Terveiset Suomesta Rautavaaralta

Altia Oyj on suomalainen valtionyhtiö, joka valmistaa, markkinoi, maahantuo ja vie omia ja päämiestensä alkoholijuomia Pohjoismaissa ja Baltiassa sekä valmistaa teollisuudelle etanolia, ohratärkkelystä ja rehua. Altian tuotantolaitokset sijaitsevat Ilmajoen Koskenkorvan tehtaalla, Nurmijärven Rajamäen tehtaalla sekä Tallinnan lähellä Tabasalussa. Altia Oyj:n kotipaikka on Helsingin Ruoholahdessa (Wikipedia).

Kyllä tuostakin melkoisen kiertomatkan saisi. Täytyy panna harkintaan.

Pienillä paikkakunnilla reitti tosiaan kulkee metsässä, mutta vaihtoehdot taitavat olla vähissä. Kysymys on kuitenkin siitä mitä arvostaa. Haluaako esimerkiksi hengittää pakokaasuja vai kohtuullisen puhdasta ilmaa yms.

Pöljät älykääpiöhuutelijat maratonreitin varrella eivät paljon ilahduta. Joskus on ihan hyvä, ettei juoksu häiriinny typerästä huutelusta.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Pienillä paikkakunnilla reitti tosiaan kulkee metsässä, mutta vaihtoehdot taitavat olla vähissä. Kysymys on kuitenkin siitä mitä arvostaa. Haluaako esimerkiksi hengittää pakokaasuja vai kohtuullisen puhdasta ilmaa yms.

Pöljät älykääpiöhuutelijat maratonreitin varrella eivät paljon ilahduta. Joskus on ihan hyvä, ettei juoksu häiriinny typerästä huutelusta.

Lue lisää

Nämä huutelijat ovat hyvin suomalainen ilmiö. Maailmalla hitaintakin löntystelijää knnustetaan. Samten ihmetyttää Suomessa se että järjestäjät eivät saa autoja pysymään pois reitiltä tuon 1 tunnin ajan jonka kympin hölkkä vie.
New York pystytään ihan ilman mitään nikotteluja sulkemaan kokonaiseksi sunnuntaipäiväksi liikenteeltä.
Keski-Euroopassa autot autot muuten odottavat vuoristonousuissa että pääsevät ohittamaan pyöräilijän turvallisesti.
Olen tehnyt sellaisen periaatteelisen ratkaisun että 15 euroa enempää en maksa ko. lystistä. Joissakin tapahtumissa mitalin voi ostaa itse mikä on aivan järkevää.

Ei niitä reittejä mihinkään viedä. Ne ovat paikallaan. Eri asia on, missä on toimintaa.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Ei niitä reittejä mihinkään viedä. Ne ovat paikallaan. Eri asia on, missä on toimintaa.

He he he.

OikeistoSosDem kirjoitti:

Nämä huutelijat ovat hyvin suomalainen ilmiö. Maailmalla hitaintakin löntystelijää knnustetaan. Samten ihmetyttää Suomessa se että järjestäjät eivät saa autoja pysymään pois reitiltä tuon 1 tunnin ajan jonka kympin hölkkä vie.
New York pystytään ihan ilman mitään nikotteluja sulkemaan kokonaiseksi sunnuntaipäiväksi liikenteeltä.
Keski-Euroopassa autot autot muuten odottavat vuoristonousuissa että pääsevät ohittamaan pyöräilijän turvallisesti.
Olen tehnyt sellaisen periaatteelisen ratkaisun että 15 euroa enempää en maksa ko. lystistä. Joissakin tapahtumissa mitalin voi ostaa itse mikä on aivan järkevää.

Lue lisää

Helsingissä ei tarvitse edes "löntystää", kun joku jo arvelee, että vauhti on liian hidas. "Löntystämisellä" tarkoitan huomattavasti parempaa aikaa kuin taannoisen pääministerin ennätysaika.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Helsingissä ei tarvitse edes "löntystää", kun joku jo arvelee, että vauhti on liian hidas. "Löntystämisellä" tarkoitan huomattavasti parempaa aikaa kuin taannoisen pääministerin ennätysaika.

Lue lisää

Hölkkien ilmapiiri on nykyään paljon rennompi kuin joskus 1980- ja 1990-luvuilla. Onneksi nuo karmeat sukkahousuviritykset ovat jo kadonneet. Muuten kyllä vähän ihmettelen nykyisten aktiivijuoksijoiden touhuja. Kaiken maailman vetkutteluihin ja venyttelyihin käytetään enemmän aikaa kuin itse juoksuharjoitteluun. Kuntoilijoillakin pitää olla sykemittarit, kompressiosukat palautumisjuomat, geelit ja sörsselit.
Jotenkin tulee ikävä 1980-luvun puolihullua Juoksija lehteä ja em. Pekolan Tapsaa. Rauha sielullesi Tapsa. Kuten myös samaan hirvittävään tautiin sairastuneelle Suomen ehkä kaikkien aikojen kovimmalle harjoittelijalle Jukka Toivolalle.

Tulostavoitteellinen harjoittelu on haastava tehtävä. Ei saisi harjoitella liikaa eikä liian vähän. Parhaat aikani saavutin pudotettuani harjoittelumäärän puoleen. Oleellista kestävyysharjoittelussa on myös nopeuden kehittäminen. Yleensä se, että kykenee juoksemaan sitä nopeutta, jota tavoite edellyttää. Nykyisin treenaan omaksi ilokseni. En ole osallistunut minkäänlaisiin kilpailuihin. Tosin mielessä on ollut kokeilla vieläkö pystyisi Alexanderin aikaan. Tällä hetkellä kestävyys tosin riittänee vain 21 kilometriin.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Tulostavoitteellinen harjoittelu on haastava tehtävä. Ei saisi harjoitella liikaa eikä liian vähän. Parhaat aikani saavutin pudotettuani harjoittelumäärän puoleen. Oleellista kestävyysharjoittelussa on myös nopeuden kehittäminen. Yleensä se, että kykenee juoksemaan sitä nopeutta, jota tavoite edellyttää. Nykyisin treenaan omaksi ilokseni. En ole osallistunut minkäänlaisiin kilpailuihin. Tosin mielessä on ollut kokeilla vieläkö pystyisi Alexanderin aikaan. Tällä hetkellä kestävyys tosin riittänee vain 21 kilometriin.

Lue lisää

Niin kauan kun kymppi menee alle 35 minuutin jotenkin puolitosissaan voi ottaa. Joskus saattaa jopa saada ihan selvää rahaa palkinnoksi M-40 sarjassa. Taso kun ei kovin häävi ole nykyään verrattuna 1970- ja 1980-lukuihin. Olen havainnut tuon Lydiardin 160 km viikossa olevan hyvä määrä parille neuvomalleni nuorelle juoksijalle. Maraton on asia erikseen. Itsellä tahtoo lipsua joskus jopa alle 100 km viikossa.
Yksi yleinen väärinkäsitys Lydiardin menetelmään liittyen on se että aerobinen juoksu olisi jotain hidasta hölkkää. Mielestäni kilpajuoksijan ei koskaan tulisi juosta alle ns. aerobisen kynnyksen olevilla rasitustasoilla saunalenkkejä lukuunottamatta.
Sinänsä koko termi on turha ja jostain syystä Suomessa kovin tarkkaan seurattu. Paljon oleellisempi on anaerobinen kynnys. Virenin menestyksen salaisuushan oli se että hänellä tuo anaerobinen kynnys oli niin paljon korkeampi kuin muilla. Tämä näkyy hyvin Montrealin vitosen viimeisellä kierroksella.
Lisää kilometrejä ja vähän kilpailuhenkistä ryhmäharjoittelua juoksijamme tarvitsisivat. Vähemmän sykemittareita, maisterivalmentajia ja ylikunnolla pelottelua.
250 km on oma viikkoennätykseni 1990-luvulta. Seuraavalla viikolla 50 km. Niin tukossa mies oli. Japanin Seko juoksi kerran 120 km päivässä 8 päivän ajan. En tiedä onko tuollaisessa tuloskunnon kannalta sitten järkeä.

Kyllä juoksukilometrien määrän täytyy olla yksilökohtainen. Itse harjoittelin maratoneja varten jotakin 30-38 km kolme kertaa viikossa ja tuon sitten puolitin. Maksimaalinen hapenottokykyni on oletettavasti liian pieni, joten sitä täytyi kompensoida juoksutekniikalla ja tehokkaalla energian käytöllä. Mielestäni Virenin juoksutyyli oli jokseenkin hyvä. Kun jalat saa heiluriliikkeeseen, niin samalla ne pystyy rentouttamaan ja painovoima suoriutuu lopusta.

Sitä en kiellä etteikö jossakin vaiheessa pitäisi harjoitella myös kovaa, mutta siinä on se ongelma, että keho tottuu tähän eikä anna itsestään ulos enempää kuin mihin on tottunut. Ehkä paremmin sanottuna ulosotto on ainakin hyvin vaikeaa ellei tätä ulosottoakin ole harjoiteltu.

Ja tietenkin hirsimökkejä, suopalloa, kalakukkoa ja muuta jämptei.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Kyllä juoksukilometrien määrän täytyy olla yksilökohtainen. Itse harjoittelin maratoneja varten jotakin 30-38 km kolme kertaa viikossa ja tuon sitten puolitin. Maksimaalinen hapenottokykyni on oletettavasti liian pieni, joten sitä täytyi kompensoida juoksutekniikalla ja tehokkaalla energian käytöllä. Mielestäni Virenin juoksutyyli oli jokseenkin hyvä. Kun jalat saa heiluriliikkeeseen, niin samalla ne pystyy rentouttamaan ja painovoima suoriutuu lopusta.

Sitä en kiellä etteikö jossakin vaiheessa pitäisi harjoitella myös kovaa, mutta siinä on se ongelma, että keho tottuu tähän eikä anna itsestään ulos enempää kuin mihin on tottunut. Ehkä paremmin sanottuna ulosotto on ainakin hyvin vaikeaa ellei tätä ulosottoakin ole harjoiteltu.

Lue lisää

Pitkiä harjoituksia teit. Jätitkö ns. palauttavia lenkkejä väliin. Tuo malli voi olla hyvinkin toimiva ns. kuntoilupohjalla. Itellä ei oikein pää ole koskaan kestänyt täyslepoa.
Viren juoksi Munchenin vuonna 5000 m 13.13. Pallokentällä nurmikolla siten että 50 täyttä/50 lasketellen. Sitten Lasse juoksi 25 km 3.00 km siten että joka viides kilometri alle 3.00 josta homma jatkui taas 3.00 km vauhdilla. Itsestäänselvää on että tuollaisia harjoituksia ei tehdä kuin kerran kesässä.

Perustreeni oli kolme kertaa 30 - 38 kilometriä viikossa kunnes älysin lyhentää matkaa. Harjoitukset olivat lähinnä niin kutsuttua vauhtileikittelyä. Eläintarhassa harjoittelin siihen aikaan nopeutta juoksemalla 400 metrin matkaa. Periaatteessa voimalajeissa olisin menestynyt parhaiten, koska voimaa sai tekemättä juuri mitään. Nyt, kun aloitin juoksemisen uudestaan harmittaa uinnilla hankitut lihakset, jotka suorastaan ovat haitaksi juoksemiselle.

