PUOLUSTUSMINISTERI Jussi Niinistö (ps) nosti esiin maavoimien puutteet ja kehittämisen 218. maanpuolustuskurssin avajaisissa pitämässään tervehdyspuheessaan Helsingissä tänä aamuna. Katso Niinistön puhe yllä olevalta videolta.
Niinistön mukaan tämän vuoden aikana käynnistetyt strategiset hankkeet, merivoimien taistelualushanke Laivue 2020 ja Hornetit korvaava HX-hanke ovat Suomelle tärkeitä meri- ja ilmavoimien toimintakyvyn turvaamisessa, mutta vähemmälle mediahuomiolle on jäänyt ”tärkeimmän puolustushaaramme maavoimien” kehittäminen, vaikka juuri sillä alalla tapahtuu tällä hetkellä eniten.
– Ennen pääosin ensi vuosikymmenelle ajoittuvia meri- ja ilmavoimien hankkeita on maavoimien vuoro. Voi sanoa, että tämä vaalikausi on maavoimien, Niinistö sanoi.
Niinistön mukaan maavoimien kehittämisen keskiössä ovat maavoimien operatiiviset joukot.
Niinistön mukaan tämän vuoden aikana käynnistetyt strategiset hankkeet, merivoimien taistelualushanke Laivue 2020 ja Hornetit korvaava HX-hanke ovat Suomelle tärkeitä meri- ja ilmavoimien toimintakyvyn turvaamisessa, mutta vähemmälle mediahuomiolle on jäänyt ”tärkeimmän puolustushaaramme maavoimien” kehittäminen, vaikka juuri sillä alalla tapahtuu tällä hetkellä eniten.
– Ennen pääosin ensi vuosikymmenelle ajoittuvia meri- ja ilmavoimien hankkeita on maavoimien vuoro. Voi sanoa, että tämä vaalikausi on maavoimien, Niinistö sanoi.
Niinistön mukaan maavoimien kehittämisen keskiössä ovat maavoimien operatiiviset joukot.
Vastaukset 2
Vanhimmat
että maavoimat ovat ensi sijalla.
Niinistön mukaan maavoimien kehittämisen keskiössä ovat maavoimien operatiiviset joukot.
– Maavoimien tehtävänä on torjua maahyökkäykset koko valtakunnan alueella. Se edellyttää samanaikaisesti sekä kaikkein korkeimman teknologisen suorituskyvyn rakentamista operatiivisille joukoille että riittävää laajuutta alueellisten joukkojen varustamiseen.
– Suurimpia haasteita ovat aiheuttaneet ilmatorjunta, panssarintorjunta ja tykistöjärjestelmien vanheneminen.
NIINISTÖN mukaan osavastaus tykistön uusimisessa on operatiivinen tykistöhanke.
– Sen myötä saamme osittain korvattua 2020- ja 2030-luvuilla vanhenevaa tykistöämme. Hankkeen tavoitteena on mahdollistaa operatiivisten joukkojen tukeminen kauaskantoisella ja hyvän maasto- ja tieliikkuvuuden omaavalla tykistökalustolla. Uusi tykistöjärjestelmä on tarkoitus saada maavoimien käyttöön 2020-luvun alkuun mennessä.
Niinistön mukaan yhtenä vaihtoehtona on noussut esiin mahdollisuus, että tykistöjärjestelmä voitaisiin hankkia käytettynä.
– Se olisi kustannustehokasta ratkaisu, Niinistö totesi.
HÄN muistutti, että Suomella on hyviä kokemuksia käytetyn materiaalin ostamisesta ennestäänkin. Esimerkkinä hän mainitsi Suomen 2014 Hollannista ostamat sata käytettyä Leopard 2A6-taistelupanssarivaunua. Kauppasumma oli 200 miljoonaa euroa.
– Teimme hyvät kaupat ja teimme ne oikeaan aikaan. Muuttuneessa turvallisuustilanteessa yhtä hyvään sopimukseen ei tänä päivänä tuskin päästäisi. Tehty hankinta tukee tärkeimpien operatiivisten joukkojen niin sanottua kohtaamistaistelukykyä pitkälle 30-luvulle asti, Niinistö sanoi.
MUISTA maavoimien taistelukykyä parantavista hankinnoista Niinistö mainitsi panssarintorjuntaohjukset, lähipanssaritorjunta-aseet sekä raskaalle raketinheittimistölle hankitut uudet ja monipuolisemmat pitkän kantaman ampumatarvikkeet.
Ilmatorjuntakykyä on Niinistön mukaan ylläpidetty ottamalla hiljattain käyttöön yhdysvaltalais-norjalaisen NASAMS-ilmatorjuntajärjestelmän ja hankkimalla joukoille käytettyjä, mutta peruskunnostettuja lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjuksia.
– Hävittäjätorjunnan ohella ilmatorjunta on tärkeä osa ilmapuolustuksen kokonaisuutta ja myös osa joukkojen omasuojaa. Puutteita tälle alueelle jää edelleen, mutta erilaisten, esimerkiksi pidemmän kantaman omaavien vaihtoehtojen selvittämistä jatketaan, Niinistö sanoi.
– Paljon on tehty, ja paljon tehdään