Tehtäväanto: Laske pumpun hyötysuhteet (volymetrinen, hydromekaaninen, ja kokonais), pumpusta on mitattu seuraavat arvot:
Paine (bar) 200
Tuotto (l/min) 128
Vääntömom. (Nm) 348
Kyseessä 98 kuutioinen pumppu (cm¨3/r)
1500 krs/min
Osaisko joku näppärästi vihjasta tätä heeboa selvittään hyötysuhteet annetuilla arvoilla. Kiitosia
Pumpun hyötysuhteet?
hyötysuhde
25
2399
Vastaukset
- Hyvä_neuvo
Ota kirja käteen tai etsi netistä. Kumpikaan ei ole liikaa vaadittu.
- pumppumestari
Jatka niitä fysiikan oppikirjojen lukemista. Et edes kertonut: 1) mikä pumppu ja 2) mikä sitä pumppua käyttää.
Onhan sillä ero onko esim. pumppu mäntäpumppu vai keskipakopumppu. Ja onpa silläkin eronsa mikä tuota pumppua käyttää: sähkömoottori, polttomoottori, höyrykone, höyryturbiini tai tuulimylly tms.
Taas jälleen tyhmä tehtävän anto jossa tehtävää ei edes määritellä tarkasti.- TaasLähtiLepikkoon
Ei todellakaan ole eroa. On aivan sama, mitä energiaa pumppu käyttää ja millä mekanismilla se toimii, kun kyse on PUMPUN HYÖTYSUHTEEN laskemisesta.
En ole itse koskaan laskenut volymetrista hyötysuhdetta, joten en lähde neuvomaan, mutta hyötysuhteen käsitteen tiedän kyllä. Sinä et näköjään ymmärrä edes sitä, vaan alat tapasi mukaan höpöttämään asian sivusta. - okujydfgh
TaasLähtiLepikkoon kirjoitti:
Ei todellakaan ole eroa. On aivan sama, mitä energiaa pumppu käyttää ja millä mekanismilla se toimii, kun kyse on PUMPUN HYÖTYSUHTEEN laskemisesta.
En ole itse koskaan laskenut volymetrista hyötysuhdetta, joten en lähde neuvomaan, mutta hyötysuhteen käsitteen tiedän kyllä. Sinä et näköjään ymmärrä edes sitä, vaan alat tapasi mukaan höpöttämään asian sivusta.juuri näin pumppumestari ei tunnu nimestään huolimatta ymmärtävän pumpuista mitään. Aloittajan antamissa arvoissa on tietty pientä arvailun varaa mitä tarkoittaa, mutta eiköhän nuo rpm ja vääntötiedot liity siihen paljonko pumpun pyörittäminen vaatii tehoa ja taas sitten paineen ja tilavuusvirran perusteella voi laskea ulos saadun tehon
- pumppumestari
TaasLähtiLepikkoon kirjoitti:
Ei todellakaan ole eroa. On aivan sama, mitä energiaa pumppu käyttää ja millä mekanismilla se toimii, kun kyse on PUMPUN HYÖTYSUHTEEN laskemisesta.
En ole itse koskaan laskenut volymetrista hyötysuhdetta, joten en lähde neuvomaan, mutta hyötysuhteen käsitteen tiedän kyllä. Sinä et näköjään ymmärrä edes sitä, vaan alat tapasi mukaan höpöttämään asian sivusta.Tiedätkö mikä on hyötysuhde? Hyötysuhde on vaaditun ja käytetyn tehon suhdeluku.
Samaa vesipumppua voi pyörittää alitehoinen 10 kilowatin tai turhan suuri 1000 kilowatin sähkömoottori. Huom. seisova pumppu ei tee nostotyötä.
Kyllä tämä vaikuttaa laskennalliseen hyötysuhteeseen.
Sinun neuvoillasi ei kylläkään kannata valita ko. pumpun käyttömoottoria.
Jätä nämä kysymykset ammattilaisille. Ammattilainen huomioi myös putkistohäviöt (putkiston virtausvastukset).
Pumppujärjestelmä on nähtävä kokonaisuutena.
