa äärimmilleen vietynä kuitenkin saattaa tukahduttaa kyvyn nauttia seksistä. Koko ajan täytyy miettiä saako seksiä harrastaa ja jos saa niin kuinka pitkälle voi mennä...pitäisikö olla varma, että toinen on tuleva puoliso tai olla jo naimisissa. Ja mitä jos seksiä haluaa kokeilla jo ennen avioliittoa. Kyllä se henkilökohtaisen kokemuksen perusteella haittaa, jos samalla miettii onkohan tämä nyt väärin...
Ja uskonnollisessa ympäristössä kasvavat lapset saattavat helpommin alkaa kokea olevansa seksuaalisesti poikkeavia ja kokea vetoa asioihin joihin eivät saisi. Henkilökohtaisesti ainakin koen, että minulle eroottiset tunteet omaan sukupuoleen ovat olleet aina hirvittäviä ja synnillisiä...ehkäpä juuri siksi ne ovat kiehtoneet niin paljon.
Seksin tulisi olla iloinen ja myönteinen asia eikä jotain jossa omia ajatuksiaan ja fantasioitaan tulee eritellä ja pohtia ovatko ne synnillisiä vai eivät.
1.
Kristinusko ei kiellä "ihmisen ruumista", päinvastoin.
Eikö Jumala, joka on ihmisen Luoja, paremmin kuin kukaan muu ymmärtäisi ihmisen kokonaisuutena, juuri sellaisena kuin ihminen on?
Siispä väitteen ettei Jumala ymmärrä ihmistä oikein (tai että kristinusko kieltää ihmisen ruumiin) täytyy perustua väärinkäsitykseen. Kyseessä on joko väärä kristillinen tulkinta (uskovaisuus jossa ihmisen ruumiillisuus koetaan häpeällisenä, gnostilainen dualismi: henki on jumalallinen, ruumis saastainen jne.) tai sitten ei-uskovien väärä käsitys kristillisyydestä ja kristillisistä tulkinnoista!
Ehkä siis onkin niin että ne, joiden mielestä kristinusko "kieltää ihmisen ruumiin", itse käsittävät ihmisen ruumiillisuuden ja seksuaalisuuden rajoittuneesti, koska heiltä puuttuu oikea kokemus ja näkemys ihmisen kokonaisvaltaisesta olemisesta - nimenomaan siitä elämäntilasta, jossa ihminen persoonana on Jumalan yhteydessä siinä toteuttaen itseään aidolla tavalla?
2.
> Meillä länsimaalaisilla on kannettavana vuosisatojen tukahdutettu ihmisyys, kiitos kristillisen kasvatuksen ja moraaliopetuksen. <
On eri asia TUKAHDUTTAA himo
(jolloin se jää tukahdutettuna olemaan ihmisen olemuksen näkymättömiin kerrostumiin, vaikuttaen hänen olemisessaan ja tullen esiin erilaisina muuntumina, usein mm. moralismina ja kiihkeänä tuomiona asianomaisen mielestä seksuaalisesti moraalittomia kohtaan)
ja VAPAUTUA himosta
(jolloin ihminen on itsensä kanssa sopusoinnussa ja uskaltaa kohdata omat kiusauksensa ja himonsa, niitä tukahduttamatta).
> Seksuaalinen himo syntyy nimittäin kiellon vaikutuksesta "Älä himoitse!" <
Tässä kirjoittaja siteeraa Roomalaiskirjeen sitä osaa, jossa Paavali käsittelee lain ja evankeliumin eroa:
Laki voi korkeintaan osoittaa mikä on väärin, mutta ei anna voimaa siitä vapautumiseen - siksi lain tehtävä on "olla kasvattaja Kristukseen" eli osoittaa ratkaisua ihmisen ulkopuolella.
Laki (kiellot) johtaa TUKAHDUTTAMISEEN, mutta jos lain annetaan johtaa Kristuksen luo, jolloin Hänessä oleva ratkaisu tulee ihmisen ulkopuolelta hänen sisälliseksi omaisuudekseen, seurauksena on pääsy uuteen elämäntilaan, jossa himo opitaan voittamaan VAPAUTUMISEN kautta.
Kristillistä terminologiaa käyttäen kyse on "lihan" ja "hengen" ristiriidasta - ja ristin teologiasta.
Jumalan Pojan kuolemassa ja ylösnousemuksessa saatu voitto ja siihen sisältyvä voima tulee niiden osaksi jotka omien taistelujensa ja ponnistelujensa sijasta antatuvat Kristukselle. Voitto syntiin ja kiusaukseen nähden ei siis olekaan siinä että me omin ponnistuksin ja legalistisin pyrkimyksin pyhitämme itseämme ja voitamme kiusaavat himot, vaan että Jeesus Kristus saa voittaa meidät ja sisimpämme itselleen. Sellainen kristillisyys ei tuota ahdistavaa moralismia vaan näyttää tien todelliseen pyhitykseen ristin kautta, armossa.
Tietenkin. Koska Jumala on asettanut elämän löytymisen juuri Kristukseen, tämä on todellisen vapautumisen ehto, tulla osalliseksi Hänen voitostaan.
3.
On totta että jos kristinusko ja sen varsinainen sanoma eli evankeliumi typistetään lain tasolle, seurauksena on tukahduttamista ja moralismia, mutta tämä ei ole oikeaa kristillisyyttä, ei ainakaan kristillisyyden ydintä.
Kristillisyyden ydin on sanoma Jeesuksesta Kristuksesta, ei jonakin käsitteenä tai ulkonaisena esikuvana vaan sisällisenä Vapahtajana, jossa meillä on YHTEYS Jumalaan, siis ihmisen kokonaisvaltaiseen Luojaan ja elämän todelliseen alkuperään. Kysymys on "rakkaussuhteesta".
Uskonnollisia käyttäytymismalleja voidaan opettaa, siirtää sukupolvelta toiselle ja niihin sitouttaa, mutta elävä suhde Kristukseen on Jumalan teko - tätä tapahtumaa Raamattu nimittää uudestisyntymiseksi, se on tulemista sovintoon ensinnä Jumalan ja sen kautta itsensä ja lähimmäistensä kanssa.
