Syrjintä ja positiivinen erityiskohtelu

Kun valtio kumartelee kirkolle, se pyllistelee uskonnottomille. Samaa tekevät kunnat mm. kouluissa ja päiväkodeissa.

Hyvä nostaa esiin ihan peruskysymyksiä.

Syrjintä pois. Uskontokuntiin kuuluvien oppilaiden oikeuksien toteutumiseen varsinkin pikkukouluissa ja maaseudullla voidaan tarvita pienoista panostusta rehtorilta, vaikkapa sitten positiivista erityiskehtelua

Yhdenvertaisuuden edistäminen on lailla säädettyä, velvoitettua toimintaa.

5 §

Viranomaisen velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta

Viranomaisen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Edistämistoimenpiteiden on oltava viranomaisen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia.

Viranomaisella on oltava suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Velvollisuus suunnitelman laatimiseen ei koske evankelis-luterilaista kirkkoa, ortodoksista kirkkoa eikä julkista hallintotehtävää hoitavaa sellaista yksityistä, jonka palveluksessa on säännöllisesti vähemmän kuin 30 henkilöä.

6 §

Koulutuksen järjestäjän velvollisuus edistää yhdenvertaisuutta

Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista toiminnassaan ja ryhdyttävä tarvittaviin toimenpiteisiin yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi. Edistämistoimenpiteiden on oltava oppilaitoksen toimintaympäristö, voimavarat ja muut olosuhteet huomioon ottaen tehokkaita, tarkoituksenmukaisia ja oikeasuhtaisia.

Koulutuksen järjestäjän on huolehdittava siitä, että oppilaitoksella on suunnitelma tarvittavista toimenpiteistä yhdenvertaisuuden edistämiseksi.

Koulutuksen järjestäjän ja tämän ylläpitämän oppilaitoksen on varattava oppilaille ja heidän huoltajilleen sekä opiskelijoille tai heidän edustajilleen mahdollisuus tulla kuulluiksi edistämistoimenpiteistä.

Oppilaat, joiden ensisijaiseksi katsomusaineeksi on tarkoitettu ET, ovat vielä yleensä vähemmistönä. Ketään ei saa syrjiä, mutta pisitiivinen erityiskohtelu oikeuksiin pyysyn tukemiseksi voi olla perusteltua.

Uskontojen ja katsomusten kohtelua voi verrata puolueiden ja poliittisten liikkeiden kohteluun.

Julkisen vallan ei tulisi suosia tai syrjiä mitään. Kuitenkin ev.lut. kirkkoa suositaan - vastoin yhdenvertaisuuden perusperiaatetta sekä täysin vastoin "positiivisen erityiskohtelun" kriteereitä.

Aivan samalla lailla esim. "monipuoluemaa" DDR:ssä suosittiin "johtavaa puoluetta", SED:iä. Vastaa hyvin Suomen valtiokirkkojärjestelmää.

Nooh, kyllähän Suomessaa joissakin maalaiskunnissa tidetaan hieman suosia sitä suuurinta puollueetta kunnassa?

Kirkon julkisoikeudellinen asema ei ole oikeasuhteista eikä perusteltua neutraaliteettiperiaatteen näkökulmasta.

Ev.-lut. kirkon positiiviseen erityiskohteluun ei ole mitään perusoikeusperusteista syytä. Varsinkin kouluissa olisi syytä uskonnottomien positiiviseen kohteluun syrjinnän sijaan.

Perusasiat kunniaan!

Onko tämä joku salaliitto? Eduskunta ja virkamieskaarti, suomalainen poliittinen eliitti eei ole näkevinään, että yhdenvertaisuutta rikotaan karkeasti. Hys hys. "Eihän keisarilla ole vaatteita!"

On paikallaan.

Perusasiat kunniaan.

Armeijan ei pidä suosia sotilasvalaa ja syrjiä sotilasvakuutusta.

Perusteeton positiivinen erityiskohtelu on toisten syrjintää?!

Yhdenvertaisuuslaki (ja Perustuslain 6 §) antaa suojaa myös uskonnosta tai vakaumuksesta johtuvaa syrjintää vastaan. Ja Perustuslain 11 § (ja jonkin verran uskonnonvapauslakikin) antaa suojaa myös uskonnottomille, joita puolestaan ovat (Euroopan ihmisoikeustuomioistuin päätöksessä mainittuna) ateistit, agnostikot, skeptikot ja uskontojen suhteen välinpitämättömät.

