Ja sana tuli lihaksi

Anteeksi mitä?

Johannes ja opetuslapset olivat syntyneet Jumalasta sanan kautta ja hengestä. (hengestä Joh 3:1-12)

1.Tessalonikalaiskirje:
1:5 että meidän evankeliumimme tuli teidän tykönne, ei ainoastaan sanana, vaan myös voimana ja pyhässä hengessä ja suurella varmuudella - niinkuin tiedätte, millaisia me olimme teidän keskuudessanne, teidän tähtenne -
1:6 ja teistä tuli meidän seuraajiamme ja herran, kun suuressa ahdingossa otitte sanan vastaan ilolla pyhässä hengessä

1.Tessalonikalaiskirje:
2:13 Ja sentähden me myös lakkaamatta kiitämme Jumalaa siitä, että te, kun saitte meiltä kuulemanne Jumalan sanan, otitte sen vastaan, ette ihmisten sanana, vaan, niinkuin se totisesti on, Jumalan sanana, joka myös vaikuttaa teissä, jotka uskotte.

1.Pietarin kirje:
1:3 Ylistetty olkoon meidän herramme Jeesuksen kristuksen Jumala ja isä, joka suuren laupeutensa mukaan on uudestisynnyttänyt meidät elävään toivoon Jeesuksen kristuksen kuolleistanousemisen kautta,

1:21 jotka hänen kauttansa uskotte Jumalaan, joka herätti hänet kuolleista ja antoi hänelle kirkkauden, niin että teidän uskonne on myös toivo Jumalaan.
1:22 Puhdistakaa sielunne totuuden kuuliaisuudessa vilpittömään veljenrakkauteen ja rakastakaa toisianne hartaasti puhtaasta sydämestä,
1:23 te, jotka olette uudestisyntyneet, ette katoavasta, vaan katoamattomasta siemenestä, Jumalan elävän ja pysyvän sanan kautta.
1:24 Sillä: "kaikki liha on kuin ruoho, ja kaikki sen kauneus kuin ruohon kukkanen; ruoho kuivuu, ja kukkanen varisee,
1:25 mutta herran sana pysyy iankaikkisesti." Ja tämä on se sana, joka on teille ilosanomana julistettu.

Jumala antoi pojalleen kirkkauden sen jälkeen, kun oli herättänyt hänet ylös kuolleista ja ottanut hänet tykönsä taivaaseen. (Joh 7:37-39) Pojan kirkkaus on isältä: se ei ole hänen omaa luontaista kirkkauttaan. Johannes, Jaakob ja Pietari näkivät ilmestyksessä jo edeltä sen kirkkauden, jonka poika oli kärsimystensä ansiosta saava isältä. (Matt 17:1-5; Hebr 2:8-9)

Raamatun selvän ilmoituksen mukaan Jumala tunnusti Jeesuksen pojakseen ensimmäisen kerran silloin, kun hän lähetti pyhän hengen olemaan hänen kanssaan pysyvästi. (Joh 1:19-34) Jeesuksesta tuli hengestä syntynyt Jumalan lapsi, elävän Jumalan poika, joka on se profeettojen ennustama kristus, jota Israel odotti vapahtajakseen. (Matt 16:16) Jos Jeesus olisi iankaikkinen pyhä henki ihmisen liharuumiissa niin kuin jotkut ajattelevat hänen olevan, niin miksi Jumala lähetti pyhän hengen olemaan hänen kanssaan pysyvästi, jos se pyhä henki asui jo hänessä ja hän on itse iankaikkinen pyhä henki ihmisen ruumiissa?

He uskovat sillä tavalla, että Jeesuksen liharuumiissa on ""pyhästä hengestä sikiämisestä" asti asunut isä Jumala eikä vain Pyhä Henki, koska pyhässä hengessä on aina läsnä Jumalan kaikki kolme eri persoonaa: Isä ja Poika ja Pyhä Henki. Jumala lähetti heidän mielestään pyhän hengen näkyvässä muodossa Jeesuksen päälle vain sen vuoksi, että opetuslapset olisivat saaneet sitä kautta todistuksen siitä, että Jeesus todellakin on Jumalan poika jo iankaikkisuudesta asti. Mutta mitä sanoo Raamattu ja Jumala pyhien kirjoitusten kautta?