Ihminen joka yrittää tulla toimeen itsensä kanssa ilman lakia ja ilman evankeliumia, joutuu selittämään tyhjiin eli kieltämään tai ainakin kiertämään Raamatun ilmoituksen synnistä.
Kaikesta tulee suhteellista. Ei ole auktoriteettia yläpuolella ihmisen.
Vapautuminen tästä lähtökohdasta käsin on keinotekoista eikä koskaan voi tuoda kestävää ratkaisua ihmisyyden probleemaan.
Korostan, mitä on seksuaalinen vapautuminen ulkopuolella Jumalan ja Hänen hyvän tarkoituksensa toteuttamisen?
Hyvä tarkoitus on siis koko ihmistä varten, armossa. Näin ollen mikään vastausmalli armon ulkopuolella ei voi olla todellista vapautumista vaan johtaa syvemmälle riippuvaisuuksiin ja orjuuteen.
4.
Jos lainomainen "kristillisyys" ilman evankeliumin esittämää suhdetta Jeesukseen johtaa tukahduttamiseen ja seksuaalikielteisyyteen, ei Jumalan evankeliumin halveksiminen ja seksuaalisuuden toteuttaminen väärässä vapaudessa johda yhtään parempiin lopputuloksiin, päinvastoin, seurauksena on yhä pahempaa turhautumista ja väärinymmärrystä.
Onko maailma tullut paremmaksi ns. seksuaalisen vapautumisen myötä, kun kristillinen moraali on nähty vanhanaikaiseksi ja ihmistä rajoittavaksi ja heitetty romukoppaan?
Väitän:
ei ole, vaan ihminen on - keinotekoisen vapautumisensa myötä - mennyt yhä enemmän hukkaan itseltään.
Seurauksena on sitten mm. tällaisia väittämiä:
> täydellisessä seksuaalisessa vapaudessa kasvaa kaikkein tervein ihminen seksuaalisuudeltaan. <
Näkemys sisältää virheajatuksen ihmisen synnynnäisestä täydellisyydestä, oikeastaan jumalallisuudesta. Ihminen voi viettejään ja vaistojaan toteuttamalla omassa itsessään elää hyvän ja laadukkaan elämän rakentaen positiivista ilmapiiriä ja yhteistä hyvää.
Tähän käsitykseen ei mahdu Raamatun ilmoitus ihmisen syntisyydestä. Oppi terveestä ja synnittömästä ihmisestä joka voi rajatta toteuttaa itseään, selittää "synnit" ja "demonit" kasvatuksen ja kulttuurin tuottamiksi lukkiutumiksi jne. jolloin asetelma saadaan käännettyä päälaelleen: siis kristinuskon moraaliopetus itse asiassa pitää yllä syntejä ja johtaa niihin, tuloksena kaikenlaisia perversioita ja raiskauksia, mutta jos ei olisi kristillistä moraaliopetusta käskyineen silloin ihminen luonnostaan ilman vahingollisia lukkiutumia toteuttaisi seksuaalisuutta terveellä ja myös moraalisesti kestävällä tavalla!
Kaikesta huolimatta tosiasiana pysyy että ihminen on syntinen.
Siksi tarvitaan myöskin laki.
Mutta laissa itsessään ei ole vapauttavaa voimaa. Siksi kristillisyyden saarnaaminen lakina, jossa ydin on ihmisen käyttäytyminen ja teot, ei johda kokonaisvaltaisesti mielekkääseen ja vapautettuun elämään.
Vielä tänä päivänäkin on voimassa evankeliumin ihmeellinen lupaus:
Antautuminen Jeesukselle Kristukselle ja sitoutuminen Häneen tuo vapauden - se merkitsee kyllä joskus taisteluja, kilvoitusta, mutta tämän kilvoituksen perustana on armo ja rauha, sovinto, sopusointu itsensä ja (myös) seksuaalisuutensa kanssa.
5.
Uskovaksi tuleminen saattaa merkitä kamppailua kun Pyhä Henki alkaa vapauttaa väärän seksuaalivapauden tuottamista orjuuttavista sidoksista, usein jopa henkivalloista, moraalittomuuden aikaan saamista virheellisistä
käyttäytymismalleista ja kapinallisuudesta, jossa yksilö on rikkonut sekä Jumalaa että itseään vastaan. Tämä kamppailu on kuitenkin mielekästä, koska siinä on elämän tunteminen ja halu totuuteen.
Vain totuus tekee vapaaksi.
Tahdon rohkaista jokaista kilvoittelevaa veljeä ja siskoa joka ehkä on pettynyt itseensä ja omiin yrityksiinsä. Pettymystesi ja itkujesi keskellä, nosta katseesi Jeesukseen Kristukseen.
Jos olet epäonnistunut sen noudattamisessa minkä tiedät oikeaksi, vastaus ei ole nyt tehdä kompromisseja oikean ja väärän välillä, vastaus on Jeesuksen onnistumisessa.
Pyydä että Hän kirkastaisi voittotietään ja Hänelle antautumisen siunausta sinulle.
Jumalan rakkaus karkoittaa masennuksen hengen.
Jeesus ei ole sinua vastaan vaan sinun puolellasi elämäsi kipuilussa, myös epäonnistumistesi ja lankeemustesi itkuissa!
PARANTUMISESTA VIELÄ:
Terve seksuaalisuus ei ole kristillisen uskon edellytys. Ainoa edellytys on tulla sellaisena kuin on, syntisenä ja ehkä seksuaalisuudessaan monella tapaa rikkinäisenä Jeesuksen luo, ottaa vastaan anteeksiantamus ja sitoutua totuuteen. Siitä alkaa Pyhän Hengen eheyttävä työ.
Emme ole uskovia sitten, kun olemme kylliksi parantuneet, olemme uskovia tullessamme rikkinäisinä Jeesuksen luo, siitä alkaa parantuminen.
Tällä tiellä Jumalan pyhä laki osoittaa alati muuttavan, eheyttävän ja uudistavan rakkauden lähdettä, täydellistä armoa Golgagan täytetyn työn perusteella.
