Mihin heitä tarvitaan?
Eikö erehtyminen, inhimillisyys ja oman heikkouden myöntäminen juuri kasvata ihmistä Kristusta kohden? Ole vahvuuden merkki?
Ainakin itse kunnioitan sellaisia ihmisiä eniten, jotka pystyvät myöntämään oman keskeneräisyytensä. Siinä on jotain rehellistä, aitoa ja vilpitöntä. Että ihminen kykenee hyväksymään itsensä sellaisenaan ilman tarvetta todistella kenellekään yhtään mitään. Juuri sellaisen kautta voi kuulla Jumalan puhuvan.
Ajatelkaa miten suuri ihme tapahtuu aina silloin kun ihminen suoraselkäisesti myöntää: Minä se olin, mokasin, erehdyin tai olin väärässä. Sen sijaan tiedämme lukuisia tapauksia aina kyllästymiseen saakka miten ihmiset pakoilevat vastuutaan, välttelevät ja keksivät mitä mielikuvituksellisimpia selityksiä silloinkin kun kaikki todisteet jo ovat heitä vastaan tyyliin Lahden hiihtoskandaali. Mistä tämä johtuu?
Eikö ole tavallaan mitä suurinta negatiivisuutta, elämän pelkoa ja pessimismiä ajatella, että kaikki kaatuu jonkin inhimillisen virheen vuoksi? Sehän on mitä suurin mahdollisuus oppia uutta ja kasvaa entistäkin viisaammaksi. Miksi jäädä junnaamaan paikoilleen sen sijaan, että voisi mennä täyttä vauhtia eteenpäin virheistä oppien?
Eikö erehtyminen, inhimillisyys ja oman heikkouden myöntäminen juuri kasvata ihmistä Kristusta kohden? Ole vahvuuden merkki?
Ainakin itse kunnioitan sellaisia ihmisiä eniten, jotka pystyvät myöntämään oman keskeneräisyytensä. Siinä on jotain rehellistä, aitoa ja vilpitöntä. Että ihminen kykenee hyväksymään itsensä sellaisenaan ilman tarvetta todistella kenellekään yhtään mitään. Juuri sellaisen kautta voi kuulla Jumalan puhuvan.
Ajatelkaa miten suuri ihme tapahtuu aina silloin kun ihminen suoraselkäisesti myöntää: Minä se olin, mokasin, erehdyin tai olin väärässä. Sen sijaan tiedämme lukuisia tapauksia aina kyllästymiseen saakka miten ihmiset pakoilevat vastuutaan, välttelevät ja keksivät mitä mielikuvituksellisimpia selityksiä silloinkin kun kaikki todisteet jo ovat heitä vastaan tyyliin Lahden hiihtoskandaali. Mistä tämä johtuu?
Eikö ole tavallaan mitä suurinta negatiivisuutta, elämän pelkoa ja pessimismiä ajatella, että kaikki kaatuu jonkin inhimillisen virheen vuoksi? Sehän on mitä suurin mahdollisuus oppia uutta ja kasvaa entistäkin viisaammaksi. Miksi jäädä junnaamaan paikoilleen sen sijaan, että voisi mennä täyttä vauhtia eteenpäin virheistä oppien?
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.