Hei! Kyselisin siis pakkohoidosta, enkä tarkoita psykiatrista pakkohoitoa vaan fyysisten sairauksien hoitoon liittyen. Jos henkilö esimerkiksi hankkii itselleen akuutin maksavaurion esimerkiksi parasetamolilla, voidaanko hänet pakottaa antidoottihoitoon? Maksasiirteen pakkoa tuskin kannattaa edes miettiä kun harvoja hyviä maksoin tuskin edes annetaan itseaiheutettuihin ongelmiin.
Tietenkin jos henkilö on tilassa, jossa ei pysty tekemään päätöksiä, on jonkun muun ne tehtävä. Mutta jos on täysin tietoisessa tilassa, eikä todellisuudentajussa ole häiriötä, voidaanko henkilö pakottaa hoitoon?
Tietenkin jos henkilö on tilassa, jossa ei pysty tekemään päätöksiä, on jonkun muun ne tehtävä. Mutta jos on täysin tietoisessa tilassa, eikä todellisuudentajussa ole häiriötä, voidaanko henkilö pakottaa hoitoon?
Vastaukset 4
Vanhimmat
*harvoja hyviä maksoja tarkoitin, kiitos ennustava tekstinsyöttö.
Alaselän jäykistysleikkauksesta sanottiin, että jos alkaa tunto mennä varpaista ja tulee tuntohäiriöitä jalkoihin taikka virtsankarkailua, silloin ei enää kysytä: suostutko.
Kysymys kuuluu: omistammeko kehomme me, vai sairausteollisuus?
Minä en ottaisi syöpämyrkkyjä enkä säteilytyspolttohoitoja, eikä muuten ottaisi kaksi kolmesta lääkäristäkään, erään tutkimuksen mukaan. Ihmiskeho on ihmeellinen, ja jotkut parantuvat jopa myrkkyjenkin jälkeen, mutta ruokavalion monipuolistaminen ja kehon puhdistaminen ja kemikaalien karttaminen toimii varmemmin. Jos minulle noita myrkkyjä pakolla syötettäisiin, se olisi vastoin hoitotestamenttia, jonka olen omakantaan tehnyt. Toivottavasti jälkeeni jääneet haastaisivat minut myrkyttäneet oikeuteen.
Lääkkeitä ei tulkita myrkyiksi, hoitamisesta ei joudu oikeuteen.
Eipä kai noita "pakkohoitoja" anneta jos potilas on täysissä järjissään ja kieltäytyy hoidoista. Omaiset voi sitten olla eri mieltä.