Kummastuttaa miksi puhutaan vain viennistä, jolla ymmärretään tyypillisesti lähinnä peltitötteröiden viemistä, ei paitojen pesua eikä turismia. Käsitys turismistakin, jos ylipäätään, on lähinnä byrokratiaa ja kliseitä.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Kummastuttaa miksi puhutaan vain viennistä, jolla ymmärretään tyypillisesti lähinnä peltitötteröiden viemistä, ei paitojen pesua eikä turismia. Käsitys turismistakin, jos ylipäätään, on lähinnä byrokratiaa ja kliseitä.

Lue lisää

Enpä ole moisesta Pumpulikirkosta kuullut koskaan puhuttavan. Eipä sitä ole tainnut ottaa esille edes saittimme Kapi, joka on tuolta Rautavaaralta kotoisin. Kesällä tosin luin ja katselin Suomen rotkoista tehdyn upean teoksen, jossa kyseinen paikka on varmasti esitelty, mutta kun teos on niin massiivinen ja vieläkin upeampia kohteita käsittelevä, kaikki ei jää mieleen.

http://www.adlibris.com/fi/kirja/suomen-rotkot-9789525774627?gclid=CjwKEAjwmMS-BRCm5dn51JLbp1wSJACc61tFuUptTsMswLq0mw375DR66KPNg7fiOBuFOWj8GAX53RoCnLrw_wcB

Matkailumarkkinointi on haasteellista.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Enpä ole moisesta Pumpulikirkosta kuullut koskaan puhuttavan. Eipä sitä ole tainnut ottaa esille edes saittimme Kapi, joka on tuolta Rautavaaralta kotoisin. Kesällä tosin luin ja katselin Suomen rotkoista tehdyn upean teoksen, jossa kyseinen paikka on varmasti esitelty, mutta kun teos on niin massiivinen ja vieläkin upeampia kohteita käsittelevä, kaikki ei jää mieleen.

http://www.adlibris.com/fi/kirja/suomen-rotkot-9789525774627?gclid=CjwKEAjwmMS-BRCm5dn51JLbp1wSJACc61tFuUptTsMswLq0mw375DR66KPNg7fiOBuFOWj8GAX53RoCnLrw_wcB

Matkailumarkkinointi on haasteellista.

Lue lisää

Hieno kirkko. Mutta so boring. Nykypäivän turisti haluaa samoja asioita joita hän tekee ja saa kotonaankin. Eli toimintaa, ihmisiä, palveluita,elämyksiä, fine-dining ruokaa eikä mitään läskisoosia.
Palveluita ei myöskään osata hinnoitella. Miksi veloittaa 50 euroa jos joku on valmis maksamaan 100 euroa.

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Enpä ole moisesta Pumpulikirkosta kuullut koskaan puhuttavan. Eipä sitä ole tainnut ottaa esille edes saittimme Kapi, joka on tuolta Rautavaaralta kotoisin. Kesällä tosin luin ja katselin Suomen rotkoista tehdyn upean teoksen, jossa kyseinen paikka on varmasti esitelty, mutta kun teos on niin massiivinen ja vieläkin upeampia kohteita käsittelevä, kaikki ei jää mieleen.

http://www.adlibris.com/fi/kirja/suomen-rotkot-9789525774627?gclid=CjwKEAjwmMS-BRCm5dn51JLbp1wSJACc61tFuUptTsMswLq0mw375DR66KPNg7fiOBuFOWj8GAX53RoCnLrw_wcB

Matkailumarkkinointi on haasteellista.

Lue lisää

Suomesta löytyy paljon jos jonkinlaista. Kapitalistisesti ilmaisten asiat pitäisi osata tuotteistaa. Se tarkoittaa myös tarinan, historian luomista, tietoisuuden luomista jotta ihmiset kiinnostuvat.

OikeistoSosDem kirjoitti:

Hieno kirkko. Mutta so boring. Nykypäivän turisti haluaa samoja asioita joita hän tekee ja saa kotonaankin. Eli toimintaa, ihmisiä, palveluita,elämyksiä, fine-dining ruokaa eikä mitään läskisoosia.
Palveluita ei myöskään osata hinnoitella. Miksi veloittaa 50 euroa jos joku on valmis maksamaan 100 euroa.

Lue lisää

Ei se ole boring. Se on upea ja tuollaisessa paikassa voisi pitää levähdystauon, jos ei ole hyttysiä.

Suomeen saapuvat turistit haluavat nauttia myös hiljaisuudesta, tilan tunteesta ja kiirettömyydestä, mihin he ovat omilla asuinseuduilla tottuneet. Kiinalaisista ja intilaisista tällainen tuntuu aivan uskomattomalta. Maailmasta löytyy paikkoja, missä ei koko ajan pidä pujotella muiden ihmisten välistä eteenpäin ja pelätä tulevansa tönäistyksi kumoon.

Liikuntapainotteinen lomailu on käsittääkseni nyt myös muodissa. Suomessa on tarjolla sekä kesällä että talvella liikuntamahdollisuuksia ulkona upeassa luonnossa. Kun on päivän patikoinut tai hiihtänyt, kyllä se läskisoosikin silloin maistuu. Ja tietysti sauna ja saunakaljat. Ainakin suomalaisille.

Suomessa majoitus- ja ruokapalvelut on suuria turistimassoja silmällä pitäen hinnoiteltu liian kalliiksi. Maine Suomesta kalliina maana on omiaan torjumaan turismin kasvamista. Kyllä sitä voi sitten olla tarjolla toki myös maksukykyiselle väelle fiinimpää sapuskaa, missä hinta on ainakin ruuan määrää suurempi asia. Jos olet kalunnut kallishintaisen riekon luista koipea ravintolassa hyvään hintaan, voit aina kehua syöneesi riekkoa. On se varmaan aseteltu lautasella taiteellisen oloisesti.

OikeistoSosDem kirjoitti:

Hieno kirkko. Mutta so boring. Nykypäivän turisti haluaa samoja asioita joita hän tekee ja saa kotonaankin. Eli toimintaa, ihmisiä, palveluita,elämyksiä, fine-dining ruokaa eikä mitään läskisoosia.
Palveluita ei myöskään osata hinnoitella. Miksi veloittaa 50 euroa jos joku on valmis maksamaan 100 euroa.

Lue lisää

Ainahan sen viiskypää voi heittää tippinä, jos...snaijaat? Mångaks tippii reissullas heittelit? :)

Käteinen käytössä säilytettävä, myös turismin takii.

Rautavaara on enimmäkseen suota ja korpea, perinteisesti salametsästäjien kehto. Aikoinaan Suomen toiseksi vasemmistolainen pitäjä Kemin jälkeen ns. korpikommunistien voimin. Persuilla oli pieni nousu, kun Satiais-Oinonen puhui eläkeläisakkoja ympäri, nyt nekin on vähän tulleet järkiinsä. Kepua yleensä kannatetaan, jos on vähintään 10 hehtaaria peltoa.

!970-luvun alussa sieltä päin oleva opiskelijakaverini pohti, miten maaperä vaikuttaa polittiseen näkemykseen. Rautavaaralla on paljon suota ja korkea kommunistien kannatus. Naapurikunnassa Valtimolla maa on enimmäkseen savea ja multaa, porukka kepulaista ja joukossa kokoomuslaisiakin.

Tolpat haittaavat äärettömästi ajamiseen keskittymistä, kun pitäisi koko ajan vahdata nopeusmittaria. Rasittaa ja väsyttää tarpeettomasti.

Jos leikkuupuimuria varten pitää kehitellä peltipoliisi, niin kyllä tässä järjen vähyys häikäisee.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Tolpat haittaavat äärettömästi ajamiseen keskittymistä, kun pitäisi koko ajan vahdata nopeusmittaria. Rasittaa ja väsyttää tarpeettomasti.

Jos leikkuupuimuria varten pitää kehitellä peltipoliisi, niin kyllä tässä järjen vähyys häikäisee.

Lue lisää

Kuljettaja on silloin huono kuljettaja, jos tolppa häiritsee keskittymistä. Jos aasi osaa juosta pitkiäkin matkoja tasaista vauhtia vauhdin välillä nousematta tai laskematta, niin mikset sinä osaa ajaa tasanopeutta?

Leikkuupuimurin suurin sallittu nopeus on 40 km/h, joten sille tuskin tarvitaan erillistä nopeusvalvontaa. Nopeusvalvonta on urpoja varten, kuten jo aiemmin mainittu.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Tolpat haittaavat äärettömästi ajamiseen keskittymistä, kun pitäisi koko ajan vahdata nopeusmittaria. Rasittaa ja väsyttää tarpeettomasti.

Jos leikkuupuimuria varten pitää kehitellä peltipoliisi, niin kyllä tässä järjen vähyys häikäisee.

Lue lisää

Tolpat ei haittaa yhtään mitään, paitsi Kapin ja sinun kaltaisia törttöilijöitä jotka ajelevat nopeusrajoituksista piittaamatta.

Itse kun ajelen rajoitusten mukaan niin ei tarvitse tolppia eikä muutakaan nopeusvalvontaa tarkkailla vaan voi ihan rauhassa nautiskella ajamisesta.

Puhun nyt normaaleista ihmisistä. Masokistit ovat oma lukunsa. Masokisteja varten voisi ajoneuvoon laittaa ison M -kirjaimen, jotta poliisi tietää ketä voi huolettomasti laskuttaa.

Välikysymys kirjoitti:

Kuljettaja on silloin huono kuljettaja, jos tolppa häiritsee keskittymistä. Jos aasi osaa juosta pitkiäkin matkoja tasaista vauhtia vauhdin välillä nousematta tai laskematta, niin mikset sinä osaa ajaa tasanopeutta?

Leikkuupuimurin suurin sallittu nopeus on 40 km/h, joten sille tuskin tarvitaan erillistä nopeusvalvontaa. Nopeusvalvonta on urpoja varten, kuten jo aiemmin mainittu.

Lue lisää

Kysymys ei ole osaamisesta, vaan jopa yksilön vapaudesta. Ja kuten sanoin, on tärkeämpää keskittyä ajamiseen kuin nopeusmittarin tarpeettomaan seuraamiseen. Vain uuno tarvitsee nopeusmittarin ajaakseen turvallisesti. Viisas ihminen ennakoi tilanteita ja ajaa sen mukaisesti.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Kysymys ei ole osaamisesta, vaan jopa yksilön vapaudesta. Ja kuten sanoin, on tärkeämpää keskittyä ajamiseen kuin nopeusmittarin tarpeettomaan seuraamiseen. Vain uuno tarvitsee nopeusmittarin ajaakseen turvallisesti. Viisas ihminen ennakoi tilanteita ja ajaa sen mukaisesti.

Lue lisää

Ettäkö ihan yksilön vapaudesta!? Niinpä niin, autoilussahan on kyse kuljettajan vapaudesta toteuttaa itseään liikenteessä haluamallaan tavalla :D

Nopeusmittarin seuraaminen ei ole tarpeetonta, mutta riittää kun sitä silmäilee silloin tällöin. Hyvä ja kokenut kuljettaja osaa pitää vauhdin tasaisena esim. 80 km/h:ssa, kun sen siihen kiihdyttää. Mittaria tarvitse kyylätä neuroottisesti, vaikka joillakin toisin on tällainen tapa kuten esim. vanhuksilla.

