Sama minkä auton testiä kattelee, siis tavallisen kansalaisen kukkarolle sopivaa, aina
valitetaan melusta, enempi tai vähempi.
Toki premium autot on hiljasia mutta ne maksaa vähintään 40 tonnia.
Kertokaa yksikin alle 30 tonnin auto jota voi sanoa hiljaiseksi?
Onko se muka niin ylivoimaista ja muka kallista laittaa auto hiljaiseksi?
Olisihan se aikamoinen myyntivalttikin.
valitetaan melusta, enempi tai vähempi.
Toki premium autot on hiljasia mutta ne maksaa vähintään 40 tonnia.
Kertokaa yksikin alle 30 tonnin auto jota voi sanoa hiljaiseksi?
Onko se muka niin ylivoimaista ja muka kallista laittaa auto hiljaiseksi?
Olisihan se aikamoinen myyntivalttikin.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Ei se ylivoimaista ole mutta kallista hyvinkin. Äänieristeet lisää painoa ja niiden asentaminen maksaa ja tietysti materiaalit maksaa.
Kilpailu on se mikä autoja kehittää ja äänieristeet nyt vaan on jo aika hyvät kunhan asfaltit on tehty hiekasta eikä nyrkin kokoisista murikoista kuten Suomessa.
Sitäpaitsi suurin osa ihmisistä ei miellä melua ongelmaksi tai ainakaan niin suureksi että olisi siitä valmis maksamaan.
Auton saa kyllä äänieristettä jälkikäteenkin. Teetettynäkin hinta jäänee 1000-2000e tuntumaan joten siitä vaan. Ihan kaikkeen ei eristyksillä päästä koska suurin osa tiemelusta ei tule akustisesti vaan tärinänä ja siihen puree vain paremmin eristetyt apurungot ja niitä on sitten vain premiumien kalliimmisa malleissa. Esmes BMWllä 3-sarjalainen on vielä hyvin meluista mutta 5-sarja sitten onkin jo hiljainen. Sama Audilla, A4 on harmillisen meluisa.
Ihmiset siis ennemmin maksaa alumiinivanteista ja LCD mittaristosta kuin hiljaisuudesta. Katsos kun sillä äänieristyksellä ei voi leuhkia kun työkaverit ei kuitenkaan ymmärrä sen päälle.
Markkinakikkahan se on. Silloin jää se pykälää hinnakkaampi malli myymättä jos laatuvaikutelma syntyy jo tuulipukumallista.
Leveämmät, jäykemmät renkaat meluavat enemmän. Kannattaa valita se kapeampi, korkeaprofiilinen rengaskoko pienemmällä vanteella. Sellaiset saa suppeampiin varustetasoihin, joihin voi sitten ostaa tarpeelliset lisävarusteet.
"Kertokaa yksikin alle 30 tonnin auto jota voi sanoa hiljaiseksi?"
Eikös vaikkapa Ford Mondeo ja vastaavat ole jo ihan mukavia äänimaailmansa suhteen.
Toisaalta, kuinka monen "tavallisen kansalaisen" on pakko ostaa auto uutena, sillä jo 30-40 tkm ajettuja saa huomattavasti edullisemmin kun pahin kerma hinnasta on haihtunut?
Saatko uutta Mondeota alle 30.000? varusteineen kaikkineen?
Tuskin.
Kyllä nipin napin saa.
Ford Mondeo Trend 1.0 EcoBoost 125hv M6 autoveroineen maksaa 27.901,07 euroa.
Siihen toimituskulut 600 euroa ja rekisteröintimaksu 10 e, yhteensä 28.511,07.
Talvipyörät ja liikennevakuutuksen saa 1 ½ tonnilla oikein helposti. Ehkä myös moottorilämmittimen, jos ei lämmintä tallia ole. Kaupan päälle voi neuvotella ainakin roiskeläpät ja kumimatot.
Autot saadaan hiljaisiksi kieltämällä jyrsimet.
Ei autotehtaita kiinnosta näin pienen markkina-alueen erityisongelma = karkeaa kiviainesta sisältävä asvaltti (sitä kiviainesta tarvitaan jyrsimien keston parantamiseen, kaikki muu on toissijaista), josta jyrsimillä vielä kaivellaan bitumit pois kivien väleistä.
Sivistysmaissa suositaan ns. desibeliasvalttia, mutta se ei lainkaan kestä jyrsimiä.
Kellää, jonka käyttää jyrsimiä ei pitäisi olla varaa vinkua huonosta tienpidosta tai rengasmelusta, kun on itse moisia ongelmia luomassa! Oma valinta = syytä kärsiä seuraukset.
Etkö vieläkään ole saanut sitä lääkitystäsi kohdalleen?