Ihmisen seksuaalisuudesta ja seksuaalisista lukkiutumista voidaan väitellä loputtomasti ja esittää hienoja teorioita, joilla pyritään sivuuttamaan evankeliumin yksinkertainen totuus - mutta, tiedätkö mitä?
Jeesuksen vapauttava voima on yhä se joka toimii.
6.
Samalla tavalla kuin alkoholisti voi tulla Jeesuksen luo vapautuakseen alkoholismistaan, seksiaddikti voi tulla Hänen luokseen vapautuakseen elämää kahlitsevasta himosta, joka vääristää hänen seksuaalisuutensa - mutta tällainen Jeesuksen luo tuleminen, ellei se saa kasvaa kokonaisvaltaiseksi antautumiseksi, ei tuo kestävää ratkaisua!
Yksilön todellinen ongelma näet ei ole tämä tai tuo himo, vaan sisällisen yhteyden puute, jota hän pyrkii korvaamaan tavalla ja toisella.
Ristin kautta tuleva voitto elämän kokonaisvaltaiseksi vapautumiseksi, joka on lähtemistä parantumisen prosessiin Jumalan Sanan alamaisuudessa, kuuluu niille jotka suostuvat koko elämänsä laajuudelta astumaan totuuteen Kristuksessa.
Kaikille muille Kristuksen voitto ja yltäkylläisen elämän täyteys jää salaisuudeksi - he tahtoisivat ehkä omaksua armon lupana ja oikeutuksena irstauteen, mutta hylätessään ristin jäävät samalla vaille todellista armoa, sillä ARMO (pelastavana ja parantavana elämäntilana) on vain Kristuksessa:
1) Hänessä, joka kuoli. - Ja jolle antautumalla mekin saamme ristin todellisuudessa kuolla pois vanhasta, itsekkäästi eletystä elämisen mallista, siitä elämäntavasta jossa vapautta tavoitellen syvemmin jouduimme synnin orjuuteen.
2) Hänessä, joka nousi ylös. - Että mekin Hänessä voimme elää uutta elämää, osallisina Hänen voitostaan, toteuttaen sitä mikä on hengellistä ja sen kautta syvemmin löytäen itsemme, tutustuen siihen mikä meissä on aidointa ja syvintä.
Tämäkö olisi ihmisyyden tukahduttamista?
Jeesus on VAPAHTAJA. Hän sanoo Raamatussa myös niin että jotka tulevat Hänen luokseen, tulevat kyllä tuntemaan onko "tämä oppi" Jumalasta vai onko se pelkkää ihmisen puhetta.
Kaikki muu - myös ihmisen uskonnollisuudet - vie orjuuteen. Vapaus olla ihminen löytyy vain sitoutumisesta Jumalaan, vapautumisesta oman itsekkään minän eli lihallisuuden hallintavallasta.
Kristillisyys elämänä Jumalan yhteydessä on äärettömän mielenkiintoista ja elämänmyönteistä - myös aidosti seksuaalimyönteistä. Se on olemista parantumisen prosessissa -
mutta ensin täytyy myöntää olevansa sairas.
7.
Kuten eräässä kirjassa sanotaan:
"Ennen tarpeen tajuamista ei voi koskaan tulla muutosta."
Mikä on syvin tarpeesi?
Me puhumme ei asiasta ja kuitenkin samasta. Minä yritän kertoa mistä himo tulee ja sinä kerrot, että se lähtee samalla lääkkeellä millä se on tullutkin.
Ihmettelen todella tätä kirkollista keskiaikaista pimeyttä ja sen tuottamaa himoa vääristyneeseen seksuaalisuuteen. Olen katsellut ihmeissäni näitä tämän päivän miestenlehtiä, joissa on lähikuvia siittimistä, vaginoista ja peräaukoista. Lisäksi voi olla kuvattuna siemennestettä eli spermaa naisen kasvoilla. Ajatelkaa jos naisen kasvoihin olisi sotkettu esim. vaikkua tai räkää. Se ai taitaisi ainakaan vielä kiihottaa tai edes kiinnostaa ketään.
Kuitenkin siemenneste on aivan normaali erite ja vieläpä siinä mielessä erikoinen erite, että se on ihmisen elämisen kannalta välttämätön neste. Sisältäähän se siittiöitä. Jokainen ymmärtää ainakin teorian tasolla, että siittiö hedelmöittää naisen munasolun ja näin meistäkin on jokainen saanut alkunsa ainakin ruumiin osalta.
Juutalaisuudessa oli sellainen käsitys, että me olemme siitetyt synnissä. Kuitenkin Jumala sanoo ihmiselle: ”lisääntykää…”. Isien laki oli tiukkaakin tiukempaa sukupuolimoraalia. Kaikki, jotka ovat lukeneet Raamattunsa tietävät, että esim. kuukautisvuotoinen nainen oli saastainen tämän idioottimaisen käskyjen kokoelman perusteella. Jumala on kuitenkin suunnitellut ja toteuttanut naisen ruumiin. Jumala ei luo mitään epäpyhää vaan sangen hyvää. Mutta saastaisille kaikki on saastaista. Kaiken tämän kauheuden ja ihmisvastaisuuden joku älypää munkki siirsi juutalaisuuden opista kristinuskonnonkin oppiin.
Sukupuoliasioissa ja sukupuolielimissä ei ole siis mitään pahaa, eikä salailtavaa. Minulla on sellainen tunne, että kaikki sukupuolimoraali ja laki synnyttää kaiken himon. Ajattelen myös niin että tukahdutettu seksuaalisuus pullistuu esiin eräänlaisina kasvaimina ihmiskunnan ruumiissa. Näitä ovat seksuaaliset vääristymät. Pelkään että ne ihmiset ovat harvassa, jotka saavat armon kokea todellisen puhtaan seksuaalisen mielihyvän. Joka tapauksessa se ei voi tapahtua ennen kuin ihmiskunta vapautuu lain alta Kristuksen suomaan vapauteen.