Jumala sanoi:

"Tämä on minun rakas poikani, johon minä olen mielistynyt." (Matt 3:17)

Jumala toisti tämän tunnustuksen myöhemmin ilmestyksessä, jonka Johannes, Jaakob ja Pietari näkivät ennen kristuksen kärsimystä ja kuolemaa ristillä. (Matt 17:1-8) Markus, Luukas ja Pietari vahvistavat Matteuksen evankeliumin nämä kohdat ja tämän tunnustuksen todeksi, mutta neitseestä syntymistä ei kukaan vahvista sen jälkeen, kun siitä on mainittu Matteuksen ja Luukkaan evankeliumien alussa. (Mark 9:7; Luuk 3:22; 9:35; 2Piet 1:17) Luukas kirjoittaa:

Luukkaan evankeliumi:
3:21 Kun siis kaikkea kansaa kastettiin ja myöskin Jeesus oli saanut kasteen ja rukoili, niin tapahtui, että taivas aukeni
3:22 ja pyhä henki laskeutui hänen päällensä ruumiillisessa muodossa, niin kuin kyyhkynen, ja taivaasta tuli ääni: "Sinä olet minun rakas poikani; sinuun minä olen mielistynyt."
3:23 Ja hän, Jeesus, oli aloittaessaan vaikutuksensa noin kolmenkymmenen vuoden vanha, ja oli, niin kuin luultiin, Joosefin poika. Joosef oli Eelin poika,

Jos Jeesus ei ole syntynyt neitsyestä, niin miksi Luukas sanoi, että Jeesuksen luultiin olevan Joosefin poika? Näitä sanoja on tulkittu perinteisesti siten, että Jeesus ei olisi ollut Luukkaan mielestä Joosefin poika, vaikka juutalaiset luulivat niin (Joh 6:42). Asia voi olla kuitenkin päinvastoin!

Jeesus oli Joosefin poika niin kuin arveltiin, mutta se herätti kansassa ihmetystä, koska Jeesus teki niin paljon ihmeitä ja voimallisia tekoja sekä puhui niin kuin hän, jolla valta on, eikä niin kuin kirjanoppineet. Jeesus ymmärsi kirjoituksia paremmin kuin kirjanoppineet, vaikka ei ollut saanut opetusta saman koulutuksen kautta kuin he. (Matt 6:2-6; 7:21-29; Joh 7:15) Opetuslapsista Filippus sanoi Jeesusta Joosefin pojaksi, Nasaretin kaupungista. (Joh 1:45-50) Kukaan ei korjannut hänen sanojaan. Myös Luukas sanoi Jeesusta kiertoilmausten kautta Joosefin pojaksi, kun puhui hänen vanhemmistaan ja sanoi Joosefia hänen isäkseen. (Luuk 2:33, 41, 48)

Jeesus oli siis Joosefin poika eikä hän ollut aviorikoksesta syntynyt. (Joh 8:12-58) Jumala oli hänen hengellinen isänsä, mistä syystä Jeesus-poika sanoi puuhastelevansa Jumalalle kuuluvien asioiden ja henkilöiden kanssa. (Luuk 2:48-52) Jeesuksen äiti ja isä eivät ymmärtäneet Jeesuksen sanoja, joten he eivät tienneet sitä, että poika olisi siinnyt pyhästä hengestä ja syntynyt neitsyestä. Tuskinpa Jeesuksen isä ja äiti olisivat ihmetelleet näitä poikansa sanoja, jos olisivat pitäneet häntä iankaikkisena pyhänä henkenä, joka asui ihmisen ruumiissa? Monet katolisessa uskossa olevat luulevat Jeesuksen olevan iankaikkinen henki ihmisen ruumiissa, joten he eivät usko, että Jeesus kristus on ihminen, vaikka häntä joskus myös ihmiseksi kutsuvat! Eikö olekin uskomatonta, että jotkut nimeltään kristityt ihmiset eivät usko, että Jeesus kristus on ihminen! He luulevat sitä vastoin, että Jeesus kristus on "Jumala ihmisen ruumiissa"! Vain ruumis on ihmisen, mutta henki ja sielu ovat Jumalan, jos he nyt uskovat Jeesuksella edes sielua olevan.