- aloita.noilla
e = (dp Q)/(wM)
e - kokonaishyötysuhde
dp - paine-ero
Q - tilavuusvirtaus
w - kulmanopeus
M - momentti- 235h246
Avauksen tiedoilla 78 %.
- konemestari_opastaa
Mistä pumppauksesta on kysymys? Vesi vai jokin viskoottinen neste? Tai olisiko ihan kaasun pumppaus kyseessä?
Kyllä se pumpatttava ainekin pitää ilmoittaa. Ei se riitä, että ilmoitetaan pumpun maksimipainelukema kuten : Paine (bar) 200.
Pumppauksessa on huomioitava myös vastapaineen olemassaolo.
Näin ainakin höyryvoimalaitoksissa tehdään, on huomioitava höyrykattilan höyrylieriön paine eli millä pumppausteholla sinne pumpataan syöttövettä jos ja kun höyrylieriön on se paine mikä on kullakin kulutushetkellä.
Ei tässä käytetä mitään "vakiopainetta" vaan syöttöveden paine on riippuvainen höyrylieriön paineesta eli pumpun vastapaineesta. Todellinen vähimmäispaine muodostuu siis nostokorkeudesta lieriön vastapaineesta.
Alemmalla paineella vesi ei siirry korkeapaineisempaan lieriöön(säiliöön).
Vastapaine on aina huomioitava.
Lukekaa ne fysiikan läksynne paremmin.- HöperöIsollaHööllä
"Paine (bar) 200
Tuotto (l/min) 128
Vääntömom. (Nm) 348
Kyseessä 98 kuutioinen pumppu (cm¨3/r)
1500 krs/min"
Yllä olevat tiedot riittävät hyötysuhteen laskemiseen ja kuutiotilavuuden tietäminen on jopa tarpeetonat. Monesko kerta, kun kehotat muita lukemaan ´fysiikanläksyjä ilman, että olet edes ymmärtänyt tehtävänantoa? - lukekaa_vaan_läksynne
HöperöIsollaHööllä kirjoitti:
"Paine (bar) 200
Tuotto (l/min) 128
Vääntömom. (Nm) 348
Kyseessä 98 kuutioinen pumppu (cm¨3/r)
1500 krs/min"
Yllä olevat tiedot riittävät hyötysuhteen laskemiseen ja kuutiotilavuuden tietäminen on jopa tarpeetonat. Monesko kerta, kun kehotat muita lukemaan ´fysiikanläksyjä ilman, että olet edes ymmärtänyt tehtävänantoa?Kyllä pumpputeknologiassa on huomioitava myös pumppua käyttävä moottori.
Ette kai luule sen pumpun pyörivän ihan itsekseen ilman moottoria?
Luuletko todella, että alemmasta paineesta voidaan jotain pumpata korkeampi paineiseen säiliöön? Käytännössä nesteet ovat kokoonpuristumattomia eli tässä tapauksessa pumppu lämpenee liikaa, vesi voi alkaa jopa kiehua (höyrystyä) ja pumppu kavitoi. Kaasuja voidaan puristaa korkeampi paineiseksi, et ymmmärä sitä, että kaasukompressorikin on tavallaan pumppu, se tekee puristustyötä.
Kokonaishyötysuhde on edelleen tarvittavan pumppaustehon ja pumppua käyttävän moottorin tehon suhde. Pienitehoiseen pumppuun ei kannata valita liian suurta käyttömoottoria. Ja suuritehoinen pumppu ei hyödy mitään aivan liian pienestä käyttömoottorista. (palolaitoksen tehopumppua ei kannata pyörittää 500 Watin moottorilla.)
Te ette näy ymmärtävän pumpun ja sen käyttömoottorin välistä tehojen suhdetta.
Kokonaishyötysuhde tulee tästä. Suuritehoisissa kaasukompressoreissa joudutaan käyttämään jäähdytystäkin. Ja tässä osa kokonaistehosta siirtyy lämpönä jäähdytysveteen, tämä alentaa kokonaishyötysuhdetta ilman lämmöntalteenottoa.
