Kiina haluaa Hawaiin ja lähes koko Tyynenmeren

Kiinassa riittää, jos se pieni joukko on valtapuolueen johdossa. Kiinan politiikka on alkanut suuntautua ulospäin sitä mukaa kuin teollinen ja taloudellinen pohja on laajentunut. Kiina oli kymmeniä vuosia hipihiljaa paitsi Taiwanin suhteen ja toimii vieläkin varovasti, mutta nyt alkaa olla voimaa puheiden takana.

USA:n Tyynen meren hallinnan kannalta 1940-luvun Japani oli heppoinen vastustaja. Sillä oli kädet täynnä sodassa Kiinaa vastaan, suppea tukialue ja liian heikko raskas teollisuus, joka ei pystynyt pitkään korvaamaan suursodan tappioita. Nykyinen Kiina on aivan eri luokkaa jo pelkästään valtavan alueensa ja väestömassansa takia, puhumattakaan siitä asevoimien modernisoinnista, joka on nyt käynnissä. Tyynen meren taakse on syntymässä potentiaalinen vihollinen, jota USA ei pysty tavanomaisin asein mitenkään voittamaan. Tietysti tämä pätee toisinkinpäin, mutta Kiina voi kohta ryhtyä toteuttamaan rajoitettuja tavoitteita voimakeinoinkin tarvitsematta pelätä vastaiskua. Kiistellyt tekosaaret ovat hyvä esimerkki tällaisesta projektista. Paljon puhutaan, mutta kukapa uskaltaa toimia? Havaijille ei kyllä kannata hyökätä, siitä jenkki on ennenkin suuttunut ihan tosissaan.

Mielenkiintoisia kyllä nämä suurvaltapolitiikan heilahtelut. 1900-luvun alussa USA oli Kiinan paras tukija muita suurvaltoja vastaan, jotka lohkoivat Kiinasta tukikohtia ja vaikutusalueita. Ja voidaan suoraan sanoa, että 1940-luvulla USA pelasti Kiinan Japanin imperialismilta. Sitten tuli kommunismi ja Korean sota. Välillä oltiin taas yhdessä Neuvostoliittoa vastaan, mutta nyt Kiina harjoittaa taas omaa politiikkaansa. Eikä sen välttämättä tarvitse totella ketään.

On_siinä_ottamista kirjoitti:

Kiinassa riittää, jos se pieni joukko on valtapuolueen johdossa. Kiinan politiikka on alkanut suuntautua ulospäin sitä mukaa kuin teollinen ja taloudellinen pohja on laajentunut. Kiina oli kymmeniä vuosia hipihiljaa paitsi Taiwanin suhteen ja toimii vieläkin varovasti, mutta nyt alkaa olla voimaa puheiden takana.

USA:n Tyynen meren hallinnan kannalta 1940-luvun Japani oli heppoinen vastustaja. Sillä oli kädet täynnä sodassa Kiinaa vastaan, suppea tukialue ja liian heikko raskas teollisuus, joka ei pystynyt pitkään korvaamaan suursodan tappioita. Nykyinen Kiina on aivan eri luokkaa jo pelkästään valtavan alueensa ja väestömassansa takia, puhumattakaan siitä asevoimien modernisoinnista, joka on nyt käynnissä. Tyynen meren taakse on syntymässä potentiaalinen vihollinen, jota USA ei pysty tavanomaisin asein mitenkään voittamaan. Tietysti tämä pätee toisinkinpäin, mutta Kiina voi kohta ryhtyä toteuttamaan rajoitettuja tavoitteita voimakeinoinkin tarvitsematta pelätä vastaiskua. Kiistellyt tekosaaret ovat hyvä esimerkki tällaisesta projektista. Paljon puhutaan, mutta kukapa uskaltaa toimia? Havaijille ei kyllä kannata hyökätä, siitä jenkki on ennenkin suuttunut ihan tosissaan.

Mielenkiintoisia kyllä nämä suurvaltapolitiikan heilahtelut. 1900-luvun alussa USA oli Kiinan paras tukija muita suurvaltoja vastaan, jotka lohkoivat Kiinasta tukikohtia ja vaikutusalueita. Ja voidaan suoraan sanoa, että 1940-luvulla USA pelasti Kiinan Japanin imperialismilta. Sitten tuli kommunismi ja Korean sota. Välillä oltiin taas yhdessä Neuvostoliittoa vastaan, mutta nyt Kiina harjoittaa taas omaa politiikkaansa. Eikä sen välttämättä tarvitse totella ketään.

Kannatan USA:n ja Kiinan yhteenottoa. Saadaan jenkit pois Suomesta riehumasta ja Venäjän valloitushaaveet jäävät pois, kun tulee muita hommia!