Luukas puhuu Jeesuksen hengestä syntymisestä juuri ennen kuin alkaa sukuluettelon. (Luuk 3:21-23) Siinä voisi olla toinen syy sille, miksi hän sanoi juutalaisten luulleen, että Jeesus on Joosefin poika, vaikka hän oli myös Jumalan poika sen lisäksi, että oli Joosefin poika. Jumala tunnusti Jeesuksen pojakseen heti sen jälkeen, kun oli antanut pyhän hengen olemaan hänen kanssaan pysyvästi. (Joh 1:32-34; Matt 3:17) Isä tuli asumaan poikaansa pyhän hengen kautta, joten Jeesus on hengestä syntynyt "Jumalan poika". (Joh 14:9-11; 3:1-12; 1:12-14) Hän ei ole hengestä syntyneiden joukossa ainoa, mutta on ensimmäinen ja alkuisin samasta isästä kuin opetuslapset. (Hebr 2:5-11)

Jeesus on hengestä syntymisen kautta Jumalan poika, mutta ei ainoa sellainen. Jumalan ainoa poika hän on sen vuoksi, että vain hän on se luvattu kristus ja ikuinen kuningas, josta on ennustettu. Jumalan ainoa poika hän on myös sen vuoksi, että Jumala on herättänyt vain hänet ylös kuolleista muiden valittujen odottaessa vielä ruumiin ylösnousemusta. (1Tess 4:13-18) Jeesus sanoi ruumiin ylösnousemusta "uudestisyntymiseksi", joten tälle tulkinnalle löytyy itsensä herran sanat perusteluksi. (Matt 19:28) Jeesus puhui hengestä syntymisestä Nikodeemukselle (Joh 3:1-12), mutta Johannes puhui sen jälkeen kristuksen ylösnousemuksesta. (Joh 3:13-17) Jumala "antoi ainoan poikansa" vasta silloin, kun tämä kuoli ristillä: ei silloin, kun Jeesus syntyi äitinsä kohdusta. Sana "monogenes" ei viittaa siten neitsyestä syntymiseen vaan kuolleista heräämiseen ja kristuksen ainutlaatuisuuteen. (Joh 1:14; 3:16)

Vaikka sana monogenes (ainoa, ainosyntyinen) ei viittaa neitsyestä syntymiseen Johanneksen evankeliumissa (Joh 1:14 ja 3:16) ja Johannes on puhunut Jumalasta syntymisestä eli opetuslasten uudestisyntymisestä jakeissa 1:12-13, niin voi "sana tuli lihaksi" viitata silti Jeesuksen syntymiseen äidistään Mariasta.

Jeesus oli lihaa ja verta niin kuin muutkin ihmiset, mutta ei vain ruumiinsa puolesta ihminen vaan myös järjellisen sielunsa puolesta.

Joka ei tunnusta Jeesusta täydeksi ihmiseksi järjellisine sieluineen ja ruumiineen, ei voi Athanasioksen uskontunnustuksen mukaan pelastua.

Sielujen pelastumisesta ei päätä kuitenkaan Athanasioksen uskontunnustus eikä kukaan ihminen vaan Jumala, joka on antanut pojalleen Jeesukselle vallan herättää kuolleita ja tuomita luotuja isän tahdon mukaan. (Apt 17:31; Joh 5:17-30)

Jeesus kristus on meidän herramme, mutta hänen herransa ja Jumalansa on meidän taivaallinen isämme, joka pelasti poikansa kuolemasta herättämällä hänet ylös kuolleista. (Room 4:24; Psa 110:1; Joh 20:17; Hebr 5:4-11; 13:20-21)

Sana "monogenes" viittaa Jeesuksen ylösnousemukseen ja sen kautta uudestisyntyneisiin Jumalan lapsiin Johanneksen evankeliumissa. (Joh 1:12-14; 3:13-17; 1Piet 1:3, 21-25)

"Mutta kaikille, jotka ottivat sen vastaan, [se] antoi voiman tulla Jumalan lapsiksi, niille, jotka uskovat hänen nimeensä; jotka eivät ole siinneet verestä eikä lihan tahdosta eikä miehen tahdosta vaan Jumalasta. Ja sana tuli lihaksi ja teki majan keskellemme. Ja me katselimme hänen kirkkauttaan; sen kaltaista kirkkautta kuin ainosyntyisellä on isältä täynnä armoa ja totuutta." (Joh 1:12-14)

