Kaksittaistapaus: turvisten tekemät murhat tilasto

Katanalla pää irtoaa tosi siististi.

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=8&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwjpoP_Nv47PAhVhDZoKHTyBAfEQFghDMAc&url=http://www.teraasekeskus.com/tuotteet.asp?osasto=katanat&offset=all&lan=fin&usg=AFQjCNGFeJk_eNCyauqi3UxM5_nOUewBzw

Pahalta näyttää tilastojen valossa

Vuonna 2015 tietoon tuli kaikkiaan 33 900 pahoinpitelyrikosta
(pahoinpitely, lievä pahoinpitely, törkeä pahoinpitely).

Törkeät pahoinpitelyjä kirjattiin 1 560.

Viimeisen kymmenen (2006–2015) vuoden aikana pahoinpitelyitä on kirjattu vuosittain keskimäärin 34 700.

Henkirikoksia tuli tietoon 96.
Kymmenen edellisen vuoden vuosittainen keskiarvo on 109.
Vastaava luku vuosina 1996–2005 on 137.

Tapon, murhan tai surman yrityksiä tuli ilmi 299.

Raiskauksia (raiskaus, törkeä raiskaus, raiskaus 3. mom) tuli tietoon 1 052,

Vuosina 2006–2015 ilmoitettiin vuosittain keskimäärin 880 raiskausta.

Lapsen seksuaalisia hyväksikäyttöjä tuli tietoon 1 230.

Seksuaalisesta ahdistelusta tehtiin 283 rikosilmoitusta.

Monella turvapaikanhakijalla psyykkisiä häiriöitä – "Uhkaavat tilanteet repivät vanhoja haavoja"



Turvapaikanhakijoilla tiedetään olevan paljon psyykkisiä häiriöitä, sanoo asiantuntija. Perille pääsy pakomatkan jälkeen aiheuttaa aluksi useimmille helpotusta, mutta uudessa maassa kohdatut vastoinkäymiset voivat tuoda traumat uudelleen pintaan.

Maahanmuuttajataustaisten ihmisten mielenterveydellisiä ongelmia Tampereella hoitava Tapio Halla sanoo ongelmien johtuvan siitä, että heillä on ollut paljon äärimmäistä stressiä ennen pakomatkaa ja pakomatkan aikana. Häiriöitä ei kuitenkaan juuri ilmene heti maahantulon jälkeen.

– Alkuvaiheessa monella on helpompaa. He ovat helpottuneita siitä, että ovat päässeet perille jonnekin. Sitten turvapaikkaprosessi pitkittyy, epävarmuus ja pelko lisääntyvät. Tietysti myös kielteisten päätösten saaminen johtaa usein psyykkisten oireiden lisääntymiseen ja pahenemiseen, kertoo Tapio Halla Tampereen kaupungin maahanmuuttajille tarkoitetulta psykiatrian poliklinikalta.

Tapio Halla arvioi, ettei maamme hoitojärjestelmä ole vielä riittävän valmis kohtaamaan kaikkea mitä muuttoliikkeeseen liittyy. Hän peräänkuuluttaa henkilökunnan kouluttamista ja resursseja.

– Työ vaatii aikaa ja tulkkauspalveluja, joka on hyvin tärkeää yhteisen kielen puuttuessa. Myös asenteita on syytä miettiä. Viranomaisten pitää olla valmiita kohtaamaan maahanmuuttajia. Toisaalta maahanmuuttajien pitää olla valmiita hakemaan apua tällaisiin ongelmiin.

Halla kertoo, että maahanmuuttajille tehdyn laajan terveystutkimuksen mukaan suuri osa heistä jää vaille hoitoa.

– Monelle psyykkinen häiriö on häpeällinen ja vaikea asia, joten kynnys avun hakemiselle on korkea.
Keskiverto suomalainen ei ymmärrä

Hallan mukaan suomalaisten on hankala ymmärtää sotaa paenneiden henkistä tilaa.

– Harvat ymmärtävät miten vaikeata eläminen voi olla sodan keskellä ja kuinka raakaa esimerkiksi viranomaisten toiminta voi joissakin maissa olla. Ihmiset joutuvat oikeasti kidutetuiksi ja pahoinpidellyiksi. He näkevät jatkuvasti tappamista ja kuolemaa. Ei ole helppoa eläytyä tilanteeseen, jossa joutuu kokemaan kauhuja ja pelkäämään jatkuvasti. Näemme sitä ehkä elokuvissa, mutta todellisuudessa se on paljon rankempaa.

Halla kertoo, että usein pakolaiset kohtaavat myös täällä asioita, jotka synnyttävät mielenterveydellisiä ongelmia tai pahentavat niitä.

– Täälläkin voi joutua uhkaaviin tilanteisiin, jotka repivät vanhoja haavoja auki. Viranomaisten kanssa ei välttämättä saakaan asioita selvitettyä esimerkiksi tulkin puuttumisen vuoksi. Vastaan voi myös tulla töykeää tai vihamielistä suhtautumista. Jos taustalla on vaikeita traumoja, monet ovat sellaiselle entuudestaan hyvin herkkiä.
Asioinnin hankaluus voi pudottaa loukkoon

Halla kritisoi viranomaisjärjestelmää liian vaikeaksi sekä byrokraattiseksi, ja myös henkilökohtaisen palvelun uupuminen aiheuttaa hänen mukaansa ongelmia.

– Varsinkin kieltä osaamattomalle Kelassa, sosiaalitoimessa tai työvoimatoimistossa asioiminen on hyvin hankalaa. Kaiken pitäisi tapahtua verkossa ja kirjallisesti. Ja kun vielä on hyvin vaikea tavoittaa ketään heistä henkilökohtaisesti, ihmiset putoavat helposti monenlaisiin loukkoihin. Tilannetta voisi helposti kohentaa tarjoamalla palveluita, joiden kautta kielitaitoiset ihmiset auttaisivat tavallisissa arkipäivän ongelmissa.

Halla sanoo tulijoiden kaipaavan mielekästä tekemistä. Myös kantasuomalaisiin tutustuminen on merkittävässä roolissa turvallisuuden tunteen syntymisen, mutta myös stressin ja oireilun vähentämisen kannalta. Hän on erityisesti huolissaan jo kouluiän ohittaneista maahanmuuttajista.

– Esimerkiksi kouluissa maahanmuuttajat ja suomalaiset kohtaavat toisiaan luontevasti, eikä siinä ole nuorten mielestä mitään erikoista. Myös vanhemmille ikäluokille olisi hyvä järjestää toimintaa, jossa he kohtaavat kantasuomalaisia. Sellaisesta on paljon hyviä kokemuksia.

Tapio Halla muistuttaa, että maahanmuuttajat ovat erilaisesta kulttuurista huolimatta aivan tavallisia ihmisiä ja heihin tulisi suhtautua aivan kuin haluaisi itseensäkin suhtauduttavan.

– Ystävällisyys on tärkeää kaikille lähtökohdista riippumatta.

tilastollisesti asia on harvinaisen selvä