Ylityökorvaus ja sunnuntailisä pois Suomen laista

Yrittäjät vaatii, työnantajat, ja sitä kuultava.
Suomi muuttunut; 7 päivää viikkossa, 24 tuntia vuorokaudessa.
Enään ei ole vain sitä työaikaa 7-16.
https://kuvat.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagecache/artikkelikuva_std/kuvat/nayttokuva_2016-09-15_kello_10.13.55.png
Suomen Yrittäjät poistaisi lainsäädännöstä kokonaan ylityökorvauksen ja sunnuntailisän. Yrittäjien mielestä molemmista pitäisi voida sopia joko työehtosopimuksissa tai paikallisesti.

Asiasta toiseen.ainakin melkein..
Perustuslakiprofessorit tuntuvat hieman oudoilta tulkintoineen. Lähes kaikki, mitä ei ole punavihreässä kuplassa hyväksytty, julistetaan perustuslain vastaiseksi . Maan hallitus ja ja kansan valitsema eduskunta voivat päättää asioista vasta , jos nuo professorit antavat siihen luvan.
Hallituksen asiana oli xxx, puhtaasti hallitukselle kuuluva.
-SAK puheenjohtaja sanoi hallituksen alkutaipaleella, että tehkää heille esitys, he katsoo voiko sitä hyväksyä.

Vasemmoito SDP pääsoin jäsjestöineen ( tai SAK AY-liike omistaa SDP:n) harrastaa venäläistä valehtelu politiikkaa.
88464
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 88

Vanhimmat

Jaha. Tyypillinen pankkomajurin "syvällinen" hengentuotos. Miltei joka lauseen kykenee hän kirjoittamaan väärin.

Äänestä

Perustuslakijuttu pitää paikkansa. Yleissitovuudesta kiinni pitäminen on myös perustuslain vastaista, mutta siitä ei saisi luopua eli laittomasta tilasta pidetään kiinni.

Ylityökorvaukset ja sunnuntailisä on silti ansaittuja, joten ei niistä kannata luopua.

Äänestä
  • Vapaapäivinä hoitaa pääosin. Ei mitään järkeä 2x palkkaan.
    Meillä paljon jotka haĺuaisi työtä tehdä työttömissäkin, se laajentaisi reviiriä olla työssä. Otetaan vaikka kuljetusfirma, ei mitään järkeä laittaa P-paikoille nukkumaan kuskeja, kun järkevöittämällä saadaan tuoretta kuskia tilalle. Ei tähän nyt puuttua yksin, kun yleiseksi pitäisi saada tämä "VERES VAIHTO".
    Maassa saataisiin paljon hyvää paremmalla järjestelyillä, luopumalla vanhakantaisesta ajattelusta, että etuja ei saa muuttaa, saattaisi jopa tuoda lisää tienestiä.
    Jotkut pätevöityneet ammattialat joutuu pitämään kiinni "yhdenmiehen" taktiikasta, kun tietonsa niin suurta työhönsä ammattimiehellä.

    Enään ei sunnuntait pyhiä, kuten aiemmin. Kirkot ei ole pyhiä, jos homot alkaa sielläkin kulkemaan isännän ottein.
    Aina kuitenkin muistaa, kuka sen työpaikan tuo.
    Ei SAK Ay-liike kokouksissan, joista kokouspalkkiot aika hyvät, tee sille mitään. Ne vain vaatii, että heille lisää. Ja lisää saaneet tottavie, näytti Ay johtajan tulot olleen 269 000 € Toista vilalasin 241 000 € vuodessa.
    Katsokaa yksityisyrittäjän etuja, ei siihen kukaan maksa 2x palkkoja, jos alkaa asiakkailta vaatimaan niitä, loppuu työt tuollaisiin vaateisiin.
    Ei pieni yrttäjä voi pitää 2 kk kesälomia, on entinen yrittäjä sen jälkeen.
    Eikä näitä sotkea mihinkään Valtrooseihin...hän on kuin mafiapomo järjestelmässä, voisi verrata Ay-liikkeeseen.

    Jos kaivaudutaan poteroihin yhä syvemmälle, ei se uudistuksia.
    Ei ole mitään maaliviivaa, joka oltaisiiin ylitetty. ja siihen jäätäisiin.

    Äänestä

Saisiko ylitöistä sitten myös kieltäytyä?

Äänestä
  • Saisiko ylitöistä sitten myös kieltäytyä? Kysyt.
    Sehän pääosin työnantajan ja työntekijän välinen asia.
    Joku toinen tekee sitten kieltäytyjän työt.
    Miten ylityön määrittelet, jos eletään läpivuorokauden, ja jokaisella siitä työaikansa.

    Äänestä

  • Maailma.muuttuu.eskoseni kirjoitti:

    Saisiko ylitöistä sitten myös kieltäytyä? Kysyt.
    Sehän pääosin työnantajan ja työntekijän välinen asia.
    Joku toinen tekee sitten kieltäytyjän työt.
    Miten ylityön määrittelet, jos eletään läpivuorokauden, ja jokaisella siitä työaikansa.

    "Sehän pääosin työnantajan ja työntekijän välinen asia."

    Kuinka niin? Eikö se ole täysin työntekijän asia, suostuuko vai ei? Käytännössä voi olla niin, että työntekijän on pakko suostua, muuten tulee potkut ennen pitkää.

    Äänestä

Ylityökorvaus tarvitaan sen vuoksi, jotta työnantajat eivät teettäisi säännöllistä työtä ylitöinä. Työttömien reservi on tarkoitettu käytettäväksi juuri niiden töiden tekemiseen, joita ei jatkuvasti ehdittäisi muuten tekemään.

Äänestä

Ylityökorvaukset kuuluvat työntekijöiden globaaleihin oikeuksiin. Niitä ei voida kansallisella päätöksellä kumota, tai siinä tapauksessa Suomen pitää erota YK:sta.

"Elämiseen riittäväksi ILO katsoo sellaisen palkan, jolla keskisuuri perhe pystyy kustantamaan peruselintasoon tarvitsemansa asiat, kuten asumisen, ruuan ja terveydenhoidon siinä kansantaloudessa, jossa perhe elää, ilman että perheen työikäiset jäsenet tekevät jatkuvasti ylipitkiä työpäiviä"

Äänestä
  • Sanoppa tuo kommustimaassa.

    Äänestä

Varmaan toisi laajemman työtä työttömille, palkan oikein kohdentaminen.
Ay liike arvovallalle paha takaisku. Korkeapalkkaiset johtajat
Ay liikeessä alkaa ilmanmuuta kampanjoimaan vastaan, heille
pitää olla työttömiä ja muutenkin surkeassa jamassa olevia, kuuluu politiikkaansa sosialisteillä.

Äänestä
  • Kommunistit ovat eri maata kuin sosialistit. Neuvostoliitossa nimittäin sunnuntai oli tavallinen työpäivä muiden joukossa.

    Äänestä

Kyllä sinä olet kirjoittelusta päätelleen sekaisin kuin seinälekko ja pihalla asioiden oikeasta "laidasta", siis pääsääntöisesti valehtelet näissä kommenteissasi. Sehän ei ole uutta, että autoistinen intohimoinen kepulainen lapioi paskaa sumutukseksi palstalle muista, kaikista muista, jotta kepun sikailut ja rikollisuus ei palsjatu kaikessa karmeudessaan.
Olet kuitenkin 30 vuotta myöhässä, eikä kepulaisuuden epärehellisyyttä saa enää mitenkään peittoon muita puolueita tai henkilöitä haukkumalla.

Äänestä
  • Mitä sikailuja sinä nyt näet ?
    Kun työtä ja toimeentuloa olisi ihmisille.
    Ei se sossun rahakaan ilman tule, kuin taikoen.

    Äänestä

  • seinälekko kirjoitti:

    Mitä sikailuja sinä nyt näet ?
    Kun työtä ja toimeentuloa olisi ihmisille.
    Ei se sossun rahakaan ilman tule, kuin taikoen.