Nopeusrajoituksista ja kameroista nipottavilla taiteilijoillahan tätä tasaisen vauhdin pitämisen taitoa ei ole. Sen huomaa hyvin tiheäliikenteisillä teillä, joissa kamerat voivat olla lähes peräkkäin muutaman sadan metrin välein. Voi niitä ressukoita, jotka koko ajan maanisesti pumppaavat kaasua ylös alas laillisen ja laittoman välillä. Tasaisesti ajaminen olisi paljon helpompaa ja leppoisampaa.

Unohtui vielä mainita, että tasainen könötys aiheuttaa helposti myös rattiin nukahtamisen. Adrenaliini sen sijaan pitää ihmisen hereillä ja terävöittää aisteja.

Muuten minkäkokoisia mullikoita kasvatat? Vaikuttaa siltä, että vähintään oma lehmä on ojassa.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Kysymys ei ole osaamisesta, vaan jopa yksilön vapaudesta. Ja kuten sanoin, on tärkeämpää keskittyä ajamiseen kuin nopeusmittarin tarpeettomaan seuraamiseen. Vain uuno tarvitsee nopeusmittarin ajaakseen turvallisesti. Viisas ihminen ennakoi tilanteita ja ajaa sen mukaisesti.

Lue lisää

Siitähän voi valittaa EU/YK:lle, ei muuta ko vetämään. :)

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Unohtui vielä mainita, että tasainen könötys aiheuttaa helposti myös rattiin nukahtamisen. Adrenaliini sen sijaan pitää ihmisen hereillä ja terävöittää aisteja.

Muuten minkäkokoisia mullikoita kasvatat? Vaikuttaa siltä, että vähintään oma lehmä on ojassa.

Lue lisää

Tasainen könötys aiheuttaa nukahtamista yleensä niille, jotka muutenkin ovat vähillä unilla tai ovat syöneet tukevasti ennen ajoa, tai syövät "kolmiolääkkeitä". Myöskin ylipainoiset torkkuvat aina kun siihen on tilaisuus. Kuulostaako tutulta?

Mullikoita tai muitakaan kantturoita ei ole.

Peltipoliisikammosi korjautuu kun muutat autoiluasennettasi terveempään suuntaan.

Terveempään? Onko ihminen terve, jos se käy kuin taskukello? Tai robotti. Pikemminkin kysymyksessä on katatonia tai siihen pakottaminen, jos oikein virkavalta äityy ihmistä manipuloimaan.

Miksi muuten järjetöntä byrokratiaa ei voisi purkaa myös liikenteestä? Katsotko, että myös hallituksen hankkeet byrokratiatalkoissa ovat epäterveitä?

vapauden-rikkoja kirjoitti:

Siitähän voi valittaa EU/YK:lle, ei muuta ko vetämään. :)

EU, yksi hyväkäs, säätää pääsääntöisesti vain lisää outoja määräyksiä.

Hieno paikka!

Taloudessa on samantekevää mitä tehdään kunhan tehdään. Ongelma syntyy siitä, että raha alkaa vuotaa taloudesta pois tai rahaa tulvii markkinoille liikaa. Molemmat ovat poikkeamia tasapainosta. Pitäisi pyrkiä optimaaliseen heilahteluun kuten liikenteen nopeusvalvonnassakin. Mittarin säätäminen kököttämiseen johtaa myös kököttämiseen. Pahimmillaan suoranaiseen halvaukseen.

Raha alkaa kiertämään parhaiten silloin kun porukka jolla on varaa litkiä lattea tekee sitä. Varallisuus tihkuu sitten myös alemmille yhteikuntaluokille. Tämän vuoksi Suomeen on saatava halpatyömarkkinat joustavaksi reserviksi tyydyttämään yläluokan tarpeita.
Suomalaisessa markkinoinnissa ei ymmärretä sitäkään kuinka vauraille asiakkaille luodaan uusia tarpeita. Jenkit ovat tässäkin omaa luokkaansa.

Mallisi ei toimi, sen näemme nyt. Sen sijaan jakamalla rahaa suoraan asiakkaille (työttömät ja sosiaalisten tulonsiirtojen varassa elävät) luodaan uutta kysyntää. Kysynnän puolestaan pitäisi kannustaa kapitalisti rehelliseen yrittäjyyteen sen sijaan, että tulo ryöstetään köyhiltä kaiken maailman kikyjen, leikkausten ja muiden rosvousten avulla. Mukaan lukien puskissa kyyläävä poliisi.

OikeistoSosDem kirjoitti:

Raha alkaa kiertämään parhaiten silloin kun porukka jolla on varaa litkiä lattea tekee sitä. Varallisuus tihkuu sitten myös alemmille yhteikuntaluokille. Tämän vuoksi Suomeen on saatava halpatyömarkkinat joustavaksi reserviksi tyydyttämään yläluokan tarpeita.
Suomalaisessa markkinoinnissa ei ymmärretä sitäkään kuinka vauraille asiakkaille luodaan uusia tarpeita. Jenkit ovat tässäkin omaa luokkaansa.

Lue lisää

Rahaa pitää olla niin paljon, että se kiertää, se on totta.

Nyt raha kiertää vain koska valtio ottaa tolkuttomasti syömävelkaa. Silloin ei pitäisi istua kahvilassa lattea litkimässä, vaan satsata uutta rahaa tuottavaan, siis vientiin ja tuontia korvaavaan kotimaan tuotantoon. Rahan syytäminen esimerkiksi tuulivoiman tukiin on pahinta talouden jarruttamista joka pitäisi lopettaa heti ilman mitään siirtymäaikoja.

Tyhjyyden markkinat, siis tuo vauraille uusien kulutuskohteiden luominen on syytä jättääkin jenkeille. Meillä ei ole riittävästi väestöpohjaa sellaisille hömpötyksille.

Matkailun kautta voisimme houkutella tänne niitä vauraita sieltä jenkeistä. Perinteisten eurooppalaisten kohteiden terrorismin riski on noussut, meillä olisi tarjota turvallisempaa ympäristöä. Urbanismi on jo ohi mennyt trendi muualla maailmassa, vaikka meillä se on vasta aluillaan. Maakuntien matkailu pitäisi saada sille tolalle, että sinne saataisiin houkuteltua ne rauhallisuutta ja urbaanin menon vastapainoa hakevat.

Tiilikkajärvi oli kyllä mielessä samoin kuin kiertäminen kunnassa laajemminkin. Valitettavasti aikataulusyistä täytyi jättää joitakin asioita tulevaisuuteen. Joka tapauksessa on sääli, että suuri osa Suomen kunnista katoaa vähitellen maailmankartalta. Niin on käynyt oman kotikuntanikin osalta, kunnan jossa alkujaan lienee ollut jopa pari tuhatta asukasta enemmän kuin Rautavaaralla.

Ilmeisesti käsitys siitä, etteivät maisemat elätä, on periporvarillinen. Muuten on vaikea ymmärtää porvarillisia pyrkimyksiä väestön keskittämiselle asutuskeskuksiin. Mutta, kuten jo aiemmin toin ilmi, niin ilmeisesti tämä outo epäluulo perustuu siihen, että vain "peltitötteröiden" tekeminen elättää. Kuitenkin esimerkiksi palvelut ovat nykyisentyyppisen yhteiskunnan yhäti kasvava tuotannon ala. Myös luonnon arvo sinällään kasvaa sitä mukaa kuin luonto maapallolta katoaa kapitalistisen kasvun myötä.

Samoin maatalouden merkityksen voi olettaa kasvavan aikaa myöten. Siksi ei tunnut viisaalta, että maataloutta yhä edelleen kohdellaan kaltoin siinä määrin, että tilojen lukumäärä edelleen vähenee. Metsäteollisuus on kokenut suoranaisen rappion pyrkimyksessään kansainvälistyä. Kotimaisen tuotannon kehittäminen on lyöty suorastaan laimin ja investoinnit ulkomaille ovat olleet useinkin suorastaan tappiollisia. On käsittämätöntä, että jopa huonekalut Suomeen tuodaan joko Tanskasta tai Ruotsista.

Omassa kotikunnassani en käy niinkään kunnan vuoksi kuin synnyinkotini. Kunta on muuttunut lapsuusajoistani siinä määrin ettei sitä enää juuri entiseksi tunne. Jopa kouluni on purettu ja tilalle rakennettu aivan uusi. Juuri kotikunnastani löytyy näitä kaameita aavikkoalueita, joissa lähikauppaankin kertyy matkaa reilut kolmekymmentä kilometriä ja jossa julkiset palvelut ovat tarjolla, jos ovat. Jos julkinen palvelija ei ole liian uupunut niitä suorittamaan.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Tiilikkajärvi oli kyllä mielessä samoin kuin kiertäminen kunnassa laajemminkin. Valitettavasti aikataulusyistä täytyi jättää joitakin asioita tulevaisuuteen. Joka tapauksessa on sääli, että suuri osa Suomen kunnista katoaa vähitellen maailmankartalta. Niin on käynyt oman kotikuntanikin osalta, kunnan jossa alkujaan lienee ollut jopa pari tuhatta asukasta enemmän kuin Rautavaaralla.

Ilmeisesti käsitys siitä, etteivät maisemat elätä, on periporvarillinen. Muuten on vaikea ymmärtää porvarillisia pyrkimyksiä väestön keskittämiselle asutuskeskuksiin. Mutta, kuten jo aiemmin toin ilmi, niin ilmeisesti tämä outo epäluulo perustuu siihen, että vain "peltitötteröiden" tekeminen elättää. Kuitenkin esimerkiksi palvelut ovat nykyisentyyppisen yhteiskunnan yhäti kasvava tuotannon ala. Myös luonnon arvo sinällään kasvaa sitä mukaa kuin luonto maapallolta katoaa kapitalistisen kasvun myötä.

Samoin maatalouden merkityksen voi olettaa kasvavan aikaa myöten. Siksi ei tunnut viisaalta, että maataloutta yhä edelleen kohdellaan kaltoin siinä määrin, että tilojen lukumäärä edelleen vähenee. Metsäteollisuus on kokenut suoranaisen rappion pyrkimyksessään kansainvälistyä. Kotimaisen tuotannon kehittäminen on lyöty suorastaan laimin ja investoinnit ulkomaille ovat olleet useinkin suorastaan tappiollisia. On käsittämätöntä, että jopa huonekalut Suomeen tuodaan joko Tanskasta tai Ruotsista.

Omassa kotikunnassani en käy niinkään kunnan vuoksi kuin synnyinkotini. Kunta on muuttunut lapsuusajoistani siinä määrin ettei sitä enää juuri entiseksi tunne. Jopa kouluni on purettu ja tilalle rakennettu aivan uusi. Juuri kotikunnastani löytyy näitä kaameita aavikkoalueita, joissa lähikauppaankin kertyy matkaa reilut kolmekymmentä kilometriä ja jossa julkiset palvelut ovat tarjolla, jos ovat. Jos julkinen palvelija ei ole liian uupunut niitä suorittamaan.

