Pakkoruotsinopettajat matujen suomenopettajiksi

Siis on kyse kirjailija Kaari Utriosta?

Jos on, niin yllättävän rohkean rehellinen kannanotto!

Ja on sitä, vaikka kyse olisi jostain muustakin henkilöstä.

Valtavaa resurssien tuhlausta kouluttaa suuria määriä pakkoruotsinopettajia!

Eikö voisi jo edes pikkuhiljaa laajentaa kielipalettia?

Pakkoruotsittajat toimi jo 80-luvulla myös englanninkielen opettajina, ja saarnasivat jopa englanninkielen tunnilla englanniksi pakkoruotsin sanomaa. Kas kun maikat oli naimisissa surun kanssa.

Ailaailaailaailaailagra

Kotimaa
|
Itsenäisyyspäivän haastattelu
Faktakulma

Uuden Suomen itsenäisyyspäivän haastattelussa Kaari Utrio - syntynyt vuonna 1942 Helsingissä - valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1967 - asuu Somerniemellä ja toimii perheyritys Amanitassa, joka julkaisee historiallisia kirjoja ja myy sikareita - julkaissut lukuisia historiallisia romaaneja ja tietokirjoja - ensimmäinen romaani Kartanonherra ja kaunis Kirstin vuonna 1968 - Puoliso Kai Linnilä. Lapset Karri (1969), Antti (1971), Lasse (1976).

Kirjailija ja historiantutkija Kaari Utrio näkee Suomen kuuluvan nyt, 70 vuotta talvisodan jälkeen, vahvemmin kuin koskaan länsimaiseen yhteisöön. Tänään Linnan juhlissa Suomen itsenäisyyttä juhlistava Utrio on sitä mieltä, että Suomen pitää edelleenkin liittyä kaikkiin lännen yhteisöihin, myös sotilasliitto Natoon.

- Kaikki tällaiset toimet korottavat Venäjän kynnystä puuttua meidän asioihin, Utrio arvioi Uudelle Suomelle kotonaan Somerniemessä.

Rakkaus historiaan näkyy Utrion elinympäristössä, kuten myös työ kirjailijana ja kustantajana. Vuonna 1942 syntyneelle Utriolle talvisodan henki on yhä todellinen. Hän pohtii, että talvisodan henki säilyykin mullistavan ”totaalisen sodan” ja sen jälkeisen pula-ajan kokeneiden sukupolvien myötä. Uusi Suomi julkaisee talvisodan aikaiset numeronsa sähköisessä muodossa. Lue tasan 70 vuotta sitten ilmestynyt lehti esittelyteksteineen tästä.

Vielä vuosikymmeniä sodan jälkeenkin suomalaiset näkevät Venäjän uhkana. Utrion mielestä Venäjän pelko on terveellistä.

- Monoliittisen suurvallan pelkääminen on terveellinen pelko. Suomalaisia ei siitä pidä syyllistää, Utrio sanoo.

Tämän osoittaa Utrion mielestä Baltian maiden ”järkyttävä esimerkki”. Naton jäsenyys olisi Suomelle ikään kuin puskuri, mutta Utrio uskoo, että jos Venäjä jostain syystä Suomeen hyökkäisi, olisimme joka tapauksessa yksin.

- Kun Venäjä on heikko, se on vaarallinen. Vahva, vakaa Venäjä on Suomen etu.

Nato-ikkuna oli Utrion mielestä Suomelle auki 90-luvun puolivälistä vuoteen 2003 asti, mutta nyt se on kiinni. Eikä ole tietoa, milloin se taas avautuu.

Pakkoruotsia vain kolme vuotta?

Venäjän uhkaan liittyy Utrion mielestä myös viime aikoina paljon esillä ollut pakkoruotsi.

- Pakkoruotsi on ollut poliittinen kysymys, sitoutumista länteen. Sillä haluttiin osoittaa, että olemme osa Skandinaviaa, Utrio tulkitsee.