    "Kun työtä ja toimeentuloa olisi ihmisille"

    Missä sinä taas näet työtä ja toimeentuloa, ja peräti siten että siitä riittäisi muillekin? Ymmärräthän sinä edes sen verran, että Sipilän hallitus ei työpaikkoja kykene luomaan?

    Äänestä

Lehmät pitää lypsää sunnuntaisinkin. Maatalon päivä on pitkä. Aamulla lypsetään ensimmäisen kerran ja sitten vielä toisen kerran myöhemmin.

Eläinten pito on kovaa työtä. Ei siinä ehdi kelloa katsomaan ja tuntilistoja tekemään.

Äänestä
  • Voi vidu noita Valion maitopurkkeja.
    Nyt niissä on jo lehmänlypsäjien lässytyksiä oikein nimellä.

    "Maailman parasta maitoa Valiolta".
    Alkaa mennä sen verran yliampuvaksi, etten osta enää Valion litkuja ollenkaan.

    Äänestä

  • ampuvatomaankoipeensa kirjoitti:

    Voi vidu noita Valion maitopurkkeja.
    Nyt niissä on jo lehmänlypsäjien lässytyksiä oikein nimellä.

    "Maailman parasta maitoa Valiolta".
    Alkaa mennä sen verran yliampuvaksi, etten osta enää Valion litkuja ollenkaan.

    Valion mainoslauseita ne on, ei lehmänlypsäjien. Eivät häiritse minua, mutta kylläkin se, että maitopurkeissa on muovikorkki, jota pitää olla joka välissä kiertämässä auki ja kiinni. Siksi ostan ei-valiolaista maitoa aina kun on mahdollisuus.

    Äänestä

  • volmari kirjoitti:

    Valion mainoslauseita ne on, ei lehmänlypsäjien. Eivät häiritse minua, mutta kylläkin se, että maitopurkeissa on muovikorkki, jota pitää olla joka välissä kiertämässä auki ja kiinni. Siksi ostan ei-valiolaista maitoa aina kun on mahdollisuus.

    Minulla taas päinvastoin, pitää olla korkki, se kätevä.
    Niinkään en katso firman nimeä. Myös kahvikerma pitää jengakorkilla, siihen tottunut. Aina silloin tällöin myös termoskahvi mukana, kätevä kevytkerma korkilla mukana. Jos laittaa pulloon kerman, se vähän antaa "äitelää" makua tuntien päästä.
    Kun kahvimaitoon tottunut, ruumis ja sielu kaipaa sitä.
    Paljon näitä tottumis kysymyksiä. Uudenkin tavan oppisi pian.
    Onneksi on mistä valita, ei kommunistivaltio määräisi sitäkin.

    Äänestä

  • Jengaa.jengaa kirjoitti:

    Minulla taas päinvastoin, pitää olla korkki, se kätevä.
    Niinkään en katso firman nimeä. Myös kahvikerma pitää jengakorkilla, siihen tottunut. Aina silloin tällöin myös termoskahvi mukana, kätevä kevytkerma korkilla mukana. Jos laittaa pulloon kerman, se vähän antaa "äitelää" makua tuntien päästä.
    Kun kahvimaitoon tottunut, ruumis ja sielu kaipaa sitä.
    Paljon näitä tottumis kysymyksiä. Uudenkin tavan oppisi pian.
    Onneksi on mistä valita, ei kommunistivaltio määräisi sitäkin.

    Perseestä ne korkit. Hidastaa ensinnäkin käyttöä ja täydestä purkista on desi-kaksi pöytäliinoilla.

    Onneksi on Arkimaito.

    Äänestä

  • korkit.syvältä kirjoitti:

    Perseestä ne korkit. Hidastaa ensinnäkin käyttöä ja täydestä purkista on desi-kaksi pöytäliinoilla.

    Onneksi on Arkimaito.

    "Onneksi on Arkimaito"

    Se vaan ei ole maitoa. Lukeehan se siinä purkissakin, että se on maitojuoma.

    http://www.verkkouutiset.fi/talous/arki valio maitojuoma-14180

    Äänestä

  • luepienempikinteksti kirjoitti:

    "Onneksi on Arkimaito"

    Se vaan ei ole maitoa. Lukeehan se siinä purkissakin, että se on maitojuoma.

    http://www.verkkouutiset.fi/talous/arki valio maitojuoma-14180

    Samaa maitoa se käytännössä on, proteiinipitoisuus on vaan vakioitu.

    Äänestä

  • tasalaatuisempaa kirjoitti:

    Samaa maitoa se käytännössä on, proteiinipitoisuus on vaan vakioitu.

    Maitojuomaa.

    Äänestä

  • tasalaatuisempaa kirjoitti:

    Samaa maitoa se käytännössä on, proteiinipitoisuus on vaan vakioitu.

    Jos se maitoa olisi, kai purkissakin kerrottaisiin sen olevan maitoa. Nyt purkissa kerrotaan sen olevan maitojuomaa.
    Useimmiten purkeissa lukee, mitä niissä on. Arkimaitojuomapurkeissa on maitojuomaa.
    Jos olet eri mieltä, sitten olet. Ja olet myös väärässä.

    Äänestä

  • virolaistametanolia kirjoitti:

    Jos se maitoa olisi, kai purkissakin kerrottaisiin sen olevan maitoa. Nyt purkissa kerrotaan sen olevan maitojuomaa.
    Useimmiten purkeissa lukee, mitä niissä on. Arkimaitojuomapurkeissa on maitojuomaa.
    Jos olet eri mieltä, sitten olet. Ja olet myös väärässä.

    Mutta periaatteessa samaa maitoa. Lainsäädännön vuoksi pitää harrastaa kyseistä nimikikkailua.

    Äänestä

  • Arkimaito.ok kirjoitti:

    Mutta periaatteessa samaa maitoa. Lainsäädännön vuoksi pitää harrastaa kyseistä nimikikkailua.

    Minun puolestani voit periaatteessa juoda vaikka kusta päästäsi, mutta arkimaito on maitojuoma, kuten purkissakin kerrotaan.

    Äänestä

  • Arkimaito.ok kirjoitti:

    Mutta periaatteessa samaa maitoa. Lainsäädännön vuoksi pitää harrastaa kyseistä nimikikkailua.

    Kai se joku lainsäädäntö ja rajanveto täytyykin olla sen suhteen, mitä voi maidon nimikkeellä myydä. Jos ei olisi, johan se olisi ties minkä purkin kyljessä sana maito ja mainoslauseet ohessa.

    Äänestä

  • nilsiänsheikki kirjoitti:

    Kai se joku lainsäädäntö ja rajanveto täytyykin olla sen suhteen, mitä voi maidon nimikkeellä myydä. Jos ei olisi, johan se olisi ties minkä purkin kyljessä sana maito ja mainoslauseet ohessa.

    Jos ei lainsäädäntöä tuonkaan asian suhteen olisi, voitaisiin maitona myydä vaikka boikotti-masan aivonesteitä?
    http://ra.fi/RAzY

    Äänestä

  • nilsiänsheikki kirjoitti:

    Kai se joku lainsäädäntö ja rajanveto täytyykin olla sen suhteen, mitä voi maidon nimikkeellä myydä. Jos ei olisi, johan se olisi ties minkä purkin kyljessä sana maito ja mainoslauseet ohessa.

    Oikeaa maitoa on vain ja ainoastaan suoraan tilatankista otettu prosessoimaton maito. Kaupasta ei saa muita kuin erilaisia maitojuomia, oli niissä sitten kierrekorkki tai ei.

    Äänestä

  • arkimaito.on.maitoa kirjoitti:

    Oikeaa maitoa on vain ja ainoastaan suoraan tilatankista otettu prosessoimaton maito. Kaupasta ei saa muita kuin erilaisia maitojuomia, oli niissä sitten kierrekorkki tai ei.