Ateistit ovat erittäin suuri uskonnottomien ryhmä. Sanoisin, että osa ateisteista (jotka eivät usko mihinkään jumalaan tai jumaliin) ei identifioi itseään ensisijaisesti termillä ateisti, mutta se on sitten toinen keskustelu.

Vapaa-ajattelijain liitto on myös ateistien edunvalvontajärjestö ja ihmisoikeusjärjestö samalla kun liitto on myös muiden uskonnottomien etujärjestö (sekä myös kulttuurijärjestö, joka edistää uskonnotonta tapakulttuuria ja siviiliseremonioita, sekä tiedepohjaisen maailmankuvan, rationalismin ja humanismin edistäjä).

Papit ja muut, jotka kätkevät kielteisen turvapaikkahakemuspäätöksen saaneista... Samalleko viivalle?

Voidaan käyttää myös ilmaisua "myönteiset erityistoimet".

Muodollinen enemmistö ei ole peruste erityiskohtelulle evl kohtaan.

Yhdenvertaisuuteen kuuluu, että ketään ei saa syrjiä tai suosia ilman hyväksyttävää syytä – ei myöskään uskonnon tai vakaumuksen perusteella. Evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon suosimiseen ja julkisoikeudelliseen erityisasemaan ei ole positiivisen erityiskohtelun edellytyksiä.
http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2018/06/29/kesainen-tervehdys-suomen-puolueille/

Perusoikeuksista ensimmäisenä on yhdenvertaisuus, ja siihen kytkeytyy avauksen tärkeä tarkastelu.

Ev.lut. kirkon suosiminen rikkoo yhdenvertaisuutta, julkisen vallan neutraliteettiperiaatetta.

Kirkon suosimiseen valtiokirkkona ei riitä perusoikeudelliset perusteet. Silkkaa vallankäyttöä.

Positiivista kohtelua!

Positiivista tietoa perusoikeuksista.

Yhdenvertaisuuslakia ei valitettavasti aina oteta todesta! Näkyy mm. yhdenvertaisuussuunnitelmien laatimisessa, joka joskus latistetaan tasa-arvosuunnitelman päivittämiseksi. Voi olla hyvä laaatia yhteinen yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma, mutta silloin siinä uutena tärkeänä asiaryhmänä on syrjintäkieltoluettelossa kuvatut monet asiat.

Eipä ole paljon positiivista erityiskohtelua uskontokuntiin kuulumattomiin koululaisiin päin ollut havaittavissa.

Vapaa-ajattelijat siis kannattavat ja edistävät uskonnonvapautta - elli uskonnon ja katsomuksen vapautta. Sekä yhdenvertaisuutta.

Yli 50 kunnassa ei ole ET-opetusta, vaikka siihen oikeutettuja oppilaita on. Rehtori ei ole tainnut yrittää positiivista erityiskohtelua?

Oppilaitosten yhdenvertaisuussuunnitelmissa tuleee kiinnittää huomiota tilaneeseen uskontojen ja katsomusten suhteen ihmisten yhdenvertaista ja syrjimätöntä kohtelua edistäen. Ensimmäinen ehto sille on, että asia otetaan käsittelyyn ja pohdintaan. Ollisi hyvin syrjivää ohittaa, jättää koko asia pois yv-suunnitelmissa.

ET:n syrjimisestä pitä siirtyä positiiviseen erityiskoihteluun sen opetuksen mahdollistamiseksi uskontokuntaan kuulumattomille lapislle myös pienillä paikkakunnilla ja ppienissä kouluissa.

Yksi syrjinnän muoto on höirintä. Henkilön tai ihmisryhmän arvon tarkoituksellista tai tosiasiallista loukkaamista siten, että luodaan … halventava, nöyryyttävä … ilmapiiri. Menettely on toistuvaa, ilmeistä, julkista (Tuomas Ojanen ja Martin Scheinin, 2011(b). Semmoista on liian usein kouluissa uskonnollisiin tilaisuuksiin ja jopa yhteisiin juhliin liittyen.

