Vaiettu salaisuus on se, että ei köyhälistö vaan rikkaat ovat aina olleet niitä kiivaimpia marxilaisia. Marx ja Engels eivät olleet mitään köyhiä, ei myöskään Lenin kuten ei juuri kukaan Leninin ensimmäisen politbyroon jäsenistä. Stalin lie ollut ainoa tyhjätasku.
Suomen kiihkeä marxilainen liikehdintä 1960-70 lukujen taitteessa oli sekin pääosin rikkaitten perheitten pentujen heiluntaa. Huippuna tämän päivän kaikkien porvarien esikuva Björn Wahlroos, syvästi punainen tuohon aikaan.
Miksi siis marxilaisuus kiehtoo porvaristoa ja yleensäkin rikkaita enemmän kuin köyhiä?
Suomen kiihkeä marxilainen liikehdintä 1960-70 lukujen taitteessa oli sekin pääosin rikkaitten perheitten pentujen heiluntaa. Huippuna tämän päivän kaikkien porvarien esikuva Björn Wahlroos, syvästi punainen tuohon aikaan.
Miksi siis marxilaisuus kiehtoo porvaristoa ja yleensäkin rikkaita enemmän kuin köyhiä?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tuota samaa olen minäkin ihmetellyt ja edelleenkin.
Köyhät ovat yleensä sos.demoja tai tavallisia korpikommunisteja mutta eivät kiihkeitä marxilaisteoreetikkoja. Siihen tarvitaan porvari kuten oli Kalmaan kartanon omistaja Edvard Gyllling, suorastaan miljonääri.
Olisi kivaa saada tähän porvaristonkin näkemyksiä omasta yhteiskuntaluokastaan ja sen mieltymyksistä.
Joku yhteiskuntatietelijä voisi tehdä tutkimuksen asiasta, jos uskaltaisi kostoa pelkäämättä.
- pääoma kasaantuu juuri kommunistiselle puolueelle kuten pohjos-koreassa ja muissa kommarivaltioissa - kohta he pyrkivät myös monarkiaan siinä kommaruudessaan.
Koska rikas on epäisänmaallinen ja ajattelee vain omaa etuaan. Suomen luultiin 1960-70 luvuilla muuttuvan kommarimaaksi ja sen takia rikkaitten kersat ryntäsivät kommunisteiksi, hyviä tulevaisuuden asemia jo etukäteen varmistellakseen.
Köyhä on isänmaallinen mutta rikashan hokee "rahalla ei ole isänmaata". Senpä takia rikas porvaristo vastusti jo 1917 eroa Venäjästä, pelkäsivät kurjat varallisuutensa siitä kärsivän.
Niin kenellepä makeaan elämään tottuneelle nuorelle miehelle ei kelpaisi valta, raha, laulu, naiset ja muutenkin makea elämä. Tätä kaikkea ne 1970 luvun punanuoret haaveilivat saavansa. Porvari kun on valitettavasti melkoisen selkärangaton, ei se muuten porvari olisikaan.
Porvarit ovat tunnetusti niitä Vennamon mainitsemia seteliselkärankaisia.
Kyseessä oli 60-70-luvuilla muoti-ilmiöstä! Tuona aikana oli voimnakas vasemmistobuumi ja monet rikkaiden lapset tekivät 'isänmurhaa' heittäytymällä stallareiksi! Tuo liike alkoi 70-luvun lopussa hiipua ja romahti kokonaan neukkulan myötä 1991.
Historia on tässäkin asiassa hauskasti tasannut puntteja. Monen kestostallarin omista lapsista kasvoi sitten kovia porvareita:-D
Jos ökyporvareilta kysyttäisiin tai olisi kysytty niin itsenäistä Suomea ei olisi koskaan nähty.
No nythän niiltä kysytään ja kohta ei itsenäistä Suomea ole.
Ja jos olisi kysytty äärivasureilta niin itsenäinen Suomim olisi loppunut 1939. Pientä toivoa heillä oli myös kesällä 1944.
Eniten vsureita jurppii se, että Suomi liittyi 1995 EU:n jäseneksi ja profiloitui länteen!
NYT on sitten vasureilla suuri hätä ja parku Suomen itsenäisyydestä!
Tilanne on kovin paljon muuttunut 70-luvusta, jolloin Eduskunnassa ollut taistolaissiipi varoitti Suomea "itsenäisyydellä elämöimisestä" ja toivoi yhä kasvavaa integroitumista neukkulaan! Silloin ei oltu huolissaan tippaakaan Suomen itsenäisyydestä!