    Kuten haluat.
    Tosin sitä en ymmärrä, miksi se lehmästä lypsetyn maidon täytyy kulkea tilatankin kautta ollakseen "oikeaa maitoa"?
    Eikö se ennen vaikkapa niityn reunalla lypsetyn lehmän maito ollutkaan oikeaa maitoa, kun se ei kulkenut tilatankin kautta?


    :D

    Äänestä



  • taisiollatässä kirjoitti:

    Kuten haluat.
    Tosin sitä en ymmärrä, miksi se lehmästä lypsetyn maidon täytyy kulkea tilatankin kautta ollakseen "oikeaa maitoa"?
    Eikö se ennen vaikkapa niityn reunalla lypsetyn lehmän maito ollutkaan oikeaa maitoa, kun se ei kulkenut tilatankin kautta?


    :D

    Ei sen tarviikkaan kulkea tilatankin kautta. Sitä ei vaan ole siinä vaiheessa käsitelty vielä mitenkään, ainoastaan jäähdytetty. Myös maitoautosta saa vielä oikeaa maitoa, ennen kuin sen menee pilattavaksi meijeriin.

    Äänestä

  • aitomaito.kainuusta kirjoitti:

    Ei sen tarviikkaan kulkea tilatankin kautta. Sitä ei vaan ole siinä vaiheessa käsitelty vielä mitenkään, ainoastaan jäähdytetty. Myös maitoautosta saa vielä oikeaa maitoa, ennen kuin sen menee pilattavaksi meijeriin.

    Mielestäsi siis meijerissä maito pilataan. Enpä osta sitten enää Valionkaan maitoa ollenkaan:)
    http://www.milkworks.fi/milkworks/meijerit-suomessa/Sivut/default.aspx

    Äänestä

  • waliomannekenpiss kirjoitti:

    Jos ei lainsäädäntöä tuonkaan asian suhteen olisi, voitaisiin maitona myydä vaikka boikotti-masan aivonesteitä?
    http://ra.fi/RAzY

    Mahtaakohan Valio rikkoa muuten tuota maitoasetusta, koska heidän maitojuomaa väitetään purkin kyljessä maidoksi? Sehän on kirjoitettu purkkiin näin:

    ARKI
    MAITO
    juoma

    Ja tuo viimeinen sana juoma on vieläpä erittäin pienellä verrattuna MAITO-sanaan.

    Purkin kyljessähän väitetään juomaa maidoksi; arki maito juoma. Noin kirjoitettuna tarvittaisiin maito-sanan jälkeen tavuviiva. Vasta silloin siinä lukisi maitojuoma.

    http://im.mtv.fi/image/2487540/landscape16_9/1024/576/dda40413ebfc5344b7484a8c2fa39ad/dy/arkimaito-valio.jpg

    Äänestä

  • huijataanko.kuluttajaa kirjoitti:

    Mahtaakohan Valio rikkoa muuten tuota maitoasetusta, koska heidän maitojuomaa väitetään purkin kyljessä maidoksi? Sehän on kirjoitettu purkkiin näin:

    ARKI
    MAITO
    juoma

    Ja tuo viimeinen sana juoma on vieläpä erittäin pienellä verrattuna MAITO-sanaan.

    Purkin kyljessähän väitetään juomaa maidoksi; arki maito juoma. Noin kirjoitettuna tarvittaisiin maito-sanan jälkeen tavuviiva. Vasta silloin siinä lukisi maitojuoma.

    http://im.mtv.fi/image/2487540/landscape16_9/1024/576/dda40413ebfc5344b7484a8c2fa39ad/dy/arkimaito-valio.jpg

    Harhaanjohtavaa markkinointia ainakin.

    Äänestä

  • huijataanko.kuluttajaa kirjoitti:

    Mahtaakohan Valio rikkoa muuten tuota maitoasetusta, koska heidän maitojuomaa väitetään purkin kyljessä maidoksi? Sehän on kirjoitettu purkkiin näin:

    ARKI
    MAITO
    juoma

    Ja tuo viimeinen sana juoma on vieläpä erittäin pienellä verrattuna MAITO-sanaan.

    Purkin kyljessähän väitetään juomaa maidoksi; arki maito juoma. Noin kirjoitettuna tarvittaisiin maito-sanan jälkeen tavuviiva. Vasta silloin siinä lukisi maitojuoma.

    http://im.mtv.fi/image/2487540/landscape16_9/1024/576/dda40413ebfc5344b7484a8c2fa39ad/dy/arkimaito-valio.jpg

    Taitaa olla Valion purkkien ulkoasua suunnittelemassa joku lappeen Rantalainen.

    Äänestä

  • 4p10 kirjoitti:

    Taitaa olla Valion purkkien ulkoasua suunnittelemassa joku lappeen Rantalainen.

    Simoa ei ole näkynyt ruudussa pitkään aikaan.

    Äänestä

Oli odotettavissa. Ensin piti saada kauppojen aukioloaikoja pidennettyä. Nyt sitten korvaukset pois vko lopputöiltä.Systemaattista toimintaa ja etenemistä palkanmaksukustannuksien alentamiseksi ja voittojen kasvattamiseksi,ei sen kummempaa.

Äänestä
  • Meillä oli tapana jo aikaa sitten, että pidettiin vapaana ylimääräiset työt.
    Sunnuntai, -ilta ja -yö lisät kyllä juoksi. Muttei ylitöitä tehty. Viikko aikainen työ oli vain 36 tuntia 15 minuuttia, jo silloin, tuskin siitä voi lyhentää. tai voi, kun aiemmin oli kesäaika, jolloin jo työpäivä päättyi 15.15. 08.00 alkoi lehtien lukemisella. Se jäi sittemmin pois. 2 kk kesälomaa melkein, pariapäivää vaille.
    Hyvin tehotonta, jos varsinaista työaika laskettaisiin. Nykyisin jossain näkyi olevan, että tupakkitauosta vähennetään 10 minuuttia, joka pitää olla yli.
    Pekkaset ne vasta hassuja on, tuli SDP vallasaikaan, työnantajan maksaa työpalkkaa, vaikka ei näy työntekijää mailla halmeilla.

    Äänestä

  • Kuukausipalkka.oli kirjoitti:

    Meillä oli tapana jo aikaa sitten, että pidettiin vapaana ylimääräiset työt.
    Sunnuntai, -ilta ja -yö lisät kyllä juoksi. Muttei ylitöitä tehty. Viikko aikainen työ oli vain 36 tuntia 15 minuuttia, jo silloin, tuskin siitä voi lyhentää. tai voi, kun aiemmin oli kesäaika, jolloin jo työpäivä päättyi 15.15. 08.00 alkoi lehtien lukemisella. Se jäi sittemmin pois. 2 kk kesälomaa melkein, pariapäivää vaille.
    Hyvin tehotonta, jos varsinaista työaika laskettaisiin. Nykyisin jossain näkyi olevan, että tupakkitauosta vähennetään 10 minuuttia, joka pitää olla yli.
    Pekkaset ne vasta hassuja on, tuli SDP vallasaikaan, työnantajan maksaa työpalkkaa, vaikka ei näy työntekijää mailla halmeilla.

    Pekkaset ovat sisään palkatta tehtyä työaikaa, joka pidetään jossain kohtaa pois ja silloin maksetaan se palkkakin.

    Pekkasia pitäisi saada vaan lisää, jotta työaika saataisiin pudotettua 30 viikkotyötunnin tasolle. Silloin saataisiin periaatteessa jokainen työtön töihin.

    Äänestä

  • työajan-lyhennystä kirjoitti:

    Pekkaset ovat sisään palkatta tehtyä työaikaa, joka pidetään jossain kohtaa pois ja silloin maksetaan se palkkakin.

    Pekkasia pitäisi saada vaan lisää, jotta työaika saataisiin pudotettua 30 viikkotyötunnin tasolle. Silloin saataisiin periaatteessa jokainen työtön töihin.