Nykyään, kun suomettumisen aika on ohi, pakkoruotsi on menettänyt merkityksensä.

- Kyllähän se nykyään turhalta tuntuu, kun muitakin kieliä tarvitaan enemmän kuin koskaan.

Utrio uskoo, että 10-15 vuoden päästä pakkoruotsin asema on supistunut siten, että ruotsin opiskelu on pakollista esimerkiksi vain kolmen vuoden ajan yläasteella, jotta ruotsin alkeet opitaan.

”Käsittämätön sotakeskustelu”

Suomettumisen perinnöstä kertoo jotain ehkä sekin, että Suomessa on kuluvana syksynä kiistelty Afganistanin operaatiosta. Kuuma kysymys on ollut se, käykö Suomi siellä sotaa vai ei. Utrio pohtii, että ehkä sodankäynti on päättäjille vaikeaa myöntää, kun Afganistaniin on aikoinaan lähdetty rauhaa turvaamaan.

Naisasianaiseksi itseään kutsuva Utrio ei sulata sitä selitystä, että suomalaiset ovat Afganistanissa kohentamassa paikallisten naisten asemaa.

- Ihan selvää sotaahan se on. Afganistan on ollut aina kaikille oka lihassa. Sieltä ovat kaikki tulleet häntä koipien välissä pois. Sotilaat eivät pysty naisten asemaa parantamaan, Utrio huokaa.

Utrio lähettäisi Afganistaniin suomalaisten sotilaiden sijasta opettajia ja lääkäreitä. Kiistely Suomen ja operaation roolista on ollut historiantutkija Utrion näkökulmasta ”käsittämätön keskustelu”.

- Historiassa sota on niin yleinen asia. Maailmassa on jatkuvasti sota jossain, Utrio sanoo.

”Maahanmuuttajille pakkosuomi”

Pakkoruotsin ja Afganistanin sodan ohella suomalaisia on viime aikoina puhuttanut maahanmuutto. Kaari Utrion mielestä Hollanti, Ranska ja jopa Saksa ovat Suomelle tässä asiassa varoittavia esimerkkejä. Myös Ruotsissa muutos on ollut raju.

- Vastaanottokeskuksilla emme voi jatkaa, se tulee liian kalliiksi.

Utrio sanoo olevansa sitä mieltä, että ”joka Suomeen tulee, noudattaa Suomen lakia ja oppii suomalaiset tavat”, sillä se on kotoutumista. Hänen mielestään ei voida mennä siihen, että suvivirsi tai jouluevankeliumi kielletään kouluissa maahanmuuttajien takia.

- En itsekään ole kristitty enkä kuulu kirkkoon, mutta samalla tavalla olen laulanut Enkeli taivaan kuin muutkin.

Poliittisten päättäjien maahanmuuttolinjaan tarvitaan Utrion mielestä rutkasti selkeyttä. Kielikoulutuksen merkitystä hän korostaa.

- Kannatan pakkosuomea maahanmuuttajille. Jos kieltä ei osaa, syrjäytyy. Niissä vastaanottokeskuksissa voitaisiin vaikka joka päivä opettaa neljä tuntia suomen kieltä, Utrio ehdottaa.

Utrion mielestä suomalaisen kulttuurin ei siis pidä väistyä, vaikka luvassa on valtavia muuttoliikkeitä. Euroopan unioniin kuuluminen ei Utrion mielestä itsenäisyyttämme heikennä.

- EU-direktiivit ovat se hinta, jonka joudumme maksamaan

Jos menee ruotsiin opiskelemaan niin pitää osata englantia, koska melkein kaikki opaskirjat ovat englanniksi. http://utbnord.se/index.php?/fi/koulutukset/16--ammatillinen-koulutus/124--automaatioasentaja

Miten vielä saadaan suomalaiset päättäjät ymmärtämään tämä asia .