Onhan aivan jotain suuremoista elää siinä armon vapaudessa, jossa ei lakia saarnata enää ulkoapäin. Siellä ihminen saa varttua rakkauden ja vapauden ilmapiirissä. Siemen on kylvetty Kristuksen kuolemassa jokaisen ihmisen sydämeen. Tämä siemen on Jumalan Sana, jokaisen ihmisen puolesta. Tämä siemen on toivo siitä kirkkaudesta, että ihminen vielä kerran saa elää vapaana laista ja synnistä.
Sanot:
> Minä yritän kertoa mistä himo tulee ja sinä kerrot, että se lähtee samalla lääkkeellä millä se on tullutkin. <
Sanoin:
"Oppi terveestä ja synnittömästä ihmisestä joka voi rajatta toteuttaa itseään, selittää "synnit" ja "demonit" kasvatuksen ja kulttuurin tuottamiksi lukkiutumiksi jne. jolloin asetelma saadaan käännettyä päälaelleen: siis kristillinen moraaliopetus itse asiassa pitää yllä syntejä ja johtaa niihin, tuloksena kaikenlaisia perversioita ja raiskauksia, mutta jos ei olisi kristillistä moraaliopetusta käskyineen silloin ihminen luonnostaan ilman vahingollisia lukkiutumia toteuttaisi seksuaalisuutta terveellä ja myös moraalisesti kestävällä tavalla."
(kappaleessa 4.)
Jos ajatuksesi oli ja on että himo on lain seurausta, käsitit vastaukseni väärin. En suinkaan sanonut että se lähtee "samalla lääkkeellä" (=laki), päinvastoin:
"Laki voi korkeintaan osoittaa mikä on väärin, mutta ei anna voimaa siitä vapautumiseen...
Laki (kiellot) johtaa TUKAHDUTTAMISEEN, mutta jos lain annetaan johtaa Kristuksen luo, jolloin Hänessä oleva ratkaisu tulee ihmisen ulkopuolelta hänen sisälliseksi omaisuudekseen, seurauksena on pääsy uuteen elämäntilaan, jossa himo opitaan voittamaan VAPAUTUMISEN kautta."
(kappaleessa 2.)
"On totta että jos kristinusko ja sen varsinainen sanoma eli evankeliumi typistetään lain tasolle, seurauksena on tukahduttamista ja moralismia, mutta tämä ei ole oikeaa kristillisyyttä, ei ainakaan kristillisyyden ydintä..."
(kappaleessa 3.)
Tahdon korostaa että voima himon voittamiseen on armo, joka merkitsee uutta elämäntilaa, vapautta olla juuri se joka olen.
***
Mielestäsi ihmisen terve seksuaalisuus ja "armo kokea todellinen puhdas seksuaalinen mielihyvä" ei voi tapahtua "ennen kuin ihmiskunta vapautuu lain alta Kristuksen suomaan vapauteen". Tähän liittyen sanot:
> Onhan aivan jotain suurenmoista elää siinä armon vapaudessa, jossa ei lakia saarnata enää ulkoapäin. <
Erityisesti kirjoituksesi viimeinen lause on briljantti:
> Tämä siemen on toivo siitä kirkkaudesta, että ihminen vielä kerran saa elää vapaana laista ja synnistä. <
Olen samaa mieltä, toivo on Pyhän Hengen osallisuuden kautta oleva Kristus meissä, se on sydämiimme kylvetty siemen, Jumalan Sana, mutta tämä siemen ei ole jokaisen ihmisen sydämessä, kuten väität, se on niiden sydämissä joissa Kristus on.
Käytät kristillisiä termejä ja ymmärrät monet asiat älyllisesti eli ulkonaisesti sinänsä oikein, esimerkiksi juuri tämä että on suurenmoista elää armon vapaudessa, ongelma syntyykin kun siirrät Kristuksessa olevat elämäntotuudet Kristuksen ulkopuolelle, ikäänkuin ne koskisivat jumalatonta maailmaa ja jumalaton maailma voisi ne täydesti kokea ja elää todeksi. Näin ei ole. Herääkin kysymys, tunnetko itse ollenkaan sitä Kristuksessa olevaa armoa, josta puhut?
Uskovan omistama kirkkauden toivo Kristuksessa viittaa tulevaisuuteen. Vaikka olemmekin osalliset siitä jo nyt armossa, vasta perillä täydellisessä kirkkaudessa synti kaikkine houkutuksineen ja himoineen on poissa. Siihen asti on olemassa laki. Lain tehtävä ei ole johtaa meitä legalistiseen elämään (tukahduttamiseen) vaan Kristuksen luo (jossa on vapautuminen).
***
Tukahduttaminen on roskien lakaisemista maton alle. Ne kuitenkin jäävät olemaan sinne ja vaikuttavat vahingollisina "kohoutumina" ihmisen elämässä.
Ajatellaanpa asiaa näin. Jos pöydällä on likatahroja legalismi saattaisi olla näiden tahrojen peittämistä kauniilla pöytäliinalla, mutta puhdistuminen ja vapautuminen Jeesuksen veren kautta on sitä että tuo pöydän pinta eli itse ongelma tuodaan valoon ja käsitellään.
On aivan eri asia peittää ongelma tai pestä se pois.
Jos legalismi on ongelman peittämistä, oppi täydellisestä ja itsessään kelvollisesta ihmisestä joka ei tarvitse Parantajaa on ongelman selittämistä tyhjiin, todellisuuden kieltämistä.
Ihminen joka ei todellisesti tunne armoa, ei tunne myöskään Jeesuksen Kristuksen sovintoveren voittavaa ja vapautuneeseen pyhityselämään johtavaa voimaa. Tällainen ihminen saattaa kyllä puhua armosta - mutta mistä armosta hän silloin puhuu?
Todellisuudessa armo on "lakitermi", oikeudenmukaisuuteen ja rangaistukseen liittyvä käsite, jonka sisällinen todellisuus eli toteutuminen merkitsee vapauttavaa tuomiota, pääsyä oikeudenmukaisen rangaistuksen alta.