    Kuka alkaa maksamaan palkaa, jos ei työntekijää näy.
    Mukavaa tietenkin, jos kotiin saa työpalkan. Onko tälläisen siten edes enää järkevää pyrkiä työhön. Kun siihen sossuloisenkin mahdollisuus.
    Kun se työsosuus kuitenkin jonkun muun tehtävä. Ei nyky töypaikat tarvi monia kymppejä. Ennen oli toista, vaikka oli seisoskelijatkin siinä, silloin oli työpalkka kulut niin pieniä.

    Äänestä

Pankkopoika osoittaa taas kerran tyhmyytensä. Tietääkö Pankkopoika edes miksi Suomessa on perustuslaki ja miksi uusien lakien pitää olla sellaisia, että ne eivät ole perustuslain vastaisia.

Perustuslaki on muodolliselta asemaltaan kansallisen oikeusjärjestyksen normihierarkian ylimmänasteinen säännös, joka määrittelee oikeus- ja yhteiskuntajärjestelmän perusteet. Näihin kuuluvat oikeusjärjestyksessä noudatettavat perusoikeudet, ylimpien valtioelinten valintatapa ja valtasuhteet sekä se menettely, jolla alemmanasteisia oikeusnormeja voidaan pätevästi antaa. Perustuslain voidaan sanoa sisältävän kansakunnan elämää koskevat valtiolliset perusratkaisut.

Perustuslain säätäminen ja muuttaminen on lähes kaikkialla maailmassa mahdollista vain erityisessä, vaikeutetussa lainsäätämisjärjestyksessä. Esimerkiksi Suomessa tarvitaan eduskunnan 2/3 tai 5/6 määräenemmistö.[1] Perustuslain sanotaan siksi nauttivan korotettua muodollista lainvoimaa.

Perustuslakien esikuvana pidetään Magna Cartaa vuodelta 1215.

Äänestä
  • Mistä kopioit ?

    Äänestä

  • Itse.et.osaa kirjoitti:

    Mistä kopioit ?

    Oletko hiukan tyhmä? Ajatteletko yhtään ennen kuin kirjoittelet näitä typeriä kommenttejasi palstalle. Selvästikään et !

    Äänestä

  • LoppuisiTämäkinTyperyys kirjoitti:

    Oletko hiukan tyhmä? Ajatteletko yhtään ennen kuin kirjoittelet näitä typeriä kommenttejasi palstalle. Selvästikään et !

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Perustuslaki

    Tuolta kopioit.

    Äänestä

  • LoppuisiTämäkinTyperyys kirjoitti:

    Oletko hiukan tyhmä? Ajatteletko yhtään ennen kuin kirjoittelet näitä typeriä kommenttejasi palstalle. Selvästikään et !

    Tyhmä tietenkin olen, kun en ole kommari.
    Mutta tuolta kuitenkin kopioit juttusi.

    Äänestä

  • Pitää.kopio.kertoa kirjoitti:

    Tyhmä tietenkin olen, kun en ole kommari.
    Mutta tuolta kuitenkin kopioit juttusi.

    Eikö se meinaa tunnistaa kopiointiaan.
    Luuliko että itse kirjoitti. Eihän kommarit osaa kuin haukkumasanoja vain.

    Äänestä

  • RyysyrannanJoseppi kirjoitti:

    Eikö se meinaa tunnistaa kopiointiaan.
    Luuliko että itse kirjoitti. Eihän kommarit osaa kuin haukkumasanoja vain.

    Mikä sinä sitten olet? Neromporvari, joka vastailee itselleen?

    Äänestä

  • UPDATE_11537942 kirjoitti:

    Mikä sinä sitten olet? Neromporvari, joka vastailee itselleen?

    Vastasin tuolle Känälle.
    Jos Suomi jaettaisiin hyviin ja pahoihin, kumman valitsisit ?
    Jos historian mukaan mentäisiin. Muistutan kuitenkin, jos pahan valitset, oltaisiin nyt valtaosin Siperiassa. Tämä maa olisi kuin Karjala.

    Äänestä

Kaverini on keskijohdossa, eräässä yrityksessä. Hänelle maksetaan ylityölisiä, ylitöistä jotka voi itse merkitä. Hänellä on sopimuksessa työaika määritelty normaali 40h/vko, liukuvalla työajalla. Käytännössä tämä "keskijohtaja" merkitsee työajan 8-16, mutta käytännössä menee töihin klo 10, ja tulee pois klo 15 jälkeen. Hän ei ole omien sanojensa mukaan, koskaan ollut töissä klo 16 kauemmas. Lisäksi hänellä on tapana merkitä joka viikko muutama tunti ylitöitä, koska on omasta mielestään niin ahkera, silloin kun töihin menee, että siitä voi hyvällä omalla tunnolla ylitöitä merkitä. Ahkeruus on niin hurjaa, että kaverillani on varaa pitää aina vähintään kokonaisen tunnin kestävä ruokatunti. Usein hän käy kuitenkin käyvänsä äidillään syömässä, ja tekevänsä äidilleen jotain puhdetöitä siinä samassa, siinä ruokatunti venyy helposti 2 tunnin mittaiseksi. Mutta joo, ahkera kaveri kyseessä. Tekee työkseen operatiivisen toiminnan suunnittelua, sekä satunnaista ostoa ja myyntiä. Omien sanojensa mukaan, työ on aika simppeliä, tietyt verkostot toimii omalla painollaan, ja riittää kun vähän sähköposteja lähettelee ja puhelimella soittelee. Toki vaatii sähköpostien lähettely aikamoista ahkeruutta.

Että näin. Olen vain joskus miettinyt, onko oikein, että tehollinen työaika on 3-4 tuntia per arkipäivä, ja palkkaa saa 8 tunnilta. Lisäksi onko oikein, että vajaatunneilla työskentelevä, voi "mustatuntuu" -periaatteella merkitä ylityötunteja itselleen, kun on ollut omasta mielestään ahkera?

Juu kyllä, olen kateellinen. Itse en saa ylityötunteja itselleni, vaikka olisin ollut mielestäni todella ahkera. Lisäksi joudun olemaan oikeasti sen 8 tuntia työpaikalla kädet soosissa, en voi karata tuntia ennen töistä pois, koska siitä saa potkut.

Kysynpähän vain, voisiko myös johtajapäästä hieman tarkistaa tätä työajan käytön tehokkuutta.

Äänestä
  • Tehokas työaika / vuorokausi on juuri luokkaa 3-5 tuntia, yksilöstä toki riippuen. Samasta syystä työajan pidentämisessä ei ole mitään tolkkua, koska lisätunnit ovat tehotonta työaikaa. Lisäksi ylläpidetään puolen miljoonan reserviä, joille joudutaan maksamaan tyhjästä.

    Nykymenossa ja kehityssuunnassa ei ole mitään järkeä.

    Äänestä

Miksei Keskusta voisi olla samanlaisissa purkeissa kuin maito?

Äänestä
  • Tai pusseissa. Maitopussi sulautui aina mukavasti kulloiseenkiin tilaan. Saattoi kyllä joskus poksahtaa rikki, mutta ei aina. Kepu sen sijaan pettää aina.

    Äänestä


  • pussimaidon.ystävä kirjoitti:

    Tai pusseissa. Maitopussi sulautui aina mukavasti kulloiseenkiin tilaan. Saattoi kyllä joskus poksahtaa rikki, mutta ei aina. Kepu sen sijaan pettää aina.

    Itse sain monet desit pussista maitoa päälleni, jossain muualla kuin varsinaisessa ruokapyödässä. Menihän se kun kannuun laittoi, kulma auki.
    Jos muistan oikein, silloin ei ollut purkeissa maito lainkaan.
    Jos kulussa ollaan, jengakorkki ehdoton.
    Sellainen tuli mieleen: "kulussa ollaan, ja vikaan mennään".
    Joskus valovuosi sitten olin matkalla rovaniemeltä kemijärvelle sinisellä kiskobusilla, kontuktööri sanoi oikein painostaen tuon.
    Kun oltiin kuluksen asemalle tulossa, ja seuraava oli vika.