(tuo vain esimerkkinä)
Teoria on hyvä hallita, mutta se täytyy nähdä osana kokonaisuutta. Pumpputeknologia on laaja tekniikan alue joten merkitystä on myös sillä MITÄ pumpataan ja MIHIN pumpataan. Nyt siitä ei annettu edes tietoa. Onhan tällä ero puhutaanko:
- polttomoottorin bensiinin syöttöpumpusta
- dieselmoottorin ruiskutuspumpusta
- höyrykattilan syöttövesipumpusta
- omakotitalon kaivonpumpusta
- kaasukompressorista
- jääkaapin jäähdytyskompressorista
- lietepumpusta
- kaukolämpöverkon kiertovesipumpusta
- paloauton sammutuspumpusta
- mäntäpumpusta
- ruuvipumpusta
-keskipakopumpusta
Ja niin edelleen. - PelkkäTrolli
Kyse on vain ja ainoastaan kyseisen pumpun hyötysuhteesta. Mainitsemillasi asioilla ei ole mitään tekemistä aloituksen kanssa.
Olen tullut siihen tulokseen, että olet trolli. Kukaan ei voi oikeasti olla noin pihalla kerta toisensa jälkeen. Joka ainoa kerta täydellinen väärinkäsitys ja sen aiheuttamaa tyhjää jankutusta- - Läkkiseppä-Loimaalta
lukekaa_vaan_läksynne kirjoitti:
Kyllä pumpputeknologiassa on huomioitava myös pumppua käyttävä moottori.
Ette kai luule sen pumpun pyörivän ihan itsekseen ilman moottoria?
Luuletko todella, että alemmasta paineesta voidaan jotain pumpata korkeampi paineiseen säiliöön? Käytännössä nesteet ovat kokoonpuristumattomia eli tässä tapauksessa pumppu lämpenee liikaa, vesi voi alkaa jopa kiehua (höyrystyä) ja pumppu kavitoi. Kaasuja voidaan puristaa korkeampi paineiseksi, et ymmmärä sitä, että kaasukompressorikin on tavallaan pumppu, se tekee puristustyötä.
Kokonaishyötysuhde on edelleen tarvittavan pumppaustehon ja pumppua käyttävän moottorin tehon suhde. Pienitehoiseen pumppuun ei kannata valita liian suurta käyttömoottoria. Ja suuritehoinen pumppu ei hyödy mitään aivan liian pienestä käyttömoottorista. (palolaitoksen tehopumppua ei kannata pyörittää 500 Watin moottorilla.)
Te ette näy ymmärtävän pumpun ja sen käyttömoottorin välistä tehojen suhdetta.
Kokonaishyötysuhde tulee tästä. Suuritehoisissa kaasukompressoreissa joudutaan käyttämään jäähdytystäkin. Ja tässä osa kokonaistehosta siirtyy lämpönä jäähdytysveteen, tämä alentaa kokonaishyötysuhdetta ilman lämmöntalteenottoa.
(tuo vain esimerkkinä)
Teoria on hyvä hallita, mutta se täytyy nähdä osana kokonaisuutta. Pumpputeknologia on laaja tekniikan alue joten merkitystä on myös sillä MITÄ pumpataan ja MIHIN pumpataan. Nyt siitä ei annettu edes tietoa. Onhan tällä ero puhutaanko:
- polttomoottorin bensiinin syöttöpumpusta
- dieselmoottorin ruiskutuspumpusta
- höyrykattilan syöttövesipumpusta
- omakotitalon kaivonpumpusta
- kaasukompressorista
- jääkaapin jäähdytyskompressorista
- lietepumpusta
- kaukolämpöverkon kiertovesipumpusta
- paloauton sammutuspumpusta
- mäntäpumpusta
- ruuvipumpusta
-keskipakopumpusta
Ja niin edelleen.Polkupyörän pumpun hyötysuhteessa on huomioitava, onko pumppaaja syönyt ruisleipää tai papusoppaa. Myös pumpun rakenne vaikuttaa tulokseen. Ei noilla lähtöarvoilla asiaa voi ratkaista. Lukekaa uudelleen pumppukirjanne.
Eikan pumpun hyötysuhteesta ei tiedä ryssän pappikaan palstan ateistinihilistitiedeuskovista puhumattakaan. - ei_mitään_tekemistä
PelkkäTrolli kirjoitti:
Kyse on vain ja ainoastaan kyseisen pumpun hyötysuhteesta. Mainitsemillasi asioilla ei ole mitään tekemistä aloituksen kanssa.