Kohtuullisten mukautusten laiminlyönti on yksi syrjinnän muoto (KOM (2008)426)

Elämänkatsomustiedon syrjintä pitää saada loppumaan! Myönteinen asenne ja tiedottaminen on vielä neutraalia, normaalia, lakisääteistä tavanomaista edistämistä.

Vaatiiko myönteinen erityiskohtelu poliittisen päätöksen, vain kuuluu se viranaomaisen omalla päätöksellä tehtäväään toimintaan?

Myönteinen erityiskohgtelu ei ole mitään kovin erithyistä, vaan sen pitäisi olla ikän kuin normaalia ja huomaamatonta tukea heikommassa assemassa olevan tukemiseksi tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumiseksi.

Uskonnonvapauteen kuuluu ns. positiivinen ja ns. negatiivinen ulottuvuus. Aito uskonnonvapaus on kokonaisuus niistä. Myös yksityiseen suoja liittyy siihen,

Asia on vinksallaan, kun vahvaa enemmistöä suositaan ja heikommassa asemassa olevia syrjitää.

Vaikka maalllistumnen etenee, silti monilla paikkakunnilla varsinkin maaseudulla kirkoon kuulumattomat ovat selkeä vähemmistö ja kirkkoon kuulumattomat lapset vielä pienempi vähemmistö. Siihen liittyen vain osa ET_opetukseen oikeutetuista lapsista on koulun ET_opetuksesta. ET-oppilaat ovat siis pieni vähemmistö.

Rehtorin velvollisuus on kohdella positiivisesti ET-oppilaita ja edistää uskontokuntiin kuulumattomien lasten pääsyä oikeuksiinsa eli pääsyä ET_opetukseen.

Kirkko saa "positiivistaerityiskohtelua", joka ei täyty sille yhdenvertasiuuslaille asettuvia kriteereitä, koska ei ole (vielä) heikommassa asemassa oleva vähemmistö.

Uskonnottomat ovat monessa koulupiirissä vähemmistö, johon kohdistuu katsomuksen perusteella syrjintää. Siksi laki velvoittaa rehtoria positiiviseen toimintaan ET-opetuksen hyväksi.

Kirkon positiivinen erityiskohtelu on kohtuutonta ja lain hengen vastaista.

Lain mukaan - ja lain hengen mukaan - rehtorin tulitooia aktiivsesti sen puolesta, että lapsen oikeus saada ET-opetusta todella toteutuu.

Monilla paikkakunnilla uskontokuntaan kuulumattomien oppilaiden pääsyä ET-opetukseen pitää edistää positiivisin toimin.

Kiitos miniluennosta. Miten sitä sitten käytännössä tulkitaan, onkin monimutkaisempi tarina.

Maantieteellisesti suurimmassa osassa Suomea uskonnottomat ovat vähemmistö, johon koulussa kohdistuu syrjintäuhka. Positiivista kohtelua on lupa odottaa.

Uskonnottomien kotien lapset ovat monissa kouluissa vähemmistössä ja erityisen haavoittuvassa asemassa.

Uskonnottomat ovat vielä monin paikoin vähemmistönä.

Hyväksyttävä syy positiiviseen erityiskohteluun on heikommassa asemassa olevan vähemmistön tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteuttaminen käytännössä tai toteutumisen edistäminen.

Varsinkin pienissä kunnissa et-opetukseen oikeutettujen et-opetuksen hyvä järjestäminen voi edellyttää yönteiziä erityistoimia.

Positiivinen erityiskohtelu on tarkoitettu heikommassa asemassa olevalle vähemmistölle, ei hegemonisessa asemassa olevalle enemmistölle.

Kirkon suosiminen, positiivinen erityiskohtelu on kohtuutonta, väärin.

Ei ole perusteita kirkon suozimiselle. Valtiokirkollisuus stop.

Asia on väärinperinpäin ev:-lut. uskonnon ja ET:n välillä.

Kyllähän enemmistön kirkkoa pitää kohdella erityisen myönteisesti.

Voidaan myös puhua myönteisestä erityiskohtelusta. Sen sijaan ei kannata käyttää kummallista ilmaisua "positiivinen syrjintä".

Velvoitr. Laki velvoittaa positiivisiin erityistoimiin tietyin edellytyksin.

Maaseudulla ET-oåpilaita vois kohdella positiivisemmin.