Jos oikeudenmukaisuus, siis Jumalan pyhyys ja sen seurauksena oleva lain todellisuus selitetään tyhjiin, mitä silloin on armo?
***
"Ristin kautta tuleva voitto elämän kokonaisvaltaiseksi vapautumiseksi, joka on lähtemistä parantumisen prosessiin Jumalan Sanan alamaisuudessa, kuuluu niille jotka suostuvat koko elämänsä laajuudelta astumaan totuuteen Kristuksessa.
Kaikille muille Kristuksen voitto ja yltäkylläisen elämän täyteys jää salaisuudeksi - he tahtoisivat ehkä omaksua armon lupana ja oikeutuksena irstauteen, mutta hylätessään ristin jäävät samalla vaille todellista armoa, sillä ARMO (pelastavana ja parantavana elämäntilana) on vain Kristuksessa.
Kristillisyys elämänä Jumalan yhteydessä on äärettömän mielenkiintoista ja elämänmyönteistä - myös aidosti seksuaalimyönteistä. Se on olemista parantumisen prosessissa."
(kappaleessa 6.)
SUMMA SUMMARUM:
Jumala ei laita laastaria haavan ja märkäpaiseen päälle. Hän tahtoo käsitellä, avata ja puhdistaa haavat. Siksi kristillisyyteen eli Jumalan kohtaamiseen ja Hänen tuntemisessa kasvamiseen kuuluu oman itsensä kohtaaminen, sen tunteminen ja tunnustaminen Kristuksen valkeudessa, mitä minä ihminen itsessäni olen ja sisällän. Valossa oleminen ei merkitse lain ahdistamana ja rusikoitavana olemista.
Näin ollen elämään kristittynä kuuluu kipu, joka on seurausta todellisuuden kohtaamisesta ja alistumisesta parantumiseen, mutta kipu ei ole itseisarvo eikä toivottomuutta.
Kaikkea kannattelee ihana armo. Se on Kristuksessa oleva ikuinen toivo.
Saan elää ihmisenä Hänen kanssaan eikä minun tarvitse sulkea silmiäni todellisuudelta, ei myöskään synniltä. Saan kohdata kiusaukseni - ja niidenkin kautta kasvaa Kristuksessa olevan voiton tuntemisessa.
Tuo voitto ei ole jotakin haahuilua tai humanistista armo-oppia, se on se sisällinen elämäntodellisuus jossa totuus tekee ihmisen vapaaksi.
"Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille" (Tiit. 2:11)
Jos armosi on tällaista armoa. Kaikki ihmiset pelastavaa Jumalan armoa, niin puhumme samaa kieltä.
Jos taas armosi täytyy ansaita uskonratkaisuilla tai kasteilla niin lopetetaan keskustelu tähän.
Kaikki ihmiset pelastuvat. Kaikki muu opetus on lakia ja omavanhurskautta.
Jossain vaiheessa kristillisissä piireissä ymmärrettiin, että ihmisen ruumiillisuus ja erityisesti seksuaalisuus on se tekijä, joka erottaa ihmisen jumalasta. Eli päästäkseen "lähemmäs jumalankaltaisuutta" seksuaalisuus oli kiellettävä. Ja tämä oli vallalla pitkään ja voimakkaasti. Mielestäni tässä syy kielteisyyteen seksuaalisuuden suhteen.
Kristinuskohan perustuu juutalaisuuteen ja Jeesus oli juutalainen eli tältä kannalta on luonnollista että uskonnoista löytyy yhteisiä piirteitä. Itse en tiedä juutalaisten suhtautumisesta, en ole perehtynyt asiaan...
Tältä pohjalta on vaikea sanoa, onko tietoisesti vai tiedostamatta omaksuttu näkemyksiä. Joka tapauksessa kristillisellä kirkolla on kautta aikojen ollut voimakas halu määrittää ja hallita ihmisten käyttäytymistä eli halu ylläpitää siveellisyyttä on myös yksi hallinnan muoto.
Freudin ajatteluhan perustuu näkemykselle, että seksuaalisten tarpeiden kieltäminen saattaa johtaa psyyken ongelmiin. Freudista voi olla mitä mieltä tahansa mutta käy järkeen, että jos ihmiseltä kielletään normaali, ihmisyyteen kuuluva asia, se voi johtaa epätasapainoiseen identiteettiin.
Otat erilleen yhden jakeen ja yksipuolisesti, oman ennakkokäsityksesi pohjalta tulkiten olet sitä mieltä että Raamattu puhuu kaikkien ihmisten pelastumisesta. Raamattu EI PUHU kaikkien ihmisten pelastumisesta.
Tässä juuri on ongelma! Jos sinulla on näkemys kaikkien ihmisten pelastumisesta, se on oma uskonnollinen näkemyksesi ja sinulla on siihen täysi oikeus, mutta en ymmärrä miksi käytät Raamattua oman uskontosi tukena?
Kristillisen terminologian käyttö voi saada jonkun luulemaan että uskot raamatulliseen Jeesukseen ja Hänen sovintotyöhönsä. Todellisuudessa kuitenkin annat niin Jeesukselle kuin sovitukselle aivan uuden ja omaperäisen sisällön, jolloin ei enää ole kyse todellisesta Vapahtajasta ja Hänen armostaan.
Siinä mielessä puhumme eri kieltä.
Se armo, johon Kristuksessa uskon, on kyllä Tiit.2:11-14 mukaista armoa, mutta tulkintani perustuu Raamatun kokonaisilmoitukseen joka ei suinkaan tue antikristillistä "lopulta kaikki pelastuvat"-oppia.
Armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille - Jeesus otti sovitustyössään jokaisen ihmisen synnit päälleen - mutta eivät kaikki silti automaattisesti pelastu. Armo on vain Jeesuksessa ja armon saaminen edellyttää Jeesuksen vastaanottamista henkilökohtaisella, persoonallisella tasolla. Tämä on niin selkeä Uuden testamentin opetus että tämän sivuuttaminen merkitsee kyllä ihan oman armo-opin luomista.