Johannes on puhunut evankeliumin alussa sanasta, jonka kautta Jumala on luonut tämän maailman. Sitten hän kertoo Johannes kastajasta, joka todisti Jumalan sanan lupauksen toteutumisesta kristuksen Jeesuksen persoonassa. Apostoli Johannes sanoo yhtäpitävästi Paavalin ja Pietarin kanssa, että Jumalan sanassa on voima, joka synnyttää valittuja sanan kuulijoita uudesti elävään toivoon pyhän hengen voiman kautta. (1Tess 1:5-6; 2:13; 1Piet 1:3, 21-25)

Nämä uudestisyntyneet Jumalan lapset eivät ole siinneet luonnollisen sukupuoliyhteyden kautta äitinsä kohdussa vaan he ovat siinneet Jumalasta hänen sanansa kautta ja ovat syntyneet Jumalan hengestä, eivät lihasta. (Matt 13:1-23 vrt. Joh 3:1-12) Johannes puhuu siis uudestisyntymisestä jakeesta 12 lähtien, joten jakeet 12-14 eivät kelpaa todistukseksi neitseestä syntymisestä. Johannes ei puhu mitään neitsyestä tässä kohdassa eikä muuallakaan kirjoituksissaan. Vaikka Johannes olisi tarkoittanut "sanan lihaksi tulemisella" Jeesuksen syntymistä äitinsä kohdusta, niin sana "monogenes" ei sittenkään viittaisi neitseestä syntymiseen vaan kristuksen ainutlaatuisuuteen ja kuolleista heräämiseen, koska hänellä on ollut kirkkaus vasta sen jälkeen. (Joh 7:37-39; Hebr 2:8-9)

Johanneksen evankeliumin alun demonstratiivipronominit "autos" ja "houtos" tulee suomentaa sanalla "se" ja "tämä" (j. 2), koska ne viittaavat Jumalan sanaan ja viisauteen, jotka Jumala omisti alussa tykönään ja joiden kautta hän on luonut tämän maailman. (Joh 1:1-9; Snl 8:22-31; 3:19; Jer 10:12; 51:15) "Sana oli jumala" (j. 1), koska se oli auktoriteetti, jota kukaan tai mikään ei voinut vastustaa. Kun Jumala sanoi jotakin, niin se tapahtui. (1Moos 1–2; Psa 104:5-10; vrt. Jes 55:11; Hes 12:28) Jumalan poikaa Jeesusta ei mainita luomisen yhteydessä aktiivisena luojana yhdessä isänsä kanssa.

Apostoli Johannes kertoo Jumalan sanan valosta, jossa on elämä ja joka loistaa pimeydessä, mutta ihmiset eivät ottaneet Jumalan sanan kautta tulevaa elämää ja valoa vastaan. (jj. 4-11; Psa 109:105; 5Moos 11:18; Jes 59:21; Joh 5.24; 6:62, 68, 8:51; 12:44-50; 14:9-11, 23; Apt 5:20; Fil 2:16; 1Joh 1:1-7) Kun Vanhassa testamentissa puhutaan sanasta ja viisaudesta luomisen yhteydessä, niin ne sanat eivät tarkoita henkilöä, mutta Johannes ennustaa näitä sanoja kristuksen esikuvana käyttäen henkilöstä, Jeesuksesta. (1Moos 1–2; Psa 33:6-9; Snl 3:19; 8:22-31; Jer 10:12; 51:15; Joh 1:1-14) Sen vuoksi vaikuttaa siltä, että "alussa Jumalan tykönä ollut sana" olisi henkilö, vaikka se ei sitä ole.

Johannes puhuu "sanasta" (logos) "sanomana" tai "sanoina" kirjeessään ja evankeliumissaan, eikä tarkoita sillä henkilöä, Jumalan poikaa Jeesusta. Se sana, jonka Jeesus puhui, ei ollut edes hänen omaa sanaansa vaan hän sai sen sanan isältään Jumalalta. (1Joh 2:7, 14; Joh 5:24, 38; 8:41, 51-52, 55; 10:35; 14:23-24; 17:6, 14) Sana "logos" tarkoittaa kaikissa muissa Raamatun kohdissa "sanoja" tai "sanomaa", mutta jostakin kumman syystä katoliset isät tulkitsivat sen tarkoittavan henkilöä Johanneksen kirjeen alussa. Miten siis olisi perusteltua väittää, että Jeesus on itse se "sana" (logos), joka oli alussa isän tykönä?