Lue lisää

Huomasin avauksesi juuri siksi, kun mainitsit siinä synnyin- ja lapsuuskuntani. Avauksesi oli hyvä ja hyviä viestejä avauksellesi näkyy tulleen, mutta en ole välittänyt osallistua keskusteluun. Tuossa sanomaasi puutun muutamilta kohdilta:

Palvelut ovat todellakin merkittävä ja yhä kasvava ala, tuotannonkin ja varsinkin työllisyyden kannalta. Mutta eivät ne menesty siellä, missä ei ole tarpeeksi palveltavia. Palvelut tietenkin aivan luonnollisista syistä keskittyvät asutuskeskuksiin, eniten sinne, missä on eniten palveltavia. Helsinki on Suomen kunnista ylivoimaisesti suurin palvelujen tuottaja, ja palvelujen merkitys on prosentuaalisestikin suurempi myös budjetissamme kuin missään muualla.

Maatalouden merkitys meillä olisi varsin vähäinen rauhanaikaisten tarpeittemme kannalta, kun kaikkia maataloustuotteita saa yllin kyllin sieltä, missä niille on paremmat tuotantoedellytykset ja siitä johtuen ne ovat halvempiakin kuin täällä tuotettu. Mutta kriisiaikojen varalta maatalouden säilyminen Suomessakin on toki hyvin tarpeellista ja toivottavaa.

Metsäteollisuus on kansainvälistynyt suuriksi konserneiksi, jotka toimivat eri puolilla maailmaa siellä, missä sen tuotanto on kannattavinta. Lapsuudessani siellä Rautavaarallakin vaikutti lukuisia metsäfirmoja, jotka myös omistivat suuria metsäalueita. Sellaisia firmoja siellä oli ainakin Hagman, Enso-Gutzeit, Ahlström, Kaukas, Kymiyhtiö ja Saastamoinen. Ei kai noistakaan enää moni toimi itsenäisinä, toimineeko yksikään, vaan suuremmiksi yhtiöiksi ne ovat liittoutuneet ja kansainvälistyneet. Sille kehityskululle ei mahdettane mitään.

Sinun lapsuuden koulusi paikalla on sentään uusi koulu, niin ymmärrän. Minun lapsuuden kouluni rakennus seisoo yhä paikallaan, mutta ei ole ollut kouluna enää ainakaan 30 vuoteen. Lapsuudessani oli Rautavaaran laajassa pitäjässä 17 kansakoulua, muistan sen, kun joka talvi oli kirkonkylällä koulujen väliset hiihtokilpailut, joihin minäkin aina kouluni edustajana osallistuin. Nyt kai koko laajassa kunnassa on vain yksi koulu, kirkonkylällä, ja sinne oppilaat eri puolilta pitäjää kuljetetaan koulukyydein.

Lapsuudessani rautavaaralla ei ollut edes keskikoulua, lähin sellainen oli naapuripitäjässä Nilsiässä, ja sinne oli minun lapsuuskodistani matkaa maanteitse yli 50 km. Jo kauan Rautavaaralla on ollut lukiokin, josta viime keväänä valmistui neljä ylioppilasta, ja lukio pääsi julkisuuteen siksi, kun ylioppilaiksi valmistuneiden keskiarvo oli maan korkeimpia - tosin kymmenen parhaan koulun joukossa oli yhdeksän pääkaupunkiseudulta ja yksi Turusta.

kapi_ kirjoitti:

Huomasin avauksesi juuri siksi, kun mainitsit siinä synnyin- ja lapsuuskuntani. Avauksesi oli hyvä ja hyviä viestejä avauksellesi näkyy tulleen, mutta en ole välittänyt osallistua keskusteluun. Tuossa sanomaasi puutun muutamilta kohdilta:

Palvelut ovat todellakin merkittävä ja yhä kasvava ala, tuotannonkin ja varsinkin työllisyyden kannalta. Mutta eivät ne menesty siellä, missä ei ole tarpeeksi palveltavia. Palvelut tietenkin aivan luonnollisista syistä keskittyvät asutuskeskuksiin, eniten sinne, missä on eniten palveltavia. Helsinki on Suomen kunnista ylivoimaisesti suurin palvelujen tuottaja, ja palvelujen merkitys on prosentuaalisestikin suurempi myös budjetissamme kuin missään muualla.

Maatalouden merkitys meillä olisi varsin vähäinen rauhanaikaisten tarpeittemme kannalta, kun kaikkia maataloustuotteita saa yllin kyllin sieltä, missä niille on paremmat tuotantoedellytykset ja siitä johtuen ne ovat halvempiakin kuin täällä tuotettu. Mutta kriisiaikojen varalta maatalouden säilyminen Suomessakin on toki hyvin tarpeellista ja toivottavaa.

Metsäteollisuus on kansainvälistynyt suuriksi konserneiksi, jotka toimivat eri puolilla maailmaa siellä, missä sen tuotanto on kannattavinta. Lapsuudessani siellä Rautavaarallakin vaikutti lukuisia metsäfirmoja, jotka myös omistivat suuria metsäalueita. Sellaisia firmoja siellä oli ainakin Hagman, Enso-Gutzeit, Ahlström, Kaukas, Kymiyhtiö ja Saastamoinen. Ei kai noistakaan enää moni toimi itsenäisinä, toimineeko yksikään, vaan suuremmiksi yhtiöiksi ne ovat liittoutuneet ja kansainvälistyneet. Sille kehityskululle ei mahdettane mitään.

Sinun lapsuuden koulusi paikalla on sentään uusi koulu, niin ymmärrän. Minun lapsuuden kouluni rakennus seisoo yhä paikallaan, mutta ei ole ollut kouluna enää ainakaan 30 vuoteen. Lapsuudessani oli Rautavaaran laajassa pitäjässä 17 kansakoulua, muistan sen, kun joka talvi oli kirkonkylällä koulujen väliset hiihtokilpailut, joihin minäkin aina kouluni edustajana osallistuin. Nyt kai koko laajassa kunnassa on vain yksi koulu, kirkonkylällä, ja sinne oppilaat eri puolilta pitäjää kuljetetaan koulukyydein.

Lapsuudessani rautavaaralla ei ollut edes keskikoulua, lähin sellainen oli naapuripitäjässä Nilsiässä, ja sinne oli minun lapsuuskodistani matkaa maanteitse yli 50 km. Jo kauan Rautavaaralla on ollut lukiokin, josta viime keväänä valmistui neljä ylioppilasta, ja lukio pääsi julkisuuteen siksi, kun ylioppilaiksi valmistuneiden keskiarvo oli maan korkeimpia - tosin kymmenen parhaan koulun joukossa oli yhdeksän pääkaupunkiseudulta ja yksi Turusta.

Lue lisää

"Paikkaan" tuossa maatalouden osalta sanomaani sikäli, että maitotalouden säilymistä Suomessa pidän toki erittäin tarpeellisena. Sotilasurani jälkeen palvelin lähes 20 vuotta Valiolla, jolla meni silloin erittäin hyvin. Mutta valitettavasti sillekin alueelle on sittemmin rynninyt ylikansallinen Arla, ja Valiolla ei mene nyt ollenkaan yhtä hyvin. Toivottavasti se kuitenkin on rahastoinut eläkevarat niin hyvin, että saan sieltäkin eläkettä loppuikäni, joka ei enää voine olla kovin pitkä;))

Eikö teillä juoruakoilla mene kaaliin sellainen asia, että juorupalstat ovat aivan toisaalla.

kapi_ kirjoitti:

Huomasin avauksesi juuri siksi, kun mainitsit siinä synnyin- ja lapsuuskuntani. Avauksesi oli hyvä ja hyviä viestejä avauksellesi näkyy tulleen, mutta en ole välittänyt osallistua keskusteluun. Tuossa sanomaasi puutun muutamilta kohdilta:

Palvelut ovat todellakin merkittävä ja yhä kasvava ala, tuotannonkin ja varsinkin työllisyyden kannalta. Mutta eivät ne menesty siellä, missä ei ole tarpeeksi palveltavia. Palvelut tietenkin aivan luonnollisista syistä keskittyvät asutuskeskuksiin, eniten sinne, missä on eniten palveltavia. Helsinki on Suomen kunnista ylivoimaisesti suurin palvelujen tuottaja, ja palvelujen merkitys on prosentuaalisestikin suurempi myös budjetissamme kuin missään muualla.

Maatalouden merkitys meillä olisi varsin vähäinen rauhanaikaisten tarpeittemme kannalta, kun kaikkia maataloustuotteita saa yllin kyllin sieltä, missä niille on paremmat tuotantoedellytykset ja siitä johtuen ne ovat halvempiakin kuin täällä tuotettu. Mutta kriisiaikojen varalta maatalouden säilyminen Suomessakin on toki hyvin tarpeellista ja toivottavaa.

Metsäteollisuus on kansainvälistynyt suuriksi konserneiksi, jotka toimivat eri puolilla maailmaa siellä, missä sen tuotanto on kannattavinta. Lapsuudessani siellä Rautavaarallakin vaikutti lukuisia metsäfirmoja, jotka myös omistivat suuria metsäalueita. Sellaisia firmoja siellä oli ainakin Hagman, Enso-Gutzeit, Ahlström, Kaukas, Kymiyhtiö ja Saastamoinen. Ei kai noistakaan enää moni toimi itsenäisinä, toimineeko yksikään, vaan suuremmiksi yhtiöiksi ne ovat liittoutuneet ja kansainvälistyneet. Sille kehityskululle ei mahdettane mitään.

Sinun lapsuuden koulusi paikalla on sentään uusi koulu, niin ymmärrän. Minun lapsuuden kouluni rakennus seisoo yhä paikallaan, mutta ei ole ollut kouluna enää ainakaan 30 vuoteen. Lapsuudessani oli Rautavaaran laajassa pitäjässä 17 kansakoulua, muistan sen, kun joka talvi oli kirkonkylällä koulujen väliset hiihtokilpailut, joihin minäkin aina kouluni edustajana osallistuin. Nyt kai koko laajassa kunnassa on vain yksi koulu, kirkonkylällä, ja sinne oppilaat eri puolilta pitäjää kuljetetaan koulukyydein.

Lapsuudessani rautavaaralla ei ollut edes keskikoulua, lähin sellainen oli naapuripitäjässä Nilsiässä, ja sinne oli minun lapsuuskodistani matkaa maanteitse yli 50 km. Jo kauan Rautavaaralla on ollut lukiokin, josta viime keväänä valmistui neljä ylioppilasta, ja lukio pääsi julkisuuteen siksi, kun ylioppilaiksi valmistuneiden keskiarvo oli maan korkeimpia - tosin kymmenen parhaan koulun joukossa oli yhdeksän pääkaupunkiseudulta ja yksi Turusta.

Lue lisää

Palvelun käsite pitäisi tarkastella uudelleen. Ei kai palvelu tarkoita sitä, että se on vain asutuskeskukseen kuuluva ilmiö? Samoin tuotanto ylipäätään ei voi enää nykyaikana olla aikaan ja paikkaan sidottu. Tietotekniikkaa pitäisi käyttää hyväksi järkevästi, ei vain hyödyttömään ihmisten kyttäämiseen.

Siksi olisi oleellista luoda sellainen infrastruktuuri, joka mahdollistaisi nykytekniikan koko Suomen alueella. On käsittämätöntä, että joku täysissä järjissään vaatii väestön kasaamista yhteen tai muutamaan suureen kekoon. Kyllä ponnistelut kehityksen eteenpäin viemiseksi pitäisi mahdollistaa koko Suomen alueella. Ei järki voi vallita vain etelässä.

