ateistit ja uskovaiset.
Uskon evoluutioon ja uskon Jumalaan, Luojaan.
Kun kerron tästä a)ateistille tämä vertaa minun Jumalaani Aku Ankkaan ja muihin mielikuvitusolioihin.
Näin on tapahtunut monta kertaa. Ne tykkää rakennella sanasta Luoja omia olkinukkejaan jotka on helppo ampua alas.
Kun kerron asiasta b)uskovaiselle tämä raivostuu evoluutioajatuksesta.
Olen todella yksinäinen uskoni kanssa. Aion ottaa tämän yhden fiksun uskovaisen kanssa puheeksi.
Siis livenä...hän minulle aina Jumalasta puhuu. Kiva näin.
Armoa peräänkuulutan sekä ateisteilta että uskovaisilta. Siinä pitäisi olla jutun juju. Sen pitäisi olla se tärkein asia.
Raamattukin sanoo: anna meille anteeksi niinkuin me annamme anteeksi...jne.
Uskon evoluutioon ja uskon Jumalaan, Luojaan.
Kun kerron tästä a)ateistille tämä vertaa minun Jumalaani Aku Ankkaan ja muihin mielikuvitusolioihin.
Näin on tapahtunut monta kertaa. Ne tykkää rakennella sanasta Luoja omia olkinukkejaan jotka on helppo ampua alas.
Kun kerron asiasta b)uskovaiselle tämä raivostuu evoluutioajatuksesta.
Olen todella yksinäinen uskoni kanssa. Aion ottaa tämän yhden fiksun uskovaisen kanssa puheeksi.
Siis livenä...hän minulle aina Jumalasta puhuu. Kiva näin.
Armoa peräänkuulutan sekä ateisteilta että uskovaisilta. Siinä pitäisi olla jutun juju. Sen pitäisi olla se tärkein asia.
Raamattukin sanoo: anna meille anteeksi niinkuin me annamme anteeksi...jne.
Vastaukset 4
Vanhimmat
On uskon asia uskovilla kuin ateisteilla, tunteita ei pääse pakoon uskovilla luulen on enemmän ristiriitoja tunnetasolla, hyvä ja paha yhteistä uskovilla kuin ateisteilla.
Minäkään en pidä itseäni uskovaisena, evoluutio on mulle selviö jos joku on ominut jumalan se ei kuulu minulle eikä uskovilla ole oikeus tuomita minua.
Hyvin sanottu. Raamattu väärin tulkittuna saa aikaan niitä tunnetason ristiriitoja.
"Jos joku on ominut jumalan se ei kuulu minulle eikä uskovilla ole oikeus tuomita minua."
Niin, ei olekkaan, mutta sellaisia ne pirulaiset on että ne kuintenkin tuomitsee vaikkapa siitä juuri että pitää evoluutiota selviönä.
Hyvin sanottu tuo"ominut jumalan", niin ne uskovat tekee, aivan sokeana todellisuudelle.
Ongelma lähtee siitä, että joillakin uskovilla on tarve pystyä selittämään hengellisesti kaikki asiat maan päällä. Siihen eivät kenenkään rahkeet riitä ja tulee välillä humoristisiakin huteja.
Suurempi ongelma on, kun kehitetään oppi oman pienen pään sisällä syntyneistä ajatuksista. Tai väitetään, että kaikki omat ajatukset ovat Jumalasta tai Pyhästä Hengestä. Se on oiva keino hallita niitä, joilla on tarve seurata auktoriteetteeja.
Itse uskon Jumalan suuruuteen, eikä minulla ole edes tarvetta pyrkiä ymmärtämään sitä aivan kaikilta osin. Uskon myös, että tiedemiehet tutkivat Jumalan maailmaa, eikä tiede ole uskon vihollinen.
Sellaista se auroraborealis on kun uskaltaa käyttää Jumalan antamia aivojaan. Tulee välillä yksinäinen olo.
Ateistien kannat tiedämmme. Ei ole myöskään realistista ajatella, että voisimme olla kaikkien uskovaisten kanssa samaa mieltä kaikesta. Eivät kaikki kristityt sulje pois piiristään niitä, jotka ovat jostain asiasta eri mieltä. Jos joku sulkee, niin se on hänen asiansa.
Eikä esim. evoluutioon uskominen tai uskomatta jättäminen ei ole pelastuskysymys. Evoluutio ei edes ole uskon asia, vaan monelta osin tieteellinen fakta. Enkä ymmärrä milloin siitä edes tuli tietyissä porukoissa joku teologinen kysymys.