Jakeessa 1:12 apostoli Johannes sanoo, että Jumala antoi kaikille sanan vastaan ottaneille voiman tai oikeuden tai vallan (eksousia) tulla Jumalan lapsiksi: niille, jotka uskovat "hänen" (Jumalan) nimeensä. Nämä Jumalan lapset eivät siis ole saaneet alkuaan luonnollisen sukupuoliyhteyden kautta vaan ovat siinneet Jumalan sanasta ja syntyneet sanan kautta Jumalan hengestä niin kuin herra opetti. (Matt 13:1-23; Joh 3:1-12) Sana jäi myös pysyvästi heihin asumaan, toisin kuin fariseuksiin ja muihin sanan hylänneisiin uskonnollisiin ihmisiin. (Joh 5:38; 1Joh 2:7, 14) Sana oli näiden huulilla, mutta ei sydämessä.

Jakeessa 1:14 Johannes sanoo, että "sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme". Hän ei sano, että "Jumalan Poika tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme". Hän ei sano, että "Jumalan Poika, joka on Jumala, tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme." Hän ei sano, että "Jumalan Poika, joka on Jumala, tuli iankaikkisena henkenä alas taivaasta neitsyt Marian kohtuun ja tuli lihaksi siten että syntyi ihmislapseksi neitsyestä ja asui liharuumiissa meidän keskellämme." Tuolla tavalla jotkut silti Johanneksen sanoja ymmärtävät ja antavat niille merkityksen, jota niissä ei alun perin ole ollut.

Sanonta "sana tuli lihaksi ja teki majan keskellemme (asui meidän keskellämme)" voi tarkoittaa monia asioita. Se voi tarkoittaa Jeesuksen syntymistä äidistään Mariasta. Jeesus kärsi ja kuoli ihmisenä liharuumiissa, jonka hänen isänsä teki jälleen eläväksi, kun herätti poikansa ylös kuolleista. Joka ei usko tätä evankeliumin sanomaa, jonka apostolit alusta asti kuulivat ja joka pysyi heissä, on Johanneksen mukaan antikristus ja villitsijä. (1Joh 2:18-28; 4:1-5:13; 2Joh 1:7-11) Ei ole siis epäilystäkään siitä, että Jeesus kristus on lihassa tullut Jumalan poika, jonka Jumala on lähettänyt maailman vapahtajaksi ja pelastanut kuolemasta herättämällä hänet ylös kuolleista. (Hebr 5:4-11; 13:20-21) Tämä on evankeliumin perussanoma, johon uskomalla pelastutaan. (1Kor 15; Apt 2:12-42; 10:34-48; 11:11-18)

"Sana tuli lihaksi" tarkoittaa mm. sitä, että Jumalan sanan suunnitelma toteutui Jeesuksen kristuksen syntymisessä ja elämässä. Jeesus syntyi liharuumiissa ja asui kirjaimellisesti Israelin kansan eli juutalaisten keskellä. Jeesus kristus on täydellisen synnittömänä ihmisenä Jumalan sanan ja viisauden ruumiillistuma: Jumalan kaikki täyteys asuu hänessä ruumiillisesti ja kaikki tiedon ja viisauden aarteet ovat kätketyt hänessä. (Kol 1:19-2:9) Tällä ei viitata kuitenkaan vain herran syntymiseen äitinsä kohdusta vaan myös siihen, että Jeesus syntyi Jumalan hengestä saatuaan pyhän hengen olemaan pysyvästi kanssaan kasteen jälkeen. (Joh 1:32-34) Isä tunnusti Jeesuksen vasta silloin omaksi pojakseen, koska tuli asumaan hänessä henkensä kautta. (Joh 10:34-38; 14:9-11) Jumala asuu henkensä kautta myös muissa valituissaan, mutta Jeesuksessa aivan erityisellä tavalla ja ensimmäisenä veljien joukossa, jotka ovat alkuisin samasta isästä kuin hän. (Apt 10:48; Hebr 1:9; 2:5-11)

