Työnhakijoita joka hommaan satoja! Vain palkanmaksu halukkuutta ei ole!
Akateemisten työttömyys 26 prosenttia
Onko hankeosaamista? Onko kokemusta EU-hankehallinnoinnista? Mikä on substanssiosaamisesi? Onko kokemusta projektihallinnoinnista? Mitenkäs nämä kielet ja tämä Office-osaaminen?
Näihin kysymyksiin vastaavat tuhannet akateemiset työnhakijat työhaastatteluissa. Mikäli työhaastatteluihin pääsevät.
Akateeminen työttömyys kasvaa yhä kiihtyvää tahtia. Korkeakoulutettuja oli keväällä työttömänä yli 33 000, kasvua vuoden takaisesta yli 26 prosenttia.
Vielä synkemmät ovat vastavalmistuneiden akateemisesti koulutettujen tilastot: heidän työttömyyteensä on lisääntynyt vuoden takaisesta yli 37 prosenttia. Luvut ovat Akavan tilastoista.
Syitä akateemiselle työttömyydelle on etsitty paljon. Yhtenä selityksenä on annettu ison työllistäjän, julkisen sektorin, työpaikkojen jatkuva väheneminen. Erityisesti kunnissa ja valtiolla on tehostettu toimintaa - eli vähennetty väkeä. Kun ihmisiä jää eläkkeelle, tilalle ei palkata ketään.
Sama tilanne toistuu myös yksityisellä sektorilla. Irtisanomisuutiset ovat menneenä talvena olleet liki jokapäiväisiä.
600 hakemusta, työnhaun Suomen mestarit
Professori Juha Hakala Jyväskylän yliopistosta on tehnyt pitkään töitä valmistumisvaiheessa olevien yliopistonuorten kanssa. Entinen Maisterihautomon vetäjä on huolissaan siitä, että akateemisten nuorten työnhaku on muuttumassa kokopäivätyöksi itsessään ja siitä, miten jatkuva torjutuksi tuleminen työelämän lähtömetreillä vaikuttaa nuoriin aikuisiin.
”Mitä me hukkaamme, ellemme saa tätä koulutettua joukkoa työelämään mukaan? Mikä tuo kysymys on yhteiskunnallisesti, mikä yksilön itsensä näkökulmasta?” Hakala kysyy blogissaan.
Hänen mukaansa kyvykkäiden nuorten aikuisten joukossa on valtava lahjakkuusreservi: he on muodollisesti ”kelpoisia”, mutta heiltä puuttuu työelämän vaatima kokemus ja kova pinta. Eikä kokemusta ja pintaa synny, jos jatkuvasti tulee työnhaussa torjutuksi.
Moni akateeminen tekee hartiavoimin töitä voidakseen rakentaa tulevaisuuttaan. Hakala kertoo Maisterihautomonsa tuoreesta maisterista, joka lähetti 600 hakemusta. 600 hakemuksesta kymmenkunta poiki kutsun haastatteluun, psykologisiin testeihin, kielitesteihin, terveystarkastukseen. Lopputuloksena aina pääsy kahden tai kolmen parhaan joukkoon, mutta ei valituksi tuleminen.
”Kyllä siinä lahjakkaankin ihmisen usko loistavaan tulevaisuuteen horjuu. Kuka jaksaa kerta toisensa jälkeen koota itsensä uuteen työnhakuun? Kun jokaisen ’valitettavasti valintamme ei kohdistunut sinuun’ -kirjeen jälkeen pitää virittää toivo uudelleen”, Hakala muotoilee.
Akavan tilaston mukaan myös työttömiä tohtoreita on työttömänä yli tuhat. Hakala pitää tätä yhteiskunnan kannalta valtavana hukkaresurssina.
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/akateemisten tyottomyys 26 prosenttia/201305427919
Akateemisten työttömyys 26 prosenttia
Onko hankeosaamista? Onko kokemusta EU-hankehallinnoinnista? Mikä on substanssiosaamisesi? Onko kokemusta projektihallinnoinnista? Mitenkäs nämä kielet ja tämä Office-osaaminen?
