Kuka tahansa voi kohta olla Virtanen
Sukunimilaki voidaan murtaa Suomen yleisimpien sukunimien osalta niin, että kuka tahansa voi ottaa uudeksi sukunimeksi esimerkiksi 5000 kantajan sukunimen.
Tätä mieltä on lähes puolet nimilain uudistamiskyselyyn vastanneista. Heidän mukaansa muutos palvelisi erityisesti maahanmuuttajien integroitumista yhteiskuntaan. Toisena tärkeänä perusteena mainitaan vainoamisen tai muun häirinnän kohteeksi joutuneiden henkilöiden mahdollisuus jatkaa elämäänsä häiriöttä.
Sukunimisuojan murtamista vastustaa noin kolmannes vastaajista. Kyselyssä nousee esille huoli siitä, että sukunimen sidonnaisuus henkilön perhe- tai sukulaisuussuhteisiin katoaisi.
Suomen yleisimpiä sukunimiä ovat muun muassa Korhonen ja Virtanen.
Lasten kaksiosaisia sukunimiä niissä tilanteissa, joissa vanhemmilla on eri sukunimet, kannattaa selkeä enemmistö kyselyn vastaajista. He korostavat vanhempien välistä tasa-arvoa ja lapsen oikeutta kuulua sukunimensä kautta molempien vanhempien sukuun.
Vielä laajempaa eli yli 85 prosentin kannatusta nauttii molempien aviopuolisoiden mahdollisuus ottaa puolisoiden sukunimistä muodostettu kaksoissukunimi.
Nykyisen nimilain mukaan vain toinen aviopuolisoista voi ottaa aiemman sukunimensä henkilökohtaiseen käyttöön yhteisen sukunimen edellä.
Lähes puolet vastaajista on myös valmis luopumaan etunimien sukupuolisidonnaisuudesta. Toisaalta asian vastustajia kertyi lähes yhtä paljon eli yli 40 prosenttia.
Yhtenä kyselyssä toistuvasti ehdotettuna vaihtoehtona nähdään nimien jaottelu kolmeen eri luokkaan: naistennimiin, miestennimiin ja sukupuolineutraaleihin nimiin. Monissa kommenteissa sukupuolineutraaleina niminä mainitaan luonto- ja uudisnimet. Perinteisistä suomalaisista sukupuolineutraaleista etunimistä esimerkeistä käyvät muun muassa Vieno, Tuovi ja Kaino.
Suomalaiset eivät pidä viranomaisen puuttumista nimiasioihin pahana, vaan kyselyn mukaan 85 prosenttia kannattaa ulkopuolisen mahdollisuutta arvioida esitetyn nimen hyväksyttävyyttä.
Nimilain uudistus on parhaillaan valmistelussa oikeusministeriössä.
Oikeusministeriö selvitti nimilain muutostarpeita Ota kantaa -verkkosivun avoimella kyselyllä kesä-heinäkuussa. Siihen osallistui 3123 vastaajaa. Annettuja vastauksia hyödynnetään tausta-aineistona nimilain uudistamista koskevassa työryhmässä.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/2772630/Kuka tahansa voi kohta olla Virtanen
Sukunimilaki voidaan murtaa Suomen yleisimpien sukunimien osalta niin, että kuka tahansa voi ottaa uudeksi sukunimeksi esimerkiksi 5000 kantajan sukunimen.
Tätä mieltä on lähes puolet nimilain uudistamiskyselyyn vastanneista. Heidän mukaansa muutos palvelisi erityisesti maahanmuuttajien integroitumista yhteiskuntaan. Toisena tärkeänä perusteena mainitaan vainoamisen tai muun häirinnän kohteeksi joutuneiden henkilöiden mahdollisuus jatkaa elämäänsä häiriöttä.
Sukunimisuojan murtamista vastustaa noin kolmannes vastaajista. Kyselyssä nousee esille huoli siitä, että sukunimen sidonnaisuus henkilön perhe- tai sukulaisuussuhteisiin katoaisi.