Mitäpä jos vaihtaisit sitä psykiatria ammattitaitoisempaan?
Hohjoijaa, kohta se taas alkaa tuo iänikuinen tyhjänpäiväinen julistus. Sulla jo varmaan sormet jo syyhyävät....
Tosiasat tosiasioina. On vaan jyrsijöiden mahdoton katsoa peiliin.
Tosiasia on se, että Suomessa ainakin vielä toistaiseksi on talvikelit ja niitä varten tarvitaan apuvälineitä, jotka kuluttavat teitä ja jopa saastuttavat luontoa ja ilmaakin.
Suolaus on pahin teiden syöjä, nastat ei kauaksi tästä jää. Suolaus rikkoo, nastat kuluttaa ja kuluttaa vielä erityisesti suolattuja teitä.
Suolauksen vuoksi nastat kuluttavat entistä enemmän ja suolaus on tarpeen juuri nastattomilla renkailla ajavien vuoksi ja ennenkaikkea suurinpiirtein pelkästään lähinnä äänitasosta johtuvien mukavuussyiden vuoksi kitkoilla ajavia varten. Nastat hoitavat nykyisin kohtuullisesti liukkauden torjunnan kitkailijoita varten, mutta niiden vähetessä tarvitaan paljon lisää suolausta.
Luonnon saastumisen kannalta kemiallinen suolaus on huimasti pahempi liukkauden torjuntamenetelmä kuin nastat. Nastat on selvästi ympäristöystävällisin mekaaninen liukkaudentorjuntakeino, vaikka ei ongelmaton sekään.
Tosiasiat kannattaa tosiaan ottaa tosiasioina, vaikka niistä ei tykkäisikään.
Missään maailmassa, jossa Suomen kaltaisia talvia esiintyy, ei ole luovuttu nastoista. Ei myöskään useimmissa niissäkään maissa, joissa on selvästikin miedommat talvet.
Keski-Euroopassakin teitä liuotetaan suolaliuoksella valtavia määriä. Siellä suolaukset eivät tuhoakaan teitä mekaanisesti kuten Suomessa, koska tiet harvoin kuitenkaan jäätyvät hetikohta suolasulatuksen jälkeen. Luonnon saastuminen onkin Keski-Euroopan suurin suolauksen seuraus.
Jyrsijä valehtelee. Aina.
Niissä maissa, missä jyrsimiä ei käytetä, tiestön kulumisen sanelee lähes yksinomaan raskas kalusto. Suomessakin on joitain paikkoja, esim bussiasemien liepeillä, missä tiehen on selkeästi painunut paripyörien jäljet.
Mutta jyrsimien tuhovoima on niin suuri, että ne kääntävät asetelman päälaelleen. Tämä on helppo nähdäkin, kun mm. Kehä I vilkasliikenteisimpiä osuuksia joudutaan asvaltoimaan vuosittain. Uutta pintaa loppukesällä, syksy ajellaan sileällä pinnalla, mutta jyrsinkauden alkaessa pinta alkaa muuttua karheammaksi ja pikku hiljaa rupeaa uraakin ilmaantumaan. Ja nämä urat ovat nimenomaan henkilöauton raidevälillä. Keväällä onkin jo urilla syvyyttä toista senttiä jyrsimet ovat kaivaneet bitumin pois asvaltin pinnasta, joten pinta on äärimmäisen karhea = rengasmelu korvia huumaava, myös kesärenkain. Lisäbonuksena tien pinnasta irtoaa sormen pään kokoisia kivia, jota aiheuttavat maalivaurioita ja rikkovat tuulilaseja.
”Nastarenkaat syövät märkää asfalttia”
http://www.keski-uusimaa.fi/artikkeli/272214-nastarenkaat-syovat-markaa-asfalttia
”Esimerkiksi Kuusisaarentieltä (50 km/h) irtoaa talven aikana 1090 kg asvalttia kilometriltä.”
http://www.kuntatekniikka.fi/toimijat/skty/kuntatekniikan-paivat/2013/Documents/SKTY2013_Pekka Isoniemi_pp.pdf
"Nastat+ovat+rouhineet+tienpinnan+neulatyynyksi.+Näin+myös+kesärenkaat+kuluvat+vielä+ainakin+kuukauden+päivät."