    Äänestä

  • ruotsalaistenkeksintö kirjoitti:

    Lapsuusseudullani maitoa myytiin pääasiassa litran kokoisissa "pyramideissa" eli juuri noissa ruotsalaispakkauksissa. Kuten arvaatte, ne olivat hankalia käsitellä ja toisin kuin tekstissä väitetään, ne veivät paljon hukkatilaa jääkaapissa, koska eihän kukaan viitsinyt ryhtyä pinoamaan niitä insinöörin mallin mukaan. Toisaalta meillä ei maitoa myynnissä muovipusseissa. Voi vain kysyä, kumpi pakkaus mahtoi olla huonompi.

    Äänestä

  • volmari kirjoitti:

    Lapsuusseudullani maitoa myytiin pääasiassa litran kokoisissa "pyramideissa" eli juuri noissa ruotsalaispakkauksissa. Kuten arvaatte, ne olivat hankalia käsitellä ja toisin kuin tekstissä väitetään, ne veivät paljon hukkatilaa jääkaapissa, koska eihän kukaan viitsinyt ryhtyä pinoamaan niitä insinöörin mallin mukaan. Toisaalta meillä ei maitoa myynnissä muovipusseissa. Voi vain kysyä, kumpi pakkaus mahtoi olla huonompi.

    Minun lapsuudessani puolestaan ei ollut jääkaappia.

    Äänestä

  • eitetraongelmaa kirjoitti:

    Minun lapsuudessani puolestaan ei ollut jääkaappia.

    Eipä ollut täälläkään, kellari oli maalla. Tai maalaiskylässä paremminkin.
    Oli pari kauppaa, kansakoulu. Yhteiskoulu, kirkko, lääkäri 10 km, samoin keskikoulu. Rautatieasema, posti, taksi parikin, oli kulmilla.
    Ilmeisesti elämän parasta aikaa, vaikka heikompisaattoisilla oli pulaa jos mistäkin, kyläläiset heitä paljon avitti ruokapaketeilla, ja vaatteilla.
    Talkoohenki oli voimissaan. Ihmisiä asui syrjemmällä ilman tieyhteyksiä.
    Toimeen vain tultiin. Lapset kävi koulua asuinpaikasta riippumatta.
    Kouluilla oli keittoruoka kunnan puolesta, joka avitti monia.

    Onko sitten kehitystä tapahtunut vai ei ?
    Jos ajatellaan ihmiseloa. Ei itse maapallo ole muuttunut, samoin kierretään aurinkoa. Sanottu, että ihminen haaskaa maapalloa ?
    miten ? Nythän öljyäkin niin paljon, ettei ole koskaan tiedetty näin paljon olevan. Öljy jo osataan tehdä mistä tahansa palavasta aineesta.
    Jos kuviteltaisiin ettei esim metsiin koskettaisi lainkaan juuri, 80-100 vuoteen, sehän historiassa lyhyt aika, olisi jokapaikka tukossa.
    Sitten sanottaisiin, että maapallo kasvaa liikaa, luonnonvarat.
    Onko edes kaupungistuttaa maata järkevää näin nopeasti. Jää ihmisen paras asumisympäristö, maaseutu syrjään, josta pääsee luontoon suoraan, tai jo ollaan siellä.

    Äänestä

  • Kehitys.liian.nopeaa kirjoitti:

    Eipä ollut täälläkään, kellari oli maalla. Tai maalaiskylässä paremminkin.
    Oli pari kauppaa, kansakoulu. Yhteiskoulu, kirkko, lääkäri 10 km, samoin keskikoulu. Rautatieasema, posti, taksi parikin, oli kulmilla.
    Ilmeisesti elämän parasta aikaa, vaikka heikompisaattoisilla oli pulaa jos mistäkin, kyläläiset heitä paljon avitti ruokapaketeilla, ja vaatteilla.
    Talkoohenki oli voimissaan. Ihmisiä asui syrjemmällä ilman tieyhteyksiä.
    Toimeen vain tultiin. Lapset kävi koulua asuinpaikasta riippumatta.
    Kouluilla oli keittoruoka kunnan puolesta, joka avitti monia.

    Onko sitten kehitystä tapahtunut vai ei ?
    Jos ajatellaan ihmiseloa. Ei itse maapallo ole muuttunut, samoin kierretään aurinkoa. Sanottu, että ihminen haaskaa maapalloa ?
    miten ? Nythän öljyäkin niin paljon, ettei ole koskaan tiedetty näin paljon olevan. Öljy jo osataan tehdä mistä tahansa palavasta aineesta.
    Jos kuviteltaisiin ettei esim metsiin koskettaisi lainkaan juuri, 80-100 vuoteen, sehän historiassa lyhyt aika, olisi jokapaikka tukossa.
    Sitten sanottaisiin, että maapallo kasvaa liikaa, luonnonvarat.
    Onko edes kaupungistuttaa maata järkevää näin nopeasti. Jää ihmisen paras asumisympäristö, maaseutu syrjään, josta pääsee luontoon suoraan, tai jo ollaan siellä.

    Yhteiskoulu ja keskikoulu samassa kylässä?
    Miten ne eroavat toisistaan

    Äänestä

  • KerroKylänNimi kirjoitti:

    Yhteiskoulu ja keskikoulu samassa kylässä?
    Miten ne eroavat toisistaan

    Onhan niillä ihan eri nimikin.

    Äänestä

  • Kehitys.liian.nopeaa kirjoitti:

    Eipä ollut täälläkään, kellari oli maalla. Tai maalaiskylässä paremminkin.
    Oli pari kauppaa, kansakoulu. Yhteiskoulu, kirkko, lääkäri 10 km, samoin keskikoulu. Rautatieasema, posti, taksi parikin, oli kulmilla.
    Ilmeisesti elämän parasta aikaa, vaikka heikompisaattoisilla oli pulaa jos mistäkin, kyläläiset heitä paljon avitti ruokapaketeilla, ja vaatteilla.
    Talkoohenki oli voimissaan. Ihmisiä asui syrjemmällä ilman tieyhteyksiä.
    Toimeen vain tultiin. Lapset kävi koulua asuinpaikasta riippumatta.
    Kouluilla oli keittoruoka kunnan puolesta, joka avitti monia.

    Onko sitten kehitystä tapahtunut vai ei ?
    Jos ajatellaan ihmiseloa. Ei itse maapallo ole muuttunut, samoin kierretään aurinkoa. Sanottu, että ihminen haaskaa maapalloa ?
    miten ? Nythän öljyäkin niin paljon, ettei ole koskaan tiedetty näin paljon olevan. Öljy jo osataan tehdä mistä tahansa palavasta aineesta.
    Jos kuviteltaisiin ettei esim metsiin koskettaisi lainkaan juuri, 80-100 vuoteen, sehän historiassa lyhyt aika, olisi jokapaikka tukossa.
    Sitten sanottaisiin, että maapallo kasvaa liikaa, luonnonvarat.
    Onko edes kaupungistuttaa maata järkevää näin nopeasti. Jää ihmisen paras asumisympäristö, maaseutu syrjään, josta pääsee luontoon suoraan, tai jo ollaan siellä.

    "Ilmeisesti elämän parasta aikaa, vaikka heikompisaattoisilla oli pulaa jos mistäkin, kyläläiset heitä paljon avitti ruokapaketeilla, ja vaatteilla".

    Oliko satojen työntekijöiden firmaa pyörittävällä miljonääri Homelius-seniorilla tapana auttaa ja tukea "heikompisaattoisia"?

    Äänestä

  • selvähän_tuo kirjoitti:

    Onhan niillä ihan eri nimikin.

    Yhteiskoulu, keskikoulu ja oppikoulu; mitä niillä on eroa?

    Äänestä

  • Välikysymys kirjoitti:

    Yhteiskoulu, keskikoulu ja oppikoulu; mitä niillä on eroa?

    Ei se ny joura vastaamaan.