Olen tästä aiheesta keskustellut useasti enkä nyt taas ryhdy siihen, totean vain että
1) Raamatullinen armo Vapahtajan yhteydessä on uudestisyntymisen lahja. Jumala ei kuitenkaan anna lahjaa väkisin - persoonallisena Jumalana Hän tahtoo ihmisen vapaaehtoiseen suhteeseen kanssaan. Jokaiselle yksilölle on olemassa mahdollisuus joko ottaa vastaan tai hylätä pelastuksen lahja, ja pelastuksen lahja on siis sidottu Jeesukseen, eli käytännössä on kyse Hänen luo tulemisesta ja sitoutumisesta totuuteen joka on Hänessä.
Tämä ei ole armon ansaitsemista, sillä Jeesus on jo ansainnut armon meille. Oma päätöksemme on suostummeko vapaaseen armoon, jolloin se koituu pelastukseksi, vai ohitammeko sen, jolloin se jää turhaksi ja hyödyttömäksi omalla kohdalla.
2) Sinun opetuksesi armosta ei perustu Raamattuun vaan joihinkin yksittäisiin kohtiin, joita tulkitset ennakko-olettamuksen ja valmiiksi omaksumasi, epäraamatullisen näkemyksen läpi ohittaen vastakkaiset Raamatun kohdat ja kokonaisilmoituksen.
Armo on ilmestynyt kaikille - ja niitä, jotka tämän armon ottavat vastaan, se myös kasvattaa, kuten Sana sanoo:
Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille ja kasvattaa meitä, että me, hyljäten jumalattomuuden ja maailmalliset himot, eläisimme siveästi ja vanhurskaasti ja jumalisesti nykyisessä maailmanajassa, odottaessamme autuaallisen toivon täyttymistä ja suuren Jumalan ja Vapahtajamme Kristuksen Jeesuksen kirkkauden ilmestymistä, hänen, joka antoi itsensä meidän edestämme lunastaakseen meidät kaikesta laittomuudesta ja puhdistaakseen itselleen omaisuudeksi kansan, joka hyviä tekoja ahkeroitsee.
(Tiit.2:11-14)
täsmentää? Olisi mielenkiintoista kuulla perusteluja väitteelle
> Jossain vaiheessa kristillisissä piireissä ymmärrettiin, että ihmisen ruumiillisuus ja erityisesti seksuaalisuus on se tekijä, joka erottaa ihmisen jumalasta. <
Siis missä vaiheessa, ja missä "kristillisissä piireissä"?
Käsitykseni on että eivät edes katoliset, luostarilaitoksineen ja selibaatteineen, ajatelleet että ihmisen ruumiillisuus ja seksuaalisuus erottaa hänet Jumalasta, vaan että hallitsematon himo ja seksuaalisynnit erottavat.
Koska ei tunnettu Jeesuksen Kristuksen vapauttavaa voimaa syntiin ja himoihin nähden oli pakko luoda epäraamatullinen ja niin ollen myös epäkristillinen järjestelmä, jotta oltaisiin "vapaampia" palvelemaan Jumalaa. Eri asia sitten on löydettiinkö todellinen vapaus?
Ei löydetty, koska laki ja inhimilliset järjestykset, olkoot ulkonaisesti kuinka hurskailta vaikuttavia tahansa, eivät ole Kristuksen sisällistä tuntemista.
Jumalan yhteydessä ihminen voi toteuttaa itseään aivan vapaasti - mutta tämä edellyttää sitoutumista Kristukseen joka opettaa minua tuntemaan itseäni, siis sitä ihmisyksilöä, jonka on tarkoitus toteuttaa itseään!
Muussa tapauksessa voi käydä niin että ihminen luulee toteuttavansa aidointa itseään toteuttaessaan niitä pinnallisia, sielullisia tarpeita, himoja ja tottumuksia jotka ovat seurausta jumalattomassa, tunnekeskeisessä maailmassa ja sen sidonnaisuuksissa elämisestä.
Vain totuus Jeesuksessa Kristuksessa johtaa tosi vapauteen.
Kristuksen kanta oli että kaikki pelastuvat. Siksi juuri Hänet lyötiin ristiin! Kaikkien pelastuminen Oli Kristukselle niin tärkeä asia, että Hän kuoli sen puolesta.
Emme puhu samaa kieltä mamabread! Kaikki sinun sepustuksesi ovat hiekan päälle rakennettuja koska kuvittelet pelastavasi itsesi omalla ratkaisullasi.
Sinä et ole ilmeisesti ottanut vastaan Jumalan armoa, joka on ilmestynyt pelastukseksi kaikille ihmisille. Olet ottanut vastaan lahkoarmon joka ilmestyy vain niille, jotka tekevät tietyt ratkaisut!
Sorry! Minulla ei ole sinulle enää mitään asiaa. Hyviä matkoja itse valitun pelastuksen omavanhurskaalla polulla.
KAIKKI PELASTUVAT, SE ON VARMA ASIA!
Ilmestyskirja 22:14-16
14 Autuaat ne, jotka pesevät vaatteensa, että heillä olisi valta syödä elämän puusta ja he pääsisivät porteista sisälle kaupunkiin!
15 Ulkopuolella ovat koirat ja velhot ja huorintekijät ja murhaajat ja epäjumalanpalvelijat ja kaikki, jotka valhetta rakastavat ja tekevät.
16 Minä, Jeesus, lähetin enkelini todistamaan näitä teille seurakunnissa. Minä olen Daavidin juurivesa ja hänen suvustansa, se kirkas kointähti."
____
Kaikki pelastuu (väittämäsi mukaisesti) ja kuitenkin vain osa pääsee sisälle portista kaupunkiin. Miten se on mahdollista?
Kaikki ovat omassa minässään ulkopuolella, kuolemaan tuomitut. Sinäkin fariseus!
Kaikki ovat Kristuksessa sisällä! Sinäkin fariseus!
Kovasti puolustat helvettiä ja kadotusta onneton aivopesun uhri.
KAIKKI PELASTUVAT! JEESUS KRISTUS SEN TAKAA!
Jos olet, niin mikä niistä opettaa tuolla tavoin?
Meillä taitaa olla eri Raamatut, sillä en voi mitenkään toisin ymmärtää tätä asiaa (vaikka olisinkin fariseus).
Ilmestyskirja 20:11-15
11 Ja minä näin suuren, valkean valtaistuimen ja sillä istuvaisen, jonka kasvoja maa ja taivas pakenivat, eikä niille sijaa löytynyt.
12 Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan.
13 Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan.
14 Ja Kuolema ja Tuonela heitettiin tuliseen järveen. Tämä on toinen kuolema, tulinen järvi.
15 Ja joka ei ollut elämän kirjaan kirjoitettu, se heitettiin tuliseen järveen.
____
Enkö siis ymmärrä Kristuksen sovitustyötä ristillä, jos ajattelen, että se, joka tunnustaa
ihmisten edessä hänet Jumalan Pojaksi ja uskoo saavansa syntinsä anteeksi, kun sydämellään uskoo, että Jeesus on pelastanut jokaisen, joka häneen uskoo ja kärsinyt jokaisen tähden. Se on Jumalan armoa, ja "hulluus" maailman silmissä. Voisiko olla, että tämän henkilön nimi on kirjoitettu elämän kirjaan.
Jos taas otetaan vastakohdaksi pilkkaaja, joka halveksii tätä lunastustyötä, niin mitä luulet, onko hänen nimensä samassa kirjassa?
Näytä kohta Raamatusta, jossa mielestäsi asia tulee ilmi.
Eli sinun mielestäsi se pääsee taivaaseen, joka on kuollut marttyyrina Jeesuksesta kertovan evankeliumin tähden, ja myös hän, joka tämän marttyyrin tappoi - vai käsitinkö väärin...
Eikai hän turhaan sanonut, että:
33 Kuulkaa toinen vertaus: Oli perheenisäntä, joka istutti viinitarhan ja teki aidan sen ympärille ja kaivoi siihen viinikuurnan ja rakensi tornin; ja hän vuokrasi sen viinitarhureille ja matkusti muille maille.
34 Ja kun hedelmäin aika lähestyi, lähetti hän palvelijoitansa viinitarhurien luokse perimään hänelle tulevat hedelmät.
35 Mutta viinitarhurit ottivat kiinni hänen palvelijansa; minkä he pieksivät, minkä tappoivat, minkä kivittivät.
36 Vielä hän lähetti toisia palvelijoita, useampia kuin ensimmäiset; ja näille he tekivät samoin.
37 Mutta viimein hän lähetti heidän luokseen poikansa sanoen: 'Minun poikaani he kavahtavat'.
38 Mutta kun viinitarhurit näkivät pojan, sanoivat he keskenänsä: 'Tämä on perillinen; tulkaa, tappakaamme hänet, niin me saamme hänen perintönsä'.
39 Ja he ottivat hänet kiinni ja heittivät ulos viinitarhasta ja tappoivat.
40 Kun viinitarhan herra tulee, mitä hän tekee noille viinitarhureille?"
41 He sanoivat hänelle: "Nuo pahat hän pahoin tuhoaa ja vuokraa viinitarhan toisille viinitarhureille, jotka antavat hänelle hedelmät ajallansa".
42 Jeesus sanoi heille: "Ettekö ole koskaan lukeneet kirjoituksista: 'Se kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut kulmakiveksi; Herralta tämä on tullut ja on ihmeellinen meidän silmissämme'?
43 Sentähden minä sanon teille: Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansalle, joka tekee sen hedelmiä.
44 Ja joka tähän kiveen kaatuu, se ruhjoutuu, mutta jonka päälle se kaatuu, sen se murskaa."
45 Kun ylipapit ja fariseukset kuulivat nämä hänen vertauksensa, ymmärsivät he, että hän puhui heistä.
46 Ja he olisivat tahtoneet ottaa hänet kiinni, mutta pelkäsivät kansaa, koska se piti häntä profeettana.
(Matteus 21:33-46)
Seksi kuuluu vain kahdenkeskiseen elämään avoliitossa tai avioliitossa. Parin vaihto on väärin. Syrjähypyt on väärin. Hän, joka loi ihmisen, määritteli säännöt, miten ihmisen on hyvä elää. Syrjähyppyjä sanotaan haureuden synneiksi.
Seksi on siis hyvä asia, mutta todellakin se on ihmiselle suojaksi ja siunaukseksi, kun sitä harrastetaa vain oman kaverin kanssa.
Seksi on syntiä satunnaissuhteissa, yhden yön suhteissa jne.
Avioero tai avoero on syntiä, mutta sen voi saada anteeksi.
Jos pysyttelisit siellä helluntaipalstalla vaan. Siellä ei syntynyt keskustelua tästä aiheesta. Luettuani lyhyen sepustuksesi tiedän miksi! Hyvää yötä. Kaikki ihmiset pelastuvat!
Vatauksesi oli jotenkin hätäinen.
Kaikki ihmiset eivät todellakaan pelastu taivaasen. Vain Jeesuksen Kristuksen ristin armon tähden pääsee taivaaseen, ne ihmiset jotka tekevät sopimuksen siitä uskomalla että Jeesus kantoi ristillä kaikkien synnit, kun hän oli viaton sijaiskärsijä.
Lisäksi seksi on tarkoitettu vain kahden ihmisen avo tai avioliitossa tapahtuvaksi asiaksi. Kaikki poikkeamat siitä, parin vaihtamiset ovat kovan luokan syntiä. Toki synnit saa anteeksi Jeesuksen nimessä ja on myös hyvä parantaa tapansa. Seksiä ei ole tarkoitettu "kukasta kukkaan juoksemiseksi" se on vaarallista niin.
Kyllä pelastuvat! Ihan kaikki kaikkina aikoina. Näin minä uskon vapaassa maassa.
POISPÄÄSYÄ EI OLE, ON VAIN IKUISUUS TTTTUUUUUSSSSKKKKAAAA AAAAAAAAAAAAARRRRRRRRRGGGGGGHHHHHHHHHHH!!!!!!!!!!!!!!
Pelastus on paneskelussa! Näin minä uskon!
Seksillä on funktionsa ja se on lisääntyminen, kiima jonka nainen tuntee parinsa löydettyään kahden ensimmäisen vuoden aikana laantuu kun perillisiä ilmaantuu eli funktio täytetään.
Yleisesti ottaen seksin ja siihen liittyvän aistillisuuden tärkeyttä liioitellaan, vain puute luo tarpeen,ei sen "kielletyn hedelmän" maine tai muu moraalinen hömpötys vain tarve luo tekoja.
Kun tarve poistuu joko yksilön huomattua sen että seksi ei olekkaan niin "taivaallinen" kokemus tai sen yletön harrastaminen alkaa kyllästyttää tai aika tekee tehtävänsä niin tilalle pääsee tärkeimmät asiat eli kokonaisvaltainen kasvaminen ihmiseksi ja paino sanalle ihmi ei seksi.
Jotkut "kristilliset" piirit kuten vaikka hlystit(Rasputin kuului heihin) joskus 1800-luvulla harrastivat seksiä niin paljon ja usein että kyllääntyivät siihen näin saaden vapauden (tarpeen loppumisen jälkeen) tärkeimmälle eli henkiselle kasvamiselle.
Mutta noin yhteenvetona voisi sano että asiaa liioitellaan piireissä joissa ei olla sinut asioiden kanssa(niin uskovien kuin uskomattomienkin) ja tehdään luonnollisesta luonnotonta, olemme vapaiksi luotuja ja vapaina voimme elää jos noudatamme rakkautta elämässämme eli emme tee pahoja ainakaan kiusallamme.
huonoo=laadutonta seksii saa liian usein hyvää =laadukasta tapaa liia harvoin. huonokaa eio pahaa mut hyvää saatuunsa ei funtsi turhii.
vastata tähän?
Mielestäsi kaikkien ihmisten pelastuminen oli Jeesukselle niin tärkeä asia että Hän kuoli sen puolesta.
Tarkoitatko
A) että Jeesus opetti kaikkien ihmisten pelastumista - ja Hänet tuomittiin ja teloitettiin niiden ihmisten toimesta, jotka eivät opetusta hyväksyneet?
B) Jeesuksen kuolema tuottaa jokaiselle ihmiselle automaattisen pelastuksen?
Ymmärrät varmasti eron. Kohdassa A Jeesuksen kuolema ristillä ei välttämättä sisällä minkäänlaista sovittavaa voimaa. Ristinkuolema on vain osoitus kuinka valtaapitävät kohtelevat vapaita ja yksilöllisiä totuuden julistajia.
- - -
Mikä siis on suhteesi Jeesuksen sovitustyöhön ristillä? A vai B?
Jos jokainen ihminen luonnostaan, syntymästään saakka on pelastettu ja automaattisesti taivaaseen matkalla, mihin silloin tarvitaan armoa?
Voitko määritellä käsitteen "armo" sisältöä?
Voin kyllä ymmärtää että sinulla on oppi jokaisen pelastumisesta - pelastumisesta mistä? - mutta asian tekee ongelmalliseksi käyttämäsi kristillinen terminologia ja viittaukset Raamattuun, jotka antavat ymmärtää että jollain tavalla uskot Jeesukseen ja Raamatun opetuksiin?
Kuinka siis voit Raamatulla perustella opetusta kaikkien pelastumisesta, kun se aivan selvästi on epäraamatullinen oppi?
Mihin näkemyksesi perustuu?
Ja kuinka elämä Jumalan yhteydessä (eli armossa?) käytännössä sinulle ilmenee?
Saman kysymyksen esitin nimimerkille Hempula, tällä samalla palstalla, aloituksessa
Tämä täytyy saada ulos jossakin!
Sinä vastaat ensin tähän!
Sanot että täytyy uskoa Kristukseen Jeesukseen! Onko tämä Jeesus johon uskot?
a)Kaikkien ihmisten Vapahtaja
b)vain uskovien Vapahtaja
Oletko sinä fariseus pelastunut?
a)omalla uskonratkaisullasi
b) Jumalan ratkaisulla, Kristus kaikkien ihmisten puolesta
Lopuksi! Miksi kuvittelet olevasi muita parempi!
KAIKKI PELASTUVAT SE ON SELVÄ!
Jeesus on kaikkien ihmisten vapahtaja. Kristus kuoli kaikkien ihmisten puolesta. Se oli Jumalan ratkaisu. En kuvittele olevani muita parempi; haluan vain uskoa Jumalaan. Monet kristityt ystäväni ovat auttaneet minua siinä asiassa. Ilman Kristusta en eläisi maan päällä. Antamalla toisille rakkautta saa sitä heiltäkin; ihmistä ei saa jättää yksin. Rakkaudessa ei ole pelkoa. Toivon, että kaikki pelastuisivat.
Ja pelastuvatkin...koska Kristus Jeesus kuoli ja ylösnousi!
ihan mielelläni. Siis
Kysymys 1.:
vastaus A.
Kysymys 2.:
vastaus B.
Vastakysymyksenä voisin esittää:
Miksi nimität minua fariseukseksi? Miksi kuvittelet, että kuvittelen olevani muita parempi?
Nämä kysymykset ei kuitenkaan niin tärkeitä.
Henkilökohtaista tölvimistä tärkeämpi on itse asia. Kiitos.
Aineelliseen ruummiiseen pukeutuneen ihmisen (myös eläinten) suurimpia käyttövoimia (myös nautintoja) on seksuaalisuus, koska se takaa lajiston jatkuvuuden.
Inhimillisellä tasolla seksinkäytöstä väärään kohteeseen, väärään aikaan voi syntyä myös syvä viha sille, joka on katsonut jollain tavalla joutuneensa seksinkäytön uhriksi, vihan seurauksena kosto; jopa murha.
Parisuhteessa on kysymys luottamuksesta myös seksuaalisuuden tasolla.
Menetettyä luottamusta on vaikea saada takaisin.
Mitä sinä siis pohjimmiltasi tarkoitit viestinnälläsi?