Suomen yleisimpiä sukunimiä ovat muun muassa Korhonen ja Virtanen.
Lasten kaksiosaisia sukunimiä niissä tilanteissa, joissa vanhemmilla on eri sukunimet, kannattaa selkeä enemmistö kyselyn vastaajista. He korostavat vanhempien välistä tasa-arvoa ja lapsen oikeutta kuulua sukunimensä kautta molempien vanhempien sukuun.
Vielä laajempaa eli yli 85 prosentin kannatusta nauttii molempien aviopuolisoiden mahdollisuus ottaa puolisoiden sukunimistä muodostettu kaksoissukunimi.
Nykyisen nimilain mukaan vain toinen aviopuolisoista voi ottaa aiemman sukunimensä henkilökohtaiseen käyttöön yhteisen sukunimen edellä.
Lähes puolet vastaajista on myös valmis luopumaan etunimien sukupuolisidonnaisuudesta. Toisaalta asian vastustajia kertyi lähes yhtä paljon eli yli 40 prosenttia.
Yhtenä kyselyssä toistuvasti ehdotettuna vaihtoehtona nähdään nimien jaottelu kolmeen eri luokkaan: naistennimiin, miestennimiin ja sukupuolineutraaleihin nimiin. Monissa kommenteissa sukupuolineutraaleina niminä mainitaan luonto- ja uudisnimet. Perinteisistä suomalaisista sukupuolineutraaleista etunimistä esimerkeistä käyvät muun muassa Vieno, Tuovi ja Kaino.
Suomalaiset eivät pidä viranomaisen puuttumista nimiasioihin pahana, vaan kyselyn mukaan 85 prosenttia kannattaa ulkopuolisen mahdollisuutta arvioida esitetyn nimen hyväksyttävyyttä.
Nimilain uudistus on parhaillaan valmistelussa oikeusministeriössä.
Oikeusministeriö selvitti nimilain muutostarpeita Ota kantaa -verkkosivun avoimella kyselyllä kesä-heinäkuussa. Siihen osallistui 3123 vastaajaa. Annettuja vastauksia hyödynnetään tausta-aineistona nimilain uudistamista koskevassa työryhmässä.
http://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/2772630/Kuka tahansa voi kohta olla Virtanen
Vastaukset 4
Vanhimmat
Parasta uudistuksessa on se, että lapsi voi saada yhdistetyn sukunimen jos isällä ja äidillä on eri sukunimi. Esimerkiksi jos isän sukunimi on Sörsselsson-Meikäläinen ja äidin sukunimi on Matsson-Johansdotter niin lapsi (myös matu ottolapsi) voi saada sukunimekseen Sörsselsson-Meikäläinen-Matsson-Johansdotter.
Se on minustakin hyvä uudistus.
Nykyään kaikki sukunimet ovat suojattuja. Mutta omasta tai puolisonsa(!) suvusta voi vapaasti valita uuden sukunimen. Eli mahdollisuuksia on useita, koska Suomessa kirkonkirjat ulottuvat 1700-luvulle asti.
MUTTA minkä tahansa uuden sukunimen voi varata itselleen. Niissähän mahdollisuuksia on rajattomasti.
Minä suomensin muutama vuosi sitten ruotsinkielisen sukunimeni. Nyt minä olen ainoa sen sukunimen omaava henkilö maailmassa.
Tärkeämpää mamulle on suomen kielen oppiminen kuin sukunimi. Jos on oppinut maan kielen, niin kyllä minun puolesta voi ottaa suomenkielisen sukunimen.
James Nikander on kuulemma puoliksi suomalainen. En usko. Miehessä ei ole ulkonäön tai aivotoiminnan tason perusteella pisaraakaan suomalaisverta. James Nikander on pseudonyymi, jonka avulla hän on ujuttautunut Suomeen loisimaan.