Näihin kysymyksiin vastaavat tuhannet akateemiset työnhakijat työhaastatteluissa. Mikäli työhaastatteluihin pääsevät.
Akateeminen työttömyys kasvaa yhä kiihtyvää tahtia. Korkeakoulutettuja oli keväällä työttömänä yli 33 000, kasvua vuoden takaisesta yli 26 prosenttia.
Vielä synkemmät ovat vastavalmistuneiden akateemisesti koulutettujen tilastot: heidän työttömyyteensä on lisääntynyt vuoden takaisesta yli 37 prosenttia. Luvut ovat Akavan tilastoista.
Syitä akateemiselle työttömyydelle on etsitty paljon. Yhtenä selityksenä on annettu ison työllistäjän, julkisen sektorin, työpaikkojen jatkuva väheneminen. Erityisesti kunnissa ja valtiolla on tehostettu toimintaa - eli vähennetty väkeä. Kun ihmisiä jää eläkkeelle, tilalle ei palkata ketään.
Sama tilanne toistuu myös yksityisellä sektorilla. Irtisanomisuutiset ovat menneenä talvena olleet liki jokapäiväisiä.
600 hakemusta, työnhaun Suomen mestarit
Professori Juha Hakala Jyväskylän yliopistosta on tehnyt pitkään töitä valmistumisvaiheessa olevien yliopistonuorten kanssa. Entinen Maisterihautomon vetäjä on huolissaan siitä, että akateemisten nuorten työnhaku on muuttumassa kokopäivätyöksi itsessään ja siitä, miten jatkuva torjutuksi tuleminen työelämän lähtömetreillä vaikuttaa nuoriin aikuisiin.
”Mitä me hukkaamme, ellemme saa tätä koulutettua joukkoa työelämään mukaan? Mikä tuo kysymys on yhteiskunnallisesti, mikä yksilön itsensä näkökulmasta?” Hakala kysyy blogissaan.
Hänen mukaansa kyvykkäiden nuorten aikuisten joukossa on valtava lahjakkuusreservi: he on muodollisesti ”kelpoisia”, mutta heiltä puuttuu työelämän vaatima kokemus ja kova pinta. Eikä kokemusta ja pintaa synny, jos jatkuvasti tulee työnhaussa torjutuksi.
Moni akateeminen tekee hartiavoimin töitä voidakseen rakentaa tulevaisuuttaan. Hakala kertoo Maisterihautomonsa tuoreesta maisterista, joka lähetti 600 hakemusta. 600 hakemuksesta kymmenkunta poiki kutsun haastatteluun, psykologisiin testeihin, kielitesteihin, terveystarkastukseen. Lopputuloksena aina pääsy kahden tai kolmen parhaan joukkoon, mutta ei valituksi tuleminen.
”Kyllä siinä lahjakkaankin ihmisen usko loistavaan tulevaisuuteen horjuu. Kuka jaksaa kerta toisensa jälkeen koota itsensä uuteen työnhakuun? Kun jokaisen ’valitettavasti valintamme ei kohdistunut sinuun’ -kirjeen jälkeen pitää virittää toivo uudelleen”, Hakala muotoilee.
Akavan tilaston mukaan myös työttömiä tohtoreita on työttömänä yli tuhat. Hakala pitää tätä yhteiskunnan kannalta valtavana hukkaresurssina.
http://www.kauppalehti.fi/etusivu/akateemisten tyottomyys 26 prosenttia/201305427919
Vastaukset 44
Vanhimmat
Työttömiä on runsaasti niin kouluttamattomissa, ammattikoulutuksen saaneissa kuin akateemisissakin. Sellaista se kuule nykyään on.
palkanmaksu halukkuutta ei ole!
Sinähän voit itse hankkia isot rahat ihan sitä varten, että pääset jakamaan ne palkkoina muille. Moni on varmasti kiitollinen, jos näin epäitsekkään elämäntavoitteen otat! Jos taas et itse ole valmis siihen, älä odota samaa myöskään muilta.
a hommaan satoja! Vain palkanmaksu halukkuutta ei ole!