Jyrsijöistä+ja+niiden+valehtelukyvyistä+en+tiedä.+Valehtelua+vastaavaa+on+myös+sellainen,+kun+valitsee+sopivasti+vain+sellaiset+lehtien+artikkelit,+jotka+sopivat+omiin+asenteisiin+ja+niistäkin+sitren+korostaa+vain+niitä+asioita,+jotka+sopivat+omiin+näkemyksiin.+Nämä+kaksi+jo+syksyisin+ja+talvisin+perinteeksi+muodostunutta+kestopaasaustasi++olivat+juuri+sellaisia.++Enkä+yhtään+epäile,+ettetkö+vielä+täydennä+noita+kirjoituksiasi+syksyn+mittaan+kuten+aina+ennenkin+lukuisilla+keräämilläsi+sopivilla+lehtiartikkeleilla,+joita+olet+kerännyt+ja+säilönyt+vuosikausia
Aika pitkälle olen samaa mieltä noista varsinaisista talvirengasasioista. Nythän parina viime vuonna on kovasti tehty tutkimuksia nastojen haitoista. Ei kai kenellekään ole tosiaankaan epäselvyyttä etteikö niitä olisi, joten kun tutkimuksen pääfokus on kaivaa haita esiin, niin tottakai niitä löytyy.
Kaipaisikin myös tutkimuksia nastojen vaihtoehtoisten liukkaudentorjuntamenetelmien haitoista. Niitä ei tosiaankaan ole tehty eikä niistä juurikaan keskustella. Sopii tosiaan ihmetellä miksi ei.
Ja kaikkein järkevintä tietysti olisi selvitellä eri vaihtoehtojen ja niiden yhdistelemisen vaikutusta talviliikenneturvallisuuteen. Sehän on se keskeisin pointti, miksi liukkaudentorjuntaa tehdään ja ylipäänsä talvirenkaita hankitaan.
Aika naiivia on kuvitella, että kuljettajien ajotaito tai asenne renkaiden kuntoon paranisi, jos siirrytään nastarenkaista kitkarenkaisiin. Viime talvikaudellahan rengasratsioiden yhteydessä tuli esiin, että autoissa allaolevat kitkarenkaat eivät olleet yhtään parempikuntoisia kuin nastarenkaatkaan ja ellen nyt ihan väärin muista, niin tilanne oli juurikin päinvastoin.
Tällaistakin ajotaidon paranemis-ajattelua kitkoihin siirryttäessä voi monen kiihkeästi nastoja vastustavan kirjoituksista taustalta olla huomaavinaan. Ei epävarmoista ja 'huonoista' talviliikennekuljettajista eroon päästä sillä, että kielletään nastarenkaat.
"Ostitko meluisan auton? Näin saat ongelman ratkaistua"
- http://www.iltalehti.fi/autot/2016091222299938_au.shtml
Tuskin desibelimittarilla muutosta melussa huomaat.
Minä aikanaan 2 neliömetriä melupahvia autooni liimasin. Mittasin melut ennen ja jälkeen. Saattaa olla, että 0-1 dB oli melu vähentynyt. Korvakuulolta ehkä melusta ne korkeimmat taajuudet oli vähän vähentyneet. Mittarilla siis muuton oli jokseenkin mitätön, mitä työ ei ollut.
Ilmeisesti et edes lukenut artikkelia. Artikkelissa nimenomaan kerrottaan ettei db-tasoja luvata, mutta korkeita ja matalia ääniä saa vaimennettua niin, että kokonaisuudesta tulee siedettävämpi / kohtuullisempi äänimaailmaltaan.
Eli kyseessä on pelkkä placebovaikutus
Ihan mahtavaa. Kun jyrsimillä karhennettu tienpinta voi lisätä sisämelua 10 dB, niin uhraamalla pari tonnia äänieristykseen saa melua vähennettyä max. 2 dB. Mikä on tällainen juuri ja juuri havaittava muutos.
Jos melu tippuisi 10 dB, niin sitten tästä voisi maksaakin.
Joten laitetaan jyrsijät maksamaan, 100 €/vuosi haitavero jyrsimille, niin eiköhän rupea rengasmelukin hiipumaan!
Mitenkähän+se+rengasmelu+vähenee,+jos+liikenteen+veroja+lisätään+kohdentamalla+niitä+yksittäisten+haittojen+mukaisesti?++
Pellin massaa lisäämällä (bitumi tai alustamassaus) saa vain pienehkön vaikutuksen meluun. Oleellista on saada se värähtelevä pelti välittämästä värähtelyä sisäilmaan. Se onnistuu eristeellä missä on pehmeää 5-8mm huopaa tms. peltiä vasten ja huovan päällä elastinen ja häviöllinen painava kumimatto. Ilman tiheys on hyvin peini verrattuna kumimaton massaan eli kumimaton impedanssi on pieni suhteessa ilman tai sen huopamaton massaan ja jäykkyyteen nähden. Tällöin värähtely pellistä ei siirry enää siihen kumimattoon jolloin se ei siirry myöstään sisäilmaan.