Matkailu on yksi laiminlyötyjä alueita Suomessa. Samoin luonnonsuojelu, joka ymmärretään liian kaavamaisesti ja vanhahtavasti. Myös maatalous on ymmärretty oudosti siten, että maatalous liittyy vain maaseutuun. Mikä estää harjoittamasta tuotantoa myös kaupungissa kunhan kaupunkia hieman muutetaan viljelyyn sopivammaksi. Muistaakseni USA:ssa harjoitetaan viljelyä jo suurten rakennusten katoilla. Parvekkeilla voi hyvin harjoittaa pienimuotoista tuotantoa. Myös hajautettu energian tuotanto, josta Keskustakin lienee voimallisesti puhunut, loisi mahdollisuuksia syrjäisemmillekin seuduille.

Kapitalistista tuotantoa voidaan kehittää luomalla uusia yrittämisen muotoja, tapahtumatyyppisiä, projektityyppisiä, tai miksi nyt nimittäisi liiketoimintaa, joka on tarkoitettu vain lyhyeksi ajaksi. Miksi hihkua pätkätyön lisäämisen puolesta? Yhtä hyvin on tarvetta myös pätkäyrittäjyydelle.

Suurin ongelma nyky-yteiskunnassa on pönttöpäisyys. Valtakunnan turvallisuuttakin lisätään rikesakkorajaa madaltamalla. Sen sijaan todelliset rosvot ja ryövärit hilluvat vapaina.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Palvelun käsite pitäisi tarkastella uudelleen. Ei kai palvelu tarkoita sitä, että se on vain asutuskeskukseen kuuluva ilmiö? Samoin tuotanto ylipäätään ei voi enää nykyaikana olla aikaan ja paikkaan sidottu. Tietotekniikkaa pitäisi käyttää hyväksi järkevästi, ei vain hyödyttömään ihmisten kyttäämiseen.

Siksi olisi oleellista luoda sellainen infrastruktuuri, joka mahdollistaisi nykytekniikan koko Suomen alueella. On käsittämätöntä, että joku täysissä järjissään vaatii väestön kasaamista yhteen tai muutamaan suureen kekoon. Kyllä ponnistelut kehityksen eteenpäin viemiseksi pitäisi mahdollistaa koko Suomen alueella. Ei järki voi vallita vain etelässä.

Matkailu on yksi laiminlyötyjä alueita Suomessa. Samoin luonnonsuojelu, joka ymmärretään liian kaavamaisesti ja vanhahtavasti. Myös maatalous on ymmärretty oudosti siten, että maatalous liittyy vain maaseutuun. Mikä estää harjoittamasta tuotantoa myös kaupungissa kunhan kaupunkia hieman muutetaan viljelyyn sopivammaksi. Muistaakseni USA:ssa harjoitetaan viljelyä jo suurten rakennusten katoilla. Parvekkeilla voi hyvin harjoittaa pienimuotoista tuotantoa. Myös hajautettu energian tuotanto, josta Keskustakin lienee voimallisesti puhunut, loisi mahdollisuuksia syrjäisemmillekin seuduille.

Kapitalistista tuotantoa voidaan kehittää luomalla uusia yrittämisen muotoja, tapahtumatyyppisiä, projektityyppisiä, tai miksi nyt nimittäisi liiketoimintaa, joka on tarkoitettu vain lyhyeksi ajaksi. Miksi hihkua pätkätyön lisäämisen puolesta? Yhtä hyvin on tarvetta myös pätkäyrittäjyydelle.

Suurin ongelma nyky-yteiskunnassa on pönttöpäisyys. Valtakunnan turvallisuuttakin lisätään rikesakkorajaa madaltamalla. Sen sijaan todelliset rosvot ja ryövärit hilluvat vapaina.

Lue lisää

"Suurin ongelma nyky-yteiskunnassa on pönttöpäisyys. Valtakunnan turvallisuuttakin lisätään rikesakkorajaa madaltamalla. Sen sijaan todelliset rosvot ja ryövärit hilluvat vapaina."

Tuo pitää niin paikkansa. Otetaan esimerkiksi ylinopeuden rangaistavuuden muutos joka juuri alkoi. Muutoksen jälkeen jos kahdeksankympin alueella ajat 87 niin sakko rojahtaa. Aivan älytöntä.

Jos teet omaisuusrikoksen saat samanlaisen tai kovemman tuomion jos pahoinpitelet jonkun henkihieveriin tai teet törkeän raiskauksen. Tuo johtuu siitä, että oikeuslaitoksen alkuaikoina satoja vuosia sitten omaisuutta oli vain rikkailla ja jos köyhä varasti niin hänelle piti antaa tuntuva opetus. Sen sijaan se, että rengit tappelivat ja välillä olivat puukkohippasilla ja viinapäissään piikaa panivat väkisin ei ollut lainkaan niin rangaistavaa.

Rikosten rangaistavuuden eri asteita ei ole päivitetty tähän päivään.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Palvelun käsite pitäisi tarkastella uudelleen. Ei kai palvelu tarkoita sitä, että se on vain asutuskeskukseen kuuluva ilmiö? Samoin tuotanto ylipäätään ei voi enää nykyaikana olla aikaan ja paikkaan sidottu. Tietotekniikkaa pitäisi käyttää hyväksi järkevästi, ei vain hyödyttömään ihmisten kyttäämiseen.

Siksi olisi oleellista luoda sellainen infrastruktuuri, joka mahdollistaisi nykytekniikan koko Suomen alueella. On käsittämätöntä, että joku täysissä järjissään vaatii väestön kasaamista yhteen tai muutamaan suureen kekoon. Kyllä ponnistelut kehityksen eteenpäin viemiseksi pitäisi mahdollistaa koko Suomen alueella. Ei järki voi vallita vain etelässä.

Matkailu on yksi laiminlyötyjä alueita Suomessa. Samoin luonnonsuojelu, joka ymmärretään liian kaavamaisesti ja vanhahtavasti. Myös maatalous on ymmärretty oudosti siten, että maatalous liittyy vain maaseutuun. Mikä estää harjoittamasta tuotantoa myös kaupungissa kunhan kaupunkia hieman muutetaan viljelyyn sopivammaksi. Muistaakseni USA:ssa harjoitetaan viljelyä jo suurten rakennusten katoilla. Parvekkeilla voi hyvin harjoittaa pienimuotoista tuotantoa. Myös hajautettu energian tuotanto, josta Keskustakin lienee voimallisesti puhunut, loisi mahdollisuuksia syrjäisemmillekin seuduille.

Kapitalistista tuotantoa voidaan kehittää luomalla uusia yrittämisen muotoja, tapahtumatyyppisiä, projektityyppisiä, tai miksi nyt nimittäisi liiketoimintaa, joka on tarkoitettu vain lyhyeksi ajaksi. Miksi hihkua pätkätyön lisäämisen puolesta? Yhtä hyvin on tarvetta myös pätkäyrittäjyydelle.

Suurin ongelma nyky-yteiskunnassa on pönttöpäisyys. Valtakunnan turvallisuuttakin lisätään rikesakkorajaa madaltamalla. Sen sijaan todelliset rosvot ja ryövärit hilluvat vapaina.

Lue lisää

Palvelut ei ole vain asutuskeskuksiin kuuluva ilmiö, mutta tietenkin sille on enemmän tarvetta ja mahdollisuuksia siellä, missä on palveltavia. Siis asutuskeskuksissa. Tietotekniikalla ei voida järjestää esim. kaupan, kuljetusten, terveydenhoidon ja monen muun alan palveluja, vaan palvelijan on oltava siellä, missä ovat palveltavatkin.

Kukaan tai mikään ei vaadi ihmisiä hakeutumaan ”kasoihin”, mutta ihmiset itse haluavat hakeutua sinne, missä näkevät olevan heille parhaat edellytykset työn, ansioiden ja monen muun asian suhteen. Eli asutuskeskuksiin. Lienen itsekin esimerkki sellaisesta, enkä ole koskaan ratkaisuani katunut, kauhistuttaa ajatuskin siitä, että jos en olisi niin tehnyt.

Enpä usko, että matkailu olisi erityisen laiminlyöty ala meillä. Meillä on toki paljon sellaista, joka monia maatamme ruuhkaisempien maiden ihmisiä kiinnostaa, kuten luonto ja hiljaisuus.

Mutta maamme on kovin kaukana sieltä, missä ovat varsinaiset ihmismassat, joissa olisi potentiaalia turisteiksi meillekin. Maamme on myös varsin kallis turistille. Ja maailmassa on sittenkin hyvin monia alueita, jotka voivat kiinnostavuudessaan voittaa maammekin. Tuonkin tiedän lukuisilta matkoiltani, joilla olen kierrellyt yli viidessäkymmenessä maassa kaikilla mantereilla Antarktisia ja toistaiseksi vielä Austaraliaakin lukuun ottamatta.

Kyllä meillä onkin kaipaamaasi tapahtumatyyppistä, projektityyppistä. lyhytaikaiseksi tarkoitettuakin ”kapitalistista tuotantoa”, mutta varmaan sitä voisi olla enemmänkin. Tässä mielessä olet oikealla asialla.

Sen sijaan en ymmärrä tuota ”peltipoliisivihaasi”. Toissa kesänä sain kahden kuukauden sisällä kaksi ylinopeussakkoa, ensimmäisen Leppävirralla ja toisen Salon laitamilla, yhteensä yli tuhat euroa, mutta en minä niistä syytä mitään tai ketään muuta kuin itseäni. Sain niiden jälkeen Trafilta kirjeen, jossa muistutettiin, että jos kolmas sakko tulee, seuraavana vuonna 80 vuotta täytettyäni (siis viime vuonna) ajokortin jatkuminen voi olla vaarassa. Niinpä olen sen jälkeen noudatellut kiltisti nopeusrajoituksia, kun eläkeläisvaarilla ei itse asiassa koskaan ole niin kiire, että niitä tarvitsisi rikkoa.

Vain nämä viestini tähän ketjuun olen tänään laittanut, mutta nyt jo riittänee minulta tähänkin. Kiitos kiinnostavasta avauksestasi!

PalstanSelaaja kirjoitti:

"Suurin ongelma nyky-yteiskunnassa on pönttöpäisyys. Valtakunnan turvallisuuttakin lisätään rikesakkorajaa madaltamalla. Sen sijaan todelliset rosvot ja ryövärit hilluvat vapaina."

Tuo pitää niin paikkansa. Otetaan esimerkiksi ylinopeuden rangaistavuuden muutos joka juuri alkoi. Muutoksen jälkeen jos kahdeksankympin alueella ajat 87 niin sakko rojahtaa. Aivan älytöntä.

Jos teet omaisuusrikoksen saat samanlaisen tai kovemman tuomion jos pahoinpitelet jonkun henkihieveriin tai teet törkeän raiskauksen. Tuo johtuu siitä, että oikeuslaitoksen alkuaikoina satoja vuosia sitten omaisuutta oli vain rikkailla ja jos köyhä varasti niin hänelle piti antaa tuntuva opetus. Sen sijaan se, että rengit tappelivat ja välillä olivat puukkohippasilla ja viinapäissään piikaa panivat väkisin ei ollut lainkaan niin rangaistavaa.