Akateemisten työttömyys 26 prosenttia
Onko hankeosaamista? Onko kokemusta EU-hankehallinnoinnista? Mikä on substanssiosaamisesi? Onko kokemusta projektihallinnoinnista? Mitenkäs nämä kielet ja tämä Office-osaaminen?
a joka hommaan satoja! Vain palkanmaksu halukkuutta ei ole!
Akateemisten työttömyys 26 prosenttia
Onko hankeosaamista? Onko kokemusta EU-hankehallinnoinnista? Mikä on substanssiosaamisesi? Onko kokemusta projektihallinnoinnista? Mitenkäs nämä kielet ja tämä Office-osaaminen?
Näihin kysymyksiin vastaavat tuha
mmät ovat vastavalmistuneiden akateemisesti koulutettujen tilastot: heidän työttömyyteensä on lisääntynyt vuoden takaisesta yli 37 prosenttia. Luvut ovat Akavan tilastoista.
Syitä akateemiselle työttömyydelle on etsitty paljon. Yhtenä selityksenä on annettu ison työllistäjän, julkisen sektorin, työpaikkojen jatkuva väheneminen. Erityisesti kunnissa ja valtiolla on tehostettu to
n työttömyys kasvaa yhä kiihtyvää tahtia. Korkeakoulutettuja oli keväällä työttömänä yli 33 000, kasvua vuoden takaisesta yli 26 prosenttia.
Vielä synkemmät ovat vastavalmistuneiden akateemisesti koulutettujen tilastot: heidän työttömyyteensä on lisääntynyt vuoden takaisesta yli 37 prosenttia. Luvut ovat Akavan tilastoista.
Syitä akateemiselle työttömyydelle on etsitty paljon. Yhtenä selityksenä on annettu ison työllistäjän, julkisen sektorin, työpaikkojen jatkuva väheneminen. Erityisesti kunnissa ja valtiolla on tehostettu toimin
osaamista? Onko kokemusta EU-hankehallinnoinnista? Mikä on substanssiosaamisesi? Onko kokemusta projektihallinnoinnista? Mitenkäs nämä kielet ja tämä Office-osaaminen?
Näihin kysymyksiin vastaavat tuhannet akateemiset työnhakijat työhaastatteluissa. Mikäli työhaastatteluihin pääsevät.
Akateeminen työttömyys kasvaa yhä kiihtyvää tahtia. Korkeakoulutettuja oli keväällä työttömänä yli 33 0
mmät ovat vastavalmistuneiden akateemisesti koulutettujen tilastot: heidän työttömyyteensä on lisääntynyt vuoden takaisesta yli 37 prosenttia. Luvut ovat Akavan tilastoista.
Syitä akateemiselle työttömyydelle on etsitty paljon. Yhtenä selityksenä on annettu ison työllistäjän, julkisen sektorin, työpaikkojen jatkuva väheneminen. Erityisesti kunnissa ja valtiolla on tehostettu toimintaa - eli vähennetty väkeä. Kun ihmisiä jää eläkkeelle, tilalle ei palkata
än, julkisen sektorin, työpaikkojen jatkuva väheneminen. Erityisesti kunnissa ja valtiolla on tehostettu toimintaa - eli vähennetty väkeä. Kun ihmisiä jää eläkkeelle, tilalle ei palkata ketään.
emiselle työttömyydelle on etsitty paljon. Yhtenä selityksenä on annettu ison työllistäjän, julkisen sektorin, työpaikkojen jatkuva väheneminen. Erityisesti kunnissa ja valtiolla on tehostettu toimintaa - eli vähennetty väkeä. Kun ihmisiä jää eläkkeelle, tilalle ei palkata ketään.
Sama tilanne toistuu myös yksityisellä sektorilla. Irtisanomisuutiset ovat menneenä talvena olleet liki joka
stanssiosaamisesi? Onko kokemusta projektihallinnoinnista? Mitenkäs nämä kielet ja tämä Office-osaaminen?
Näihin kysymyksiin vastaavat tuhannet akateemiset työnhakijat työhaastatteluissa. Mikäli työhaastatteluihin pääsevät.