Kristus on uuden ihmistyypin esikoinen ja meistä kaikista tulee täydellisesti hänen kaltaisiaan ylösnousemuksen jälkeen. (1Joh 3:2) Me saamme jo tämän elämän aikana esimakua tulevasta syntymällä uudesti elävään toivoon, jossa toivossa Jumalan henki vaikuttaa meihin ja meidän kauttamme, niin että me muutumme kristuksen kaltaiseksi eli täydellisen Jumalan kuvan kaltaisuutta kohti. (1Piet 1:3, 21-25; 2Kor 3:15-18) "Sana tuli lihaksi ja teki majan keskellemme" tarkoittaa näin tulkittuna myös sitä, että kristus on tullut asumaan opetuslasten sydämiin sanan kautta hengestä syntymisen hetkellä. Jumalan sana synnyttää lapsia Jumalalle evankeliumin julistamisen kautta. (Room 10:7; 1Tess 1:5-6; 2:13; Gal 4:19; 1Kor 4:15) Kristus asuu omiensa sydämissä hengen yhteyden kautta, joka yhteys meillä on isään ja hänen poikaansa taivaissa. (Efe 3:14-21; 1Joh 1:1-7; Joh 14:14-24; 17:11, 20-23; 1Kor 6:17)

"Sana tuli lihaksi ja asui meidän keskellämme (teki majan meidän keskellemme)" viittaa perinteisen tulkinnan mukaan Jeesuksen kristuksen syntymiseen Marian kohdusta, mutta se voi kirjaimellisen käännöksen mukaan viitata myös siihen, miten Jumalan sana on tullut lihaksi apostolien ja muiden Jumalan lasten sydämissä. (vrt. Hebr 2:2) Kristus on syntynyt uskon kautta sydämissämme, kun olemme ottaneet uskossa vastaan Jumalan sanan ja saaneet pyhän hengen olemaan kanssamme ikuisesti. (vrt. Efe 3:14-21; Joh 14:14-24) Paavali puhui galatalaisille juuri sillä tavalla, että hän synnyttäisi heidät kivulla, kunnes kristus saisi muodon heissä (kristus syntyisi heidän sydämissään Jumalan sanan eli evankeliumin kautta). (Gal 4:19; vrt. 1Kor 4:15)

Vaikka Johannes olisi tarkoittanut "sanan lihaksi tulemisella" sitä, miten Jeesus syntyi ihmiseksi äitinsä kohdusta, niin hän ei puhu mitään iankaikkisen hengen ja Jumalan Pojan tulemisesta alas taivaasta Marian kohtuun. Johannes ei mainitse Mariaa eikä neitseestä syntymistä lainkaan tässä kohdassa eikä muuallakaan kirjoituksissaan.

Jumala "jäi taivaaseen", mutta hänen sanansa tuli lihaksi. Niin on kirjoitettu. (Joh 1:1, 14)

Alussa oli sana ja sana oli Jumalan tykönä ja jumala oli sana (alkuperäinen sanajärjestys on tämä).

Se Jumala, kenen tykönä sana alussa oli, jäi taivaaseen.

Se sana, jonka opetuslapset alussa kuulivat, ei ole henkilö: se on Jumalan sana. (1Joh 2:24)

Jumala antoi sanansa pojalleen Jeesukselle ja hän antoi sen sitten opetuslasten kautta meille pyhien kirjoitusten kautta: me uskomme apostolien sanojen kautta herraan Jeesukseen kristukseen. (Joh 12:44-50; 17:6, 8, 14, 20; 20:31)

Jeesus on kylvänyt isältään saamansa sanan sydänten peltoon ja siellä se on saanut juurtua ja tuottaa nyt hedelmää hänen kauttaan isän Jumalan kunniaksi. (Matt 13:1-23)

Jumalan sana ja Jeesus kristus eivät ole yksi ja sama asia. Sana oli alussa Jumalan tykönä. "Jumalan Poika" ei ollut alussa Jumalan tykönä. Sana oli Jumalan tykönä, ei Jeesus kristus. Kun "sana tuli lihaksi", niin se ei tarkoita sitä, että Jumalan Poika tuli henkenä alas Marian kohtuun ja syntyi ihmiseksi. Sellaista ei yksinkertaisesti lue Raamatussa, mutta monet ovat uskonet katolisten isien keksimän valheen tässä asiassa. :-(

Jos Jeesus olisi syntynyt neitsyestä, niin siitä olisi ennustettu joko Vanhassa testamentissa tai sitten muualla Jumalan profeettojen kautta. Matteuksen evankeliumin mukaan Jesaja on ennustanut jo noin 730 vuotta ennen Jeesuksen syntymää, että hän on syntyvä neitsyestä. Näin on kirjoitettu:

Jesaja:
7:14 Sentähden Herra itse antaa teille merkin: Katso, neitsyt tulee raskaaksi ja synnyttää pojan ja antaa hänelle nimen Immanuel.
7:15 Voita ja hunajaa hän syö siinä iässä, jolloin hän oppii hylkäämään pahan ja valitsemaan hyvän;
7:16 sillä ennen kuin poika on oppinut hylkäämään pahan ja valitsemaan hyvän, tulee autioksi maa, jonka kahta kuningasta sinä kauhistut.