Olen tullut siihen tulokseen, että olet trolli. Kukaan ei voi oikeasti olla noin pihalla kerta toisensa jälkeen. Joka ainoa kerta täydellinen väärinkäsitys ja sen aiheuttamaa tyhjää jankutusta-"Kyse on vain ja ainoastaan kyseisen pumpun hyötysuhteesta. Mainitsemillasi asioilla EI ole MITÄÄN tekemistä aloituksen kanssa."
Mikä on tehtävän aloittajan pumpun käyttövoima? Mikä on pumpun toiminnan tarkoitus? Tietysti pumppaustyö.
Eikö pumppaustyö kuulukaan niihin asioihin joka liittyy aloittajan pumppaustehtävän aloitukseen? (kirjoitit "ei ole mitään tekemistä...")
Miksi tehtävä jolla ei ole mitään tekemistä tehtävän aloituksen kanssa?
Missä on teidän ajattelukykynne? - UrpoMikäUrpo
Kysymys koskee vain ja ainoastaan pumpun hyötysuhdetta. On aivan sama, millä energialla pumppua käytetään.
- pumppumies
UrpoMikäUrpo kirjoitti:
Kysymys koskee vain ja ainoastaan pumpun hyötysuhdetta. On aivan sama, millä energialla pumppua käytetään.
Yleispumppua ei oikeastaan ole edes olemassa. Kyllä se täytyy ilmoittaa mitä ainetta pumpataan ja minkälaisella pumpulla pumpataan.
Erilaisilla pumppurakenteilla on omanlaiset tyypilliset hyötysuhteet jotka tulee rakenteesta ja käyttövoimasta.
Ette kai kuvittele, että käsikäyttöisen pumpun hyötysuhde on sama kuin jonkin moottorikäyttöisen pumpun hyötysuhde?
Periaatteessahan fysikaalinen hyötysuhde on anto- ja ottotehon suhde. Olette aivan väärässä jos uskotte lauseeseen:
"On aivan sama, millä energialla pumppua käytetään." Mistä ihmeen fysiikan kirjasta olette tuollaista lukeneet?
- martta00
"Tehtäväanto: Laske pumpun hyötysuhteet (volymetrinen, hydromekaaninen, ja kokonais), pumpusta on mitattu seuraavat arvot:
Paine (bar) 200
Tuotto (l/min) 128
Vääntömom. (Nm) 348
Kyseessä 98 kuutioinen pumppu (cm¨3/r)
1500 krs/min
"
No jos minä jotain tähänkin: pumpun ottoteho on Potto = M*2*pi*n = 348*2*3,1416*1500/60 = 54,7 kW.
pumpun tuottama teho on Panto = v*Deltap = 0,001*(200 - 1)*100 = 19,9 kW
--> hyötysuhde on 19,9/54,7 = 0,36 eli aika huonoHuono päiväkö ?
Tilavuusvirta on 128 L / 1500 =85 cm^3/kierros !
Lienet ymmärtänyt että pumpun tuotto on 1cm^³ / kierros, a muistanet aiemmasta että kun käytät impulssista johdettua kaavaa niin nopeus on sekä voimalle että teholle keskinopeuden mukaan.
Teoriassa pumpusta pitäisi tulla 98 cm^3 / kierros mutta tulee vain 85, joten likimain noiden suhde vastaa hyötysuhdetta.
Ps
Edellä on jo annettu energiasuhteen laskukaava, joka on yksinkertaisempi kuin tehon mukaan .- Edellinen
e.d.k kirjoitti:
Huono päiväkö ?
Tilavuusvirta on 128 L / 1500 =85 cm^3/kierros !
Lienet ymmärtänyt että pumpun tuotto on 1cm^³ / kierros, a muistanet aiemmasta että kun käytät impulssista johdettua kaavaa niin nopeus on sekä voimalle että teholle keskinopeuden mukaan.
Teoriassa pumpusta pitäisi tulla 98 cm^3 / kierros mutta tulee vain 85, joten likimain noiden suhde vastaa hyötysuhdetta.
Ps
Edellä on jo annettu energiasuhteen laskukaava, joka on yksinkertaisempi kuin tehon mukaan .Sori
Otan takaisin, sekosin täysin ajatuksissani. ! - martta00
siis multahan puuttuu tuosta Panto lausekkeesta massavirta, mikä on 98/1000000*1500/60*1000 = 2,45 kg/s
joten Panto = 19,9*2,45 = 48,8 kW
eli hyötysuhde on 48,8/54,7 = 0,89 eli aika hyvä - martta00
martta00 kirjoitti:
siis multahan puuttuu tuosta Panto lausekkeesta massavirta, mikä on 98/1000000*1500/60*1000 = 2,45 kg/s
joten Panto = 19,9*2,45 = 48,8 kW
eli hyötysuhde on 48,8/54,7 = 0,89 eli aika hyväja vielä uusiksi eli se tuottohan oli annettu 128 kg/min eli 2,13 kg/s eli teho on 42,4 kW eli hyötysuhde 0,78
martta00 kirjoitti:
ja vielä uusiksi eli se tuottohan oli annettu 128 kg/min eli 2,13 kg/s eli teho on 42,4 kW eli hyötysuhde 0,78
Kelataas vielä kerran .
Pumpun antotehoa on laskettu paineen ja ja virtausmäärän avulla pohjana tehon kaava P = F*ds/dt , eli F*v.
Kun F = dp*A , ja A*v on tilavuusvirta päädytään käytettyihin arvoihin ja tuloksiin paine*tilavuusvirta = teho
Itse asiassa kaava on täysin ok., mutta mitä merkinnät pitävät sisällään.
Voima on yksiselitteinen ja oletuksen mukaan oltava vakio, mutta mikä on voiman vaikutusnopeus ?
Yleensä kaikki fluidin kiihdyttämistä koskevat laskut, sekä voiman että tehon, lähtevät siitä että nopeus on vaikutusmatkan keskinopeus, joten tässä tapauksessa kun alkunopeus on 0, tilavuusvirta, joka on A*v olisikin puolta pienempi eli yhtälön sisältämä " tilavuusvirta " ei olisikaan lopullisesti poistuva määrä, vaan voiman tekemän keskimääräisen matkan mukainen.
Tähän törmää tuon tuostakin ja toivottavasti joku asian hallitseva vaivautuisi selittämään mikä on oikea tulkinta .e.d.k kirjoitti:
Kelataas vielä kerran .
Pumpun antotehoa on laskettu paineen ja ja virtausmäärän avulla pohjana tehon kaava P = F*ds/dt , eli F*v.
Kun F = dp*A , ja A*v on tilavuusvirta päädytään käytettyihin arvoihin ja tuloksiin paine*tilavuusvirta = teho
Itse asiassa kaava on täysin ok., mutta mitä merkinnät pitävät sisällään.
Voima on yksiselitteinen ja oletuksen mukaan oltava vakio, mutta mikä on voiman vaikutusnopeus ?
Yleensä kaikki fluidin kiihdyttämistä koskevat laskut, sekä voiman että tehon, lähtevät siitä että nopeus on vaikutusmatkan keskinopeus, joten tässä tapauksessa kun alkunopeus on 0, tilavuusvirta, joka on A*v olisikin puolta pienempi eli yhtälön sisältämä " tilavuusvirta " ei olisikaan lopullisesti poistuva määrä, vaan voiman tekemän keskimääräisen matkan mukainen.
Tähän törmää tuon tuostakin ja toivottavasti joku asian hallitseva vaivautuisi selittämään mikä on oikea tulkinta .No, kukaan ei tarttunut koukkuun vihjeestä huolimatta.
Tuo pumpun ulostuloteho riippuu siitä mihin nestettä painetaan, tehoon olisi lisättävä myös dynaaminen osuus eli nesteen liike-energian muutos.
Laskuissa on oletettu että liike-energian osuus on niin pieni että sen voi jättää huomiotta kuten hydraulipumpuissa yleensä, eikä tehtävänanto edes mahdollista sen laskemista.
Asian esiin otto taisi olla hieman väärässä paikassa, ja vaikuttaa saivartelulta mutta entä jos pumppu olisikin painepesurissa ?
- pumppumestari
Tässä vähäsen oikeaa fysiikkaa. Pumpun ottamalla teholla tarkoitetaan pumpun akselilla tarvittavaa tehoa. Pumpun tehotarve (P) riippuu nostokorkeudesta (H), tilavuusvirrasta, pumpun hyötysuhteesta ja pumpattavan aineen tiheydestä.
Pumpun nostokorkeudella tarkoitetaan pumpattavaan aineeseen tuodun energian lisäystä massayksikköä kohti jaettuna putoamiskiihtyvyydellä g. Nostokorkeuden yksikkönä on metri. On VÄÄRIN ilmoittaa nostokorkeus paineena, koska pumpulla saatu paine riippuu pumpattavan aineen tiheydestä.
Osa pumpun ottamasta tehosta kuluu häviöihin (mekaaniset häviöt, vuoto- ja kitkahäviöt), osa käytetään aineen siirtämiseen. Jälkimmäisen suhde pumpun ottamaan tehoon on pumpun hyötysuhde eli lyhyesti:
" fysikaalinen hyötysuhde on anto- ja ottotehon suhde."
Jos ette tätä ymmärrä, älkää yrittäkö laskea hyötysuhdetta väärillä kaavoilla.
Tietäkää myös se mitä ainetta pumppaatte. Kaikilla pumpuilla ei voida pumpata kaikkia aineita ja osa pumpattavaista aineista tarvitsee jopa riittävästi esilämmitystä.
Onhan tälläkin eronsa; pumpataanko kevyttä öljyä 20 C tai jotakin raskasta jäykkää öljyä joka täytyy esilämmittää ainakin 100-140 C ollakseen pumppauskelpoista. (viskoottiset aineet)
Pumppujen käytöllä on omat tekniset rajoitteet mm. pumpattavien aineiden suhteen.
Se mikä pätee vesipumppuun ei päde jonkin muun aineen pumppaukseen. Hyötysuhde on varsin suhteellinen käsite jota vielä monimutkaistaa ajatus taloudellisesta hyötysuhteesta. Käsitteellisesti fysikaalinen teoreettinen hyötysuhde, tekninen hyötysuhde ja taloudellinen hyötysuhde eivät ole ihan sama asia.
Hyötysuhteesta puhuttaessa pitää tietää mistä hyötysuhteesta puhutaan kussakin tapauksessa. Taloudellinen hyötysuhdelaskenta tarvitsee omat laskentakaavansa.
Käytännössä usein pumpun valinta on kompromissi monen tekijän osalta mm. säädettävyyden osalta. (mm. kuristussäätö venttiileillä vs kierroslukusäätö )- kijuhy
Lopeta jo.
- loppu_tuli
Lopetetaan, vinkkisi on paikallaan. Minä en rupea jatkossa kouluttamaan puupäitä enkä jukuripäitä.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mikä on kaivattusi etunimi?
Otsikossa siis on kysymys eriteltynä. Vain oikeat vastaukset hyväksytään.1172144En kestä katsoa
Sitä miten sinusta on muut kiinnostuneita. Olen kateellinen. Siksi pitäisi lähteä pois961298Peräti 95 % persujen kannattajista rasisteja
Kertoo EVA:n teettämä kysely. Pakollista yhdenvertaisuuskoulutusta tarvitsee siis paljon laajempi joukko kuin pelkästää309989Kun viimeksi kohtasitte/näitte
Mitä olitte tekemässä? Millainen ympäristö oli? Löydetään toisemme...81916Olet kyllä vaarallisen himokas
Luova, kaunis, määrätietoinen, pervo, mielenkiintoinen, kovanaama, naisellinen ja erikoinen.84865- 75851
On minulla suunitelma
Siitä ei vain tiedä kukaan muu kuin tällä hetkellä minä. Suunnitelma ja varasuunnitelma. Sinun takiasi nainen. Vain s44670Palstan ylivoimaisesti suosituin keskustelunaihe
Palstan suosituin keskustelunaihe näyttää olevan homoseksuaalisuus. Otsikoiden perusteella voisi kuvitella olevansa Seks248667Ei koskaan saatu tuntea
Mitä olisi ollut painautua toisiimme vasten. Hengittää syvään, hyväillä ja rakastella vailla kiirettä. Tai repiä vaattee33650- 50644