Akateeminen työttömyys kasvaa yhä kiihtyvää tahtia. Korkeakoulutettuja oli keväällä työttömänä yli 33 000, kasvua vuoden takaisesta yli 26 prosenttia.
Vielä synkemmät ovat vastavalmistuneiden akateemisesti koulutettujen tilastot: heidän työttömyyteensä on
yönhakijoita joka hommaan satoja! Vain palkanmaksu halukkuutta ei ole!
Akateemisten työttömyys 26 prosenttia
Onko hankeosaamista? Onko kokemusta EU-hankehallinnoinnista? Mikä on substanssiosaamisesi? Onko kokemusta projektihallinnoinnista? Mitenkäs nämä kielet ja tämä Office-osaa
kee hartiavoimin töitä voidakseen rakentaa tulevaisuuttaan. Hakala kertoo Maisterihautomonsa tuoreesta maisterista, joka lähetti 600 hakemusta. 600 hakemuksesta kymmenkunta poiki kutsun haastatteluun, psykologisiin testeihin, kielitesteihin, terveystarkastukseen. Lopputuloksena aina pääsy kahden tai kolmen parhaan joukkoon, mutta ei valituksi tuleminen.
”Kyllä siinä lahjakkaankin ihmisen u
isten työttömyys 26 prosenttia
Onko hankeosaamista? Onko kokemusta EU-hankehallinnoinnista? Mikä on substanssiosaamisesi? Onko kokemusta projektihallinnoinnista? Mitenkäs nämä kielet ja tämä Office-osaaminen?
Näihin kysymyksiin vastaavat tuhannet akateemiset työnhakijat työhaastatteluissa. Mikäli työhaastatteluihin pääsevät.
Akateeminen työttömyys kasvaa yhä kiihtyvää tahtia. Korkeakoulutettuja oli keväällä työttömänä yli 33 000, kasvua vuoden takaisesta yli 26 prosenttia.
hankeosaamista? Onko kokemusta EU-hankehallinnoinnista? Mikä on substanssiosaamisesi? Onko kokemusta projektihallinnoinnista? Mitenkäs nämä kielet ja tämä Office-osaaminen?
Näihin kysymyksiin vastaavat tuhannet akateemiset työnhakijat työhaastatteluissa. Mikäli työhaastatteluihin pääsevät.
Akateeminen työttömyys kasvaa yhä kiihtyvää tahtia. Korkeakoulutettuja oli keväällä työttömänä yli 33
yönhakijoita joka hommaan satoja! Vain palkanmaksu halukkuutta ei ole!
Akateemisten työttömyys 26 prosenttia
Onko hankeosaamista? Onko kokemusta EU-hankehallinnoinnista? Mikä on substanssiosaamisesi? Onko kokemusta projektihallinnoinnista? Mitenkäs nämä kielet ja tämä Office-osaaminen?
Näihin kysymyksiin vastaavat tuhannet akateemiset työnhakijat työhaastatteluissa. Mikäli työhaastat
yönhakijoita joka hommaan satoja! Vain palkanmaksu halukkuutta ei ole!
Akateemisten työttömyys 26 prosenttia
Onko hankeosaamista? Onko kokemusta EU-hankehallinnoinnista? Mikä on substanssiosaamisesi? Onko kokemusta projektihallinnoinnista? Mitenkäs nämä kielet ja tämä Office-osaaminen?
Näihin kysymyksiin vastaavat tuhannet akateemiset työnhakijat työhaastatteluissa. Mikäli työhaastatteluihin pääsevät.
misten työttömyys 26 prosenttia
Onko hankeosaamista? Onko kokemusta EU-hankehallinnoinnista? Mikä on substanssiosaamisesi? Onko kokemusta projektihallinnoinnista? Mitenkäs nämä kielet ja tämä Office-osaaminen?
Näihin kysymyksiin vastaavat tuhannet akateemiset työnhakijat työhaastatteluissa. Mikäli työhaastatteluihin pääsevät.