Tällainen kerrosrakenne on kaikkein tehokkain rakenne. Sitä tapaa paljon kalliissa autoissa. Samalla painolla kuin pelkkä peltiin liimattu bitumi, saadaan moninkertainen ja laajakaistaisempi vaimennus.
Peltiin liimaaminen puolustaa paikkaa katossa. Siellä kumisella raskasmatolla saa pyöräjyrinää vaimennettua dramaattisesti. Pyöräjyrinä kun ei kulkeudu sisätilaan akustisesti vaan mekaanisesti värisyttämällä auton koria. Katto on iso pinta eikä siinä ole taitoksia tms. jotka vähentäisivät värähtelyä. Se siis on otollinen vaimennuskohde.
Ihme että alan firmat kirjoittaa soopaa vaimennuksesta vaikka nämäkin asiat on harraste palstoilla turinoitu jo 90-luvun puolellakin moneen kertaan.
Autonvalmistajien kannattaisi todella kiinnittää äänieristykseen huomiota, valmistusvaiheessa kun kori on avoinna ei luulisi olevan vaikeaa laittaa sinne tehokkaampaa ja paksumpaa ainetta ja oikeisiin paikkoihin. Ei se nyt niin painavaa mahda olla.
Ja se olisi todellinen myyntivaltti joka palauttaisi menetetyt eurot myynnissä takaisin.
Koeajoissa ihmiset kiinnittävät yllättävän paljon huomiota meluun.
Ongelma on rengasmelu. Nykyautot ovat varsin hiljaisia,ei suhinoita,kolinoita, koneen kierroksetkin pitää katsoa varvikellost. Allekirjoittaneen kulkuneuvo, škoda fabiafarkku 1.2tdi on keskieuroopassa helevetin hiljainen, Suomen "kivisorateillä" rengasmelu on pahimmillaan häiritsevä. Osaratkaisu oli rengasprofiilin nosto kuuskytsarjasta kuusvitoseen.
Niinpä. Ei se kuitenkaan paljon lohduta, jos autosi on hiljainen jossain Keski-Euroopassa. Täällähän sinä ajat sillä ja täällä on täkäläiset olosuhteet eikä niitä saa keskieurooppalaisiksi, joten....
Jos rengasmelu jossain merkissä ylittää ärsytyskynnyksen, niin ko merkkiä kannattaa harkita uudelleen. Yhtään ei helpota, jos sen keskisessä Euroopassa väitetään olevan 'helevetin hiljainen'.
Tuo renkaan profiilin nosto on varmasti yksi ratkaisu.
Auton pitää olla erillisrunkoinen. Jopa 70-luvun amerikkalaiset oli hiljaisempia, kuin tämän päivän yli 100 000 euroa maksavat saksalaiset kulkuvälineet.
Noin neljä vuotta vanha premium maksaa puolet uuden hinnasta. Kannattaa käydä koekuuntelemassa.
No 80 luvulla asfaltti oli sitä hiljaista, nykyään kun se jo on sitä karkeaa asfalttia eli säästöä siitä et saadaan säästöä? Hyvä esim. Viime syksynä päälystetty tie ja kas nyt sitä jo paikataan?
Liikennemäärät ovat suurempia kuin 80-luvulla.
Rengasmelu johtuu kahdesta syystä, jotka ovat jyrsimet ja jyrsimet.
Ensinnäkin jyrsimet karhentavat tienpintaa, mikä voimistaa rengasmelua, etenkin autojen sisällä. Enemmän liikennettä -> enemmän rengasmelua, enemmän jyrsijöitä tienpintaa karhentamassa -> rengasmelua potenssiin kaksi.
Toiseksi jyrsimet kuluttavat asvalttia kovaa kyytiä -> ainakin vilkkaimmille väylille on pakko valita seos, joka kestää jyrsimiä mahdollisimman hyvin. Käytännössä pitää olla paljon karkeaa ja kovaa kiviainesta. Karkea kiviaines kasvattaa rengasmalua ja muutoinkin ominaisuuksissa saattaa tulla takapakkia esim. jarrutusmatkojen suhteen (verrattuna sileämpään asvalttiin). Oktomurske on todettu kestävyydeltään oikein hyväksi, joten tästäkin keksinnöstä saamme kiittää jyrsijöitä.
Sivistysmaissa on vallan siirrytty käyttämään huokostettua ns desibeliasvalttia asutuksen lähellä. Tällainen tienpinta vähentää rengasmelua pari dB normaaliin asvalttiin verrattuna. Desibeliasvaltti ei lainkaan kestä jyrsimiä, joten meillä kehitys kulkee päinvastaiseen suuntaan -> kehitetään entistä kestävämpää ja siinä sivussa äänekkäämpää tien pintaa.