    Äänestä

  • Välikysymys kirjoitti:

    Yhteiskoulu, keskikoulu ja oppikoulu; mitä niillä on eroa?

    kts netistä tarkemmin, sanon mitä muistan.
    Nykyisellä lukiolla, oli ennen nimi yhteiskoulu, oppikouluksi sanottiin myös. Yhteisluseo oli myös. Keskikoulu oli 5 luokkainen, kansakoulun jatke, kuin ylä-aste nyt suunnilleen. Kansakoulusta valittiin keskikouluun lähtijät, olikohan että, 4 luokan jälkeen oli keskikoulu.
    Myös kansakoululla oli 1 vuotinen jatko "kansalaiskoulu, jatkokouluksi myös sanottiin. Isot ikäluokat oli niin suuria, että paikoin piti jakaa jatkokoulu kahteen osaan, toiset kävi suuslukukauden ja toinenpuoli kevätlukukauden. Suuret ikäluokat oli 45-1950 syntyneet.

    Keskikoulun jälkeen oli 3 vuotinen yhteiskoulu, kuin nykyisin yläasteen jälkeen lukio.
    Oppikoulu oli ylioppilastutkintoon johtava, ja siitä sitten korkeakouluopintoihin, sekä keskiasteen opintoihin oikeuttava keskikoulu.

    Ylioppilas oli aikanaan jo isoherra, puhuteltiinkin " herra ylioppilas".
    Ihan kuin esin Heinäluoma nykyisin, hänkin ammatiltaan ylioppilas, tai koulutukseltaan, toki täydentänyt sitä kurseilla ym, mm kielipaketeilla, jotka valtio maksoi, muutama kymmenentuhatta..-jäänyt mieleen.
    Oli sentään ministeriä ym kanisteria, pitihän tarpeellinen ulkokieli jotenkin osata.
    Jos nyt muistan oikein, nykyisin ylioppilaita valmistuu liki 30000 vuodessa.

    Jotka nyt esimerkiksi ministereinä, melkeimpä pakollista osata ainakin englanti. Siksiverran kanssakäymistä kun EU.ssa ollaan, ja muutenkin.

    Äänestä

  • Kanistereita.piisaa kirjoitti:

    kts netistä tarkemmin, sanon mitä muistan.
    Nykyisellä lukiolla, oli ennen nimi yhteiskoulu, oppikouluksi sanottiin myös. Yhteisluseo oli myös. Keskikoulu oli 5 luokkainen, kansakoulun jatke, kuin ylä-aste nyt suunnilleen. Kansakoulusta valittiin keskikouluun lähtijät, olikohan että, 4 luokan jälkeen oli keskikoulu.
    Myös kansakoululla oli 1 vuotinen jatko "kansalaiskoulu, jatkokouluksi myös sanottiin. Isot ikäluokat oli niin suuria, että paikoin piti jakaa jatkokoulu kahteen osaan, toiset kävi suuslukukauden ja toinenpuoli kevätlukukauden. Suuret ikäluokat oli 45-1950 syntyneet.

    Keskikoulun jälkeen oli 3 vuotinen yhteiskoulu, kuin nykyisin yläasteen jälkeen lukio.
    Oppikoulu oli ylioppilastutkintoon johtava, ja siitä sitten korkeakouluopintoihin, sekä keskiasteen opintoihin oikeuttava keskikoulu.

    Ylioppilas oli aikanaan jo isoherra, puhuteltiinkin " herra ylioppilas".
    Ihan kuin esin Heinäluoma nykyisin, hänkin ammatiltaan ylioppilas, tai koulutukseltaan, toki täydentänyt sitä kurseilla ym, mm kielipaketeilla, jotka valtio maksoi, muutama kymmenentuhatta..-jäänyt mieleen.
    Oli sentään ministeriä ym kanisteria, pitihän tarpeellinen ulkokieli jotenkin osata.
    Jos nyt muistan oikein, nykyisin ylioppilaita valmistuu liki 30000 vuodessa.

    Jotka nyt esimerkiksi ministereinä, melkeimpä pakollista osata ainakin englanti. Siksiverran kanssakäymistä kun EU.ssa ollaan, ja muutenkin.

    Tuosta tekstistä huomaa, ettei sen kirjoittaja ole käynyt sen kummemmin keskikoulua kuin yhteiskouluakaan. Eikä varsinkaan lukiota.

    Oppikoulu, yhteiskoulu ja yhteislyseo ovat käytännössä sama asia. Niillä tarkoitetaan kunnasta riippuen viisi- tai kahdeksanluokkaista oppilaitosta, joihin otettiin pääsykokeiden kautta opiskelemaan osa vähintään neljä luokkaa kansakoulua käyneistä oppilaista. Oppikoulu on selkeästi yleistermi.

    Oppikoulun vuosiluokkia 1-5 kutsuttiin keskikouluksi, koska sillä oli oppikoulun sisällä sikäli itsenäinen asema, että nuo luokat suoritettuaan sai keskikoulun päästötodistuksen, jolla saattoi pyrkiä jatko-opintoihin joko lukioon tai sellaisiin ammatteihin kouluttaviiin oppilaitoksiin, joihin kansakoulun päästötodistus ei riittänyt.

    Oppikoulun luokkia 6-8 kutsuttiin lukioksi, jonka suoritettuaan sai päästötodistuksen ja sen rinnalla tavallisesti myös ylioppilastodistuksen. Lukioonkin piti yleensä pyrkiä, mutta pääsykokeiden sijasta oppilaat sinne valittiin pelkästään keskikoulun päästötodistuksen arvosanojen perusteella.

    Keskikoulu ei siis ollut mikään kansakoulun jatke, eikä sen oppilaita valittu kansakoulussa, vaan niistä kansakoulun oppilaista, jotka sinne itse pyrkivät ja läpäisivät yleensä kaksipäiväiset pääsykokeet. Nimitys lukio ei ole peruskoulu-uudistuksen ajalta, vaan on ollut käytössä jo 1800-luvulla.

    Äänestä

  • "Tuosta tekstistä huomaa, ettei sen kirjoittaja ole käynyt sen kummemmin keskikoulua kuin yhteiskouluakaan. Eikä varsinkaan lukiota."
    Joopa, kaikki muut huomaavat, mutta pankkomajuri itse vaan jatkaa reteesti akateemisena esiintymistä.

    Äänestä

  • volmari kirjoitti:

    Tuosta tekstistä huomaa, ettei sen kirjoittaja ole käynyt sen kummemmin keskikoulua kuin yhteiskouluakaan. Eikä varsinkaan lukiota.

    Oppikoulu, yhteiskoulu ja yhteislyseo ovat käytännössä sama asia. Niillä tarkoitetaan kunnasta riippuen viisi- tai kahdeksanluokkaista oppilaitosta, joihin otettiin pääsykokeiden kautta opiskelemaan osa vähintään neljä luokkaa kansakoulua käyneistä oppilaista. Oppikoulu on selkeästi yleistermi.

    Oppikoulun vuosiluokkia 1-5 kutsuttiin keskikouluksi, koska sillä oli oppikoulun sisällä sikäli itsenäinen asema, että nuo luokat suoritettuaan sai keskikoulun päästötodistuksen, jolla saattoi pyrkiä jatko-opintoihin joko lukioon tai sellaisiin ammatteihin kouluttaviiin oppilaitoksiin, joihin kansakoulun päästötodistus ei riittänyt.

    Oppikoulun luokkia 6-8 kutsuttiin lukioksi, jonka suoritettuaan sai päästötodistuksen ja sen rinnalla tavallisesti myös ylioppilastodistuksen. Lukioonkin piti yleensä pyrkiä, mutta pääsykokeiden sijasta oppilaat sinne valittiin pelkästään keskikoulun päästötodistuksen arvosanojen perusteella.

    Keskikoulu ei siis ollut mikään kansakoulun jatke, eikä sen oppilaita valittu kansakoulussa, vaan niistä kansakoulun oppilaista, jotka sinne itse pyrkivät ja läpäisivät yleensä kaksipäiväiset pääsykokeet. Nimitys lukio ei ole peruskoulu-uudistuksen ajalta, vaan on ollut käytössä jo 1800-luvulla.