Rikosten rangaistavuuden eri asteita ei ole päivitetty tähän päivään.

Lue lisää

Eipä ole päivitetty. Mahtaisiko asia korjaantua seuraavissa vaaleissa?

kapi_ kirjoitti:

Palvelut ei ole vain asutuskeskuksiin kuuluva ilmiö, mutta tietenkin sille on enemmän tarvetta ja mahdollisuuksia siellä, missä on palveltavia. Siis asutuskeskuksissa. Tietotekniikalla ei voida järjestää esim. kaupan, kuljetusten, terveydenhoidon ja monen muun alan palveluja, vaan palvelijan on oltava siellä, missä ovat palveltavatkin.

Kukaan tai mikään ei vaadi ihmisiä hakeutumaan ”kasoihin”, mutta ihmiset itse haluavat hakeutua sinne, missä näkevät olevan heille parhaat edellytykset työn, ansioiden ja monen muun asian suhteen. Eli asutuskeskuksiin. Lienen itsekin esimerkki sellaisesta, enkä ole koskaan ratkaisuani katunut, kauhistuttaa ajatuskin siitä, että jos en olisi niin tehnyt.

Enpä usko, että matkailu olisi erityisen laiminlyöty ala meillä. Meillä on toki paljon sellaista, joka monia maatamme ruuhkaisempien maiden ihmisiä kiinnostaa, kuten luonto ja hiljaisuus.

Mutta maamme on kovin kaukana sieltä, missä ovat varsinaiset ihmismassat, joissa olisi potentiaalia turisteiksi meillekin. Maamme on myös varsin kallis turistille. Ja maailmassa on sittenkin hyvin monia alueita, jotka voivat kiinnostavuudessaan voittaa maammekin. Tuonkin tiedän lukuisilta matkoiltani, joilla olen kierrellyt yli viidessäkymmenessä maassa kaikilla mantereilla Antarktisia ja toistaiseksi vielä Austaraliaakin lukuun ottamatta.

Kyllä meillä onkin kaipaamaasi tapahtumatyyppistä, projektityyppistä. lyhytaikaiseksi tarkoitettuakin ”kapitalistista tuotantoa”, mutta varmaan sitä voisi olla enemmänkin. Tässä mielessä olet oikealla asialla.

Sen sijaan en ymmärrä tuota ”peltipoliisivihaasi”. Toissa kesänä sain kahden kuukauden sisällä kaksi ylinopeussakkoa, ensimmäisen Leppävirralla ja toisen Salon laitamilla, yhteensä yli tuhat euroa, mutta en minä niistä syytä mitään tai ketään muuta kuin itseäni. Sain niiden jälkeen Trafilta kirjeen, jossa muistutettiin, että jos kolmas sakko tulee, seuraavana vuonna 80 vuotta täytettyäni (siis viime vuonna) ajokortin jatkuminen voi olla vaarassa. Niinpä olen sen jälkeen noudatellut kiltisti nopeusrajoituksia, kun eläkeläisvaarilla ei itse asiassa koskaan ole niin kiire, että niitä tarvitsisi rikkoa.

Vain nämä viestini tähän ketjuun olen tänään laittanut, mutta nyt jo riittänee minulta tähänkin. Kiitos kiinnostavasta avauksestasi!

Lue lisää

Vastustan kaikkea mikä ei ole järkevää. Nopeusrajoitusten kiristäminen ei ole järkevää. Päinvastoin. Myös turvallisuudella perustelut ontuvat kuin Eriksson ikään. Höpinä reagointiajoista esimerkiksi on täysin tuulesta temmattu. Kyllä ihminen ajaa ennakoiden ja säätää vauhtinsa sen mukaisesti. Sen sijaan, jos katse on koko ajan mittarissa ja siitä yhtäkkiä havahtuu, niin totta kai aikaa kuluu reagoimiseenkin. Ennen paria viime kiristystä rajoitukset olivat vielä järjellisissä rajoissa.

Toki matkailun edistämisestä löytyy paljon hyviä esimerkkejä. Jopa ympäri Suomen. Aivan pienetkin paikkakunnat ovat kiinnostavia, mutta näyttää siltä, että tapahtumat ovat jääneet eräällä tavalla keskeneräisiksi. Jos ei muuten niin markkinoinnin ja "viennin edistämisen" osalta. Suunnitelmissa on perehtyä Lappiin lähemmin, koska Lappi näyttää onnistuneen kohtuullisen hyvin nimenomaan matkailun kehittämisessä.

Luonnonsuojelu tosin asettaa haasteen matkailulle, koska monet matkat tehdään lentämällä. Lentäminen puolestaan kuluttaa luonnonvaroja suorastaan massiivisesti. Lentäessään ihminen lentää ikään kuin valtavan polttoainesäiliön päällä. Siksi luonnonsuojelijat voisivatkin ryhtyä pohtimaan ekologisen matkailun mahdollisuutta. Tässä saattaisi avautua mahdollisuus purjelaivakulttuurin takaisinpaluulle. Matkailussa ylipäätään voitaisiin palata vanhaan: tuohivirsuihin, tervaveneisiin, maakuoppiin, lehmän lypsyyn ja perinteisiin maatilan töihin. Safarina voisi käydä kaaveoravan metsästys jousipyssyllä. Liike-elämä ylipäätään vaatisi enemmän mielikuvitusta. Nykyekonomia on lähinnä järjenköyhää povaamista, joka pääsääntöisesti osuu harhaan.

Ongelma syrjäseutujen autioitumisessa on nimenomaan se, että sen annetaan tapahtua, muka normaalina ilmiönä.

Seppo_Ilmarinen kirjoitti:

Vastustan kaikkea mikä ei ole järkevää. Nopeusrajoitusten kiristäminen ei ole järkevää. Päinvastoin. Myös turvallisuudella perustelut ontuvat kuin Eriksson ikään. Höpinä reagointiajoista esimerkiksi on täysin tuulesta temmattu. Kyllä ihminen ajaa ennakoiden ja säätää vauhtinsa sen mukaisesti. Sen sijaan, jos katse on koko ajan mittarissa ja siitä yhtäkkiä havahtuu, niin totta kai aikaa kuluu reagoimiseenkin. Ennen paria viime kiristystä rajoitukset olivat vielä järjellisissä rajoissa.

Toki matkailun edistämisestä löytyy paljon hyviä esimerkkejä. Jopa ympäri Suomen. Aivan pienetkin paikkakunnat ovat kiinnostavia, mutta näyttää siltä, että tapahtumat ovat jääneet eräällä tavalla keskeneräisiksi. Jos ei muuten niin markkinoinnin ja "viennin edistämisen" osalta. Suunnitelmissa on perehtyä Lappiin lähemmin, koska Lappi näyttää onnistuneen kohtuullisen hyvin nimenomaan matkailun kehittämisessä.

Luonnonsuojelu tosin asettaa haasteen matkailulle, koska monet matkat tehdään lentämällä. Lentäminen puolestaan kuluttaa luonnonvaroja suorastaan massiivisesti. Lentäessään ihminen lentää ikään kuin valtavan polttoainesäiliön päällä. Siksi luonnonsuojelijat voisivatkin ryhtyä pohtimaan ekologisen matkailun mahdollisuutta. Tässä saattaisi avautua mahdollisuus purjelaivakulttuurin takaisinpaluulle. Matkailussa ylipäätään voitaisiin palata vanhaan: tuohivirsuihin, tervaveneisiin, maakuoppiin, lehmän lypsyyn ja perinteisiin maatilan töihin. Safarina voisi käydä kaaveoravan metsästys jousipyssyllä. Liike-elämä ylipäätään vaatisi enemmän mielikuvitusta. Nykyekonomia on lähinnä järjenköyhää povaamista, joka pääsääntöisesti osuu harhaan.

Ongelma syrjäseutujen autioitumisessa on nimenomaan se, että sen annetaan tapahtua, muka normaalina ilmiönä.

Lue lisää

Lentokoneessa tosiaan istutaan valtavan polttoainesäiliön päällä.
Riippuen lentokoneen matkan pituudesta, voidaan tankata ihan
yli 100 000 litraakin. Jospa heitän siihen pienen laskelman.
Aikanaan Satu Hassi, vihreitten sielu aikanaan. Kehui sivullaan kuin käy ja käynyt useasti uimabongaus matkoillaan Tulimaassa, toisella puolen maapalloa. 13500 km matka. Silloin oli näillä pitkillä matkoilla MD11 lentokone, kuluttti 8500 litraa tunnissa. Siitä saa kulutuksen, kun matkanopus näillä 800 - 900 km/h. Polttoainetankkeihin saatiin lähes 200 000 litraa kerosiiniä. Vihreät ei kajoa lentokoneitten kauheisiin polttoaine kulutuksiin, kun pitää itse saada olla mukana.
Hassi maksattti matkansa ja hotellinsa paljolti silloin ns lentokorvauksilla, jotka oli mepeillä, Finnair ja muutkin antoi ns pisteitä, kun riittävästi oli koneessa istunut, ne kävi maksuista ao paikkoihin.
https://www.flightradar24.com/60,15/6
-polttoainesäiliöitä ilmassa enemmälti.

kapi_ kirjoitti:

Palvelut ei ole vain asutuskeskuksiin kuuluva ilmiö, mutta tietenkin sille on enemmän tarvetta ja mahdollisuuksia siellä, missä on palveltavia. Siis asutuskeskuksissa. Tietotekniikalla ei voida järjestää esim. kaupan, kuljetusten, terveydenhoidon ja monen muun alan palveluja, vaan palvelijan on oltava siellä, missä ovat palveltavatkin.

Kukaan tai mikään ei vaadi ihmisiä hakeutumaan ”kasoihin”, mutta ihmiset itse haluavat hakeutua sinne, missä näkevät olevan heille parhaat edellytykset työn, ansioiden ja monen muun asian suhteen. Eli asutuskeskuksiin. Lienen itsekin esimerkki sellaisesta, enkä ole koskaan ratkaisuani katunut, kauhistuttaa ajatuskin siitä, että jos en olisi niin tehnyt.

Enpä usko, että matkailu olisi erityisen laiminlyöty ala meillä. Meillä on toki paljon sellaista, joka monia maatamme ruuhkaisempien maiden ihmisiä kiinnostaa, kuten luonto ja hiljaisuus.

Mutta maamme on kovin kaukana sieltä, missä ovat varsinaiset ihmismassat, joissa olisi potentiaalia turisteiksi meillekin. Maamme on myös varsin kallis turistille. Ja maailmassa on sittenkin hyvin monia alueita, jotka voivat kiinnostavuudessaan voittaa maammekin. Tuonkin tiedän lukuisilta matkoiltani, joilla olen kierrellyt yli viidessäkymmenessä maassa kaikilla mantereilla Antarktisia ja toistaiseksi vielä Austaraliaakin lukuun ottamatta.

Kyllä meillä onkin kaipaamaasi tapahtumatyyppistä, projektityyppistä. lyhytaikaiseksi tarkoitettuakin ”kapitalistista tuotantoa”, mutta varmaan sitä voisi olla enemmänkin. Tässä mielessä olet oikealla asialla.

Sen sijaan en ymmärrä tuota ”peltipoliisivihaasi”. Toissa kesänä sain kahden kuukauden sisällä kaksi ylinopeussakkoa, ensimmäisen Leppävirralla ja toisen Salon laitamilla, yhteensä yli tuhat euroa, mutta en minä niistä syytä mitään tai ketään muuta kuin itseäni. Sain niiden jälkeen Trafilta kirjeen, jossa muistutettiin, että jos kolmas sakko tulee, seuraavana vuonna 80 vuotta täytettyäni (siis viime vuonna) ajokortin jatkuminen voi olla vaarassa. Niinpä olen sen jälkeen noudatellut kiltisti nopeusrajoituksia, kun eläkeläisvaarilla ei itse asiassa koskaan ole niin kiire, että niitä tarvitsisi rikkoa.

Vain nämä viestini tähän ketjuun olen tänään laittanut, mutta nyt jo riittänee minulta tähänkin. Kiitos kiinnostavasta avauksestasi!

Lue lisää

"Sain 464 euron ylinopeussakon, kun Salosta Turun moottoritielle johtavalla tienpätkällä ajoin vastaan tulleen poliisiauton tutkan mukaan 79 km:n tuntinopeutta 50 km:n nopeusrajoitusalueella.
.
mutta tämä oli kahden kuukauden sisällä jo toinen samanlainen. Kesä-heinäkuun vaihteessa Rautavaarapäiville mennessäni ajoin Leppävirralla 80 km:n nopeusrajoitusalueella ”peltipoliisin” mukaan 105 km tunnissa, ja mätkähti 560 euron sakko. Sen jouduin käymään selvittämässä Helsingin pääpoliisiasemalla."
.

"Kun sitten poliisi minut puhalluttaessaan ja autossaan sakkoa kirjoittaessaan viivytti minua siinä varmaan n. 10 minuuttia, minulle tuli entistä kiireempi ja moottoritielle päästyäni ajelin lähes koko matkan, toistasataa kilometriä moottoritien vasenta kaistaa n. 130 km:n nopeutta, kun oikealla kaistalla oli koko ajan melko ruuhkaista."

Vihreitten.vilungit kirjoitti:

Lentokoneessa tosiaan istutaan valtavan polttoainesäiliön päällä.
Riippuen lentokoneen matkan pituudesta, voidaan tankata ihan
yli 100 000 litraakin. Jospa heitän siihen pienen laskelman.
Aikanaan Satu Hassi, vihreitten sielu aikanaan. Kehui sivullaan kuin käy ja käynyt useasti uimabongaus matkoillaan Tulimaassa, toisella puolen maapalloa. 13500 km matka. Silloin oli näillä pitkillä matkoilla MD11 lentokone, kuluttti 8500 litraa tunnissa. Siitä saa kulutuksen, kun matkanopus näillä 800 - 900 km/h. Polttoainetankkeihin saatiin lähes 200 000 litraa kerosiiniä. Vihreät ei kajoa lentokoneitten kauheisiin polttoaine kulutuksiin, kun pitää itse saada olla mukana.
Hassi maksattti matkansa ja hotellinsa paljolti silloin ns lentokorvauksilla, jotka oli mepeillä, Finnair ja muutkin antoi ns pisteitä, kun riittävästi oli koneessa istunut, ne kävi maksuista ao paikkoihin.
https://www.flightradar24.com/60,15/6
-polttoainesäiliöitä ilmassa enemmälti.

Lue lisää

Miksi Pankkomajuri tulit tähänkin älyttömyyksilläsi ja pankkolängvitsilläsi pilaamaan asioita ymmärtävien hyvällä suomenkielellä käymää asiallista keskustelua?

En ymmärrä. Tai ymmärränhän minä. Olenko nyt Känä, Kapi, Mielipidepankki tai ehkä Seppo Ilmarinen vai joku muu?

Vihreitten.vilungit kirjoitti:

Lentokoneessa tosiaan istutaan valtavan polttoainesäiliön päällä.
Riippuen lentokoneen matkan pituudesta, voidaan tankata ihan
yli 100 000 litraakin. Jospa heitän siihen pienen laskelman.
Aikanaan Satu Hassi, vihreitten sielu aikanaan. Kehui sivullaan kuin käy ja käynyt useasti uimabongaus matkoillaan Tulimaassa, toisella puolen maapalloa. 13500 km matka. Silloin oli näillä pitkillä matkoilla MD11 lentokone, kuluttti 8500 litraa tunnissa. Siitä saa kulutuksen, kun matkanopus näillä 800 - 900 km/h. Polttoainetankkeihin saatiin lähes 200 000 litraa kerosiiniä. Vihreät ei kajoa lentokoneitten kauheisiin polttoaine kulutuksiin, kun pitää itse saada olla mukana.
Hassi maksattti matkansa ja hotellinsa paljolti silloin ns lentokorvauksilla, jotka oli mepeillä, Finnair ja muutkin antoi ns pisteitä, kun riittävästi oli koneessa istunut, ne kävi maksuista ao paikkoihin.
https://www.flightradar24.com/60,15/6
-polttoainesäiliöitä ilmassa enemmälti.

Lue lisää

Toivottavasti muistavat täyttää öljynporauskuopat jollakin järkevällä aineella, ettei käy niin kuin Kiirunassa, kun malmi vietiin maan alta ja kaupunki jäi tyhjän päälle. Muuten saattaa maapallo litistyä navoiltaan nykyistä huomattavasti enemmän. Se tästä enää puuttuukin, että maapallon rata ja pyörimisnopeuskin muuttuu. Ehkä poliisin kannattaisi ryhtyä seuraamaan autoilijan liikkeiden sijasta maapallon pyörimisnopeutta.

KysynpähänVaan kirjoitti:

Miksi Pankkomajuri tulit tähänkin älyttömyyksilläsi ja pankkolängvitsilläsi pilaamaan asioita ymmärtävien hyvällä suomenkielellä käymää asiallista keskustelua?

En ymmärrä. Tai ymmärränhän minä. Olenko nyt Känä, Kapi, Mielipidepankki tai ehkä Seppo Ilmarinen vai joku muu?

Lue lisää

Kansaneläkeläinen nyt.

KysynpähänVaan kirjoitti:

Miksi Pankkomajuri tulit tähänkin älyttömyyksilläsi ja pankkolängvitsilläsi pilaamaan asioita ymmärtävien hyvällä suomenkielellä käymää asiallista keskustelua?

En ymmärrä. Tai ymmärränhän minä. Olenko nyt Känä, Kapi, Mielipidepankki tai ehkä Seppo Ilmarinen vai joku muu?

Lue lisää

Känän sanoma kuvin.

http://www.juvanauto.fi/userData/juvanauto/thumb/m800x600/kuvagalleria2/IMG_2770.jpg

https://www.google.fi/search?client=ubuntu&channel=fs&q=majuri&ie=utf-8&oe=utf-8&gfe_rd=cr&ei=EtTRV-a6A8mq8wefgreoBg

mitämissämilloinkin kirjoitti:

Eikö teillä juoruakoilla mene kaaliin sellainen asia, että juorupalstat ovat aivan toisaalla.

Ei ihminen pelkällä leivällä elä.

Taputukset on aplodeja. En ole aina samaa mieltä kanssasi asioista, mutta täytyy sanoa, että runosuoni sinulla kyllä sykkii ja pulppuaa.
Vai ei palkintolautakunta ymmärtänyt arvostaa sanoitustasi;-D

Ikäluokkasi vankina lähdit riimittelemään turhan suorasukaisesti. Olisit ottanut oppia vaikkapa Eppu Normaalista:

https://www.youtube.com/watch?v=0Fx0TBYMH_k

Tai vaikkapa näin (aihekin lähes sama):

https://www.youtube.com/watch?v=4BXSkigN45w

Miksi nyt reissaat Rautavaaralla joka vuosi, kun se on niin inhottava mielestäsi? Salanimellä runosi väsäsit. Jos olisit tehnyt sen omalla nimelläsi, olisit saanut siellä muutakin kuin lämmintä kättä.

Hohhohhohoooooooo.... Hohohoohooooooooohooooooooo

Mestarisanoittaja... hohohohoooohohooooooooohoooooooo

Ei helkkari...kuolen nauruun... hohhohohooohoohooooooooooooo

Pystyyn_kuollut kirjoitti:

Ikäluokkasi vankina lähdit riimittelemään turhan suorasukaisesti. Olisit ottanut oppia vaikkapa Eppu Normaalista:

https://www.youtube.com/watch?v=0Fx0TBYMH_k

Tai vaikkapa näin (aihekin lähes sama):

https://www.youtube.com/watch?v=4BXSkigN45w

Lue lisää

Ehkä riimittelin suorasukaisesti, kun rehellisyyteni sitä vaati. En ymmärrä, mitä tarkoitat ikäluokkani vangilla, mitä tekemistä sillä tuossa on?

No, Eppu Normaalit ovat ikäluokkaa minua nuorempia, mutta melko suorasukaisesti hekin noissa laulavat. Se toinen niistä linkittämistäsi on kyllä melko hyvä.

Eihän tuo sanoitukseni ”suorasukaisuudessaan” vedä ollenkaan vertoja tälle:

https://www.youtube.com/watch?v=RgJvc9JnO5w

No, Rautavaarasta ei kai voitaisi laulaa noin siksikään, kun siellä niitä ”lapsia pellavapäivä” on enää varsin vähän. Valkotukkaisia vanhuksia on paljon enemmän. Tämä saattaisi olla parempi kuvaamaan Rautavaaran tilannetta:

https://www.youtube.com/watch?v=GkPA4p2vO8E

Pitää.ihmetellä kirjoitti:

Miksi nyt reissaat Rautavaaralla joka vuosi, kun se on niin inhottava mielestäsi? Salanimellä runosi väsäsit. Jos olisit tehnyt sen omalla nimelläsi, olisit saanut siellä muutakin kuin lämmintä kättä.

Lue lisää

Reissaanhan minä siellä nykyisin useinkin, kun tapaan siellä lapsuustovereitani, joista suurin osa tulee sinne laillani muualta. Näin vanhalle ihmiselle lapsuusmuistot tulevat mieleen enemmän kuin nuorille, sillä vanhahan alkaa tulla lapseksi jälleen.

Ja onhan Rautavaaralla myös paljon hyvää ja kaunista, varsinkin sen luonnossa ja maisemissa. Mutta toisaalta kunnan tilanne on myös paljolti sellainen, kuin sanon tuossa sanoituksessani.

Kyllä ainakin palkintolautakunta tiesi oikean nimeni, kun sillä lähetin tuon tekstin, jonka kirjoittajana käytin tuota ”salanimeä”. En tiedä, onko tuo sanoitukseni tullut siellä laajempaan tietoon, mutta ei siellä kukaan ole minulle nyrkkiään tarjonnut, lämmintä kättä olen saanut moneltakin.

kapi_ kirjoitti:

Ehkä riimittelin suorasukaisesti, kun rehellisyyteni sitä vaati. En ymmärrä, mitä tarkoitat ikäluokkani vangilla, mitä tekemistä sillä tuossa on?

No, Eppu Normaalit ovat ikäluokkaa minua nuorempia, mutta melko suorasukaisesti hekin noissa laulavat. Se toinen niistä linkittämistäsi on kyllä melko hyvä.

