Mistä johtuu Helsingin väkivaltaisuus?

Johtuu siitä, kun kepulandiasta on tullut niin paljon kaupunkielämään sopeutumatonta jengiä ja se siirtyy osittain myös seuraavalle sukupolvelle.

Provojen taso heikkenee huolestuttavasti.

Kuulin huhua että sielä on paljon näitä ulkomaaneläviä. Meinasin saada jo 90-luvun alussa somali kersoilta turpaan helsingissä kun olin luokkaretkellä.

IL 15.7.2015 kertoo sinun olevan väärässä:

"Uutiset sattumanvaraisesta väkivallasta herättävät ahdistusta. Monien mielestä sellaista tapahtuu enemmän kuin ennen. Tarkastellaanpa hetki, mitä Lintukodollemme on tapahtunut.

15-vuotias tyttö löydettiin huhtikuussa surmattuna Seinäjoella. Teosta epäillään samanikäistä tyttöä.

Eihän sitä enää uskalla mennä iltaisin ulos. Nuoretkin ovat nykyään niin kamalan väkivaltaisia. Pelottaa omien lasten puolesta, kun maailma menee koko ajan hullumpaan suuntaan.

Pelko on voimakas tunne, jota on vaikea taltuttaa. Maailma voi muuttua paikaksi, jossa sattumanvarainen väkivalta vaanii jokaisessa puistossa ja porttikongissa. Ennen tuntui olevan niin paljon paremmin.

Milloin tämä paljon parempi ja turvallisempi "ennen" oikein oli, on vaikea kysymys. Vuosikymmen sitten?

- Suomi ei ole nyt väkivaltaisempi kuin 10 vuotta sitten. Henkirikokset, niiden yritykset ja törkeät pahoinpitelyt ovat pikemminkin vähentyneet tällä tarkastelujaksolla, sanoo kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin tutkija Mikko Aaltonen.

Henkirikoksia tehtiin vuonna 2008 yhteensä 133, vuonna 2011 määrä oli 110 ja viime vuonna 94.

- Lievän väkivallan kehitystä kartoitamme uhritutkimuksilla. Tulosten vertailukelpoisuus pyritään säilyttämään muotoilemalla kysymykset samoin. Tulosten perusteella väkivalta on pysynyt melko samalla tasolla liki 30 vuotta, sanoo Aaltonen.

Tulokset ovat siis rauhoittavampia kuin mitä julkinen keskustelu antaa ymmärtää. Katsauksella historiaan voisi olla samanlainen vaikutus.

Vuoden 1905 suurlakon ja kieltolain kumoamisvuoden 1932 välissä surmattiin ihmisiä kolminkertaisesti nykyiseen verrattuna. Vuoden 1969 suuren alkoholireformin myötä alkoi toinen suhteellisen korkean väkivaltarikollisuuden kausi. Väkivaltapiikkejä olivat myös vuodet 1918 ja 1945-1947.

Sieltä on tultu pitkä matka. Vuosina 2012-2013 henkirikosten määrä oli pienin vuoden 1895 jälkeen.

Suomen nykytilanne ei ole poikkeuksellinen, vaan linjassa Länsimaita yhdistävän trendin kanssa. Väkivalta- ja omaisuusrikollisuus on kääntynyt yleisemmin laskuun 1980-luvun lopun jälkeen. Aaltosen mukaan tämä puhututtaa tutkijoita alan konferensseissa.

Ilmiötä on vaikea kiistää, ja vielä vaikeampi selittää. Se on kriminologeille mysteeri, jonka syistä ei ole yksimielisyyttä.

Ihmetystä lisää se, että sama ilmiö näkyy aivan erilaisissa maissa, joissa toteutetaan vieläpä hyvin erilaista kriminaalipolitiikkaa.

Kriminologian ja oikeuspolitiikan instituutin raportista selviää, että Suomessa 1990-luvun lopulta alkanut henkirikollisuustason lasku on ollut nyt jopa hieman nopeampaa kuin Euroopan talousalueella keskimäärin.

Yhtenä syynä vakavan väkivallan tason laskuun voidaan nähdä väestön vanheneminen. Rikokset ovat enemmän nuorten miesten hommaa.

Edellä kuvatusta positiivisesta muutoksesta huolimatta henkirikosten luonne on pysynyt samana. Perinteiseen malliin kuuluvat seuraavat: humala, viikonloppu, yksityisasunto, veitsi ja promilleja enemmän kuin yksi - yleensä sekä tekijällä että uhrilla

Vaikka malli on surullinen, se auttaa ymmärtämään, ettei satunnaisen ja vakavan väkivallan uhriksi joutuminen ole kovinkaan todennäköistä. Aaltonen kertoo tämänkaltaisessa rikollisuudessa olevan muitakin yhdistäviä tekijöitä.

- Työttömät ja peruskoulun varassa olevat, erityisesti keski-ikäiset miehet, ovat suuri joukko henkirikostilastoissa. Vakava väkivalta liittyy rikollisuuden ohella vakavasti päihdeongelmaiseen elämään, jossa on muitakin ongelmia.

Yleensä henkirikoksen uhri ja tekijä ovat tuttuja, ja taustalta löytyy aiempia väkivaltatuomioita.

Suomessa henkirikollisuuden alueelliset erot ovat huomattavat, vaikka eivät olekaan enää 1990-luvun tasolla. Erot eivät ole sattumaa.

- Niissä maakunnissa, joissa on eniten tilastoitua alkoholinkulutusta, on myös suuremmat henkirikostasot.

Näissä tilastoissa syrjäseudut korostuvat.

Isommissa kaupungeissa taas lievempi väkivalta ja omaisuusrikokset ovat selvästi yleisempiä, sanoo Aaltonen.

maahanmuutto korjaa tilanteen-lähtee henki niin ei tarvi riidellä

Väkivaltaisuus vähenee paljon kun rikoksen tehnyt lähetetään suomesta pois, jos ei ole Suomen kansalainen. Näin pitäisi tehdä kaikille niinkun tehtiin tälle eräälle Irakilaiselle.