    "Keskikoulu oli 5 luokkainen, kansakoulun jatke, kuin ylä-aste nyt suunnilleen. Kansakoulusta valittiin keskikouluun lähtijät, olikohan että, 4 luokan jälkeen oli keskikoulu."

    Noinhan tuossa on, ja niin se oli.

    Äänestä

  • volmari kirjoitti:

    Tuosta tekstistä huomaa, ettei sen kirjoittaja ole käynyt sen kummemmin keskikoulua kuin yhteiskouluakaan. Eikä varsinkaan lukiota.

    Oppikoulu, yhteiskoulu ja yhteislyseo ovat käytännössä sama asia. Niillä tarkoitetaan kunnasta riippuen viisi- tai kahdeksanluokkaista oppilaitosta, joihin otettiin pääsykokeiden kautta opiskelemaan osa vähintään neljä luokkaa kansakoulua käyneistä oppilaista. Oppikoulu on selkeästi yleistermi.

    Oppikoulun vuosiluokkia 1-5 kutsuttiin keskikouluksi, koska sillä oli oppikoulun sisällä sikäli itsenäinen asema, että nuo luokat suoritettuaan sai keskikoulun päästötodistuksen, jolla saattoi pyrkiä jatko-opintoihin joko lukioon tai sellaisiin ammatteihin kouluttaviiin oppilaitoksiin, joihin kansakoulun päästötodistus ei riittänyt.

    Oppikoulun luokkia 6-8 kutsuttiin lukioksi, jonka suoritettuaan sai päästötodistuksen ja sen rinnalla tavallisesti myös ylioppilastodistuksen. Lukioonkin piti yleensä pyrkiä, mutta pääsykokeiden sijasta oppilaat sinne valittiin pelkästään keskikoulun päästötodistuksen arvosanojen perusteella.

    Keskikoulu ei siis ollut mikään kansakoulun jatke, eikä sen oppilaita valittu kansakoulussa, vaan niistä kansakoulun oppilaista, jotka sinne itse pyrkivät ja läpäisivät yleensä kaksipäiväiset pääsykokeet. Nimitys lukio ei ole peruskoulu-uudistuksen ajalta, vaan on ollut käytössä jo 1800-luvulla.

    "kts netistä tarkemmin, sanon mitä muistan."

    Ja sinä katsoit, kopioit sieltä.

    Äänestä

  • Hyvä.pysty kirjoitti:

    "kts netistä tarkemmin, sanon mitä muistan."

    Ja sinä katsoit, kopioit sieltä.

    Ei tarvinnut katsoa, koska olen käynyt oppikoulun.

    Äänestä

  • Hyvä.pysty kirjoitti:

    "kts netistä tarkemmin, sanon mitä muistan."

    Ja sinä katsoit, kopioit sieltä.

    "Keskikoulu oli 5 luokkainen, kansakoulun jatke, kuin ylä-aste nyt suunnilleen. Kansakoulusta valittiin keskikouluun lähtijät, olikohan että, 4 luokan jälkeen oli keskikoulu."

    Sitten pystyn kopio jostain?
    "Keskikoulu ei siis ollut mikään kansakoulun jatke, eikä sen oppilaita valittu kansakoulussa, vaan niistä kansakoulun oppilaista, jotka sinne itse pyrkivät ja läpäisivät yleensä kaksipäiväiset pääsykokeet. "

    Mitä eroa itse asiaan ?

    "eikä sen oppilaita valittu kansakoulussa"
    -vaan mistä ?

    Sitten palstan aiheesta sivussa"nälvintä"
    "Tuosta tekstistä huomaa, ettei sen kirjoittaja ole käynyt sen kummemmin keskikoulua kuin yhteiskouluakaan. Eikä varsinkaan lukiota."

    "kts netistä tarkemmin, sanon mitä muistan."
    -TULI VAIN TUO, NIIN SE OLI LIIKANA ERÄILLE:
    "Ylioppilas oli aikanaan jo isoherra, puhuteltiinkin " herra ylioppilas".
    Ihan kuin esin Heinäluoma nykyisin, hänkin ammatiltaan ylioppilas, tai koulutukseltaan, toki täydentänyt sitä kurseilla ym, mm kielipaketeilla, jotka valtio maksoi, muutama kymmenentuhatta..-jäänyt mieleen.
    Oli sentään ministeriä ym kanisteria, pitihän tarpeellinen ulkokieli jotenkin osata."

    Äänestä

  • Mitähän.houraat kirjoitti:

    "Keskikoulu oli 5 luokkainen, kansakoulun jatke, kuin ylä-aste nyt suunnilleen. Kansakoulusta valittiin keskikouluun lähtijät, olikohan että, 4 luokan jälkeen oli keskikoulu."

    Noinhan tuossa on, ja niin se oli.

    Keskikoulu ei ollut kansakoulun jatke, vaan erillinen koulu, johon piti pyrkiä yleensä kaksipäiväisissä pääsykokeissa.

    Äänestä

  • volmari kirjoitti:

    Keskikoulu ei ollut kansakoulun jatke, vaan erillinen koulu, johon piti pyrkiä yleensä kaksipäiväisissä pääsykokeissa.

    Mistä aines tuli ?

    Äänestä

  • Pysty.on.ylioppilas kirjoitti:

    "Keskikoulu oli 5 luokkainen, kansakoulun jatke, kuin ylä-aste nyt suunnilleen. Kansakoulusta valittiin keskikouluun lähtijät, olikohan että, 4 luokan jälkeen oli keskikoulu."

    Sitten pystyn kopio jostain?
    "Keskikoulu ei siis ollut mikään kansakoulun jatke, eikä sen oppilaita valittu kansakoulussa, vaan niistä kansakoulun oppilaista, jotka sinne itse pyrkivät ja läpäisivät yleensä kaksipäiväiset pääsykokeet. "

    Mitä eroa itse asiaan ?

    "eikä sen oppilaita valittu kansakoulussa"
    -vaan mistä ?

    Sitten palstan aiheesta sivussa"nälvintä"
    "Tuosta tekstistä huomaa, ettei sen kirjoittaja ole käynyt sen kummemmin keskikoulua kuin yhteiskouluakaan. Eikä varsinkaan lukiota."

    "kts netistä tarkemmin, sanon mitä muistan."
    -TULI VAIN TUO, NIIN SE OLI LIIKANA ERÄILLE:
    "Ylioppilas oli aikanaan jo isoherra, puhuteltiinkin " herra ylioppilas".
    Ihan kuin esin Heinäluoma nykyisin, hänkin ammatiltaan ylioppilas, tai koulutukseltaan, toki täydentänyt sitä kurseilla ym, mm kielipaketeilla, jotka valtio maksoi, muutama kymmenentuhatta..-jäänyt mieleen.
    Oli sentään ministeriä ym kanisteria, pitihän tarpeellinen ulkokieli jotenkin osata."

    Mistä käsityksesi, että olisin kopioinut tekstini jostain? Siitäkö että huomaat minun osaavan kirjoittaa tyydyttävää kirjakieltä?

    Keskikouluun ei olisi hyväksytty oppilaita, jotka kirjoittavat pankkolängvitsiä. Tyydyttävän äidinkielen osaaminen tarkistettiin jo pääsykokeissa.

    Äänestä

  • volmari kirjoitti:

    Ei tarvinnut katsoa, koska olen käynyt oppikoulun.

    Ja muut ei käyneet

    Äänestä

  • KerroKylänNimi kirjoitti:

    Yhteiskoulu ja keskikoulu samassa kylässä?
    Miten ne eroavat toisistaan

    Yhteiskoulu oli ihan oma yksikkönsä, ei ollut mitään tekemistä keskikoulun kanssa. Luokatkin oli erikseen, opettajat oli omansa.
    Keskikoulusta haettiin yhteiskouluun. Voi nämä koulunimet
    vähän saada päätä sekaisin joillain, mutta sama asia kuitenkin.
    Yhteiskoulu, oppikoulu, lukio, lyseo, sama asia.
    https://www.google.fi/search?client=ubuntu&channel=fs&q=lyseo&ie=utf-8&oe=utf-8&gfe_rd=cr&ei=ng7dV4KfFpOr8wfl0JKoBQ

    Nyt yläasteelta haetaan lukioon, silloin keskikoulusta laitettiin hakupaperit, ja testeja oli, kuten nykyisinkin. noin
    30000 ylioppilasta vuosittain valmistuu. Yhteiskoulu vähän hämäävä nimi
    kun jatkuu lukiona, oppikoulu käy paremmin.
    Nyky yla-aste vastaa vanhaa keskikoulua. Kaikki käy "keskikoulun.
    Mutta lukio on erikseen, sinne haetaan.