Matteuksen evankeliumissa on lainattu Vanhan testamentin kreikankielistä käännöstä Septuagintaa. Sen perusteella on sanottu, että Jesaja ennusti kristuksesta ja hän oli syntyvä neitsyestä. On sanottu, että kristusta koskeva profetia alkoi tästä kohdasta ja jatkui siitä eteenpäin yhtäjaksoisesti kuningaslapsen syntymistä koskevaan profetiaan. (Jes 9:5-6) On totta, että tässä jaksossa on paljon kristusta koskevia profetioita jakeiden Jes 8:13 ja 9:6 välissä ja vielä siitä eteenpäin, mutta on hyvin kyseenalaista, että myös jakeiden 7:14-16 profetia olisi kristusta ja hänen syntymäänsä koskeva. Se profetia on toteutunut jo Jesajan oman elämän aikana.

Jesaja profetoi Juudan kuninkaalle, Aahaalle, ja sanoi, että Juudaa piirittäneet ja sitä vastaan sotineet kaksi valtakuntaa, Israel ja Aram (Syyria), olivat joutuva pakkosiirtolaisuuteen ennen kuin poika erottaisi hyvän ja pahan. On historiallinen totuus, että Assyria valtasi tämän jälkeen Israelin ja Samarian, joiden pääkaupungit olivat Samaria ja Damaskos. Näiden kahden kuningaskunnan alueet tulivat autioiksi, koska sotilaat surmattiin ja eloon jääneet lähetettiin pakkosiirtolaisuuteen Assyriaan. Tämä tapahtui Jesajan vielä eläessä. Hän antoi tämän profetian arviolta vuonna 734 eKr ja Samaria kukistui sen jälkeen, yleisen historian mukaan vuonna 723 tai 722 eKr, Damaskos jo ennen sitä.

Jesaja antoi Aahaalle merkin siitä, että hän oli puhunut Jumalan sanaa ja ennustus olisi toteutuva hänen elinaikanaan. Se merkki oli nuoresta vaimosta syntyvä poikalapsi, joka ei olisi vielä oppinut erottamaan hyvää pahasta ennen kuin Juudan kuningaskunnan viholliset olisi kukistettu. Jesaja valitsi kaksi luotettavaa miestä ennusmerkin todistajaksi: pappi Uurian ja Sakarjan, Jeberekjan pojan. (Jes 8:2) Näiden todistajien on täytynyt olla elossa vielä silloin, kun merkiksi asetettu poika olisi syntynyt ja Juudan viholliset, Israel ja Aram, olisi molemmat kukistettu. Tämä merkki toteutui siten silloin, kun Damaskos ja Samaria ryöstettiin ja Aramin sekä Israelin kansa vietiin pakkosiirtolaisuuteen.

Vaikka Jesajan kirjasta ei käy suoraan ilmi, kuka se lapsi on, jonka hän pani ennusmerkiksi Israelin ja Aramin kukistumiselle sekä Juudan kuningaskunnan pelastumiselle heidän käsistään ja myöhemmin myös Assyrian käsistä (Jes 8:6-10), niin on varmaa, että se lapsi ei ole syntynyt neitsyestä vaan hän on syntynyt nuoresta naisesta, joka on tullut raskaaksi luonnollisen sukupuoliyhteyden kautta. Tämän myös kolmiyhteiseen jumalaan uskovat joutuvat tunnustamaan, sillä muutoinhan kristus olisi syntynyt jo Jesajan aikana ensimmäisen kerran ja sitten toistamiseen vielä 730 vuotta myöhemmin! Niin järjettömiä hekään eivät ole, että sanoisivat jotakin tuollaista. He väittävät silti, että tämä profetia on saanut täyttymyksen kaksi kertaa, niin kuin jotkut muutkin Raamatun profetiat.

Ensimmäisellä kerralla syntyi se ennusmerkin lapsi, jonka aikana Israel ja Aram kukistuivat. Tämä lapsi ei saanut alkuaan pyhästä hengestä eikä syntynyt neitsyestä, mutta kristus sitä vastoin sikisi pyhästä hengestä ja syntyi neitsyestä Matteuksen evankeliumin mukaan. Tuntuuko uskottavalta, että sama hepreankielen sana "`almah" merkitsisi ensimmäisellä kerralla nuorta naimaikäistä naista, joka ei ole neitsyt tullessaan raskaaksi ja synnyttäessään ennusmerkin lapsen, mutta toisella kertaa hän on neitsyt vielä synnyttäessään pojan, joka on pakanoiden jumaltarujakin mahtavampi sankari jo ennen kuin meni pyhänä henkenä äitinsä kohtuun? Pakanat uskoivat nimittäin jo valmiiksi niin, että jumalat voivat syntyä neitsyestä, käydä elävinä tuonelassa henkien tykönä ja nousta sieltä takaisin maan päälle sekä lopulta jumalten tykö taivaaseen.

Merkit kertovat pikemmin siitä, että katoliset isät ovat lisänneet neitsyestä syntymisestä kertovat kohdat tai tulkinnat evankeliumeihin oman oppinsa ja Marian palvonnan tueksi. He palvovat "neitsyt Mariaa" Jumalan äitinä samalla tavalla kuin muinaisessa Babylonissa palvottiin kuningatar Semiramista Taivaan kuningattarena. Jotkut sanovat, että Semiramis olisi väittänyt olevansa neitsyt, kun synnytti aviorikoksesta siinneen poikansa Tammuksen. Tammusta palvottiin äitinsä ohella jumalana, sillä hänen sanottiin olevan jälleen syntynyt Nimrod, auringonjumala, joka oli Semiramiksen mies ja Babylonin kuningas, mutta kuoli ennen pojan syntymistä. Jos katolinen kirkko ei olisi lisännyt neitseestä syntymisestä kertovia kohtia Raamattuun tai tulkinnut niitä väärin, niin he eivät olisi voineet perustella Mariansa palvontaa taivaan kuningatarta vastaavalla tavalla. (ks. Ilm 18:7; Jes 47)

Vanhassa testamentissa on sanalla "ooth" ('owth) merkki, (Jes 7:14) tarkoitettu sellaista merkkiä, joka toteutui niiden vielä eläessä, joille se merkki annettiin. Jumala pani sateenkaaren merkiksi pilviin liitostaan Nooan kanssa. Aabrahamille hän antoi ympärileikkauksen merkiksi liitosta hänen kanssaan. Jumala antoi Moosekselle merkin, että hän oli lähettänyt hänet ja oli hänen kanssaan: se merkki toteutui hänen palvellessaan Jahvea myöhemmin sillä samalla vuorella, jolla merkki asetettiin. Myös Mooseksen tekemät ihmeet olivat merkki Jumalalta, joka toteutui hänen elinaikanaan. (1Moos 9:12; 17:11; 2Moos 3:12; 4:8, 9, 17, 28, 30; jne.) Kaikki merkit olivat sellaisia, jotka toteutuivat niiden elinaikana, joille merkki annettiin. Niin myös Jesajan kautta tullut merkki poikalapsen syntymästä kuningas Aahaan ja Jesajan elinaikana.

Jeesus sanoi, että sille avioliiton rikkoneelle sukupolvelle ei annettaisi muuta merkkiä kuin Joonaan merkki, kun häneltä pyydettiin merkkiä siitä, että hän on se kristus, josta profeetat olivat ennustaneet ja joka hänen sanottiin olevan.

Matteuksen evankeliumi:
12:39 Mutta hän vastasi heille ja sanoi: "Tämä paha ja avionrikkoja sukupolvi tavoittelee merkkiä, mutta sille ei anneta muuta merkkiä kuin profeetta Joonaan merkki.
12:40 Sillä niin kuin Joonas oli meripedon vatsassa kolme päivää ja kolme yötä, niin on myös Ihmisen Poika oleva maan povessa kolme päivää ja kolme yötä. (Matt 12:39-40)

Itse asiassa kolmiyhteiseen jumalaan uskovat ovat selittäneet sanaa siten, että Joosef epäili Marian olleen uskoton hänelle. Siinä on syy, miksi Joosef aikoi hylätä Marian. En ole siis ainoa, joka sellaista on sanonut. Katoliset isät panivat alulle tämän sanan... :-)