Akateeminen työttömyys kasvaa yhä kiihtyvää tahtia. Korkeakoulutettuja oli keväällä työttömänä yli 33 000, kasvua vuoden takaisesta yli 26 prosenttia.
oka hommaan satoja! Vain palkanmaksu halukkuutta ei ole!
Akateemisten työttömyys 26 prosenttia
Onko hankeosaamista? Onko kokemusta EU-hankehallinnoinnista? Mikä on substanssiosaamisesi? Onko kokemusta projektihallinnoinnista? Mitenkäs nämä kielet ja tämä Office-osaaminen?
Näihin kysymyksiin vastaavat tuhannet akateemiset työnhakijat työhaastatteluissa. Mikäli työhaastatteluihin pääsevät.
Akateeminen työttömyys kasvaa yhä kiihtyvää tahtia. Korkeakoulutettuja oli keväällä työttömänä yli 33 000, kasvua vu
amista? Onko kokemusta EU-hankehallinnoinnista? Mikä on substanssiosaamisesi? Onko kokemusta projektihallinnoinnista? Mitenkäs nämä kielet ja tämä Office-osaaminen?
Näihin kysymyksiin vastaavat tuhannet akateemiset työnhakijat työhaastatteluissa. Mikäli työhaastatteluihin pääsevät.
Akateeminen työttömyys kasvaa yhä kiihtyvää tahtia. Korkeakoulutettuja oli keväällä työttömänä yli 33 000, kasvua vuoden takaisesta yli 26 prosenttia.
Vielä synkemmät ovat vastavalmistuneiden akateemisesti koulutettujen tilastot: heidän työttömyyteensä on li
ita joka hommaan satoja! Vain palkanmaksu halukkuutta ei ole!
Akateemisten työttömyys 26 prosenttia
Onko hankeosaamista? Onko kokemusta EU-hankehallinnoinnista? Mikä on substanssiosaamisesi? Onko kokemusta projektihallinnoinnista? Mitenkäs nämä kielet ja tämä Office-osaaminen?
Näihin kysymyksiin vastaava
teemisesti koulutettujen tilastot: heidän työttömyyteensä on lisääntynyt vuoden takaisesta yli 37 prosenttia. Luvut ovat Akavan tilastoista.
Syitä akateemiselle työttömyydelle on etsitty paljon. Yhtenä selityksenä on annettu ison työllistäjän, julkisen sektorin, työpaikkojen jatkuva väheneminen. Erityisesti kunnissa ja valtiolla on tehostettu toimintaa - eli vähennetty väkeä. Kun ihmisiä jää eläkkeelle, tilalle ei palkata ketään.
? Onko kokemusta EU-hankehallinnoinnista? Mikä on substanssiosaamisesi? Onko kokemusta projektihallinnoinnista? Mitenkäs nämä kielet ja tämä Office-osaaminen?
Näihin kysymyksiin vastaavat tuhannet akateemiset työnhakijat työhaastatteluissa. Mikäli työhaastatteluihin pääsevät.
Akateeminen työttömyys kasvaa yhä kiihtyvää tahtia. Korkeakoulutettuja oli keväällä työttömänä yli 33 000, kasvua vuoden tak
saamisesi? Onko kokemusta projektihallinnoinnista? Mitenkäs nämä kielet ja tämä Office-osaaminen?
Näihin kysymyksiin vastaavat tuhannet akateemiset työnhakijat työhaastatteluissa. Mikäli työhaastatteluihin pääsevät.
Akateeminen työttömyys kasvaa yhä kiihtyvää tahtia. Korkeakoulutettuja oli keväällä työttömänä yli 33 000, kasvua vuoden takaisesta yli 26 prosenttia.
Vielä synkemmät ova
uihin pääsevät.
Akateeminen työttömyys kasvaa yhä kiihtyvää tahtia. Korkeakoulutettuja oli keväällä työttömänä yli 33 000, kasvua vuoden takaisesta yli 26 prosenttia.
Vielä synkemmät ovat vastavalmistuneiden akateemisesti koulutettujen tilastot: heidän työttömyyteensä on lisääntynyt vuoden takaisesta yli 37 prosenttia. Luvut ovat Akavan tilastoista.
Syitä akateemiselle työttömyydelle on etsitty paljon. Yhtenä selityksenä on annettu ison työllistäjän, julkisen sektorin, työpaikkojen jatkuva väheneminen. Erityisesti kunnissa ja valtiolla on tehostettu toimintaa - eli v
Valtio on tähän asti keskittynyt lähinnä tulonsiirtoihin eli rahan siirtelemiseen yhden kansalaisen taskusta toisen kansalaisen taskuun. Sillä meiningillä ei työllistetä kuin byrokraatteja ja niitäkin vähän.
Olisiko jo aika alkaa ottaa elinkeinoelämän tarpeet huomioon ja ruveta luomaan työpaikkoja?
yöttömyys kasvaa yhä kiihtyvää tahtia. Korkeakoulutettuja oli keväällä työttömänä yli 33 000, kasvua vuoden takaisesta yli 26 prosenttia.
Vielä synkemmät ovat vastavalmistuneiden akateemisesti koulutettujen tilastot: heidän työttömyyteensä on lisääntynyt vuoden takaisesta yli 37 prosenttia. Luvut ovat Akavan tilastoista.
Syitä akateemiselle työttömyydelle on etsitty paljon. Yhtenä selityksenä on annettu ison työllistäjän, julkisen sektorin, työpaikkojen jatkuva väheneminen. Erityisesti kunnissa ja valtiolla on tehoste
mmät ovat vastavalmistuneiden akateemisesti koulutettujen tilastot: heidän työttömyyteensä on lisääntynyt vuoden takaisesta yli 37 prosenttia. Luvut ovat Akavan tilastoista.
Syitä akateemiselle työttömyydelle on etsitty paljon. Yhtenä selityksenä on annettu ison työllistäjän, julkisen sektorin, työpaikkojen jatkuva väheneminen. Erityisesti kunnissa ja valtiolla on tehostettu toimintaa - eli vähennetty väkeä. Kun ihmisiä jää eläkkeelle, tilalle ei palkata ke
Eikös sinua kyllästytä keskustella jatkuvasti itsesi kanssa???. Tai ehkä pääsi vaatii lääkärin tarkistusta..
PAVIAANI.
Näinhän niitä koulutettuja jää koko ajan enemmän työttömäksi, mutta juuri luin tuolta toiselta palstalta, kuinka (ilmeisesti vielä työpaikkansa säilyttäneet) jotkut jopa irvailivat jopa alle 3000 kuussa tienaaville, että kyseessä on oma vika, kun ei taida varmaan olla kouluja käytynä. Silti yhä enemmän on jo porukkaa joille ei löydy edes sitä parin tonnin duunia vaikka on maisterin paperit taskussa.
Itse olen miettinyt, miksi nämä pärjääjät saavat aina niin hyvin äänensä kuuluviin. Kun paikallislehti joskus harvoin innostuu kertomaan jotain työttömistä, se on aina jokin IinaLiinaTiinaPetteriAntero, joka oli vain kuukauden työttömänä, sattui kompastumaan kadulla johonkin etsimme työntekijää-lehtolehtiseen, ja tienaa nyt 10 000e/kk start-up yrityksen kansainvälisenä toimialajohtajana tjsp.
Toinen suosittu tarina on ahkera nuori, joita onkin riittänyt kuluneiden vuosien varrella. MillaSaijaHannaAnttiHelmeri pykäsi snägärin tien varteen ja tienasi kesälomarahat. Sivusuulla muistetaan mainita myös, että pyrkii joko Hankeniin tai Lontooseen.
Missään nimessä kokoomusvetoinen media ei kerro 200 hakemusta lähettäneestä maisterista, joka lopulta päätyi siivoojaksi. Vielä vähemmän se kertoo ammattioppilaitoksen linjalta valmistuneesta nuoresta, joka ei ole ollut koskaan yhtään missään töissä.
Tällainen uutisointi vääristää maailmankuvaa. Se tahaton vääristyminen näkyy siinä, että jokainen vastavalmistunut haluaa heti sen 10 000e/kk. Siitähän nämä kokoomuslaiset joutuvat jatkuvasti oman sumutuksensa sokaisemia nuoria toppuuttamaan, että ei heti suun täydeltä hyvää. Pitää tehdä töitäkin.
Toisaalta, se töitä tekevä siivooja ei ansaitse sitten mitään palkkaa. Kehtaa vielä ammattiliittoonkin kuulua. Ahne.
Kaikista pahin on duunariammatissa hommia tekevä akateeminen. Itse tunnen tapauksen, jonka mukaan jotkut opiskelijatutut eivät pidä yhteyttä, koska tavallinen sinikaulusammatti on jotenkin niin outoa...
Joku vielä väittää, ettei Suomi ole luokkayhteiskunta? Olemme sitä nykyisellään enemmän kuin Englanti. Edes siellä meno ei ole näin kajahtanutta kuin Suomessa. Ja mitä tulee siihen ilmaiseen koulutukseen, niin sehän on nimenomaan tulonsiirto keskiluokalle. Siksi se muistetaankin aina mainita kaikkialla eikä siitä ole leikattu.
Onneksi Suomeen tulee peruskoulun ensimmäisen luokan kesken jättäneitä vuohipaimenia paikkaamaan tätä kauheaa työvoimapulaa.
Maamme on siis pelastettu!
Korkeakoulutettuja ja yliopisto nuoria . Menkööt ulkomaille töihin, Varmaan osaavat kieliäkin hyvin ja uuden kielen oppiminen ei tuota vaikeuksia.
Suosittelen lämpimästi, jos vain vähääkään kiinnostaa tai on pienintäkään mahdollisuutta pohjakoulutuksen ja kielitaidon puolesta! Ruotsiin Eskilstunaan luokan- tai aineopettajaksi, Pohjois-Ruotsiin insinöriksi, Norjaa kelpaa kaikki ammatti-ihmiset, sairaanhoitajat, raksalaiset, kuljettajat jne. Ja tietotekniikkaosaamista tarvitaan joka maassa.
Kysyin takavuosina töitä- vittuiltiin että mitäs varten sinulla on noin paljon koulutusta. Sitä ennen olin valtiolla mukamas tutkimassa tekniikkaa. No siellähän ei tehty yhtään mitään, mikä turhautti. Lopulta en enää jaksanut edes vaivautua ns. työpaikalle ns. töihin. Parempi vaan runkata hiljaa kotona kunnes loppu tulee.
Palkanmaksuun löytyy heti taho !!!! Jos akattemisesti koulutettu osaisi tehdä jotain tuottavaa mistä kannattaa maksaa .
Koulutus pelkän koulutuksen vuoksi on täysin hukkaan heitettyjä veroeuroja ja sitä täällä nyt on tehty jo vuosikymmeniä.
Olisi aika olla jo jotain lopullista valmiutta kouluttaa niin, että siitä saadaan oikeasti välineet oikeaan työntekoon ja tuottavuuteen.
Aivan tosi. Seurasin itse erään AMK:n insinöörikoulutettavia muutaman vuoden ja totesin, että osan kohdalla täysin hukkaan heitettejä verorahoja: tyyppejä ei koko asia tuntunut itseään kiinnostanut (äiti lie pakottanut koulutukseen, koska muuten ei saa työttömyyskorvauksia, jos ei ole hakenut koulutukseen) ja motivaatio&asenne sen mukainen; joku opiskelijoista kommentoi, että on kuulia olla insinööriopiskelija, kun saa baaritiskillä iskettyä paremmin mimmejä (opintotulokset sen mukaisia, kun aika kului paremmin siellä baarissa ja krapuloidessa); osalla opiskelijoista niin pahoja sosiaalisten taitojen puutteita tai mielenterveysongelmia, että suuresti epäilen heidän ikinä pääsevän ns. normaalitöihin (jos niitä Suomessa enää kohta onkaan) jne.
Tällä en halua millään lailla insinöörien ammattikuntaa leimata tai mustamaalata, se nyt vain sattuu olemaan oppilaitos, jonka toimintaa ja opiskelijoita seurasin muutaman vuoden. Kysyin asiasta insinöörialan opettajilta ja heidän kommenttiensa perusteella päättelin, että insinöörejä otetaan opiskelemaan liiankin löysin perustein, jotta saadaan kaunisteltua mm. työttömyystilastoja ja nuoria, päämäärättömiä ja syrjäytymisuhan alla olevia nuoria miehiä kuleksimasta pois kaduilta. Suurin osa insinööriopiskelijoista edelleenkin miehiä, joten en mitenkään tälläkään kommentilla naispuolisia alan opiskelijoita väheksy. Onneksi törmäsin moneen opiskelusta innostuneeseen ja hyvin alalle sopivaankin opiskelijaan.
Mitenkähän asia monilla muilla koulutusaloilla?
Ongelmahan ei ole yksistään akateemisten vaan kattaa kaikki yhteiskunnan osa-alat ja luokat. Eniten työttömiä suhteessa on kuitenkin matalamman koulutuksen vaativissa ammattiryhmissä, joissa työ on luonteeltaan sellaista, että voidaan helposti korvata automatiikalla. Tulevaisuudessa ei tarvita enää juurikaan suorittavaa työvoimaa, koska älykkäät koneet hoitavat ne kustannustehokkaammin kuin ihminen.
Suomessa tarvittaisiin kovasti nyt sitä talvisodan henkeä, missä maata rakennettiin vielä 1950-luvulla. Nyt olemme riitaisa kimppu itsekkäitä ihmisiä, jotka kukin ajaa vain omaa etuaan ja samalla sahaa oksaa allaan.
Nykymenoa on ihan kauhea katsella. Jos oisin yhtään viisaampi, hakeutuisin muualle pois Suomesta ja palaisin vasta, kun pöly laskeutuu. Tai sitten en palaisi enää takaisin tänne pohjolan Japaniksikin kutsuttuun tumppukylään.
Jos olisin vastavalmistunut akateeminen eikä töitä löytyisi, olisin todellakin kiinnostunut lähtemään ulkomaille töihin. Kauaskaan ei tarvitse mennä. Ruotsissa on parempi työllisyys, Norjassa vielä parempi ja palkoilla puolitoistakertainen ostovoima. Pakkoruotsia ei kannata nyt halveksia, kun on sellainen koulussa ilmaiseksi tarjoiltu.
Samaa mieltä. Itsekin lähtisin, mutta 50 akateemisena pätkätyöläisenä ei enää taida olla suuria mahdollisuuksia? Tai mistä sen tietää... En kyllä tiedä mitä avokki asiaan kommentoisi *lol*.
Ja lisää valmistuu joka vuosi, mutta eipä tuo yletön akateemsten kouluttaminen DDR:n tilannettakaan muuksi muuttanut.
Eliitti korjasi potin ja lopulta kulissit romahtivat. Pitäisi tuon mallin olla kuitenkin vielä melko tuoreessa muistissa ja opiksi otettavissa.
Jos koulutus ei tuota muuta kuin lisää veroeuroilla palkattavia virkamiehiä ja avustajakaartia tekemään työn, jonka kansa on valtuuttanut "kansan"edustajille, on koulutuksessa jokin pahasti vialla ja erityisesti maassa, jossa kaikki tuottava on myyty ulkomaisille yrityksille, kohta kai pohjavesiä myöten.
Veroeuroja kierrättämällä ei voi loputtomasti kasvua lisätä, kyllä siihen tarvitaan uutta viereätä riskinottokykyistä ja mielellään sitä koulutettua porukkaa, joilla on (huom. ei siis OLISI) oikeasti innokkuutta halua saada sekä itsensä, että tätä maata ja kansalaisia jaloilleen.
Nyt on odoteltu liian kauan sitä ihmettä (vai lottovoittoako), sen myötä alamäki jyrkkenee vauhdilla, vaikka veikkauskin parhaansa tekee tuottamalla jokaisesta lotto yms. miljonääristä etusivun uutisen.
Sitä kautta kasvua saa odottaa maailman tappiin.