    Äänestä

  • aines.on.oppilaat kirjoitti:

    Mistä aines tuli ?

    Kyllä jokainen 50-ja 60-luvulla kansa- ja yhteiskoulua käynyt muistaa tuon systeemin pääsykokeineen.
    Pankkomajurin on oltava niin nuori, että on käynyt peruskoulun tai sitten on maahanmuuttaja mihin kielitaito vahvasti viittaa.

    Äänestä

  • OutoLintu_ kirjoitti:

    Kyllä jokainen 50-ja 60-luvulla kansa- ja yhteiskoulua käynyt muistaa tuon systeemin pääsykokeineen.
    Pankkomajurin on oltava niin nuori, että on käynyt peruskoulun tai sitten on maahanmuuttaja mihin kielitaito vahvasti viittaa.

    Tuskin nyt keskikoulusta sai ylioppilas tutkintoon oikeuttavaa
    koulutusta, nykyisin yläastetta vastaavasta.

    Äänestä

  • Jatko.3-vuotta kirjoitti:

    Tuskin nyt keskikoulusta sai ylioppilas tutkintoon oikeuttavaa
    koulutusta, nykyisin yläastetta vastaavasta.

    Mitä sä sekoilet keskikoulu oli 5 vuotta ja lukio 3 vuotta.

    Äänestä

  • OutoLintu_ kirjoitti:

    Kyllä jokainen 50-ja 60-luvulla kansa- ja yhteiskoulua käynyt muistaa tuon systeemin pääsykokeineen.
    Pankkomajurin on oltava niin nuori, että on käynyt peruskoulun tai sitten on maahanmuuttaja mihin kielitaito vahvasti viittaa.

    Miksi ihmeessä niin monille täällä toiset keskustelijat ovat suuremman mielenkiinnon kohde kuin mikään asia? Ei kai sellaista tuota yksinäisyyskään, jos ihminen on edes jotenkin tyytyväinen itseensä. Syvemmällä ihmisen henkisissä rakenteissa täytyy olla jotain pahasti vialla.

    Äänestä

Minä duunarina kannatan ylityö prosenttikorotusten poistoa kun en tehnyt niitä edes silloin kuin joskus harvoin, kun niistä sai jotain mitättömiä korotuksia jotka verottaja sitten leikkasi pois,upeaa olisi kun sitten ei enää kukaan muukaan tekisi kuin oman vuoronsa tai päivittäisen työaikansa,vapaa aikaa ei voi rahassa mitata se on arvokasta viettää sen yksin,kavereiden tai perheensä kanssa,hieno esitys ylityöt ja ylityökorvaukset pois tai tuohan on sama asia.

Äänestä
  • Oletko koskaan töissä edes ollut ?

    Äänestä

Teepä lyhyt johdatus ylitöihin vaikka nyt Euroopan tasolla. Kerro miten ylitöitä korvataan muissa maissa (Saksa, Ruotsi, Englanti). Kirjoituksesi antaa ymmärtää, että Suomi on ylitöiden vihoviimeinen linnake maailmassa. Jos tämän osoitat kiistatta, saat allekirjoitukseni adressiisi. Jos et, olet vain yksi maailmanparantaja/pahentaja muiden joukossa.

Ylityökorvaukset pois, palkat alas, verot alas, työaika pitemmäksi, lomat lyhemmiksi, pekkaset pois, työsuojelulainsäädäntö löysemmäksi, työterveydenhuolto pois, eläkeikä ylös, eläkkeet alas. Tällaisia vaatimuksia on esitetty tällä foorumilla viime kuukausina. Näilläkö eväillä parempi Suomi? Ja kenelle?

Äänestä

Yrittäjiltä pitää kieltää voiton riistäminen. Tonni kuussa yrittämisestä pitäisi riittää. Olisi jopa terveellistä. Ylensyömisen vaarat tiedetään.

Äänestä

Omaa etuaan siipilä ajaa?? Luuleeko lahkopappi siipilä että joku tekee ilmaiseksi pyhätyötä?? Älä unta nää, usko tai älä otetaan ukolta pois kaikki BOONUKSET JA ILMAISET PÄIVÄLLISET ja vakuutuskuoret veroparatiiseista?? EI toivota muuta SIIPILÄ helvettiin, sieltä se hirviö on kotoisin??Oikein pirulliset lestu vanhemmat juhalla, saatana ovat syyllisiä minkälainen siipilä on?? ONKO ollut puhdistuskokouksia lapsuudessa??

Äänestä

Lestosaarnaaja varastaa aina lähtiessään kassan.

Äänestä

Minä tein aloituksen, ei sipilä.
Ja olen sitä mieltä kun Suomi nyt 24/7
Ei siihen enään kuulu niin ylityökorvaukset.
Työaika ei ole enään 6-16 kuten silloin kun ylityökorvauksia sorvattu.
Nyt eletään paljon vuorotyö ajoilla. Ihmisiä paljon työttöminä
Yrittää heitäkin saada ketjuun mukaan, työhön.

Palkka vain tehdystä työtä, pöljiä ollut nuo Ay liike neuvottelut, vaatimukset, maksaa kotiin työpalkka, ilman edes työpaikalla olosta.
Kuin jos junalippu ostetaan, laitetaan siihen lisää asemia, josta maksetaan. esim Helsingistä Ouluun, mutta laitetaankin maksettavaksi Helsingistä Rovaniemelle.
Tällaista tyhmää Ay velkoilua vain.
Ostat liikkeestä kahvinkeittimen 27 euroa hinta, mutta tuleekin 11 euroa lisää, kun nostetaan myyntipöydälle...ay liike niin neuvotellut...

Ay liike vaatimukset ihan perseestä ollut ja on.
Vain työstä palkka.
Sairaspalkat sitten erikseen, ja lomat kuuluu perinteeseen, muttei 2 kuukautta..
Kuka kykenee maksamaan kaikkia lisiä ?

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Suomi.mädäntynyt kirjoitti:

Yrittäjät vaatii, työnantajat, ja sitä kuultava.
Suomi muuttunut; 7 päivää viikkossa, 24 tuntia vuorokaudessa.
Enään ei ole vain sitä työaikaa 7-16.
https://kuvat.uusisuomi.fi/sites/default/files/imagecache/artikkelikuva_std/kuvat/nayttokuva_2016-09-15_kello_10.13.55.png
Suomen Yrittäjät poistaisi lainsäädännöstä kokonaan ylityökorvauksen ja sunnuntailisän. Yrittäjien mielestä molemmista pitäisi voida sopia joko työehtosopimuksissa tai paikallisesti.

Asiasta toiseen.ainakin melkein..
Perustuslakiprofessorit tuntuvat hieman oudoilta tulkintoineen. Lähes kaikki, mitä ei ole punavihreässä kuplassa hyväksytty, julistetaan perustuslain vastaiseksi . Maan hallitus ja ja kansan valitsema eduskunta voivat päättää asioista vasta , jos nuo professorit antavat siihen luvan.
Hallituksen asiana oli xxx, puhtaasti hallitukselle kuuluva.
-SAK puheenjohtaja sanoi hallituksen alkutaipaleella, että tehkää heille esitys, he katsoo voiko sitä hyväksyä.

Vasemmoito SDP pääsoin jäsjestöineen ( tai SAK AY-liike omistaa SDP:n) harrastaa venäläistä valehtelu politiikkaa.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu