Määrittele persoonallinen Jumala?
Kristiina
1133
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Niin. Ukkini repäisi minut parrastaan. Kirjaimellisesti.
Katsokaas kun tässä pseudo-kausaalisessa maailmassamme kaikki vaikuttaa kaikkeen.
Ukkini oli joskus 40-50 luvulla parrakas nuorimies. Hän kuulemma kerran portailla istuessaan oli ottanut parrastaan erillisen haivenen, kiskaissut sen irti ja sanonut : "TUOSTA TULEE POJANPOIKA.".
Teko sinänsä on järjettömyyttä siinä hetkessä ajatellen. Toki. Mutta häkellyttävää on se että tuolla teollaan ukkini todellakin mahdollisti minun - pojanpoikansa - olemassaolon. Näin jälkiviisaasti ajatellen.
Katsokaas, tuo teko - karvan nyhtäminen - vei hetken verran aikaa. Sen verran että niinä seuraavina vuotena tai parina asiat menivät ihan toisella tavalla kuin ne olisivat menneet jos partakarvaa ei olisi nyhdetty. Joku lakki siirtyi vähän eri paikkaan... sitä piti kurottaa pidemmältä. Haarukka kääntyi hiukan toisin kuin se olisi muuten kääntynyt. Sellaisia arkisia yksityiskohtia joita emme huomaa koska emme ole havaitsemassa sitä toista... "nyhtämätöntä todellisuutta". Jokatapauksessa joskus sitten tuli äitini tekemisen coituksen aika. Äitini sai alkunsa erilaisissa olosuhteissa kuin olisi jos partaa ei olisi nyhdetty. Ei paljoakaan; ukki oli ukki ja mummi oli mummi. He asuivat siellä missä asuivat. Tämä oli määrättyä. Mutta se mikä siittiö täsmälleenottaen pääsi uiskentelemaan perille saakka ei olekaan ihan täysin määrättyä. Ei sen jälkeen kun partakarva oli nyhdetty.
Näin tehtiin äitini. Äitini siis on myös tulosta... ehkä hiukan vähäisemmässä määrin kuin minä... siitä partakarvan nyhtämisestä. Muutos kuitenkin eli heidän ympäristössään. Levisi pidemmälle. Lapsi, äitini, kehittyi ja edisti muutosta - kuten tekivät myös ukkini ja mummini ja itseasiassa koko todellisuus pienessä mittakaavassa; kaaosteorian säännöillä (pieni muutos alkutilassa johtaa suureen muutokseen lopputilassa).
Noh. Tästä varmaan iteroitte esiin minut loogisena seurauksena.
Pakko olla tyytyväinen siihen että ukki nyhti minut parrastaan. Jos hän olisi jättänyt nyhtämättä ei minua - saati sitten juuri tälläistä kuluvaa hetkeä - olisi olemassakaan.
Tämä on totuus.
(side reference Gi9ö..\bcref_1&&marauder -ps. En ole ihan varma todellakaan tekikö ukkini noin. Saattoi tehdä tai olla tekemättä. Ihan vain alien-kronologioitsijoille tiedoksi, Ellei toimi nyhtämällä niin luotetaan siihen että muodostun toisin jos tarpeen on ;-) ...)