Eihän tuo sanoitukseni ”suorasukaisuudessaan” vedä ollenkaan vertoja tälle:

https://www.youtube.com/watch?v=RgJvc9JnO5w

No, Rautavaarasta ei kai voitaisi laulaa noin siksikään, kun siellä niitä ”lapsia pellavapäivä” on enää varsin vähän. Valkotukkaisia vanhuksia on paljon enemmän. Tämä saattaisi olla parempi kuvaamaan Rautavaaran tilannetta:

https://www.youtube.com/watch?v=GkPA4p2vO8E

Lue lisää

Niin tuohon kuin siihen joskus esittelemääsi "viralliseen" sanoitukseen sopii kuin nenä päähän tämä biisi.

Tosin se sopii sinuun muutenkin niin nasevasti

https://www.youtube.com/watch?v=KofosWccOBg

Kapille ja Seppo Ilmariselle tiedoksi, kun peltipoliisit häiritsee liikaa.
Niin laittakaa navigaattori auki, niin ei tarvitse tuijottaa, niska jäykkänä tienreunaa. Se piippaa parisataa metriä ennen peltiä, jalka pois kaasulta hetkeksi.
Ja taas mennään vihellellen, voi paremmin katsella kauniita maisemiakin.
Jos olet unohtanut katsoa tienopeutta, navi ilmoittaa senkin onko 80 vaihtunut 60
Itse en viitsi useinkaan laittaa matkan määränpäätä naviin jos osaan sinne muutenkin. Mutta auki pidän lähes aina, pitemmillä matkoilla. Edellä mainituista syistä.
Hyvää autoilu kesää teille toivottaa KauKe

KaupKeskusta kirjoitti:

Kapille ja Seppo Ilmariselle tiedoksi, kun peltipoliisit häiritsee liikaa.
Niin laittakaa navigaattori auki, niin ei tarvitse tuijottaa, niska jäykkänä tienreunaa. Se piippaa parisataa metriä ennen peltiä, jalka pois kaasulta hetkeksi.
Ja taas mennään vihellellen, voi paremmin katsella kauniita maisemiakin.
Jos olet unohtanut katsoa tienopeutta, navi ilmoittaa senkin onko 80 vaihtunut 60
Itse en viitsi useinkaan laittaa matkan määränpäätä naviin jos osaan sinne muutenkin. Mutta auki pidän lähes aina, pitemmillä matkoilla. Edellä mainituista syistä.
Hyvää autoilu kesää teille toivottaa KauKe

Lue lisää

Kiitosta vaan neuvostasi, mutta se on minulle jo sikäli tarpeeton, että juuri niin olen tehnyt jo pari vuotta. Enkä ole sen jälkeen ylinopeussakkoja saanut.

Niin teen huomennakin, kun lähden ajelemaan Hankoon, vaikka opastusta en tarvitse, kun tie on hyvinkin tuttu.

Vastaantulevista nopeutta kontrolloivista poliisiautoista navigaattori ei kyllä varoita. Sellaisen "ansiosta" sen toistaiseksi viimeisen nopeusrajoitussakkoni sain siellä Salon laitamilla. Pari kuukautta aikaisemmin Leppävirralla siinä kyllä "ansioitui" peltipoliisi, mutta en minä niitä silti vihaa.

kapi_ kirjoitti:

Ehkä riimittelin suorasukaisesti, kun rehellisyyteni sitä vaati. En ymmärrä, mitä tarkoitat ikäluokkani vangilla, mitä tekemistä sillä tuossa on?

No, Eppu Normaalit ovat ikäluokkaa minua nuorempia, mutta melko suorasukaisesti hekin noissa laulavat. Se toinen niistä linkittämistäsi on kyllä melko hyvä.

Eihän tuo sanoitukseni ”suorasukaisuudessaan” vedä ollenkaan vertoja tälle:

https://www.youtube.com/watch?v=RgJvc9JnO5w

No, Rautavaarasta ei kai voitaisi laulaa noin siksikään, kun siellä niitä ”lapsia pellavapäivä” on enää varsin vähän. Valkotukkaisia vanhuksia on paljon enemmän. Tämä saattaisi olla parempi kuvaamaan Rautavaaran tilannetta:

https://www.youtube.com/watch?v=GkPA4p2vO8E

Lue lisää

Ennen edellisen kommenttini lähettämistä mielessäni kävi, että mahdoinko olla vähän liian tyly "ikäluokkasi vangilla", mutta kun sitten kävi ilmi, ettet huomannut eroa suorasukaisuudessa sinun Mikko Saarelan/Martti Syrjän välillä, taisin sittenkin olla oikeassa.

Edustat suurin piirtein samaa ikäluokkaa kuin linkkaamasi Vexi Salmi. Ikäluokkaanne ovat myös niin sanotun poliittisen laululiikkeen sanoittajat. Teille on yhteistä suorasukaisuus ilman käänteisiä ilmaisuja ja koukkuja. Vexi Salmea on tosin kehuttava siitä, että hän sentään osasi käyttää Ryysyrannassa huumoria samaan tapaan kuin Martti Syrjä Murheellisten laulujen maassa.

En halua mitenkään loukata. On tunnettua, että lyriikassa on eri aikakausina erilaisia virtauksia. Aleksis Kivi ja Eino Leino välttivät epäkohtien esille tuomista kokonaan ja niin taitavat välttää myös nykyiset lyyrikot. Välillä on sanottu kovemmin tai sitten kieli poskessa.

kapi_ kirjoitti:

Kiitosta vaan neuvostasi, mutta se on minulle jo sikäli tarpeeton, että juuri niin olen tehnyt jo pari vuotta. Enkä ole sen jälkeen ylinopeussakkoja saanut.

Niin teen huomennakin, kun lähden ajelemaan Hankoon, vaikka opastusta en tarvitse, kun tie on hyvinkin tuttu.

Vastaantulevista nopeutta kontrolloivista poliisiautoista navigaattori ei kyllä varoita. Sellaisen "ansiosta" sen toistaiseksi viimeisen nopeusrajoitussakkoni sain siellä Salon laitamilla. Pari kuukautta aikaisemmin Leppävirralla siinä kyllä "ansioitui" peltipoliisi, mutta en minä niitä silti vihaa.

Lue lisää

Eppu Normaali on vähän sellainen junttibändi. Tämä klassikko taas kestää myös riimittelynsä puolesta.
https://www.youtube.com/watch?v=ILUP4Ti2VjI

kapi_ kirjoitti:

Kiitosta vaan neuvostasi, mutta se on minulle jo sikäli tarpeeton, että juuri niin olen tehnyt jo pari vuotta. Enkä ole sen jälkeen ylinopeussakkoja saanut.

Niin teen huomennakin, kun lähden ajelemaan Hankoon, vaikka opastusta en tarvitse, kun tie on hyvinkin tuttu.

Vastaantulevista nopeutta kontrolloivista poliisiautoista navigaattori ei kyllä varoita. Sellaisen "ansiosta" sen toistaiseksi viimeisen nopeusrajoitussakkoni sain siellä Salon laitamilla. Pari kuukautta aikaisemmin Leppävirralla siinä kyllä "ansioitui" peltipoliisi, mutta en minä niitä silti vihaa.

Lue lisää

Vakionopeussäädin mainio, varsinkin pidemmillä matkoilla.
Itse käytän sitä aina navikaattorin kanssa. Viellä vakionopeussäädin sellainen, että näyttää kojelaudassa siihen asennetun nopeuden, ja käyttö siihen helppoa, voi aina rukata siihen lukeman nopsaan mitä on nopeusrajoitus. 3 km/h kun laittaa yli, se korjaa nopeusmittari virheen.
Jalkakin tykkää siitä, kun ei tarvi jäykkänä siinä kaasulla pitää. Muistaa aina entisen nopeuden, kun hylkää jalkakäyttöiseksi.
Eipä sitten huolta ylinopeuksista, navikaattori varoittaa jos ylinopeutta, kun niin ohjelmoitu, näyttää tiekohtaiset nopeudet aina, tämä ei välttämättä kaikissa ole, kuin tolppien kohdalla.
Nyt muistetaan että muuttui, 7km /h ylinopeutta on jo rikesakon paikka.

Ei muuta kuin turvallisia kilometrejä, toiset huomioiden myös.

Älä.hosu kirjoitti:

Vakionopeussäädin mainio, varsinkin pidemmillä matkoilla.
Itse käytän sitä aina navikaattorin kanssa. Viellä vakionopeussäädin sellainen, että näyttää kojelaudassa siihen asennetun nopeuden, ja käyttö siihen helppoa, voi aina rukata siihen lukeman nopsaan mitä on nopeusrajoitus. 3 km/h kun laittaa yli, se korjaa nopeusmittari virheen.
Jalkakin tykkää siitä, kun ei tarvi jäykkänä siinä kaasulla pitää. Muistaa aina entisen nopeuden, kun hylkää jalkakäyttöiseksi.
Eipä sitten huolta ylinopeuksista, navikaattori varoittaa jos ylinopeutta, kun niin ohjelmoitu, näyttää tiekohtaiset nopeudet aina, tämä ei välttämättä kaikissa ole, kuin tolppien kohdalla.
Nyt muistetaan että muuttui, 7km /h ylinopeutta on jo rikesakon paikka.

Ei muuta kuin turvallisia kilometrejä, toiset huomioiden myös.

Lue lisää

Tuosta navigaattorista vielä, että monet karsastaa sitä sentakia että. En mä viitsi aina siihen näpelöidä kaupunkia tai kylää mihin olen matkalla. Ei tarvitsekkaan vain virtanapista auki ja se hoitaa tärkeimmät tehtävänsä.

Ainoastaan silloin, jos et tunne vieraan kaupungin katuosoitetta. Sinun kannattaa kirjoittaa se naviin, niin se vie suoraan prille, lyhyintä tietä.
Tuo lyhyin tie, on juuri se syy miksi pidän navia 90 % vain auki.
Sillä se lyhyintie on usein muutaman kilometrin pieni sivutie. Jos ajat hiukan pitempää päätietä, navi käskee kääntymään takaisin. Tätä saattaa jatkua viisikin kertaa, ennen kuin se luovuttaa, ja alkaa opastaa taas kiltisti.

Minulla navi ollut parikummentä vuotta, jo alussa kyllästyin noihin useisiin
käänny takaisin komentoihin. Kun halusin käyttää enempi pääteitä, enkä aina lyhintä. Sen jälkee vain navi auki, eikä mitään osoitteita, ja hyvin pelittää.

Maahan kaadetun risukon, luonto hoitaa suoravartisten puiden lannoitteeksi.
Niiden mädännyttyä, mutta kasvavat risut, väärät ja kaksihaaraiset pienpuut.
Pitää raivaussahalla kaataa, jo hyvissäajoin ennen kuin ovat alkaneet hidastaa.
Suoravartisten mänty, koivu ja kuusipuiden kasvua.
Myös riittävä harvuus pitää nuoreenkin metsää jo saada. Näin puut varttuvat nopeasti massapuu ikään. Jolloin harvennetaan lisää, sillä tukkipuut vaativat isommat tilat, kasvaakseen hyvin.
Tuollaisen risukon raivaus nuoresta metsästä. Vie raivaussaha mieheltä, noin hehtaarin päivältä. Tietysti risukon määrästä riippuen.